1 Pöytäkirjan liite / kokous 7/ 23.9.2013 LIITE 1 Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset Tavoitteet: Henkilöstösuunnitelma suuntaa opetuksesta ja tutkimuksesta vapautuvaa resurssia ja mahdollisia uusia tehtäviä vahvistamaan yliopiston profiilia ja sen strategisia kärkiä ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö. Yliopiston strategian toteuttamista tukevat palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Opetukselle ja tutkimukselle sovittujen tavoitteiden saavuttamisen tuki toimii mahdollisimman hyvin. Jokainen yliopiston palvelutiimi/ toimija tietää oman roolinsa yliopiston tulosten tuottamisessa ja on sitoutunut tehtäviinsä. Vuonna 2020 opetus ja tutkimushenkilökunnan osuus yliopiston henkilökunnasta on 60 %. Linjaukset: 1) Avautuvia tehtäviä uudelleen suunnattaessa ja uusia avauksia tehtäessä keskeisin kehittämisen kohde on tutkimus. 2) Taiteellista toimintaa vahvistetaan tarkkaan määritellyillä yliopiston profiilia tukevilla tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rajapinnoilla. 3) Yliopisto huolehtii perustutkintokoulutuksen osaamisen voimavaroista. 4) Yliopisto vahvistaa asemaansa kansainvälisenä toimijana perustamalla vierailevien professorien tehtäviä, kansainvälisillä rekrytoinneilla ja huolehtimalla systemaattisen opettaja ja tutkijavaihdon toimivuudesta.
2 5) Voimavaroja uudelleen suuntaamalla yliopisto varmistaa toiminnan tuloksellisuutta ja sitä kautta tulevien vuosien perusrahoituksen. 6) Avautuvia tehtäviä suunnattaessa ja tutkijoita rekrytoitaessa yliopisto kiinnittää huomiota verkostoihin, kykyyn hankkia kansallista ja kansainvälistä kilpailtua tutkimusrahoitusta ja rakentaa ja johtaa laajoja tutkimushankkeita. 7) Yliopiston sisällä eri yksiköiden yhteisillä tehtävillä sekä yhteisillä tehtävillä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa luodaan perustaa uusille monitieteisille avauksille. 8) Yhteisten tehtävien mahdollisuudet matkailualan ja sosiaalityön opetuksessa arvioidaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. 9) Yliopiston ydinosaaminen turvataan pysyväisluonteisilla tehtävillä. Samanaikaisesti määräaikaisten tehtävien avulla yliopisto reagoi joustavasti toimintaympäristön ja alueen elinkeinoelämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. 10) Urapolkujärjestelmän avulla vahvistetaan yliopiston strategisten kärkien osaamista. 11) Opetus ja tutkimushenkilökunnan työpanos suunnataan yliopiston ydintehtäviin palveluita kehittämällä. 12) Yliopiston hallintoa ja palveluita kehitetään uuden yliopistolain pohjalta tavoitteena laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. 13) Yliopiston tutkimushallinnon palveluita vahvistetaan ja niiden asema selkeytetään osana yliopiston palvelukokonaisuutta. 14) Nykyisten palvelutehtävien tehtäväkuvat arvioidaan ja niitä kehitetään vastaamaan opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden tarpeita. 15) Palvelutuotannon sisäistä joustavuutta lisätään: jokaisen palvelutehtävän avauduttua, sen tarkoituksenmukaisuus ja ajanmukaisuus arvioidaan suhteessa tulevaisuuden tarpeisiin. Hallitukselle raportoidaan vuosittain edellä mainittujen linjausten toteutumisesta. LIITE: Taustamuistio
3 Taustamuistio/TS 15.8.2013 Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset Lapin yliopisto strategian toteuttajana Yliopiston strategia tähtää vuoteen 2020, jolloin yliopiston visiona on olla kansainvälisesti tunnustettu tiede ja taideyliopisto profiilinsa strategisten kärkien alueilla. Yliopiston profiilin muodostaa arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön ja niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimus ja kansainvälinen aluetta palveleva matkailututkimus. Näillä profiilialueilla strategisia osaamisen kärkiä ovat: kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä palvelumuotoilu. Keväällä 2012 yliopiston oppiaineet arvioivat nykyisen osaamisensa suhteessa yliopiston profiilin strategisiin kärkiin. Oppiaineiden itsearvioinnin tulos korreloi strategisten kärkien vastuuprofessorien ja heidän asiantuntijaryhmiensä tekemän itsearvioinnin tuloksiin. Arviointi tapahtui asteikolla syntyvaihe, kehitysvaihe ja vakiintumisvaihe. Tulos osoitti, että kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tutkimusalue on kehityksessä pisimmällä ja edustaa vakiintumisvaiheessa olevaa tutkimusta. Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimusalue on kehitysvaiheessa ja palvelun muotoilun alue on syntyvaiheessa, joskin se herättää yliopistossa jo tällä hetkellä paljon kiinnostusta. Oppiaineiden välillä oli kuitenkin jossakin määrin eroja, samoin oppiaineiden ja tiedekuntien dekaanien näkemyksissä tiedekuntansa oppiaineista. Vastauksista heijastui tahtotila oman toiminnan kehittämiseen strategian mukaisesti. Yliopistolla on valtakunnallinen vastuu arktisesta tutkimuksesta (Arktinen keskus ja oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen saamelaisuuteen liittyvä tutkimus). Arktisen keskuksen kansainvälinen ja monitieteinen tutkimus on kokonaisuudessaan yliopiston arktisen ja pohjoisen osaamisen keskiössä. Keskuksen toimintaan yhdistyy tiedekeskusnäyttelyn kautta myös yliopiston taideteollisen alan osaaminen. Tiedekeskus popularisoi arktista tutkimusta toiminnallisissa näyttelyissä ja tiedeviestintä kokoaa ja välittää tietoa omien informaatiokanaviensa kautta. Arktinen keskus pyrkii johtavaan asemaan Euroopan arktisen osaamisen keskuksena. Tätä tukee EU:n arktisen informaatiokeskuksen mahdollinen sijoittuminen keskuksen yhteyteen
4 Kasvatustieteen tiedekunnan tutkimus suuntautuu erityisesti pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn sekä palvelumuotoilun kärkiin. Tutkimustoiminnalla on tästä näkökulmasta kytkentöjä myös alkuperäiskansoihin, erityisesti saamelaisuuteen liittyvään tutkimukseen. Oikeustieteellisen alan tutkimuksen painoalat liittyvät strategiseen kärkeen kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Monilla oikeudenaloilla on liittymäkohtia myös pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimusalueeseen. Uusia tutkimusavauksia ovat mm. saamelaisoikeus, hyvinvointioikeus ja kaivostoimintaan liittyvät juridiset kysymykset. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on vahvasti sitoutunutta yliopiston strategiaan. Tiedekunnan omassa tutkimusstrategiassa korostuu pohjoisen ja arktisen tutkimus. Tutkimuksen profiilialueita ovat muuttuva työ ja sen johtaminen, pohjoinen politiikka, talous ja ympäristö, tiedon rakentuminen, käyttö ja hallinta sekä hyvinvoinnin marginaaleista kohti osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kehittymässä olevia tutkimusalueita ovat mm. saamelaistutkimus ja kaivostutkimus. Matkailututkimusta kehitetään pääosin Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutin puitteissa. Taiteiden tiedekunnan tutkimuksessa painottuvat moniarvoinen ja monikulttuurinen taide ja muotoilu pohjoisilla alueilla sekä erilaiset taiteen ja muotoilun luovat ratkaisut, joita kehitetään pohjoisen palveluiden tarpeisiin. Alalla panostetaan hankkeisiin, joiden avulla yliopiston taideteollisesta toiminnasta rakentuu kansallisen ja kansainvälisen arktisen muotoilun vahva tunnustettu osaaja kansallisessa ja kansainvälisessä tulevaisuudessa. Tulevaisuuden haasteita yliopiston osaamisen kehittämiselle Lapin yliopiston strategisten kärkien vahvistaminen vie askelittain vision toteuttamiseen. Yliopiston avautuvia tehtäviä on siten arvioitava suhteessa yliopiston strategiaan. Tässä työssä on otettava huomioon myös toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Yliopiston tulee suunnata toimintaansa vahvemmin tutkimukseen ja samanaikaisesti säilyttää asemansa laadukkaana kouluttajana ja houkuttelevana oppimisyhteisönä. Näin toimien yliopisto varmistaa sille kuuluvan aseman tiedeyliopistona. Yliopiston tavoitteena on, että opetus ja tutkimushenkilökunnan osuus koko henkilökunnasta kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lapin yliopiston tasapainoinen kehittäminen edellyttää, että avautuvia tehtäviä uudelleen suunnattaessa ja uusia avauksia tehtäessä keskeisin kehittämisen kohde on tutkimustoiminta. Tämä edellyttää uusien tutkimustehtävien aikaansaamista. Realistista on, että uudet tehtävät perustetaan täydentävällä rahoituksella. Tavoite tiede ja taideyliopistosta edellyttää, että yliopiston taiteelliselle toiminnalle luodaan yhtä vahva asema kuin tutkimustoiminnalle tietyillä tarkkaan määritellyillä alueilla, jotka tukevat yliopiston profiilia tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rajapinnoilla. Näiden tavoitteiden toteutumista on mahdollista tukea sekä olemassa olevaa osaamista että avautuvia tehtäviä uudelleen suuntaamalla.
5 Yliopisto on osa globaalia maailmaa. Yliopiston tulee vahvistaa osaamistaan kansainvälisenä toimijana. Henkilöstörakennetta kehittämällä on vahvistettava yliopiston uskottavuutta ja tunnettuutta kansainvälisenä tutkijana, taiteellisena toimijana, kouluttajana ja kehittäjänä. Edellä mainituista syistä johtuen on tarkkaan harkittava, mitkä avoimeksi tulevista tehtävistä tulee täyttää kansainvälisellä rekrytoinnilla ja mille tehtäväalueille perustetaan määräaikaisia vierailevien professorien tehtäviä. Samanaikaisesti on huolehdittava yliopiston systemaattisen opettaja ja tutkijavaihdon toimivuudesta. Kesällä 2013 valitut strategiset kumppanit on omalta osaltaan otettava huomioon yliopiston kansainvälisen osaamispohjan rakentamisessa. Yliopiston olemassaolo edellyttää rahoitusta. Riittävä perusrahoituksen taso on toiminnan perusta, jonka tueksi on hankittava tutkimustoiminnan edellyttämä täydentävä rahoitus. Perusrahoituksen ehtona on, että yliopisto saavuttaa sille määritellyt tavoitteet ja kykenee konkreettisesti osoittamaan strategian toteutumisen ja valtakunnallisten tehtävien tarkoituksenmukaisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa yliopistossa jo olemassa olevan osaamisen onnistunutta suuntaamista ja yhteistä sitoutumista. Olennaista on, että jokainen yliopiston yksikkö kehittää tulevaisuudessa osaamistaan valittujen profiilialueiden suuntaisesti siten, että yliopistolla on taloudelliset edellytykset toimia yliopistona myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että yksiköt sitoutuvat yliopiston strategiaan, optimoivat tutkintojen tuottamiseen suunnatut voimavarat, huolehtivat että jokaisessa pääaineessa/koulutusohjelmassa/oppiaineryhmässä on mahdollista suorittaa kalenterivuosittain vähintään 55 opintopistettä, huolehtivat opetustarjonnan monipuolisuudesta, joustavista opetusmenetelmistä, opintojen ohjauksen ja tutoroinnin riittävyydestä ja opiskelijoiden opintopolkujen tukemisesta, vahvistavat tieteellistä julkaisemistaan erityisesti julkaisufoorumin tasoilla 1, 2 ja 3 ja varmistavat toimillaan, että kansainvälinen opiskelijavaihto toimii sujuvasti. Sen lisäksi on erityisen tärkeää, että yksiköt hakevat aktiivisesti SA ja TEKES rahoitusta sekä kansainvälisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Perustutkintokoulutus on tällä hetkellä yliopiston vahvuus, joka tulee säilyttää ja jonka osaamisen voimavaroista on huolehdittava. Motivoituneet opiskelijat, opiskeluprosessien toimivuus, opetusmenetelmien monipuolisuus ja joustavuus ovat laadun elementtejä, joiden tulee täyttyä opetuksessa myös tulevaisuudessa. Kehitys voi johtaa siihen, että yliopiston sisällä muodostuu nykyistä selkeämpi työnjako siitä, ketkä pääasiassa opettavat ja ketkä tutkivat. Kilpailu täydentävästä rahoituksesta tiukkenee. Kansallisen rahoituksen osalta tähän vaikuttavat mm. Suomen Akatemian ja TEKESin rahoituskehysten supistuminen tiukkenevassa taloudessa ja sektoritutkimuslaitosten aseman muuttuminen. Kansallisesti avautuu kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia, joita uudet tiedepoliittiset linjaukset tuovat tullessaan. Kansainvälisellä tasolla kilpailua kiristää vaatimus yhä laajemmista ja korkeatasoisemmista verkostoista sekä tutkimustoiminnan ammattimaistuminen. Onnistuminen kansainvälisessä tutkimustoiminnassa edellyttää uudenlaista erityisosaamista ja asennetta. Myös kansallisissa tutkimushankkeissa vaaditaan vahvaa osaamista tutkimusryhmien rakentamiseen ja johtamiseen. Nämä vaatimukset on otettava huomioon henkilöstörekrytoinneissa. Opetus ja kulttuuriministeriön Tasapainoinen työllisyyskehitys vuoteen 2025 työryhmän muistiossa todetaan, että vuoteen 2025 mennessä on tarvetta lisätä tohtorikoulutusta kasvatusalalla, kulttuurialalla ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Työryhmämuistiossa todetaan edelleen, että tohtorikoulutuksen tarvetta arvioidaan jatkossa koko yhteiskunnan ja
6 kansantalouden näkökulmasta. Vuonna 2013 ministeriö kuitenkin luopui alakohtaisista tohtoritutkintotavoitteista, joten tulevaisuuden tohtoritarpeen ja resurssipohjan ennustaminen on vaikeaa. Yliopiston yhteisiä arvoja ovat yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus. Yliopiston yksiköt ovat erilaisia, niiden oppiaineet ja toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan. Kuitenkin niiden keskinäinen ja myös ulospäin suuntautuva yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia yliopiston vaikuttavuuden lisäämiseen. Yhteisten tehtävien perustaminen yliopiston sisällä eri yksiköiden välille ja muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa antaa perustan uusille monitieteisille avauksille. Lapin yliopisto on pyrkinyt tietoisesti säilyttämään henkilöstörakenteen joustavuuden. Yliopistolla on ollut mahdollisuus suunnata voimavaroja määräaikaisiin tehtäviin, joiden avulla se on kyennyt reagoimaan joustavasti toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarttumaan uusiin tehtäviin. Yliopiston ydinosaamisen turvaaminen edellyttää pysyväisluonteisia tehtäviä. Tarvittaessa ydinosaamista on mahdollista vahvistaa myös uusilla rekrytoinneilla. Yliopistolla on kaksitasoinen uralla etenemisen järjestelmä. Strateginen urapolkujärjestelmä tarjoaa suoraan välineen yliopiston profiilin vahvistamiseen. Henkilökohtaisen urapolkujärjestelmän määrätietoinen soveltaminen mahdollistaa profiilia vahvistavan osaamisen kehittämisen. Yliopiston sisäisiä hallinto ja muita palveluita tulee kehittää siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat yliopiston strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Erityispanostus tutkimukseen tutkimusohjelmat ja tutkimusryhmät Yliopisto luo profiilinsa strategisten kärkien tutkimusta vahvistavia kärkiä poikkileikkaavia monitieteisiä tutkimusohjelmia, jotka lähtevät sekä yliopiston jo olemassa olevista vahvoista tutkimusalueista että mahdollisista uusista avauksista. Kullekin tutkimusohjelmalle määritellään vastuuhenkilö (professori, apulaisprofessori tai tutkimusjohtaja), jonka tehtävänä on organisoida tutkimusohjelman ja sen sisältämien tutkimusryhmien toiminta, vastata ryhmien toiminnasta, hankkia toimintaan rahoitusta (SA, TEKES, kansainvälinen rahoitus) ja huolehtia siitä, että ohjelmiin sitoutetaan post doc tutkijoita, väitöskirjantekijöitä ja mahdollisuuksien mukaan myös graduntekijäryhmiä. Arktisen keskuksen tutkimusprofessorivetoiset tutkimusryhmät (Globaalimuutoksen tutkimusryhmä, Kestävän kehityksen tutkimusryhmä ja Pohjoisen ympäristö ja vähemmistöoikeuden instituutti) muodostavat profiilin mukaiset tutkimusohjelmat ja ovat toiminnassaan onnistuneita ja ottavat mukaan tiedekuntien tutkijoita ja toimivat malleina myös uusia ryhmiä perustettaessa. Tutkimusohjelmien vastuuhenkilöiksi haetaan henkilöitä, joilla on näyttöä tutkimusryhmien kokoamisesta ja niiden menestyksekkäästä johtamisesta sekä kansainvälisen rahoituksen hausta. Tähän kategoriaan kuuluvat myös yliopistoon kansainvälisellä haulla rekrytoitavat apulaisprofessuurit. Ensimmäinen apulaisprofessorin tehtävä avataan saamelaistutkimukseen. Apulaisprofessorien keskeisenä tehtävänä on tutkimustoiminnan organisointi, rahoituksen
7 hankinta ja tutkimusryhmän johtaminen, jotka ovat kriteereitä arvioitaessa apulaisprofessorin tutkimustoiminnan onnistumista. Kukin tutkimusohjelma tutkimusryhmineen on kokonaisuus, johon kootaan sekä yliopistossa jo meneillään olevia tutkimushankkeita että uusia, eri rahoituslähteillä rahoitettavia tutkimushankkeita. Kullekin tutkimusohjelmalle/tutkimusryhmälle asetetaan selkeät tulostavoitteet, joiden toteutumista seurataan osana yliopiston ohjausprosessia ja joille luodaan palkitsemisen käytännöt. Tutkimustoiminnan kehittyminen edellyttää myös tutkimusta avustavien palveluiden rakentamista.
Pöytäkirjan liite /kokous 7 / 23.9.2013. LIITE 2 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Lapin yliopiston lausunto korkeakoulutettujen uutta erikoistumiskoulutuksen kokonaisuutta valmistelevan työryhmän muistiosta Lapin yliopisto yhtyy UNIFI ry:n esittämään lausuntoon, mutta esittää että ministeriö sen lisäksi kiinnittäisi jatkovalmistelussaan erityistä huomiota seuraaviin asioihin. Lapin yliopisto on tyytyväinen siitä, että ministeriö ei lähtenyt kehittämään yliopistodiplomaa koulutusrakennetyöryhmän esityksen mukaisesti siten, että siitä olisi kehittynyt ylimääräinen väylä yliopisto-opintoihin. Sen sijaan erillisen säätelyn pohjalta toteutettava erikoistumiskoulutus antaa ryhtiä täydennyskoulutustyyppiselle koulutukselle ja on kannatettava toimintamalli. On kuitenkin tärkeää, ettei uusi koulutusmuoto aiheuta lisää byrokratiaa ja vaadi omaa erillistä keskushallintoaan. Työryhmän esityksen mukaan erikoistumiskoulutuksen tulee perustua yliopistojen painoalojen osaamiseen ja samanaikaisesti sitä tulee tehdä yhdessä muiden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kanssa yhteiseen sopimukseen perustuvana toimintana. Menettely johtaa tilanteeseen, jossa yliopistoissa on erikoistumiskoulutuksia ja yhtä laajoja täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Tämä lisää epäselvyyttä koulutusmarkkinoilla. Lapin yliopisto pitää erityisen tärkeänä, ettei kaiken erikoistumiskoulutuksen tule olla maksullista. Koulutusalat ovat tässä suhteessa erilaisessa asemassa. On täysin selvää, ettei nykyisessä taloustilanteessa kunta- ja valtiosektori voi hankkia asiantuntijoilleen riittävässä määrin täydennyskoulutusta. Tämä tulee ottaa huomioon määriteltäessä rahoitusmalliin vuonna 2017 mukaan otettavan erikoistumiskoulutusindikaattorin rahoitusosuutta. Yliopisto ei pidä
mielekkäänä sitä, että rahoitusmallilla palkitaan maksullisena koulutuksena järjestettyä koulutusta. Oman ongelma-alueensa muodostaa ammatilliseen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus (sosiaalityö, psykologia, lääkärikoulutus). Lapin yliopisto koordinoi valtakunnallista sosiaalityön ammatillisen lisensiaatin tutkinnon koulutusta. Erillisen valtakunnallisen verkostorahoituksen loppuminen aiheutti jo omalta osaltaan vaikeuksia verkoston toimintaan ja sen koordinointiin. Mikäli koulutus muuttuisi maksulliseksi, se loppuisi kokonaan. Lapin yliopisto pitää koulutuksen maksullisuutta suurena yhteiskunta- ja korkeakoulupoliittisena kannanottona. Sen vaikutukset riskeineen tulisi olla selvillä ennen lopullisia päätöksiä. Muilta osin Lapin yliopisto pitää esitettyä erikoistumiskoulutusta tarkoituksenmukaisena osana toimivaa koulutusjärjestelmää. Rehtori Mauri Ylä-Kotola Suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Tarja Särkkä