Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619

Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Ympäristölupa eläinsuojalle, Anttila Taru, Kiuruvesi 311/11.01.00/2015 Ymplk 11.06.2015 61 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Lah na joel la, tilalla Haapala (263-407-3-105), osoitteessa Ta pio lan tie 100, 74700 Kiuruvesi. 2. HAKIJA Taru Anttila Tapiolantie 100 74700 Kiuruvesi Yhteyshenkilö: Taru Anttila p. 0400 643 601 Tilatunnus: 263115833 Y-tunnus: 2331688-4 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 47 lypsylehmälle, 27 hieholle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Muutostöiden jälkeen tilalla on paikat 47 lyp sy leh mäl le, 32 hieholle ja 20 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi tilalla on yk si hevonen ja kaksi ponia. Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Kosken kylässä, Haapala -ni mi sel lä tilalla RN:o 3:105 (263-407-3-105). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P:7073275 ja I:466090 (ETRS-TM35FIN). Tilan omistavat Taru ja Mika Anttila. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA

Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilaa ei ole mer kit ty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a) mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Eläinsuojan, jossa on useampia eri ikäisiä eläimiä, luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyk sik kö ker toi mil la laskettavien eläinyksikkömäärien perusteella. Tällöin kaikkien tuotantoeläinten eläinyksikkömäärät lasketaan yh teen ja niiden summaa verrataan suurimman eläinyksikkömäärän saaneen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettuun lu van varai suu den rajaan, jonka ylittyessä toiminta on luvanvarainen. Eläinsuojan tuotantosuunta on maidontuotanto. Tuotantoeläimistä tilal la on eniten lypsylehmiä. Luvanvaraisuuden raja on 50 * 10, 8 = 540 eläinyksikköä. Tilan eläinyksikkömäärä on hakemuksen mu kaisel la eläinmäärällä 667, joten eläinsuoja on ympäristöluvanvarainen. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 10 a) koh dan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläin suo jan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Kiu ru ve den kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 24.4.2015. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa eikä kohdetta ole merkit ty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja on valmistunut vuonna 2001. Tila kes kuk sen entinen asuinrakennus (rakennettu vuonna 1949) muute taan vasikkatiloiksi. Tilalle rakennetaan uusi 2500 m³ lietesäiliö ja vanha 500 m³ virt sasäi liö puretaan pois. Toinen virtsasäiliö (400 m³) jää käyttöön. Olemas sa olevaa kuivalantalaa pienennetään noin puoleen al ku pe räises tä koostaan. Kuivalantala ja virtsasäiliö ovat valmistuneet vuon na 2001. Tilalle rakennetaan uusi tiivispohjainen korjaamohalli, jossa mm. kemi kaa lit varastoidaan jatkossa.

Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 96,14 ha, jos ta omaa on 49,73 ha, vuokrapeltoa on 36,41 ha sekä so pi mus peltoa 10 ha. Vuokrapeltojen sopimukset ovat hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030. Maakuntakaavassa tilan kohdalla ei ole merkintää. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle. Eläinsuoja ja pellot eivät si jaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luon to- tai maisemakohteita. Tilan lähistöllä ei ole luonnonsuojelutai Natura-alueita. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Kos ken joen alueen (04.56) valuma-alueella (Lahnajoen valuma-alue 04.566). Osa tilan pelloista rajoittuu Lahnajokeen. Vesistön varrella on 5-10 metrin suojavyöhykkeet. Eläinsuojasta on matkaa Lah na jokeen 320 metriä. Lähin pohjavesialue (Ukonmäki) sijaitsee noin 6 km päässä poh joiseen tilakeskuksesta. Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat tilakeskuksesta noin 100 m kaakkoon (Tassi 263-407-3-28) ja 460 m kaakkoon (Uusi ta lo 263-407-3-57). Tilakeskuksen lähellä ei ole vapaa-ajan asunto ja. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 47 lypsylehmälle, 27 hieholle, se kä 15 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi tallissa on paikat yhdelle he vosel le ja kahdelle ponille. Tilakeskuksen vanha talo muutetaan vasikkatiloiksi. Ryh mä kar sinaan sijoitetaan 3-6 kk ikäisiä vasikoita 6-8 kpl ja 6-12 kk ikäisiä n. 2-4 kpl. Muutostöiden jälkeen tilan nautaeläinten määrä on kes kimää rin 47 lypsylehmää, 32 hiehoa sekä 20 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla tuotetaan maitoa noin 340 000 kg vuodessa. Lihantuotanto on keskimäärin 3700 kg vuodessa ja muodostuu teuraslehmistä.

Tilan eläinsuoja muutetaan lietelannalle. Tilalle rakennetaan uusi 2500 m³ betoninen lietesäiliö. Lietesäiliö rakennetaan syksyllä 2015 tai keväällä 2016. Lietesäiliö rakennetaan asemapiirustuksen mu kaises ti eläinsuojan pohjoispuolelle poispäin lähimmästä häiriintyvästä koh tees ta. Lietesäiliön etäisyys lähimmästä naapurista on noin 160 met riä. Nykyisessä tilanteessa kaikki eläimet ovat kuivikelannalla. Muu tostöi den jälkeen kuivikepohjalla on vasikkatilojen eläimet sekä eläinsuo jan pikkuvasikat (5 kpl). Vasikkatiloiksi muutettava vanha hirsitalo on lämpöeristetty. Lat tia raken ne on betonia. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 40 m 2 ja kuivik keen paksuus 5 10 cm. Kuivikemateriaalina käytetään tur vet ta ja olkea ja kuivikepohja tyhjennetään kerran viikossa kui va lan ta laan. Varsinaista jaloittelualuetta ei ole, mutta hiehojen laidunopetusta var ten on kesäisin käytössä eläinsuojan läheisyydessä oleva ul kotar ha. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 641 ey. Muutoksen jälkeen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan las kettu na on 667 ey. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyinen tilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä 47 47 Hiehot 12-24 kk 17 17 Hiehot 6-12 kk 10 15 Vasikat alle 6 kk 15 20 Hevoset 1 1 Ponit 2 2 Yhteensä 92 102 Kaikki eläimet laiduntavat lukuun ottamatta siemennysikäisiä hie ho ja ja pikkuvasikoita. Tiineet hiehot ja hiehot (4 kk-13 kk) ovat yötä päivää laitumella. Lehmillä on vapaa kulku navetasta laitumelle. Ummes sa olevat lehmät ovat koko ajan ulkona. Laidunnusaika on 4 kuu kaut ta vuodessa. Laidunalaa on käytettävissä noin 20 ha ti la keskuk sen ympäristössä. Laitumet rajoittuvat vesistöön Lahnajoki, mut ta eläimet eivät pääse veteen. Eläinten juotto tapahtuu vesivaunulla ja kiinteällä vesialtaalla. Laitumella ei ole kiinteää eikä siirrettävää ruokin ta paik kaa.

8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 900 tonnia vuodessa. Säi lön tä ai nee na käytetään biologisia säilöntäaineita, jotka säi ly tetään pakastimessa. Lisäksi eläinten rehuna käytetään viljaa noin 60 ton nia vuodessa. Vilja on kuivattua. Toiminnanharjoittajan mukaan puristenestettä ei juurikaan muo dos tu. Pyöröpaalit avataan tiiviillä alustalla. Tilalla käytetään vuosittain lannoitteita noin 10-25 tonnia. Lan noitteet varastoidaan vanhan navetan laatalla trukkilavojen päällä. Tilakeskuksen vesi johdetaan vesiosuuskunnan vedenottamolta. Tilal la ei ole varavesilähdettä. Tilakeskuksessa on käytössä kaksi polttoainesäiliötä, jotka mo lemmat ovat kooltaan 2700 litraa. Molemmissa säiliöissä on lukitus. Van ha säiliö on vuodelta 1979 eikä säiliössä ole laponestoa. Uusi säi liö on varustettu laponestolla ja sähköpumpulla. Säiliöissä ei ole yli täytönes ti miä. Kummankaan säiliön alustaa tai tankkauspaikkaa ei ole tiivistetty. Säiliöt on tarkoitus jatkossa sijoittaa va lu ma-al taal liseen katokseen. Muita öljytuotteita säilytetään jatkossa 40-400 litraa rakennettavan hal lin betonilattialla omissa astioissaan. Jauhemaisia kas vin suo je luai nei ta varastoidaan n. 1-2 kg hallin hyllyssä. Eläinten lääkkeet säilytetään navetan lääkekaapissa tai jää kaa pis sa. Eläinsuojan pesuaineita varastoidaan n. 100 litraa ja säilytetään maito huo nees sa omissa astioissaan. Desinfiointiaineena käytössä ovat jauheet ja nestemäiset aineet (20 l). Aineet varastoidaan mai to huonees sa tai toimiston hyllyssä omissa astioissaan. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Tulevassa tilanteessa lietelannalla ovat lypsylehmät (47 kpl), hiehot (27 kpl) ja vasikat (alle 6 kk) 10 kpl. Lietelantaa syntyy vuodessa yhteen sä 1451 m 3. Tilalla on tällä hetkellä käytössä 500 m³ ja 403 m³ virtsasäiliöt. Ti lal le rakennetaan uusi 2500 m³ lietesäiliö ja samalla vanha 500 m³ säi liö puretaan pois. Yhteensä tilalla on muutostöiden jälkeen lie te lan ta lati la vuut ta käytössä 2903 m³. Tilan nykyinen virtsasäiliö jää va ral le ja siihen johdetaan kuivalantalan sadevedet.

Eläinsuojassa on wc, joka ei ole kuitenkaan toiminnassa. Mai to huoneen jätevesiä sekä eläinsuojan pesuvesiä syntyy vuodessa yh teensä noin 250 m³ ja ne johdetaan lietesäiliöön. Kuivikepohja Hiehot (6-12 kk) 5 kpl ja vasikat (3-6 kk) 5 kpl ovat kuivikepohjalla. Li säk si tilan pääeläinsuojassa 5 kpl pikkuvasikoita on kui vi ke poh jal la yksittäiskarsinoissa. Kuivalantalaan siirretään myös hevosen ja ponien pidossa syntyvä kuivikelanta. Kuivalantaa syntyy vuodessa 95 m 3 ja virtsaa 20 m³. Vasikkatiloiksi muutettavan vanhan hirsitalon lattiarakenne on be tonia. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 40 m 2 ja kuivikkeen pak suus 5 10 cm. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta ja olkea ja kui vi kepoh ja tyhjennetään kerran viikossa kuivalantalaan. Tilan nykyinen kuivalantala on kooltaan 550 m³. Muutostöiden yh teydes sä lantalan ulkoseinää siirretään ja näin lantalan kokoa pie nenne tään. Lantalan tuleva tilavuus on noin 300 m³. Kuivalantalan reunuk sen korkeus on 1,9 m. Lantalan edessä ei ole kuor maus laat taa. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1451 Sadevedet (lietesäiliöön) 484 Maitohuoneen jätevedet 200 Eläinsuojan pesuvedet 50 Yhteensä 2185 Kuivalanta 95 Pilaantuneet rehut 10 Yhteensä 105 Virtsasäiliön sadevedet 32 Kuivalantalan sadevedet 16 Virtsa kuivalantalasta 20 Yhteensä 68 Lannan varastointilavuutta on käytettävissä uuden lietesäiliön ra kenta mi sen jälkeen 2903 m³ ja kuivalannan varastointitilavuutta 300 m³. Tilavuus on riittävä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin.

Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain. Räystäsvesiä ei pääse tilan kuivalantalaan eikä kattamattomaan liete säi li öön. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (49,73 ha) ja vuokrapelloilla (36,41 ha). Lisäksi so pimus pel toa (suullinen sopimus) on käytössä 10 hehtaaria. Yhteensä lan nan levitykseen on peltoa käytössä 96,14 ha. Eläinsuojan mak simi eläin mää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 45,28 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tön suo jelu oh jees sa 29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi pel to pinta-alaa lannan levitykseen. Nykyisin kuivalannasta noin 80 % levitetään keväällä (viikoilla 20-21) ja loput 20 % syksyllä (vko 42). Virtsaa voidaan levittää pellol le myös kesällä. Jatkossa lietettä on mahdollisuus levittää si joit tamal la. Vesistöjen varsilla olevilla pelloilla suojaetäisyys on 5-10 m. Pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 7200 l Muovijäte 2000 kg Kuolleet eläimet 2 kpl Vasikat 2 kpl Metalliromu 1000 kg Pilaantunut rehu 10 m³ Jäteöljyt 200 l Akut 1-2 kpl Vanhat torjunta-aineet - - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään kerran kuu kau des sa yhdyskuntajätteen keräykseen. - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen.

- Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. Kuollee na syntyneet vasikat haudataan. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. - Pilaantuneet rehut varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle. - Jäteöljyt toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. - Akut toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen tai akkujen myy jil le. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Vesistöpäästöt syntyvät peltojen lannoittamisesta ja karjanlannan levit tä mi ses tä. Päästöjä ehkäistään siten, että vesistön reunamilla olevil le pelloille ei levitetä lantaa eikä lannoitteita reunoja myöten. Käytös sä on 5-10 metrin suojaetäisyydet. Vesistöpäästöjä ehkäistään raken ta mal la tilalle uusi lietesäiliö. Siirtyminen lietelantaan vähentää lan nan käsittelystä aiheutuvia riskejä, sillä tilan nykyinen kui va lan tala ei ole tarpeeksi iso. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyt tää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Päästöjä maa pe rään ehkäistään huolehtimalla viljelysuunnitelman ravinnetasoista. Hajuhaittoja syntyy lannan käsittelyn yhteydessä. Lannan le vi tyk sessä huomioidaan naapurit. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto ylä pois tol la. Melua tilalla aiheutuu eläinten ääntelystä ja autojen ja koneiden liiken tees tä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehua tuova kuorma-au to käy tilalla kerran kuukaudessa ja yhdyskuntajätteen ke räysau to käy kerran kuukaudessa. Sisäinen liikenne on trak to ri lii ken nettä. Varsinaisesta toiminnasta ei aiheudu naapureille pölyhaittaa. Ta piolan tie on tieosuuskunta ja tien hoito kuuluu osuuskunnalle. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle.

Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä, ilmoitetaan vi ran omaisil le. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakijan mukaan kuivalannan muuttaminen lietelantajärjestelmään teh dään noudattamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito. Rakenteiden tarkkailu on jatkuvaa ja lantavarastojen kunto tar kis tetaan tyhjennyksen yhteydessä. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Lannasta aiheutuvia riskejä hallitaan mitoittamalla tuleva lietesäiliö vuo den varastointia varten. Varasäiliöksi jää tilakeskuksen nykyinen pie nem pi säiliö. Riskejä ehkäistään tarkastamalla säiliöt ja kor jaamal la niitä tarvittaessa. Tilalle on tehty pelastussuunnitelma. Navetassa ja sen toi min ta ympä ris tös sä on yhteensä 7 jauhesammutinta. Sähkökatkojen varalle on käytössä aggregaatti. Eläintauteja ehkäistään desinfioimalla tiloja ja varusteita. Vie rai li joiden kulkua on rajoitettu ja heille tarjotaan suojavarusteet. Eläin lää käri tekee tilalla terveydenhuoltosuunnitelman mukaiset vuosittaiset käyn nit. Maaperän pilaantumisen riskiä voi aiheuttaa myös polt to ai ne säi liöiden vuoto. Imeytysaineena voidaan käyttää turvetta. Polt to ai ne säi liöt tullaan sijoittamaan suoja-altaalliseen katokseen. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantaloista - Peltojen vuokrasopimukset - Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la 30.4-29.5.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu Kiuruvesi-lehdessä 29.4.2015. Kuulutuksesta on lisäksi an nettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella 1.4.2015. Tarkastukseen osallistuivat Taru Anttila, Mika Anttila ja ym pä ris tön suo je lu tar kas ta ja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on liitet ty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa. 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Taru Ant ti lal le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Haapala (263-407-3-105). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu paha ke muk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä annet tu ja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojiin saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 47, hiehot (6-24 kk) 32, vasikat (alle 6 kk) 20 ja he vo set sekä ponit 3 (noin 667 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muut taa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ym pä ris tö vai ku tukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuo tan toa ja ympäristövaikutuksia.

Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäis paik ka lu vun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely 15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riit tä vän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varas toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi, kun suunniteltu lietesäiliö ra ken netaan. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 1250/2014 5 ) 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Tilan kuivalantalan edustalle on muutostöiden yhteydessä tehtävä kuor maus laat ta sekä lantala on varustettava valumat estävällä kynnyk sel lä. Myös lietelantalasta lietteen kuormaaminen tulee tehdä tiivis poh jai sel la alustalla. Valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 7 :n 6 momentin mukaan pysy vien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tii vis poh jai set ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Kat ta mis vaa ti mus ei kuitenkaan koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä si jait sevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juot to paikko ja. Ruokinta- ja juottopaikkojen tulee täyttää asetuksen mu kai set vaatimukset 15 mukaisesti 1.1.2016 alkaen.

Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan ja lie te lan talan rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maa perään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tar kas tuk sil la varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot ha vai taan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Valtioneuvoston ase tuk sen 1250/2014 7 :n 5 momentissa säädettyä kuor maus alustan tiivispohjaisuuden vaatimusta sovelletaan asetuksen 15 mukaan 1.1.2016 alkaen. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) Lannan käyttö 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 45,28 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden, yksi ha 11 va sik kaa kohden, yksi ha 2 hevosta kohden. Vähimmäispeltoalan mää rit te lyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama oh je 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lan nan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mu kaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ym pä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta riippuen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus koh-

tai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014 suosittelemat 30 100 metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 10 ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Kiuruveden kaupungin jä tehuol to mää räyk set 2005) 15.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna la pon es tol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt to nes te säi liöi den kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huol let ta va. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to aine vuo to jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maa han päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.

Polttonestesäiliöiden varustus sekä sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saat taa tämän määräyksen mukaiseksi 30.9.2016 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto 15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Mikäli eläinsuojan WC otetaan käyttöön, tulee wc:n vedet johtaa omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Eläin suo jaan on myös mahdollista asentaa kuivakäymälä. Sako- ja um pi kai vo liet tei den sekä muiden vastaavien lietteiden levittäminen omil le pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakijan mukaan eläinsuojan WC ei ole käytössä. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te-

ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc otetaan käyttöön, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-vesille oma kä sit tely ta pa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tautiriskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympä ris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moitet ta va. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa.

Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, 118-122 ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Uuden lie te säiliön sijainti on kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäi syyssuo si tus ten mukainen. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja annettu. 18. LUVAN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (23.6.2015). Tämä päätös on lainvoimainen 24.7.2015, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta 29.6.2009. Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lain säädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 24.4.2015, luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1 500 euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hy väk sy män taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville:

- Taru Anttila - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 23.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus jul kais taan Kiuruvesi-lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 22.6.2015 Päätöksen antopäivä on 23.6.2015 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (23.7.2015 mennessä). Vali tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Taru Ant ti lal le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Haapala (263-407-3-105) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.