KIRJALLINEN KYSYMYS 917/2013 vp Esteettömyys rautatieasemilla Eduskunnan puhemiehelle Esteettömän liikennejärjestelmän edistäminen on osa perustuslaissa mainittujen perusoikeuksien toteuttamista ja syrjimättömyyttä. Tavoitteena onihmisten välinen sosiaalinen tasa-arvo. Elinympäristön esteettömyys on välttämätön edellytys monille ihmisryhmille niin itsenäisen liikkumisen kuin asumisenkin kannalta. Samalla varsinkin julkisten tilojen esteettömyys tuo helpotusta myös muille tilojen käyttäjille, kuten siistimis- ja huoltotöitä tekeville. Vaikka esteettömyyteen on viime vuosien aikana kiinnitetty yhä enemmän huomiota, on vieläkin olemassa paljon julkisia tiloja, joissa liikkuminen on hankalaa liikuntarajoitteisille. Varsinkin eräiden rautatieasemien kohdalla käyttäjät ovat havainneet puutteita. Tällaisia asemia löytyy ainakin Riihimäeltä, Porista ja Seinäjoelta. Monilla asemilla esteetön liikkuminen voi olla näennäisesti kunnossa, ja niillä voi olla esimerkiksi pyörätuolilla liikkumisen mahdollistavia ramppeja tai hissejä. Käytännön elämässä voidaan kuitenkin tästä huolimatta kohdata huomattavia haasteita. Esimerkiksi hissillä ei välttämättä pääse kaikille raiteille, ja pyörätuolirampit voivat kiertää hyvin pitkän matkan, mikä varsinkin junanvaihtotilanteissa aiheuttaa myöhästymisvaaran. Pendolino-juniin ei pääse sähkömopolla, koska junan sisääntuloeteinen on liian ahdas. Samoin juna-asemien kaikki laiturit eivät ole korotettuja, jotta pyörätuolin käyttäjien olisi mahdollista siirtyä niistä sujuvasti niin sisään kuin ulos kulkuvälineestä. Muun muassa näistä syistä monet liikuntarajoitteiset kokevat junalla matkustamisen hankalaksi ja jopa pelottavaksi varsinkin sellaisten matkojen yhteydessä, joissa vaihdetaan junaa kesken reitin. Liikuntaesteellisiä ja vammaiselle henkilölle hankalia rautatieasemia löytyy Suomesta varmasti enemmänkin kuin kolme edellä mainittua. Siksi asiasta vastaavan ministeriön tulee tehdä rautatieasemien nykytilasta selvitys esteettömän liikkumisen kannalta käytännön elämän tilanteissa sekä korjattava havaitut puutteet välittömästi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rautatieasemilla olevat esteet liikuntarajoitteisille saadaan selvitetyiksi kattavasti koko Suomessa ja että selvityksessä havaitut puutteet korjataan mahdollisimman pian? Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013 Antti Kaikkonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 917/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rautatieasemilla olevat esteet liikuntarajoitteisille saadaan selvitetyiksi kattavasti koko Suomessa ja että selvityksessä havaitut puutteet korjataan mahdollisimman pian? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rautatieasema-alueiden palvelutaso vaihtelee nykyisin merkittävästi. Vilkkaillakin risteysasemilla on korottamattomia laitureita ja esteettömät yhteydet laitureille puuttuvat. Vastuu asemaalueiden kehittämisestä on myös jakautunut. Rautatieasemien ja niiden ympäristön toimivuuteen vaikuttaa väylänpitäjän eli Liikenneviraston sekä kunnan ja liikennöitsijöiden toiminnan kokonaisuus. Uuden käyttöönotettavan rautatiekaluston ja asemien on nykyisin täytettävä Euroopan unionin yhteiset tekniset esteettömyysmääräykset. Näiden teknisten määräysten toteutusta valvoo Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto eli Trafi osana EU:n matkustajien oikeuksien valvontaa. Liikenneviraston vastuulla on Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito. Liikennevirasto on johdonmukaisesti korottanut vanhoja laitureita vastaamaan nykyisen matalalattiakaluston lattian korkeutta, niin, että mahdollistetaan esteetön pääsy juniin, mutta työ on vielä kesken. Henkilöasemien laitureita on korotettu yleensä rataosien palvelutason parantamishankkeiden ja ratapihojen kehittämishankkeiden yhteydessä. Asemien uusimis- ja parantamistöissä kaikki esteettömyysvaatimukset otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa. Matkakeskuksissa ja muilla merkittävillä kaukoliikenteen risteysasemilla on korkeat laiturit 57 prosentilla asemista (2012). Lähiliikenteessä tilanne on parempi, sillä lähiliikenteen asemista 83 prosentilla on korkeat laiturit. Riihimäen aseman toimivuutta parannetaan Helsinki Riihimäki-rataosan välityskyvyn nostamishankkeen yhteydessä. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan mm. Riihimäen laiturimuutokset ja hissi. Nykyiset laiturit korotetaan ja laiturikatokset kunnostetaan valaistuksineen. Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministeriryhmä päätti 7.5.2013 rakentamisen alkamisesta vuonna 2015. Porin rautatieaseman osalta Liikennevirasto on tunnistanut esteettömyyspuutteet nykytila- ja esteettömyyskartoituksessa. Porissa on juuri käynnistynyt matkakeskuksen kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tullaan tarkastelemaan asema-alueen toiminnallisuutta ja esteettömiä reittejä. Seinäjoen asema on profiloitunut matkakeskukseksi. Aseman sisätilat noudattavatkin liikenne- ja viestintäministeriön matkakeskushankkeen edellyttämiä esteettömyysvaatimuksia. Ministeriön matkakeskushanke päättyi vuonna 2007. Jo matkakeskushankkeen aikana pidettiin ongelmana sitä, että laiturialueen toimivuutta ei voinut korjata. Henkilöratapihan kehittäminen ei kuulunut käynnissä olevaan Seinäjoki Oulu-ratahankkeeseen. Puutteet kulussa välilaitureille 3 ja 4 on kuitenkin tunnistettu. Nämä laiturit olisi tarpeen korottaa, mikä edellyttää samalla raideja vaihdemuutoksia. 2
Ministerin vastaus KK 917/2013 vp Antti Kaikkonen /kesk Liikennevirasto on käynnistänyt valtakunnallisen rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittämis-ohjelman laatimistyön. Tähän mennessä asemat on luokiteltu, palvelutasotavoitteet asetettu, nykytilan kartoitettu ja tietokantasovellus tehty. Tietokanta sisältää esteettömyyspuutteet ja se palvelee Liikennevirastoa ja sen yhteistyökumppaneita. Tietokanta pidetään ajan tasalla. Lähiaikoina käynnistyy vaihe, jossa sellaisia asemia tarkastellaan ja testataan, jotka kaipaavat kiireellisiä toimia esim. esteettömyyden osalta. Pendolino-junien huono soveltuvuus sähkömopoille johtuu VR-yhtymä Oyj:n mukaan siitä, että Pendolino-juna suunniteltiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin sähkömopoja ei käytetty yhtä paljon kuin nykyään eikä silloisissa säännöksissä otettu niitä huomioon. Vammaisten matkustajien tarpeet otettiin kuitenkin muuten huomioon mm. junan henkilönostimen suunnittelussa. Pendolino-junan palveluvaunussa on pyörätuolipaikat sekä esteetön wc. Tilan käyttö on siten suunniteltu huomioiden mm. perinteisellä pyörätuolilla, ml. sähkökäyttöisellä pyörätuolilla, kulkevat liikuntavammaiset. Sähkömopolla on kuitenkin mahdollista matkustaa kaksikerroksisten InterCity-junien palveluvaunuissa. Palveluvaunuja on kaikissa InterCity2- ja InterCity-junavuoroissa, joita on päivittäin yhteensä noin 80 eri puolilla rataverkkoa. Palveluvaunun tilat ovat avarammat ja niissä on paitsi esteetön wc myös sähköinen invaluiska, joten pyörätuolimatkustaja pääsee junaan omatoimisesti niillä asemilla, jotka ovat korotettuja. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2013 Liikenneministeri Merja Kyllönen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 917/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta så att de hinder som personer med funktionsnedsättning möter på järnvägsstationerna i hela landet utreds heltäckande och att de brister som framgår av utredningen åtgärdas så snabbt som möjligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det finns numera stora skillnader i servicenivån på järnvägsstationerna. Också vid livliga järnvägsknutar finns det plattformar som inte är upphöjda och det saknas hindersfria förbindelser till plattformarna. Ansvaret för utvecklingen av stationsområdena är också delat. Hur järnvägsstationerna och den omgivande miljön fungerar påverkas av dels trafikledshållarens, dvs. Trafikverkets, dels kommunernas och trafikföretagens samlade verksamhet. Nytt järnvägsmateriel och nya stationer som tas i användning ska numera uppfylla Europeiska unionens gemensamma tekniska bestämmelser om fysisk tillgänglighet. I Finland övervakar Trafiksäkerhetsverket, dvs. Trafi, inom ramen för övervakningen av rättigheterna för resenärer inom EU att de tekniska bestämmelserna genomförs. Trafikverket ansvarar för upprätthållandet, utvecklingen och underhållet av bannätet i Finland. Trafikverket har följdriktigt höjt gamla plattformar och anpassat dem till golvhöjden i dagens låggolvsvagnar för att möjliggöra obehindrat tillträde till tågen. Men arbetet är ännu inte klart. Personstationernas plattformar har vanligen höjts i samband med projekt som genomförts i syfte att förbättra servicenivån på banavsnitten eller utveckla bangårdarna. Alla krav på tillgänglighet beaktas vid planeringen av ombyggnader och förbättringar av stationerna. Vid resecentrumen och andra järnvägsknutar som är viktiga för fjärrtrafiken har 57 procent av stationerna (2012) höga plattformar. Inom närtrafiken är situationen bättre, eftersom 83 procent av stationerna har höga plattformar. Stationen i Riihimäki kommer att fungera bättre efter att ett projekt som syftar till att höja trafikkapaciteten på banavsnittet Helsingfors Riihimäki har genomförts. I den första fasen kommer bl.a. plattformarna i Riihimäki att byggas om och en hiss installeras. De nuvarande plattformarna höjs och plattformstaken och belysningen sätts i skick. Den trafik- och kommunikationspolitiska ministergruppen beslutade den 7 maj 2013 att byggandet ska inledas 2015. Vad gäller järnvägsstationen i Björneborg har Trafikverket identifierat bristerna i tillgänglighet vid en kartläggning av nuläget och tillgängligheten. I Björneborg har man nyligen inlett ett utvecklingsprojekt för ett resecentrum, och i samband med det kommer man att granska funktionerna och ledernas tillgänglighet i stationsområdet. Stationen i Seinäjoki har profilerat sig som ett resecentrum. Utformningen av de inre delarna av stationen följer också de krav på tillgänglighet som kommunikationsministeriet ställt på resecentrumprojektet. Ministeriets resecentrumprojekt avslutades 2007. Redan under projekttiden sågs det som ett problem att plattformsområdet inte kunde åtgärdas. I det pågående banprojektet 4
Ministerns svar KK 917/2013 vp Antti Kaikkonen /kesk för Seinäjoki Uleåborg ingår inte någon utveckling av personbangården. Bristerna i passagen till mellanplattformarna 3 och 4 har dock identifierats. Det är nödvändigt att höja dessa plattformar, vilket samtidigt kräver spår- och växeländringar. Trafikverket har inlett arbetet med ett rikstäckande utvecklingsprogram för persontrafikplatserna inom järnvägstrafiken. Hittills har man klassificerat stationerna, ställt upp mål för servicenivån, kartlagt nuläget och utarbetat ett databasprogram. Databasen innehåller uppgifter om bristerna i tillgängligheten och är avsedd för Trafikverket och dess samarbetspartners. Databasen hålls uppdaterad. Inom kort inleds en fas då man granskar och testar stationer som kräver brådskande åtgärder, t.ex. när det gäller tillgängligheten. Det faktum att Pendolinotågen är dåligt anpassade för elmopeder beror enligt VR-Group Ab på att dessa tåg planerades i mitten av 1990-talet, då elmopeder inte användes i samma utsträckning som idag och därför inte beaktades i de dåtida bestämmelserna. Men i övrigt beaktades rörelsehindrade passagerares behov, bl.a. vid planeringen av tågens personlyftar. I Pendolinotågens servicevagnar finns rullstolsplatser och handikappanpassade toaletter. Dispositionen av ytorna har således planerats bl.a. med tanke på rörelsehindrade som använder traditionell rullstol eller eldriven rullstol. I InterCity-tågens servicevagnar i två våningar är det dock möjligt att resa med elmoped. Servicevagnar finns i alla InterCity2- och InterCitytåg som dagligen kör cirka 80 turer i olika delar av bannätet. Servicevagnarna är rymligare och har förutom handikappanpassade toaletter också elektriska rullstolsramper, vilket gör att rullstolsburna passagerare själva kan ta sig ombord på tågen på de stationer som har förhöjda plattformar. Helsingfors den 31 oktober 2013 Trafikminister Merja Kyllönen 5