TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 23/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002 2006 sekä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOMin) monivuotisesta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta 2002 2006 (EU:n tutkimuksen kuudes puiteohjelma) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 8 päivänä kesäkuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän EU:n tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta (U 39/2001 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että talousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - osastopäällikkö Timo Kekkonen ja ylitarkastaja Anna-Maija Rautiainen, kauppa- ja teollisuusministeriö - budjettisihteeri Martti Salmi, valtiovarainministeriö - ylitarkastaja Petteri Kauppinen, opetusministeriö - pääsuunnittelija Kimmo Halme, valtion tiede- ja teknologianeuvosto - ylitarkastaja Tiina Vihma-Purovaara, Suomen Akatemia - sihteeristön päällikkö Marja-Leena Tolonen, Teknologian kehittämiskeskus TEKES. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on antanut lausuntonsa kirjallisena. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ U 39/2001 vp Ehdotus EU:n tutkimuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja sen tieteellisteknistä perustaa sekä edistää muiden yhteisöpo- Versio 2.0
litiikkojen tavoitteita tukevaa tutkimustoimintaa. EU:n tukeman tutkimuksen tavoitteet, sisällölliset painopisteet ja rahoitusjakauma määritetään monivuotisissa puiteohjelmissa, jotka toimeenpannaan erityisohjelmilla. Tutkimuksen puiteohjelman rahoitus edustaa noin 5 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden julkisesta tutkimuspanostuksesta. Komissio myöntää tutkimusrahoitusta jäsenmaiden yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteishankkeille avointen tarjouskilpailujen perusteella. Komissio antoi 21 päivänä helmikuuta 2001 ehdotuksen tutkimuksen puiteohjelmaksi vuosille 2002 2006 (tutkimuksen kuudes puiteohjelma). Muodollisesti puiteohjelma koostuu kahdesta erillisestä ohjelmasta, EY-ohjelmasta ja Euratom-ohjelmasta. Komission esityksen lähtökohtana on tehdä tutkimuksen puiteohjelmasta eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) rakentamista edistävä väline. Komissio esittää, että kuudennesta puiteohjelmasta rahoitettava varsinainen tutkimustoiminta keskitetään seuraaville seitsemälle priorisoidulle tutkimusalalle: 1) genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia, 2) tietoyhteiskuntateknologiat, 3) nanoteknologia, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät, 4) ilmailu ja avaruus, 5) elintarvikkeiden turvallisuus ja terveysriskit, 6) kestävä kehitys ja globaalimuutos ja 7) kansalaiset ja hallinto eurooppalaisessa osaamisyhteiskunnassa. Näiden lisäksi puiteohjelman rahoituksesta ehdotetaan varattavaksi merkittävä osuus eri sektoripolitiikkojen valmistelua ja toteutusta tukevaan tutkimukseen sekä ennalta arvaamattomiin tiedontarpeisiin reagoivaan tutkimukseen. Valtaosa Euratom-ohjelman budjetista esitetään käytettäväksi lämpöydinfuusion kehittämiseen ja ITER-fuusiokoereaktorin mahdolliseen rakentamiseen. Fissioon perustuvan ydinenergian tutkimus esitetään kohdistettavaksi ydinjätehuoltoon ja säteilysuojeluun. Komissio esittää puiteohjelmaan sisällytettäväksi myös seuraavia tutkimusta tukevia horisontaalisia toimia, joilla voidaan samalla edistää eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä: innovaatioiden edistäminen, tutkijaliikkuvuuden lisääminen, tutkimuslaitteistojen ja muun tutkimuksen infrastruktuurin käytön tehostaminen ja uusien yhteiseurooppalaisten infrastruktuurien perustamistarpeen selvittäminen, tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelun edistäminen, yhteistyön edistäminen kansallisten tutkimusohjelmien tasolla sekä muiden eurooppalaisten tutkimusyhteistyöjärjestelyjen tukeminen. Komissio esittää kuudennen puiteohjelman kokonaisbudjetiksi 17 500 miljoonaa euroa, josta EY:n puiteohjelman osuus olisi 16 270 miljoonaa euroa ja Euratom-puiteohjelman osuus 1 230 miljoonaa euroa. Viidennen puiteohjelman kokonaisbudjetti on 14 960 miljoonaa euroa (EY-ohjelma 13 700 miljoonaa euroa ja Euratom-ohjelma 1 260 miljoonaa euroa). Budjetin kasvu, noin 17 prosenttia, kohdistuisi kokonaan muuhun kuin ydinenergian tutkimukseen. Komissio esittää, että jatkossa tutkimuksen ja teknologian kehittämishankkeet toteutettaisiin lähes yksinomaan seuraavilla kolmella uudella toimeenpanovälineellä: 1) komission osallistuminen vähemmistöosakkaana (rahoitusosuus enintään 50 prosenttia) suuriin, useiden miljoonien tai useiden kymmenien miljoonien eurojen integroituihin hankkeisiin, joissa osallistuvien organisaatioiden määrä voi olla useita kymmeniä, 2) komission rahoitustuki vain muutaman jäsenmaan tutkimusohjelmalle, mistä käytetään nimitystä vaihtelevien geometrioiden politiikka ja 3) huippututkimuksen virtuaalisten verkostojen luominen komission rahoitustuella tietyillä tutkimusaloilla. Pääasiallisena toimeenpanovälineenä on tähän asti käytetty niin sanottuja yhteisrahoitteisia hankkeita, joissa on keskimäärin 4 7 osallistujaa ja joiden kustannuksista komissio maksaa 50 prosenttia. Komissio perustelee siirtymistä uusiin toimeenpanovälineisiin sillä, että suuremmat hankkeet edistävät tehokkaammin eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön rakenteellista uudistumista sekä parantavat tutkimuksen vaikuttavuutta ja tulosten hyödyntämistä. Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmalla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Esitys 17 500 miljoonan euron kokonaisbudjetiksi lisäisi puiteohjelman rahoitusta ni- 2
mellisesti 17 prosentilla ja reaalisesti 8,8 prosentilla viidennen puiteohjelman 15 000 miljoonan euron tasosta. Kuudennen puiteohjelman toteutusvuosille 2003 2006 on varattu rahoituskehyksessä tutkimukselle 17 000 miljoonaa euroa. Esityksessä on lisäksi otettu huomioon rahoituskehyksiin sisältyvä 500 miljoonan euron lisämarginaali. Suomen laskennallinen maksuosuus tutkimuksen puiteohjelman rahoituksesta määräytyy bruttokansantuoteosuutemme perusteella. Suomessa tehdyt EU-tutkimusyhteistyön kansallisia vaikutuksia koskevat tutkimukset osoittavat, että tutkimuksen puiteohjelmilla on ollut monia myönteisiä tutkimus- ja innovaatiopoliittisia vaikutuksia. Suomalaiset tutkimuslaitokset, yliopistot ja yritykset ovat osallistuneet erittäin aktiivisesti EU:n tutkimuksen neljänteen (1994 1998) ja viidenteen (1998 2002) puiteohjelmaan. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto katsoo, että EU:n toiminnan ja budjetin painopistettä tulee siirtää osaamista, kilpailukykyä ja tietoyhteiskuntakehitystä vahvistaviin toimiin. Tutkimuksen puiteohjelma edistää kaikkia näitä tavoitteita. Suomen kokemukset neljännestä ja viidennestä puiteohjelmasta ovat olleet erittäin myönteisiä. Ohjelmiin osallistuminen on edistänyt merkittävästi yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kansainvälistä verkottumista sekä tiedon ja osaamisen kasvua ja teknologian siirtoa. Tavoitteena on pidettävä, että EU:n kuudennen puiteohjelman kokonaisbudjetti olisi 17 000 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuosien 2000 2006 rahoituskehyksissä tutkimusyhteistyölle varattua rahoitusta. Suomi tukee tutkimusohjelman aiempaa voimakkaampaa keskittämistä. Komission ehdotus priorisoinneiksi tarjoaa hyvän lähtökohdan ehdotuksen käsittelylle. Suomi kannattaa myös pyrkimyksiä kehittää toimeenpanoon liittyviä mekanismeja. Tavoitteena tulisi olla, että uusien toimeenpanovälineiden rinnalla käytettäisiin edelleen yhteisrahoitteisia hankkeita. Huippuosaamisen verkostojen valinnan tulee perustua pätevyyteen, avoimeen kilpailuun sekä selkeisiin yhteisesti sovellettuihin kriteereihin. Verkostojen tulee olla avoimia yrityksille ja kolmansille valtioille. Projektiehdotusten nykyinen arviointimenettely on toimiva ja tehokas. Valtioneuvoston kirjelmään sisältyy myös yksityiskohtaiset kannat kustakin priorisoidusta tutkimusalasta. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tutkimuksen kuudenneksi puiteohjelmaksi. Tutkimukseen ja teknologiaan panostaminen edistää taloudellista kasvua Euroopan yhteisössä ja parantaa jäsenvaltioiden teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Pitkäjänteinen tutkimuksen ja teknologian edistäminen vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyden säilymiseen ja paranemiseen. Puiteohjelma on keskeinen väline Euroopan tutkimusalueen luomisessa sekä yritysmaailman ja akateemisen maailman yhteistyön vahvistamisessa. Valiokunta tukee puiteohjelman keskittämistä seitsemään ensisijaiseen tutkimusalueeseen. Keskittyminen tiettyihin tutkimusaloihin edistää pitkän tähtäimen tutkimustoimintaa. Kohdentamista ei tule kuitenkaan toteuttaa siten, että laajemmasta innovaatiotoiminnasta siirrytään pelkkään pitkän tähtäimen tutkimukseen. Tällainen suuntaus vähentäisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista puiteohjelman mukaisiin hankkeisiin. Komission ehdotus priorisoitavista tutkimusalueista on onnistunut. Esitetyt alat ovat kriittisiä kasvualueita, joissa yhteisön tason toiminnasta on saavutettavissa lisäarvoa. Monet hank- 3
keista liittyvät myös läheisesti ympäristön- sekä terveydensuojeluun, mikä on myönteistä. Tutkimusalueisiin kuuluvien yksittäisten tutkimuskohteiden valintaan liittyy kuitenkin vielä lisäarviointia kaipaavia kohtia. Genomitutkimuksen tavoitteena tulee olla ensisijaisesti kansanterveyden edistäminen sekä ravinnon laadun ja turvallisuuden varmistaminen. Biotekniikka on komission ehdotuksessa ymmärretty siten, että se liittyisi lähinnä ihmisten terveyteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä rajaisi puiteohjelman ulkopuolelle suuren osan suomalaisesta alan teollisuudesta (esimerkiksi kasvi- ja metsäalaan liittyvä geenitutkimus). Rajausta tulee mahdollisuuksien mukaan tarkistaa. Valiokunta pitää geneettisesti muunneltujen organismien jäljitettävyyttä tärkeänä ja katsoo, että bioteknologisia jäljitettävyysmenettelyjä koskevaan tutkimukseen tulee panostaa. Genomitutkimusta tulee hyödyntää myös kehitettäessä eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Valiokunta on lausunnossaan TaVL 16/2001 vp katsonut, että mahdollisuuksia kanavoida rahoitusta eläinkokeille vaihtoehtoisten testausmenetelmien kehittämiseen kuudennen puiteohjelman kautta tulee selvittää. Valiokunta pitää Euroopan unionin bioteknologia-alan kilpailukyvyn parantamista tärkeänä erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin. Tietoyhteiskuntateknologian kehittämisessä lähtökohtana tulee olla käyttäjien tarpeet ja teknologian helppokäyttöisyys. Komission ehdotus painottuu voimakkaasti teknisiin ratkaisuihin. On tärkeää kehittää sellaisia teknologian muotoja, joilla kansalaiset voivat hallita informaatiovirtoja ja muuntaa niitä tiedoksi ja ymmärtämiseksi. Valiokunta korostaa sähköiseen ja langattomaan kaupankäyntiin ja sähköisiin maksutapahtumiin sekä tietoverkkoturvallisuuteen liittyvien hankkeiden keskeistä merkitystä. Nanoteknologian osalta tulee panostaa pitkän tähtäimen tutkimustarpeisiin ja varmistaa monitieteellinen tutkimusote. Teknologian soveltamismahdollisuudet muun muassa energia-alalla ovat tutkimisen arvoisia. Elintarvikkeiden turvallisuuden ja terveysriskien osalta tutkimusta tulee kohdentaa riskiarvioinnin ohella terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. BSE- ja dioksiinikriisit korostavat tutkimusalueen merkitystä. Kestävä kehitys ja globaalimuutos -painopistealue mahdollistaa ympäristöystävällisten tekniikoiden kehittämisen ja levittämisen. Valiokunta pitää liikennettä ja energiaa keskeisinä tutkimusaloina. Uusiutuviin ja samalla omavaraisiin sekä muihin vähäpäästöisiin energiamuotoihin tulee panostaa entistä voimakkaammin (TaVL 6/2001 vp ja TaVL 19/2001 vp). Komission ehdotuksessa keskitytään pitkän tähtäimen toimintaan. Myös lyhyemmän aikavälin kysymyksiin tulee kiinnittää huomiota. Hakijavaltiot tulee mahdollisuuksien mukaan kytkeä kestävää kehitystä koskevaan tutkimustoimintaan. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että puiteohjelmaan on sisällytetty asiakokonaisuus "Kansalaiset ja hallinto eurooppalaisessa osaamisyhteiskunnassa". Tämä mahdollistaa selkeän panostaminen yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. EU:n tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi -osassa tulee painottaa sektoripolitiikkatarpeiden lisäksi pitkän tähtäimen tutkimuksen ja tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen merkitystä. Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin pyrkimyksiä kehittää toimeenpanoon liittyviä mekanismeja. Ei ole kuitenkaan perusteltua, että uudet välineet syrjäyttäisivät kokonaan entiset hyväksi havaitut toimintamuodot. Koska uusien toimeenpanovälineiden toimivuutta ei ole vielä osoitettu, niiden rinnalla tulee edelleen voida käyttää muun muassa yhteisrahoitteisia hankkeita. Tämä edistäisi tutkimustoiminnan jatkuvuutta ja mahdollistaisi pehmeämmän siirtymisen uusiin toimeenpanovälineisiin. Vanhojen ja uusien toimeenpanovälineiden rinnakkaiskäytön ei tulisi kuitenkaan johtaa siihen, että kaikki hakupaine kohdistuisi vanhoihin tutuksi tulleisiin instrumentteihin. Valiokunta pitää hyvänä, että huippuosaamisen verkostot on nostettu keskeiselle sijalle. Huippuosaamisen verkostojen valinnan tulee perustua pätevyyteen ja korkeaan tieteelliseen laatuun. Läheinen yhteistyö teollisuuden kanssa on keskeisessä asemassa. 4
Valiokunta yhtyy tutkimuksen ja innovaation osalta esitettyihin tavoitteisiin. On tärkeää, että perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tuetaan oikeassa suhteessa. Valiokunta pitää tutkijavoimavarojen ja tutkijoiden liikkuvuuden lisäämistä tarpeellisena. Huomiota tulee kiinnittää paitsi tutkijavoimavarojen kehittämiseen ja tutkijoiden liikkuvuuden helpottamiseen myös heidän paluunsa tukemiseen. Euroopan unionin kiinnostavuutta hakijavaltioiden ja muiden kolmansien valtioiden tutkijoiden silmissä tulee vahvistaa. Valiokunta arvioi, että tutkijakoulutusverkostojen vahvistaminen tukisi eurooppalaisten tutkijakoulujen perustamista. Tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä ja kansallisten teknologiaohjelmien verkottamisessa tulee välttää raskasta byrokratiaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että puiteohjelman ja siihen liittyvien erityisohjelmien hallinto on avointa, läpinäkyvää, kevyttä, nopeaa ja käyttäjäystävällistä. Puiteohjelman vaatimaa hallinnointityötä tulee keventää ja vastuuta delegoida alaspäin komission sisällä. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, ettei tehtävien ulkoistaminen vastaa läpinäkyvyyden ja objektiivisuuden kriteereitä. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan puiteohjelman kokonaistalousarviosta. On hyvä, että tutkimusvaroja on lisätty viidenteen puiteohjelmaan nähden. Myös Euroopan unionin kilpailijat ovat lisänneet merkittävästi tutkimukseen ja teknologiaan varattavia voimavaroja. Rahoituskehykseen sisältyvä 500 miljoonan euron lisämarginaali antaa tiettyä liikkumavaraa. Valiokunta pitää hyvänä, että pienille ja keskisuurille yrityksille suunnataan 15 prosentin osuus rahoituksesta. Sen sijaan liikkuvuuden edistämiseen varattujen varojen lähes kaksinkertaistaminen viidenteen puiteohjelmaan nähden ei ole perusteltua. Kuudennen puiteohjelman varoja ei tule käyttää taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden valtioiden yhteisten tutkimuslaitosten tukemiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neljänteen ja viidenteen puiteohjelmaan osallistuminen on edistänyt merkittävästi suomalaisten yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kansainvälistä verkottumista sekä tiedon ja osaamisen kasvua ja teknologian siirtoa. Saamiensa tietojen pohjalta valiokunta arvioi, että Suomen edellytykset ja valmiudet osallistua täysipainoisesti kuudennen puiteohjelman mukaisiin hankkeisiin ovat hyvät. Valiokunta korostaa tutkimustulosten hyödynnettävyyden merkitystä. Hyödynnettävyys on tärkeää myös Euroopan unionin kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Valiokunta korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyöhön muun muassa hakijavaltioiden sekä Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa tulee edelleen panostaa. Tutkimusyhteistyö on myös unionin pohjoisen ulottuvuuden tärkeä osa-alue. Lausunto Lausuntonaan talousvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin huomautuksin. 5
Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Leena Luhtanen /sd Mari Kiviniemi /kesk Janina Andersson /vihr Jouni Backman /sd Susanna Huovinen /sd Mikko Immonen /vas Reijo Kallio /sd Marja-Leena Kemppainen /kd vjäs. Kalervo Kummola /kok Pekka Kuosmanen /kok Olli Nepponen /kok Antti Rantakangas /kesk Ola Rosendahl /r Mauri Salo /kesk Juhani Sjöblom /kok Veijo Puhjo /vas. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Heidi Kaila. 6