METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4



Samankaltaiset tiedostot
METSO KOHTEEN LIITTEET

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Kuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane.

Tooppikallio, Sastamala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Luontokohteiden tarkistus

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys FM biologi Minna Tuomala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

ESITYS TERVALEPPÄLEHDON SUOJELEMISEKSI

Merkkikallion tuulivoimapuisto

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä Mauno Särkkä

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

Koskskogen-Maraholmsträsket

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

Kirrin liito-oravaselvitys

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus

Jyväskylän kaupungin metsät

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

CASE BEMBÖLEN ULKOILUALUE (OITTAA)

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3.

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Luontotiedot kuvioittain

w metsänhoitoyhdistys

Nokian kaupungin HARJUNIITYN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Täydennys luontoselvitykseen 2008/Tmi Mira Ranta

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Arvokkaat luontokohteet

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

Kuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

- luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus

Transkriptio:

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4

Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio 63 on tuoretta kangasta, jossa on myös pieniä korpipainanteita, kuvio 57 muodostuu Taineenjoen tulvametsästä, luhdasta sekä rämeestä ja kuvio 55 muodostuu pienialaisesta kalliometsäalueesta ja sitä ympäröivästä kapeasta reunametsästä. Kuvion 63 valtapuuston ikä on n. 100 vuotta. Puuston keskimääräinen määrä maanomistajalta saatujen kuviotietojen (liitteet 1, 2 ja 3) mukaan on n.260 kuutiota/ha. Kuvion 57 valtapuuston ikä luonnontilaisella isovarpurämeellä on n.70 vuotta ja kuvion laidalla olevalla ravinteikkaalla turvekankaalla n.45 vuotta, joka nostaa kuviokokonaisuuden kuutiomäärän n.190 kuutioon/ha. Kuvio 55 on kallioaluetta, ja kuvio 58 tuoretta kangasta. Kallioalueen puuston ikä vaihtelee runsaasti ja kuviotiedon mukaan keskimääräiseksi iäksi on määritetty n. 30v (kallion laiteilla on myös iäkkäitä yli 100-vuotiaita puita). Tuoreen kankaan alueen puuston ikä on noin 45 vuotta. Aluekokonaisuuden puuston keskimääräiseksi kuutiomääräksi saadaan n. 246 kuutiota/ha. Kuvion 54 valtapuuston ikä n. 45 vuotta ja puuston määrä n. 230 kuutiota/ha. Puuston määrä kuviolla 63 (n.2,8ha) on 728 kuutiota Puuston määrä kuviolla 57 (räme 0,5ha, turvekangas 0,1ha) on 114 kuutiota Puuston määrä kuviolla 55, 58 (kallio alue n.0,3ha, tuore kangas 0,2ha) on 123 kuutiota Puuston määrä kuviolla 54 (n.0,9ha) on 207 kuutiota Puuston määrä yht. (4,8ha) 1172 kuutiota Kuviokartta, suojelurajaus sijoittuu kuvioille 63, 58, 57, 55 ja 54 2

Sivu 3/21 Suojelukohteen karttarajaus METSO -suojelualueen rajaus on merkitty karttaan vihreällä värillä Suojelualueen lyhyt kuvaus Alue muodostuu tuoreesta kankaasta (paikoin pienialaisia korpilaikkuja), isovarpurämeestä, tulvametsästä, luhdasta sekä tuoreen kankaan ja korven vaihettumisvyöhykkeestä sekä pienialaisesta kallioalueesta. Alueen lähin suojelualue sijoittuu noin 2 km päähän (Mäkrämäki). Tuoreen kankaan puusto on kehittynyt luontaisesti vanhalle kaskimaalle, josta ovat merkkinä metsässä säilyneet hienot kivirauniot. Alueen pääpuulajeina ovat mänty ja kuusi sekä muina puulajeina koivu, pihlaja ja raita. Metsäalueella on useita koivua sisältäviä alueita, joilla on pystyja maalahopuukeskittymiä. Alueelta löytyy myös mäntykeloja ja keloutumassa olevia järeitä puita, jotka monipuolistavat lahopuujatkumoa sekä -lajistoa. Tuoreen kankaan, korven ja rämeen vaihettumisvyöhykkeellä ja Taineenjoen varrella on tulvavaikutuksesta (luhtaisuutta) muodostunut lahopuustoisia alueita, jotka lisäävät alueen monimuotoisuutta. Luonnontilainen isovarpuräme rajautuu itäpuolelta luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen luhtaan ja jokeen. Joen yläjuoksulla suojelurajauksen ulkopuolella on pieni koskiosuus, jossa talvehtii säännöllisesti koskikara. 3

Sivu 4/21 Kohteen valokuvat Metsän luonnontilaisen kuusikon maasto polveilee vaihtelevasti Kivien ja kallionlohkareiden väliin on muodostunut monipuolinen korpimetsä 4

Sivu 5/21 Tuoreen kankaan puusto on eri-ikäistä ja monilajista. Korpipainanteet parantavat alueen monimuotoisuusarvoja. 5

Sivu 6/21 Kuviolla on paikoin koivupuustoisia alueita Koivikkoalueelle on muodostumassa pystylahopuuta 6

Sivu 7/21 Koivupökkelöitä pystyssä ja maassa Koivumaapuuta 7

Sivu 8/21 Alueelle on muodostumassa järeitä mäntykeloja parantamaan lahopuujatkumoa. Kaskiviljelyn ajoilta säilyneitä kiviraunioita 8

Sivu 9/21 Joenmäen tilan metsissä on säilynyt runsaasti kaskiviljelyn aikaisia kiviraunioita. Kivirauniot on kasattu taidokkaasti pyöreään muotoon. 9

Sivu 10/21 Kallioalueen juuressa kasvaa järeitä puita Koivupökkelöitä kallioalueen laidassa 10

Sivu 11/21 Sekametsää kallioalueen laidassa - koivupökkelöt parantavat kolopesijöiden pesintämahdollisuuksia. Pienaukot lisäävät erirakenteisuutta. 11

Sivu 12/21 Tuoreen kankaan ja korven vaihettumisvyöhykkeellä kasvaa koivua 12

Sivu 13/21 Kallioalueen viereisessä korpipainanteessa on koivulahopuukeskittymä. Korpi vaihtuu rämeeksi 13

Sivu 14/21 Isovarpuräme Taineenjoen rannan luhtaa ja rämettä 14

Sivu 15/21 Taineenjoki on säilynyt luonnontilaisena ja tulva-aikaan joki on runsasvetinen Joenvarren tulvametsää 15

Sivu 16/21 Joki mutkittelee runsaasti, tulva peittää joka vuosi metsänpohjaa alleen luoden lisää monimuotoisuutta. Tulva luo myös uusia elinympäristöjä. 16

Sivu 17/21 Tulva lisää lahopuuta jokialueen reunametsiin. Taineenjoki mutkittelee runsaasti 17

Sivu 18/21 Suojelurajauksen ulkopuolella Taineenjoessa on muutama koskijakso, joissa talvehtii koskikara Koskikara on säännöllinen talvehtija Taineenjoessa. 18

Sivu 19/21 LIITE 1 19

Sivu 20/21 LIITE 2 20

Sivu 21/21 LIITE 3 21