Musiikkitiede Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Musikvetenskap Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna.
Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta MUSIIKKITIETEEN VALINTAKOE 2012 Kokeen maksimipistemäärä on 100. Teoriaosasta voi saada 0-35 pistettä. Esseeosasta voi saada 0-65 pistettä. Hakija on suorittanut kokeen hyväksyttävästi, jos hän saa teoriaosasta vähintään 15 pistettä ja esseeosasta vähintään 25 pistettä. Valintakoe koostuu kahdesta osasta 1. Kokeen ensimmäinen osa sisältää musiikin teoriaan liittyviä tehtäviä (mm. analyysi-, tunnistus- ja täydennystehtäviä), joissa hakijan on sovellettava valintakoetta varten hankkimaansa tietoa. Hakijan on vastauksillaan osoitettava hallitsevansa perusteet seuraavilta alueilta: - nuottikirjoitus: nuottiviivasto ja -avaimet, sävelet ja oktaavialat - melodia ja harmonia: asteikot (ei modaaliset) ja sävellajit, intervallit laatuineen, kolmi- ja - nelisoinnut käännöksineen (vain astemerkinnöin) - rytmioppi: aika-arvot (myös sidotut ja pisteelliset), iskualat ja tahtilajit, poikkeukselliset alajaot (duolista septoliin). Hakija on voinut valmistautua valintakokeen ensimmäisen osan suorittamiseen perehtymällä Kalevi Hampisen kirjan "Tie musiikin teoriaan elävin esimerkein" sivuihin 11-35. 2. Kokeen toinen osa sisältää valintakoekirjaan perustuvan kysymyksen. Vastauksen on oltava esseetyyppinen. Vastauksen perusteella arvioidaan hakijan kykyä omaksua, jäsentää ja soveltaa tietoa sekä ilmaista itseään kirjallisesti. Valintakoetta varten on perehdytty seuraavaan teokseen: - Eerola, Tuomas & Louhivuori, Jukka & Moisala, Pirkko: Johdatus musiikintutkimukseen. Suomen musiikkitieteellinen seura. 1 / 8
Helsingfors universitet Humanistiska fakulteten URVALSPROVET I MUSIKVETENSKAP 2012 Maximipoäng på provet är 100. Den första delen bedöms med 0-35 poäng. Den andra delen bedöms med 0-65 poäng. För godkänt resultat i den första delen krävs minst 15 poäng. För godkänt resultat i den andra delen krävs minst 25 poäng. Urvalsprovet består av två delar. 1. Den första delen av provet består av musikteoriuppgifter (bl.a. av analys-, igenkännings- och kompletteringsuppgifter) där den sökande ska tillämpa de kunskaper som inhämtats för urvalsprovet. Sökanden förutsätts behärska grunderna i - notskrift: notsystem och klaver, toner och oktavomfång - melodi och harmoni: skalorna (dock inte de modala) och tonarter, olika intervaller, tre- och fyrklangerna och deras omvändningar (endast med stegbeteckningar) - rytmlära: tidsvärden (också bundna och punkterade), taktfötter och taktarter, udda underindelningar (från duol till septol). Den sökande har kunnat förbereda sig för teoridelen genom att läsa Hampinen, K: "Tie musiikin teoriaan elävin esimerkein" (s. 11-35). 2. Den andra delen består av frågan som baserar sig på urvalsprovslitteraturen och förutsätter essäsvar. Avsikten med frågan är att testa provdeltagarnas förmåga att ta till sig, gestalta och tillämpa information och att uttrycka sig i skrift. Till urvalsprovet har man läst följande: - Eerola, Tuomas & Louhivuori, Jukka & Moisala, Pirkko: Johdatus musiikintutkimukseen. Suomen musiikkitieteellinen seura. 2 / 8
MUSIIKKITIETEEN VALINTAKOE 2012 OSA 1 URVALSPROVET I MUSIKVETENSKAP 2012 DEL 1 Kirjoita vastauksesi tähän tehtävämonisteeseen. Skriv dina svar i detta frågeformulär. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer. 1. Kirjoita nuotein oheisten intervallien (a-e) käännösintervallit. Tunnista sen jälkeen sekä annetut intervallit että kirjoittamasi käännösintervallit laatuineen. Skriv med noter de följande intervallens (a-e) omvändningsintervall. Efter det, namnge både de givna intervallen och de omvändningsintervall som du har skrivit. Ange också intervallens storlek. tunnista intervalli / namnge intervallet kirjoita käännös / skriv omvändning tunnista intervalli / namnge intervallet 2. Oheisissa asteikoissa (a-e) on kussakin yksi tai useampi virhe. Korjaa nämä virheet käyttämällä korotus-, alennus- ja/tai palautusmerkkejä. Jos sinun pitää poistaa tai korvata jokin tehtävässä esiintyvä etumerkki, yliviivaa poistettava/korvattava etumerkki ja kirjoita mahdollinen uusi etumerkki sen yläpuolelle. Tässä tehtävässä saat pisteitä ainoastaan sellaisesta asteikosta, joka on tekemiesi korjausten myötä täysin korrekti. I var och en av de här skalorna (a-e) finns ett eller flera fel. Korrigera felen genom att använda höjnings-, sänknings- eller återställningstecken. Om du måste ta bort eller ersätta något av förtecknen i uppgiften, stryk över det förtecken som ska tas bort/ersättas och skriv ett eventuellt nytt förtecken ovanför det. I den här uppgiften får du poäng endast för en skala som efter dina korrigeringar är fullständigt korrekt. harmoninen dis-molli / harmonisk diss-moll Des-duuri / Dess-dur 3 / 8
unkarilainen c-molli (mustalaismolli) / ungersk c-moll (ziganermoll) melodinen h-molli / melodisk h-moll luonnollinen b-molli / naturlig b-moll 3. Määrittele seuraavien melodiakatkelmien (a-e) sävellaji (1 sävellaji / katkelma). Sävellajeina voivat tulla kysymykseen vain duuri sekä harmoninen ja melodinen molli. Määrittele siis myös tunnistamiesi mollisävellajien laatu. Huomioi, että näytteet saattavat olla muualta kuin (kuvitteellisen) sävelteoksen alusta ennen ko. katkelmaa teoksessa on saattanut tapahtua sävellajinvaihdos eli modulaatio, joten etumerkintä yksinään ei välttämättä ratkaise sävellajia. Ota huomioon myös tahtiviivojen vaikutus tilapäisiin etumerkkeihin. Definiera tonarten för följande melodifragment (a-e) (1 tonart per fragment). Tänkbara tonarter är endast dur samt harmonisk och melodisk moll. Där du konstaterar en molltonart, ange således också vilkendera typen av moll det handlar om. Observera att exemplen kan vara från andra ställen i det (tänkta) verket än verkets början före det aktuella fragmentet kan det ha skett ett tonartsbyte, dvs. en modulering, så det är inte säkert att förtecknen i sig avgör tonarten. Observera också taktstreckens inverkan på tillfälliga förtecken. 4 / 8
Huom. Tehtävät 4-6 liittyvät sointu-/harmoniaoppiin ja niissä esiintyvät mollisävellajit ovat oletusarvoisesti harmonisia. Obs. Uppgifterna 4-6 hör till ackord-/harmoniläran ock de moll(tonarter) som förekommer antas vara harmonisk moll. 4. Analysoi astemerkein seuraavat soinnut (a-e) annetuissa sävellajeissa. Ota analyysissäsi huomioon myös sointujen käännökset. Analysera följande ackord (a-e) i givna tonarter med stegbeteckning. Beakta också omvändningar av ackord i din analys. 5. Seuraavista soinnuista (a-e) puuttuu kustakin kaksi (2) säveltä. Lisää sointuihin puuttuvat sävelet siten, että ne tämän täydennyksen myötä vastaavat annettuja astemerkintöjä. I vart och ett av de följande ackorden (a-e) saknas två (2) toner. Skriv in de toner som saknas så att ackorden efter kompletteringen motsvarar de givna stegbeteckningarna. H-duuri d-molli 6 E-duuri 4 c-molli 6 A-duuri 6 H-dur I 2 d-moll III 5 E-dur V 3 c-moll VII A-dur II 4 5 / 8
6. Seuraavassa tehtävässä vastauksina tulevat kysymykseen yksittäiset kolmisoinnut. Anna vastauksesi nimeämällä sointu sen pohjasävelen ja laadun mukaan (esim. a-molli, B-duuri, c-vähennetty tai D-ylinouseva). I följande uppgift ges svaren i form av enskilda treklanger. Ge ditt svar genom att namnge treklangen enligt dess grundton och art (exempel: a-moll, B-dur, c-förminskad eller D-överstigande). 6.1. Otetaan lähtökohdaksi kaksi rinnakkaissävellajiparia, joista toisessa yhteisenä etumerkintänä on yksi (1) korotusmerkki ja toisessa neljä (4) alennusmerkkiä. Näiden yhteensä neljän (4) sävellajin toonikasoinnuista kaksi voivat esiintyä kantasointuina samassa sävellajissa siten, että toinen niistä on subdominantti- ja toinen dominanttisointu. Mikä on tämän sävellajin toonikasointu? Vi tar som utgångspunkt två parallelltonartspar av vilka det ena paret har som förtecken ett (1) höjningstecken och det andra fyra (4) sänkningstecken. Av dessa sammanlagt fyra (4) tonarters tonikaackord kan två förekomma som stamackord i samma tonart så att ett av dem är subdominant- och det andra är dominantackord. Vilket är denna tonarts tonika-ackord? 6.2. Otetaan lähtökohdaksi mollisävellaji, jonka etumerkintänä on viisi (5) alennusmerkkiä. Kuvitellaan, että tämän sävellajin dominanttisointu muutetaankin (funktioltaan) siten, että siitä tulee uuden sävellajin toonika. Mikä ylinouseva kolmisointu löytyy tämän sävellajin rinnakkaissävellajista? Vi tar som utgångspunkt en molltonart vars förtecken är fem (5) sänkningstecken. Vi tänker oss att denna tonarts dominantackord ändras (till sin funktion) så att det blir en ny tonarts tonika. Vilken överstigande treklang finns i denna tonarts parallelltonart? 6.3. Otetaan lähtökohdaksi duurisävellaji, jonka etumerkintänä on neljä (4) korotusmerkkiä. Kuvitellaan, että tämän sävellajin subdominanttisointu muutetaankin (funktioltaan) siten, että siitä tulee uuden, mollisävellajin, dominanttisointu. Mikä vähennetty kolmisointu löytyy tämän sävellajin rinnakkaissävellajista? Vi tar som utgångspunkt en durtonart vars förtecken är fyra (4) höjningstecken. Vi tänker oss att denna tonarts subdominantackord ändras (till sin funktion) så att det blir dominantackord i en ny tonart, som är en molltonart. Vilken förminskad treklang finns i denna tonarts parallelltonart? 6.4. On olemassa kaksi sellaista mollisävellajia, joissa 1) toisen etumerkintänä on yhtä monta korotusmerkkiä kuin toisen etumerkintänä on alennusmerkkejä ja joissa 2) niiden perussävelet ovat keskenään enharmonisia. Mikä on näistä kahdesta toisen, alennusmerkein etumerkityn sävellajin dominanttisointu? Det finns två molltonarter där 1) den ena tonartens förtecken har lika många höjningstecken som den andra tonartens förtecken har sänkningstecken och där 2) tonarternas grundtoner är enharmoniska sinsemellan. Vilket är dominantackordet i den av dessa tonarter, som har sänkningstecken som förtecken? 6.5. On olemassa kaksi sellaista duurisävellajia, joissa 1) toisen etumerkintänä on yhtä monta korotusmerkkiä kuin toisen etumerkintänä on alennusmerkkejä ja joissa 2) niiden perussävelet ovat keskenään enharmonisia. Mikä on näistä kahdesta toisen, korotusmerkein etumerkityn sävellajin rinnakkaissävellajin subdominanttisointu? Det finns två durtonarter där 1) den ena tonartens förtecken har lika många höjningstecken som den andra tonartens förtecken har sänkningstecken och där 2) tonarternas grundtoner är enharmoniska sinsemellan. Vilket är subdominantackordet i parallelltonarten till den av dessa tonarter, som har höjningstecken som förtecken? 6 / 8
7. Rytmioppi. 7.1. Ohessa on annettu viisi (5) tahtiosoitukseensa nähden kestoltaan ylipitkää tahtia. Vähennä annettujen tahtien kestoja rastimalla yli vain ja ainoastaan se nimenomainen nuotti tai tauko (1), jonka poistamisen myötä tahdin kokonaiskesto vastaa tahtiosoitusta. I följande exempel finns fem (5) takter som är för långa i relation till taktartsbeteckningen. Minska takternas längd genom att kryssa över endast den not eller paus (1) som ska bort för att taktens totala längd ska motsvara taktartsbeteckningen. 7.2. Ohessa on annettu viisi (5) tahtiosoitukseensa nähden vajaata tahtia. Täydennä nämä tahdit yhdellä (1) tauolla (ei nuotilla) siten, että täydentämäsi tahdin kokonaiskesto vastaa tahtiosoitusta. I följande exempel finns fem (5) takter som är ofullständiga i relation till taktartsbeteckningen. Komplettera takterna med en (1) paus (inte not) så att taktens totala längd motsvarar taktartsbeteckningen. 7 / 8
MUSIIKKITIETEEN VALINTAKOE 22.5.2012 OSA 2 URVALSPROVET I MUSIKVETENSKAP DEL 2 Esseetehtävä Vastaa ruutupaperille. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä ensimmäisen sivun yläreunaan kolme tyhjää riviä. Valvoja merkitsee siihen hakijanumerosi. Kirjoita joka toiselle riville 3-4 sivun mittainen essee alla olevasta aiheesta. Anna esseelle oma otsikkosi. Esitä väitteillesi puoltavia ja vastustavia perusteluja. Mitä laajemmin kykenet käyttämään valintakoekirjaa esseessä hyväksesi, sen parempi. Miten taidemusiikin tutkimus ja populaarimusiikin tutkimus eroavat toisistaan? Vai eroavatko? Essäuppgift Skriv ditt svar på rutigt papper. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Lämna tomt tre rader i den övre marginalen på den första sidan. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer. Skriv på varannan rad en essä på 3 4 sidor om ämnet nedan. Formulera rubriken själv. Anför motiveringar för och emot det som du hävdar. Ju mer du kan utnyttja boken för urvalsprovet i din essä, desto bättre. Vad är det för skillnad mellan forskning rörande konstmusik och forskning rörande populärmusik? Eller finns det någon skillnad? 8 / 8