Elinluovuttajan omaisten kohtaaminen 05.02. 2014 Elinsiirtojen perusteet, Hki El Anna-Maija Antman TAYS
Luennosta Miten laki velvoittaa meitä informoimaan aivokuolleen potilaan omaisia elinluovutustapahtumasta? Potilasesimerkkejä Pohdintaa omaisten kohtaamisesta
Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä 101/2001 Tämän lain pykälään 9 muutos 1.8.2010 alkaen 9 Luvan kysymisestä Vainajan tahdon selvittelyyn
9 Kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saa irrottaa, jos ei ole tiedossa tai jos ei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut toimenpidettä Jos vainaja on eläessään kieltänyt elimien, kudoksien tai solujen irrottamisen toisen ihmisen sairauden tai vamman hoitoon, toimenpidettä ei saa tehdä Ennen kuolleen ihmisen elimien, kudoksien tai solujen irrottamista on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä vainajan oma elinaikainen käsitys elimiensä, kudoksiensa tai solujensa irrottamisesta Säännös muuttui myös siten, ettei vainajan lähiomaisen tai muun läheisen vastustus enää estä toimenpidettä
Alaikäinen/holhottava vainaja Jos vainaja on alaikäinen, eikä hän ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi eläessään ole kyennyt muodostamaan käsitystä elimiensä, kudoksiensa tai solujensa irrottamisesta, saa elimiä, kudoksia ja soluja irrottaa, jollei hänen huoltajansa vastusta toimenpidettä Jos täysi-ikäinen vainaja ei sairauden, mielenterveyden häiriön tai muun syyn vuoksi ole eläessään voinut muodostaa käsitystä elinten, kudoksien tai solujen irrottamisesta, saa toimenpiteen tehdä, jollei hänen lähiomaisensa tai muu läheisensä vastusta sitä
9 a Selvitys vainajan läheiselle Kudoslain uuden 9 a :n mukaan vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle on annettava selvitys elinten, kudoksien ja solujen irrottamisesta ja irrottamisen merkityksestä Informointi tulee mikäli mahdollista tehdä ennen toimenpidettä samalla, kun heiltä tiedustellaan vainajan omaa elinaikaista mielipidettä toimenpiteestä Ellei vainajan elinaikaista mielipidettä pystytä käytettävissä olevan ajan kuluessa yrityksistä huolimatta selvittämään, voidaan elimien, kudosten ja solujen irrottaminen tehdä
Lähiomainen ja muu läheinen Lähiomaisella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vainajan elinaikanaan potilasasiakirjoihin lähimmäksi omaisekseen tai läheisekseen nimeämää henkilöä. Nykyisen käytännön mukaan lähiomaisia ovat lähinnä aviopuoliso, lapset, vanhemmat ja sisarukset muita läheisiä esimerkiksi avopuoliso tai muu luovuttajan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö
Laki ja oletettu suostumus Helpottaa lääkärin asennoitumista, voidaan olettaa että edetään elinluovutukseen, jos ei saada selville vainajan kielteistä kantaa positiivinen oletusarvo tapahtuvasta elinluovutuksesta poistaa omaisten epätietoisuuden heidän päätöksensä vaikutuksista Näin toimitaan, jos ette tiedä omaisenne vastustavan vastuu päätöksestä lääkäreillä ja yhteiskunnalla
Teholle Otetaan vain potilaita, joilla on teoreettista ennustetta Ainoat varmasti toivottomat potilaat, jotka otetaan tehohoitoon ovat elinluovutuspotilaat Jos jo tehohoitoadmissio on toivoton, on tästä informoitava lähiomaisia
Potilas 1 21-vuotias aiemmin terve mies Päänsärkyä Oli käynyt TK-päivystyksessä ja oli saanut kipulääkityksen kivuttomaksi ja kotiutui Reilu vrk päänsäryn alkamisen jälkeen elvytystilanne Avopuoliso löysi tajuttomana suihkusta Asystolesta elvytetty, ROSC 15 min
Sairaalaan Verenpaine 121/60 mmhg, pulssi 120-125, intuboituna kuljetusrespiraattorissa SPO2 98%, lämpö 34.3 CT ja CT-angio SAV ja voimakas ödeema Intrakraniellisti huono kierto Toispuoleisesti median päärungossa hieman kiertoa
Tehohoitoon Rakkolämpö 33.3 Diureesi runsas Pupillat laajat, valojäykät, ei valoreaktiota Potilasta lämmitetty ja sitten tehdään karotisangio aivokuolema varmennettu Todettu myös kliinisesti aivokuolleeksi, lähinnä omaisten takia
Donor Transplantaatiotoimistoon oltiin yhteydessä jo kun potilas otettiin teholle Maksa Sydän Munuaiset
POTILAS 2 28-vuotias aiemmin terve nainen, joka oli saanut kolme epilepsiakohtausta Lähetetty jatkotutkimuksiin ja MRI:n perusteella epäily frontaalisesta glioomasta suunnitellusti kraniotomia
Kraniotomiassa Tuumoriresekoinnin yhteydessä vuotokomplikaatio, välitön postoperatiivinen CT-kontrolli Perikallosa-alueen aneyrysmavuoto ICH:n resektio ja aneyrysmaligaatio uusintakraniotomia ja
1.pop Voimakas aivoturvotus, ventrikulostooman laitto, korkea ICP PROGNOSIS PESSIMA
2.pop Yöllä kliiniset aivokuoleman merkit, verenpaineen voimakas nousu ja sitä seuraava romahdus, polyuria Aamulla todettu kliinisesti aivokuolleeksi Oikeuslääketieteellinen avaus: Peruskuolinsyy aivokasvain Välitön kuolinsyy synnynnäisen aivoverisuonipullistuman leikkauksen aikainen puhkeaminen
Donor Keuhkot Munuaiset Sydän homografteiksi Haima Uppsalaan
Tämän potilaan kohdalla Neurokirurgi informoi potilaan vanhempia tapahtumista ja huonosta ennusteesta Teholääkäri, varmistettuaan ensin, että neurokirurgi oli selvittänyt tilanteen, otti mahdollisen elinluovutuksen puheeksi
POTILAS 3 Aiemmin terve 43-vuotias mies Yötyössä tehtaassa, aamuyöllä alkanut päänsärky, oksentelu Työkaverit hälyttäneet ambulanssin Ensihoitajien status: RR 142/80,GCS 15, VS 10.6, lämpö 35.1. Oudonoloinen.
Ensiavun aulassa Hemodynamiikan romahdus, RR nousu ja nopea lasku Hengityspysähdys Intuboitu
CT Hydrokefalus, kolmannen aivokammion katossa kolloidikysta, joka tukkinut likvorkierron ja johtanut herniaatioon PROGNOSIS PESSIMA
Teholle potentiaalisena donorina Kliininen aivokuolema todettu sitten päivällä noin klo 12 Omaisilla ei ole tietoa kielteisestä kannasta elinluovutukseen Elinluovutus Sydän Keuhkot Maksa Munuaiset
POTILAS 4 24-v potilas, perusterve, päihdekäyttöä Ajanut henkilöautolla n. 100 km/h päin pylvästä potilaan veljen istuessa repsikan paikalla Välitön hätäpuhelu, onnettomuuspaikka kaukana TAYSista Vanha henkilöauto, ei turvatyynyjä, pitkä irrotus n. 60 min
Onnettomuuspaikalla Veli irti autosta ensin Potilaalla hyvä hemodynamiikka ja hyvä hengitys irrotuksen ajan, kaula tuettu, ei ulkoisia näkyviä vammoja Pupillat laajat valojäykät, GCS 3 Irrotuksen jälkeen tyhjiöpatjalle, intuboitu lääkkeellisesti, kuljetus TAYS Ilmatie varmistettu Intuboitu Normokapnia, hyvä hapetus Hemodynamiikan seuranta Riittävä perfuusiopaine i.v. reitti, hypertoninen liuos Tajunta, status tutkittu ennen lääkitystä Relaksaatio, sedaatio, VS-hoito Traumastatus, Ennakko sairaalaan
TAYS Traumateamhälytys, fast-uä negatiivinen Välittömästi traumact Akuutti SDH, voimakas aivoödeema, ei kaularankamurtumaa, keuhkoruhje, pieni maksalaseraatio leikkaussaliin ja hemikraniectomia Tulovaiheessa etanolia veressä yli 2 promillea, kannabis positiivinen Teholle potilas menehtyi maksimaalisesta hoidosta huolimatta Vainajan oletetun tahdon selvitys ja omaisten informaatio
Donor Sydän Maksa Munuaiset
Miten selvittää vainajan tahtoa? Miten antaa informaatiota omaisille? Selkeästi, ilman ammattislangia Rauhallisesti ja ystävällisesti Kunnioittaen Elinluovutuksen mahdollisuus tulee ottaa esille, kun asia ajankohtainen
Entäs jos omaisilla on kielteinen kanta elinluovutukseen? Haluavat kieltää vaikka vainajan kanta ei olisi selvillä Mahdotonta selvittää, jos omaiset haluavat valehdella vainajan kannan Eri omaisilla eri käsitys vainajan oletetusta kannasta tai yleensä elinluovutuksesta Päästäänkö yhteisymmärrykseen
Mahdollisia ongelmakohtia omaisten informoinnissa Dg selvittelyt/samanaikainen selkeä informaatio omaisille Missä vaiheessa ja miten otetaan elinluovutusajatus esille Omaisten omat tunteet ja ennakkoasenteet elinluovutukseen Omaisten kanssa keskustelevan lääkärin omat tunteet ja ennakkoasenteet elinluovutukseen Elinluovutuspotilaat menehtyvät usein traagisen äkkikuoleman kautta voimakkaat tunnereaktiot odotettavissa Varsinkin nuoret potilaat koskettavat myös henkilökuntaa Yhteistyö etupäivystäjän, teholääkärin ja neurologin/neurokirurgin täytyy olla saumatonta omaisten luottamus annettuun hoitoon ja informaatioon
Miten meidän tulisi toimia konfliktitilanteissa? Miksi omaiset suhtautuvat negatiivisesti elinluovutukseen? Rauhallinen lähestyminen, syiden selvittäminen (kaikkea emme voi saada tietoomme), ammatillisuus Ammatillisuuteen kuuluu omaisten voimakkaidenkin reaktioiden hyväksyminen Voimakas torjunta, kuoleman kieltäminen Syytökset
MITEN MEIDÄN TULISI KOHDATA OMAT TUNTEEMME? Tietoisuus omien tunteiden vaikutuksista ammatilliseen toimintaan Ihmisyys ja inhimillisyys Rehellisyys Voimakkaimmat tunnereaktiot tulevat esille senkaltaisissa tilanteissa, jotka herättävät meissä vahvoja tunnemuistoja eletystä elämästämme, kokemistamme asioista tai jotka muistuttavat meistä voimakkaasti nykyisyyden vahvoista tunteista Esim. lapsipotilaan menehtyminen, potilaan ikä/sukupuoli/ habitus sama kuin oman lapsen jne. Luennoitsija ei koe, että lääkärin tulee -ollakseen ammatillinen- olla vain asiantuntija, vaan jokainen meistä saa, tilanteen ja persoonansa mukaan, olla myös inhimillinen» Omia tunteitaan ei kuitenkaan tule lastata potilaiden/omaisten kannettavaksi toimiessamme ammattitehtävissä
Omaisten kohtaaminen on aina vuorovaikutuksellinen tapahtuma Samoin kuin hoitosuhteessa potilaaseen tässäkin lääkärillä on tärkeä älyllinen rooli asiantuntijuus ja sen kautta tapahtumista tiedottaminen Mitä aivokuolema on? Miksi omaisenne on kuolemassa tai on jo kuollut? Mitä on tapahtunut, tosiasiat... Tämän lisäksi lääkärillä on humanistinen rooli ihmisyyden ja kärsimyksen ymmärtämiseen pyrkimys
Omaisten kohtaamisessa pelkkä luonnontieteellinen lähestyminen jää helposti vajaaksi
Lääkärillä on kolme velvollisuutta: elämän ylläpitäminen, kärsimysten lievittäminen ja kuoleman salliminen -Arkkiatri Risto Pelkonen
Akseli Gallen-Kallela 1897 Lemminkäisen Äiti