LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila

Samankaltaiset tiedostot
LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE

Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä nm) (L B on merkityksellinen vain välillä nm)

LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ

Lasse Ylianttila, Kari Jokela

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

RADIOMETRIAN PERUSTEET

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

(2005/C 172 E/02) ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,

EUROOPAN PARLAMENTTI

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta

Laserhitsauksen työturvallisuus

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila

Antti Niittylä ja Reijo Visuri

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi suuritehoisen laserlaitteen käytöstä

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):

CAVILUX WELDING MONITORING. Tuotekehitys ja dokumentointi

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

- ultraviolettisäteilyn (UV) - näkyvän alueen (visible) - infrapuna-alueen (IR)

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT

Toiminnallinen testaus

AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100

3 vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja täydestä takuusta on käyttöohjeessa.

Laserin käyttö eläinlääkinnässä

MAA (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Insteam Consulting Oy

13 LASERIN PERUSTEET. Laser on todennäköisesti tärkein optinen laite, joka on kehitetty viimeisten 50 vuoden aikana.

Kuitulaserin suojauksen kehittäminen

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Ionisoimaton säteily ja ihminen

SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera

UV LED-VALMENNUSSARJA KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN

Lataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät

ja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l

Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron

Esimerkki - Näkymätön kuu

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Ajankohtaista säädöksistä

Mikroskooppisten kohteiden

Reijo Visuri, Maila Hietanen, Lasse Ylianttila

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

52W UV-MUSTAVALOLAATIKKO! KÄSIHYGIENIAN KOULUTUKSEEN! 230V/50Hz KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEKIRJA! &! KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOT

EMC Suojan epäjatkuvuudet

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

a ' ExW:n halkaisija/2 5/ 2 3

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014

Ohjeellinen käytännön opas direktiivin 2006/25/EY täytäntöönpanoa varten (Keinotekoinen optinen säteily)

hp LaserJet 1005 series

Lasermerkkauslaite Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmään

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Plasmaflow -plasmapolttimen jäähdytysneste

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT

Hiukkaspäästöjen mittaus

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

STUK OPASTAA / HUHTIKUU Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

LITENING-PODIN LASERLAITTEIDEN VAIKUTUKSET TYÖTURVALLISUUTEEN

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan)

Mikroaaltokuivauksen turvallisuus

Prexiso P20 - Sisällysluettelo

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Transkriptio:

LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila Erikoistutkija, Säteilyturvakeskus 02.12.2016

Sisältö Lasersäteen radiometriaa Vaikutukset silmään ja ihoon Turvallisuusstandardit

Laser syntyy stimuloidun emission avulla monokromaattista koherenttia samansuuntaista hyvin fokusoitavissa

Lasersäteen malli Gaussin säteellä (1 muotolaser) E E 0 e d d 63 2, d 63 kuvaa sitä osaa säteestä, jonka sisällä kulkee 63 % tehosta. d 2 tan( ), r 2 d 63 /2 etäisyydellä irradianssi E=1/e E 0 d87 d63 0,71 d 2 Vastaavasti d 87 halkaisija rajaa 87 % tehosta ja d 87 /2 on 1/e 2 irradianssin vaimennusetäisyys 87. Säteilyturvallisuuslaskuissa käytetään d 63 halkaisijaa tai sitä vastaavaa divergenssikulmaa Ф

Vyötärö, lähikenttä ja divergenssi (Gaussin säde) z 0 w 0 Ф z 0 w 2 0. w 0 Rayleigh etäisyys (säteilylähikentän etäisyys) divergenssi (keilanleveys) w 0 säteen vyötärö (antennin säteilypinnan säde) Vrt. mikroaaltopeiliantenni Hyvin kapea ja vähän hajoava säde ei ole mahdollinen!

Lasersäteen irradianssi E 0 r 4P0 e ( a r) 2, [W/m 2 ] P 0 = lasersäteen teho (W) r = etäisyys (m) a = säteen halkaisija säteen lähtöaukossa (m) = 63 % divergenssikulma (mrad) μ = ilmakehän vaimennuskerroin (yleensä μ =0) Pulssienergiatiheys H t pw = pulssinkesto (ms) t pw E 0 [J/m 2 ]

Silmäturvaetäisyys NOHD Nominal Ocular Hazard Distance NOHD 1 4P0 e E r MPE a P 0 NOHD a E MPE = lasersäteen teho tai pulssienergia = silmäturvaetäisyys (m) = säteen halkaisija säteen lähtöaukossa (m) = 63 % divergenssikulma (rad) = MPE (Maximum permissible exposure) arvo; teho tai pulssienergia pinta-alaa kohden

Leviävä lasersäde, esimerkki Sininen viiva Tähtitorninmäellä Kallion kirkon seinässä

Tehotihentymät lasersäteessä värähtelymuodot säteen epäsäännöllinen taipuminen yksimuoto (gaussinen) monimuoto Tehotihentymien takia teho voidaan turvaetäisyyslaskuissa kertoa varmuuskertoimella k=2,5

Hajaantuva lasersäde Kollimoitu lasersäde

Peiliheijastus Hajaheijastus P E h 2 R P L 2 R 2,, heijastuspisteen pintairradianssi radianssi P=teho P 2R ρ=heijastuskerroin

Lasersäteen vahvistuminen kiikarissa lasersäde d ob d oc silmä d 2 ob Eoc 2 doc E ob E oc = irradianssi silmän sarveiskalvolla E ob = irradianssi kiikarin objektiivilinssin etupinnalla

Silmän rakenne verkkokalvon poikkileikkaus

Optisen säteilyn tunkeutuminen silmään

UV-säteilyn tunkeutuminen silmän eri osiin

Optisen säteilyn absorptio ja läpäisy silmässä Silmän kokonaisläpäisy sekä verkkokalvon absorptio

Silmä optisena järjestelmänä f L d r d r d p 2Θ d s säteilylähteen halkaisija LG pupillin läpi menevä teho verkkokalvon irradianssi G sin A A p r d 4 d 4 2 2 p 2 r A p pupillin pinta-ala järjestelmän geometrinen vuo verkkokalvokuvan pinta-ala väliaineen vaimennus 1 näkyvällä alueella E r d L A 4 f r 2 p 2

Lasersäteen aiheuttaman verkkokalvoirradianssin (E r ) suhde sarveiskalvoirradianssiin (E c ) d r =verkkokalvokuvan koko

Lasersäteilyn aiheuttama silmävaurio Lasersäde on erityisen vaarallinen silmille näkyvän valon ja lähiinfrapunasäteilyn aallonpituuksilla 400 1 400 nm on verkkokalvon vaara-alue silmän linssijärjestelmä toimii näkyvän valon alueella silmän etuosa ei vaimenna näitä aallonpituuksia Laserin aiheuttama vamma pienillä tehoilla verkkokalvon palovamma Laserin aiheuttama onnettomuus hyvin isoilla tehoilla: Näkö hämärtyy äkillisesti ja näkyvän valon aallonpituuksilla näkyy kirkas välähdys. Joskus saattaa kuulua poksahtava ääni ja tuntua kipua. Verenvuoto mahdollista. Säteen osumakohtaan ja sen ympärille syntyy sokea täplä Vaurioitunut verkkokalvon kohta ei korjaannu laseronnettomuuden jälkeen, mutta näkö voi silti huomattavasti korjaantua viikkojen kuluessa, kun vuotanut veri poistuu ja sokea täplä häviää tietoisuudesta

Lyhyen laserpulssin vaikutuksia silmään näkyvän valon ja IR-A:n alueella pulssinkesto alle 1 μs

Lasersäteilyn aiheuttaman verkkokalvovaurion kynnystaso pulssinkeston funktiona IR-A näkyvä

Keskeisimmät laserturvallisuusstandardit EN 60825-1 (2014) Safety of laserproducts. Part 1:Equipment classification, requirements and user s guide IEC/TR 60825-14 (2004) Safety of laser products. Part 14: A user s guide Altistumisrajat Turvallisuusluokitus Luokkakohtaiset suojalaitteet,- varusteet ja - merkinnät Luokkakohtaiset ohjeet käyttäjille Suomessa EN 60825-1 standardin altistumisrajat vahvistettu asetuksella 2002/294 (väestön altistuminen ionisoimattomalle säteilylle)

Lasersäteilyn altistumisrajoja EN 60825-1 (2007) 25 W/m 2, kun t=0.25s Irradianssi-ja energiatiheysarvot ovat keskiarvoja aallonpituudesta riippuvassa mittausaukossa, jonka halkaisija näkyvällä alueella on 7 mm

Silmän väliaineen vaimennuksen huomioiva korjauskerroin IR-A alueella (700-1400nm)

Pulssienergian tiheys (J/m 2 ) Altistumisrajat silmään osuvalle laserpulssille 10 3 10 2 näkyvä valo 700 nm 400-450 nm 10 1 25 W/m 2 0,25 s 10 0 400-700 nm 10-1 10-2 10-3 10-10 10-5 10 0 10 5 Pulssin kesto (s)

Lasersäteilyn aiheuttama ihovaurio Lasersäteen aiheuttama ihovamma on yleensä pieni paikallinen palovamma Useimmiten parantuu helposti Altistuksen lisääntyessä tulee rakkuloita, pahimmillaan hiiltymistä Ihonalaiset kudokset ovat hyvin suojassa Teoriassa hyvin suuritehoisen yli yhden kilowatin tehoisen jatkuvatoimisen laserin säde voi porautua ihon läpi ja vaurioittaa ihonalaisia kudoksia Käytännössä riski on pieni kun noudatetaan standardien mukaisia varotoimia

fotokem. 30 J/m 2 lämpeneminen 2000 W/m 2 1000 W/m 2 Optisen säteilyn tunkeutuminen ja vaikutukset iholla

Energiatiheys (J/m 2 ) Epäkoherentin ja koherentin UVsäteilyn raja-arvot iholle ja silmälle (fotokemialliset vaikutukset) 10 6 10 5 10 4 10 3 10 2 30 J/m 2 10 1 250 300 350 400 Aallonpituus (nm)

Suhteellinen herkkyyskerroin S Painotusfunktio laajakaistaiselle UV-säteilylle 10 0 10-1 10-2 Eri aallonpituuksilla tulevat UV-annokset painotetaan tällä ja lasketaan yhteen 10-3 10-4 Efektiivisen energia-tiheyden (annos) raja-arvo on 30 J/m 2 10-5 250 300 350 400 Aallonpituus (nm)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/25/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (optinen säteily) aiheutuville riskeille. Annettu v. 2006 Perustuu ICNIRPin (International Commission on Non-ionizing Radiation) ohjearvoihin, jotka eivät juuri poikkea EN 60825-1 altistumisrajoista. Pantava voimaan jäsenmaissa v. 2010 mennessä Suomessa Valtioneuvoston asetus 146/2010.

Optisen säteilyn direktiivi Altistumisrajat epäkoherentille säteilylle (UV,näkyvä, IR) ja lasersäteilylle Silmä ja iho Rajoja ei saa ylittää suojaamatta Rajoja ei sovelleta auringon säteilyyn Ulkotyön riskit kuitenkin arvioitava ja minimoitava

LUOKKA 1 Ei vaaraa Hyvin pienitehoisia tai suljettuja laitteita LUOKKA 1M, yläraja 0,5 W Fokusoivan tai keräävän optiikan käyttö voi olla vaarallista Varoitusmerkintä Laserien turvallisuusluokat LUOKKA 1C tarkoitettu ihon käsittelyyn silmäturvallinen, ihoaltistuksen enimmäisarvot voivat ylittyä LUOKKA 2, vain näkyvä, yläraja 1 mw Säteeseen tuijottaminen voi olla vaarallista Silmän sulkeutumisrefleksi (0,25 s) suojaa silmää LUOKKA 2M, vain näkyvä, yläraja 0,5 W Säteeseen tuijottaminen voi olla vaarallista Vilkaisu fokusoivan tai keräävän optiikan läpi vaarallista LUOKKA 3R Emissiorajat viisinkertaisia luokkiin 1 ja 2 verrattuna Säteeseen vilkaisu voi olla teoriassa vaarallista LUOKKA 3B Suora säde tai peiliheijastus vaarallinen Silmien suojaus, avainlukko, kaukokäyttömahdollisuus, varoitussignaali, peiliheijastukset pois LUOKKA 4 Myös hajaheijastunut säde vaarallinen Käyttötila tarkasti valvottu, paloturvalliset materiaalit

Lasereiden turvallisuusluokituksen perusteet Teho, pulssienergia Aallonpituus Pulssinkestoaika Realistinen altistumisaika (pulssinkesto, 0,25 s, 100 s) Kotelointi Piste vai pintalähde Säteen hajonta ja muoto Luokitustaulukot ovat samantapaisia kuin altistumisrajataulukot. Irradianssi ja energiatiheys on vain muunnettu vastaaviksi tehoiksi ja energioiksi mittausaukossa.

Lasereiden käyttöturvallisuus määräytyy turvallisuusluokasta laitekohtaisista suojavarustuksista käyttöympäristöstä käyttöhenkilöstön pätevyydestä turvatoimista (suojalasien käyttö ym.)

Luokkakohtaiset varusteluvaatimukset

Luokkakohtaisia varotoimia

Lasereiden varoitusmerkit Yleinen laservaaran merkki yhdistettynä turvallisuusluokan mukaiseen varoitustekstiin