EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2007/2272(REG) 7.2.2008 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän tekemien täysistuntotyöskentelyä ja valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevien ehdotusten valossa (2007/2272(REG)) Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta Esittelijä: Richard Corbett PR\707076.doc PE400.716v01-00

PR_REG SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS...3 PERUSTELUT...9 PE400.716v01-00 2/13 PR\707076.doc

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän tekemien täysistuntotyöskentelyä ja valiokuntaaloitteisia mietintöjä koskevien ehdotusten valossa (2007/2272(REG)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 25. lokakuuta ja 12. joulukuuta 2007 tekemät päätökset, ottaa huomioon puhemiehen 15. marraskuuta 2007 ja... tammikuuta 2008 päivätyt kirjeet, ottaa huomioon Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän ensimmäisen väliraportin, joka koskee täysistuntoa ja parlamentin toiminta-aikataulua ja joka jätettiin puheenjohtajakokoukselle 6. syyskuuta 2007 (PE 392.600/CPG), ja valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevat johtopäätöksensä, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 199 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 201 ja 202 artiklan, ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0000/2008), 1. päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla; 2. toteaa, että kyseiset muutokset tulevat voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä lukuun ottamatta uuden liitteen IIa 2 ja 3 kohtaa, jotka tulevat voimaan heinäkuussa 2009 alkavan parlamenttikauden ensimmäisenä päivänä; muistuttaa, että työjärjestyksen 45 artiklan 1 a kohtaa sovelletaan myös mietintöihin, joiden laatimiseen on annettu lupa ennen tämän määräyksen voimaantuloa; 3. päättää, että 13. marraskuuta 2007 tehdyllä päätöksellä 1 Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta jäsenten ohjesäännön valossa tehty tarkistus 5 työjärjestyksen 39 artiklan 2 kohtaan tulee voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä; 4. päättää työjärjestyksen 204 artiklan c kohdan mukaisesti julkaista työjärjestyksen liitteenä puheenjohtajakokouksen päätöksen valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevista säännöistä ja käytännöistä sellaisena kuin se on muutettuna puheenjohtajakokouksen 12. joulukuuta 2007 tekemällä päätöksellä; 5. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle. 1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0500. PR\707076.doc 3/13 PE400.716v01-00

Nykyinen teksti Tarkistukset Tarkistus 1 39 a artikla (uusi) 39 a artikla Perustamissopimuksilla parlamentille myönnetyt aloiteoikeudet Tapauksissa, joissa perustamissopimukset antavat parlamentille aloiteoikeuden, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön. Mietintö sisältää: a) päätöslauselmaesityksen, b) tarvittaessa päätös- tai ehdotusluonnoksen; c) perustelut, joihin sisältyy tarvittaessa rahoitusselvitys. Jos säädöksen hyväksyminen parlamentissa edellyttää neuvoston hyväksymistä tai suostumusta ja komission lausuntoa tai suostumusta, parlamentti voi ehdotettua säädöstä koskevan äänestyksen yhteydessä ja esittelijän ehdotuksesta päättää lykätä äänestystä päätöslauselmaehdotuksesta, kunnes neuvosto tai komissio on ilmaissut kantansa. Tarkistus 2 45 artiklan 1 a kohta (uusi) 1 a. Lukuun ottamatta 39 ja 39 a artiklassa mainittuja aloiteoikeuksia sekä puheenjohtajakokouksen strategisiksi mietinnöiksi luokittelemia mietintöjä valiokunta-aloitteiset mietinnöt käsitellään täysistunnossa työjärjestyksen PE400.716v01-00 4/13 PR\707076.doc

131 a artiklassa asetettua menettelyä noudattaen. Kyseisiin mietintöihin tehtyjä tarkistuksia ei oteta käsiteltäviksi täysistunnossa. Tällaisessa tapauksessa voidaan esittää vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä työjärjestyksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluista syistä puheenjohtajakokous voi päättää, että tällainen mietintö käsitellään yleisten menettelysääntöjen mukaisesti. 1 Ks. puheenjohtajakokouksen asiaa koskeva päätös, joka on työjärjestyksen liitteenä... Tarkistus 3 45 artiklan 2 kohdan 1 alakohta 2. Tämän artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin tapauksissa, joissa parlamentilla on perustamissopimusten mukaisesti aloiteoikeus. 2. Jos mietinnön aihe kuuluu työjärjestyksen 39 a artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden piiriin, lupa voidaan evätä ainoastaan sen perusteella, että perustamissopimusten edellytykset eivät täyty. Tarkistus 4 45 artiklan viimeisestä lauseesta tulee 2 a kohta (uusi) Tällöin puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa. 2 a. Molemmissa tapauksissa puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa. Tarkistus 5 110 artiklan 1 kohta 1. Jäsenet voivat esittää neuvostolle tai komissiolle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä. Kysymyksen laatija kantaa 1. Jäsenet voivat esittää neuvostolle tai komissiolle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä ohjeiden mukaisesti 1. PR\707076.doc 5/13 PE400.716v01-00

täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. 1 Ks. liite IIa Tarkistus 6 110 artiklan 2 kohta 2. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne asianomaiselle toimielimelle. 2. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne asianomaiselle toimielimelle. Kiistanalaisissa tapauksissa puhemies päättää, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Hänen päätöksestään ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. Tarkistus 7 110 artiklan 4 kohdan 2 alakohta Muihin kysymyksiin (muut kuin ensisijaiset kysymykset) vastataan kuuden viikon kuluessa niiden toimittamisesta asianomaiselle toimielimelle. Muihin kysymyksiin (muut kuin ensisijaiset kysymykset) vastataan kuuden viikon kuluessa niiden toimittamisesta asianomaiselle toimielimelle. Kukin jäsen voi esittää kolme muuta kuin ensisijaista kysymystä kuukaudessa. Tarkistus 8 131 a artikla (uusi) Työjärjestyksen 131 a artikla Lyhyt esittely Esittelijän pyynnöstä ja puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta parlamentti voi myös päättää, että esittelijä esittelee lyhyesti aiheen, josta ei tarvitse käydä laajaa keskustelua. Tässä tapauksessa komissiolla on mahdollisuus käyttää puheenvuoro ja kenellä tahansa jäsenellä on oikeus ottaa kantaa asiaan jättämällä kirjallinen lausuma työjärjestyksen 142 artiklan 7 kohdan PE400.716v01-00 6/13 PR\707076.doc

mukaisesti. Tarkistus 9 142 artiklan 5 kohta 5. Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Kuitenkin keskusteltaessa komission ehdotuksesta puhemies myöntää puheenvuoron ensin komissiolle, jotta se voi esitellä lyhyesti ehdotuksensa, ja keskusteltaessa neuvoston esittämästä tekstistä puhemies voi myöntää puheenvuoron ensin neuvostolle. Tällöin seuraavan puheenvuoron käyttää esittelijä. Komissiolle ja neuvostolle voidaan myöntää uusi puheenvuoro erityisesti siksi, että ne voivat vastata parlamentin jäsenten kannanottoihin. 5. Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää uusi puheenvuoro erityisesti siksi, että ne voivat vastata parlamentin jäsenten kannanottoihin. Tarkistus 10 151 artiklan 4 kohta 4. Poliittinen ryhmä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen valiokunnan mietintöön sisältyvälle päätöslauselmaesitykselle, joka ei liity lainsäädäntöön. Tällöin ryhmä ei saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Poliittisen ryhmän päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia. 4. Poliittinen ryhmä tai vähintään neljäkymmentä jäsentä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen valiokunnan mietintöön sisältyvälle päätöslauselmaesitykselle, joka ei liity lainsäädäntöön. Tällöin ryhmä tai kyseiset jäsenet eivät saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia. Edellä 103 artiklan 4 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin. PR\707076.doc 7/13 PE400.716v01-00

Tarkistus 11 Liite II a (uusi) LIITE II a 110 artiklan mukaisia kirjallisesti vastattavia kysymyksiä koskevat ohjeet 1. Kirjallisesti vastattavat kysymykset viittaavat Euroopan unionin toimintaaloihin liittyviin asioihin; ovat tiiviitä ja sisältävät ymmärrettävän kysymyksen; eivät sisällä loukkaavaa kieltä; eivät koske puhtaasti yksityisasioita; 2. Ellei kysymys ole näiden ohjeiden mukainen, sihteeristö tekee kysymyksen esittäjälle asianmukaisen ehdotuksen. 3. Jos kuuden edeltävän kuukauden aikana sama tai samantapainen kysymys on esitetty ja siihen on vastattu, sihteeristö toimittaa kysymyksen esittäjälle kopion asianomaisesta kysymyksestä ja vastauksesta. Uudelleen esitettyä kysymystä ei oteta käsiteltäväksi, ellei asiassa ole kysymyksen esittäjän mukaan tapahtunut huomattavaa uutta kehitystä tai ellei esittäjä halua lisätietoja. 4. Toisiinsa liittyviä asioita koskeviin kysymyksiin voidaan vastata yhteisesti. PE400.716v01-00 8/13 PR\707076.doc

PERUSTELUT I. Uudistushankkeen taustaa Euroopan parlamentin sisäisen uudistamisen merkitys on kasvanut, kun Euroopan parlamentin asemaa ensisijaisena toimijana lainsäädäntöprosessissa edistävästä uudistussopimuksesta päästiin yhteisymmärrykseen. Nyt alkavan uudistusprosessin tärkeimpänä tavoitteena on parantaa työskentelymenettelyjä, tehdä niistä avoimempia ja tuoda toimielimemme lähemmäs kansalaisten odotuksia Euroopan parlamentista. Ehdotetut muutokset ovat seurausta perusteellisesta harkintaprosessista, jonka tulokset on vähitellen konkretisoitu. Euroopan parlamentin puheenjohtajakokous päätti 15. helmikuuta 2007 pitämässään kokouksessa perustaa parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Dagmar Roth-Behrendt. Valtuuksiensa mukaisesti Roth-Behrendt jätti 6. syyskuuta 2007 ensimmäisen väliraportin, joka koskee täysistuntoa ja parlamentin toiminta-aikataulua. Puheenjohtajakokous otti raportin vastaan 25. lokakuuta 2007 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi lähes kaikki asiakirjaan sisältyvät uudistusehdotukset. Monet näistä muutoksista voivat tulla voimaan puheenjohtajakokouksen toimivallan puitteissa, mutta jotkut niistä edellyttävät parlamentin työjärjestyksen muuttamista. Tästä syystä puheenjohtajakokous päätti antaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan käsiteltäviksi seuraavat asiat: Komissiolle ja neuvostolle esitettäviä kirjallisia kysymyksiä koskevien ohjeiden laadinta. Sellaisen menettelyn käyttöönotto, joka mahdollistaa työjärjestyksen 131 artiklan 2 kohdan mukaisten mietintöjen yhteydessä, että esittelijä voi esitellä asian täysistunnossa, jonka jälkeen komissio voi käyttää puheenvuoron ja kuka tahansa jäsenistä voi jättää kirjallisen lausuman. Esittelijän mahdollisuus esitellä lainsäädäntöteksti täysistunnossa ja saattaa keskustelu päätökseen. Ottaen huomioon parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän myöhemmät pohdinnat puheenjohtajakokous päätti 12. joulukuuta 2007 pitämässään kokouksessa antaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan käsiteltäviksi muut kohdat, jotka koskevat yksinkertaistetun menettelyn käyttöönottoa muissa kuin lainsäädäntöä koskevissa menettelyissä sekä työjärjestyksen tarkistamista lainsäädäntöaloitteita koskevien mietintöjen laadinnan helpottamiseksi. Tämän päätöksen mukaisesti ja työjärjestyksen 202 artiklan nojalla perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta ehdotti seuraavia muutoksia: PR\707076.doc 9/13 PE400.716v01-00

II. Hyväksyttyjen uudistustoimien sisältö ja selitykset Seuraavissa kappaleissa on selitetty esittelijän ehdottamien uudistustoimien taustalla olevat perustelut. Kohtiin sisältyvät myös parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän muotoilemat konkreettiset ehdotukset. Parlamentin päätökseen sisältyvät työjärjestykseen tehtävät muutokset on ryhmitelty ja esitetty neljän otsikon alla, joissa viitataan puheenjohtajakokouksen esiin tuomiin eri kohtiin. 1. Neuvostolle tai komissiolle työjärjestyksen 110 artiklan mukaisesti esitettäviä kirjallisia kysymyksiä koskevien menettelyjen uudistaminen (tarkistukset 5, 6, 7 ja 11) Parlamentin uudistamista käsittelevä työryhmä on todennut johtopäätöksissään, että nykyinen työjärjestyksen 110 artiklan mukainen kirjallisten kysymysten esittämistä neuvostolle tai komissiolle koskeva käytäntö on selvästi epätyydyttävä. Myös komissio on esittänyt voimakkaita vastalauseita näiden kysymysten määrästä ja siitä hallinnollisesta työmäärästä, jonka kysymyksiin vastaaminen sen yksiköiltä vaatii. Koska pyrkimyksenä on selkeyttää istuntojaksojen rakennetta ja tehdä ohjelmaan strategisia muutoksia, ensimmäisessä väliraportissa esitettiin ajatus kysymysten käsiteltäväksi ottamista koskevien perusteiden ja ohjeiden laatimisesta työjärjestyksen 109 artiklan mukaisia suullisia kysymyksiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Kuten edellä todettiin, puheenjohtajakokous tuki tätä ehdotusta. Esittelijä pohti näin ollen, millä tavoin tämä ehdotus voitaisiin toteuttaa ja tuli siihen johtopäätökseen, että asianmukainen ratkaisu olisi muuttaa osittain työjärjestyksen 110 artiklaa sekä lisätä työjärjestykseen uusi liite IIa. Artiklan 1 kohtaa muutetaan, jotta siihen saadaan viittaus liitteeseen, joka sisältyy tarkistukseen 11 ja sisältää ohjeet kirjallisten kysymysten käsiteltäväksi ottamisesta. Työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan muuttaminen merkitsee, että puhemies päättää kirjallisten kysymysten käsiteltäväksi ottamisesta. Koska on kuitenkin olemassa pelko siitä, että liiallinen työmäärä haittaa puhemiehen työskentelyä, on syytä huomata, että työjärjestyksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti puhemies voi aina hyödyntää mahdollisuutta delegoida valtuuksiaan työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti varapuhemiehelle. Perusteet on muotoiltu siten, että niissä noudatetaan täysin jäsenten oikeuksia esittää kirjallisia kysymyksiä komissiolle ja saada niihin tietyn ajan kuluessa vastaus. Toisaalta esitetään selkeät säännöt sen varmistamiseksi, ettei oikeutta käytetä väärin eli rajoitetaan muut kuin ensisijaiset kysymykset kolmeen (tarkistus työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohtaan), hylätään identtiset tai samankaltaiset kysymykset (uuden liitteen kohta 2) sekä jätetään käsittelyn ulkopuolelle kysymykset, joissa on käytetty loukkaavaa kieltä (uuden liitteen 1 kohta). Erityisesti jälkimmäisen kohdan avulla olisi estettävä mahdolliset Euroopan unionin perusarvoihin kohdistuvat hyökkäykset. Sihteeristö vastaa asianmukaisten ehdotusten tekemisestä niille jäsenille, joiden kysymykset eivät täytä liitteen II a ohjeita. Jotta sihteeristöllä on riittävästi aikaa mukauttaa sisäistä rakennettaan, liitteen II a 2 ja 3 kohdat tulevat voimaan myöhemmässä vaiheessa. PE400.716v01-00 10/13 PR\707076.doc

2. Sellaista mietintöä koskevaa lyhyttä esittelyä, joka ei edellytä laajaa keskustelua, koskevan työjärjestyksen uuden 131 a artiklan käyttöönotto (tarkistus 8) Parlamentin uudistamista käsittelevä työryhmä totesi, että istuntojaksojen ohjelman laadun parantamiseksi, esittelijöitä ja varjoesittelijöitä olisi kannustettava soveltamaan paremmin työjärjestyksen 131 artiklaa, joka koskee menettelyjä täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua. Täysistuntoa ja parlamentin toimintaohjelmaa koskevassa ensimmäisessä väliraportissa ehdotettiin, että esittelijöitä kannustetaan luopumaan varsinaisista keskusteluista, jolloin esittelijöille varattaisiin ajankohtia, jolloin he voisivat esitellä mietintönsä täysistunnossa ilman esittelyä seuraavaa keskustelua. Ottaen huomioon tämän ehdotuksen esittelijä ehdottaa uuden työjärjestyksen 131 a artiklan käyttöönottoa. Tämä tarkistus parantaa nykyistä käytäntöä. Tulevaisuudessa parlamentti voisi päättää esittelijän pyynnöstä ja puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta, että esittelijä esittelee mietinnön, josta ei tarvitse käydä varsinaista keskustelua, täysistunnossa erityisenä ajankohtana. Esittelijän esittelyn jälkeen ainoastaan komissio voisi käyttää puheenvuoron, mutta muut jäsenet eivät. Jäsenillä on kuitenkin mahdollisuus jättää kirjallisia lausumia työjärjestyksen 142 artiklan 7 kohdan määräysten mukaisesti. Lisäksi uudistusta käsittelevän työryhmän ensimmäisen väliraportin 4 kohdassa esitettyjen suositusten sekä puheenjohtajakokouksen 12. joulukuuta 2007 tekemien päätösten mukaisesti tämä uusi artikla muodostaisi yleisen menettelyn valiokunta-aloitteisten mietintöjen käsittelyssä täysistunnossa tietyin poikkeuksin (ks. myöhempänä kohta 4). 3. Parlamentin näkyvyyden parantaminen keskusteluissa muuttamalla puheajan jakamista koskevaa 142 artiklaa (tarkistus 9) Parlamentin uudistamista käsittelevä työryhmä totesi, että vuosittaisten keskustelujen järjestämistä koskevia parlamentin prioriteetteja ajatellen on syytä lisätä parlamentin näkyvyyttä ja elävöittää keskusteluja. Tämän päämäärän saavuttamiseksi työryhmän ensimmäisessä väliraportissa suositeltiin, että keskustelujen järjestämiseen on syytä puuttua panemalla täytäntöön useita toimia. Niiden joukossa on muun muassa säännös, jonka mukaan yleisesti ottaen lainsäädäntötekstejä koskevien keskustelujen käynnistämisestä ja päättämisestä vastaa esittelijä. Tähän päätökseen sisältyvä työjärjestyksen 142 artiklan 5 kohdan muuttaminen merkitsee tämän suosituksen toteuttamista. Se, että esittelijä ensisijaisesti esittelee parlamentin mietinnön, tekee Euroopan parlamentin asemasta keskeisemmän keskusteltaessa aiheesta lainsäädäntöprosessin yhteydessä. Toisaalta, vaikka tämä järjestely toimii yleissääntönä tavanomaisessa keskustelun kulussa, kyseinen säännös ei estä parlamentin puhemiestä päättämästä erityisolosuhteissa, että erityissyistä komission tai neuvoston edustajien olisi puhuttava ensin. Esittelijän muotoilema teksti turvaa lopulta myös sen, että neuvoston ja/tai komission sekä poliittisten ryhmien virallisesti nimeämien puhujien puheenvuorojen jälkeen keskustelun toinen puolisko voitaisiin varata niiden jäsenten puheenvuoroille ja kysymyksille, jotka PR\707076.doc 11/13 PE400.716v01-00

osallistuvat kokoukseen. Tällä tavoin menettely takaa mahdollisuuden laajaan keskusteluun komission ehdotuksista sekä neuvostosta peräisin olevista teksteistä. 4. Työjärjestyksen valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevien artiklojen muuttaminen (tarkistukset 1, 2, 3, 4 ja 10) Puheenjohtajakokous hyväksyi 12. joulukuuta 2007 lisää uudistustoimia, joilla pyritään eriyttämään erilaiset valiokunta-aloitteiset mietinnöt, perustuen parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän ehdotuksiin. Valiokunta-aloitteisia mietintöjä olisi viisi eri luokkaa, joissa kaikissa sovelletaan erilaista lupamenettelyä ja täysistuntokäsittelyä koskevaa menettelyä: lainsäädäntöaloitemietinnöt; strategiset mietinnöt (joilla reagoidaan komission vuosittaiseen lainsäädäntö- ja työohjelmaan sisältyviin strategisiin ja ensisijaisiin aloitteisiin); muut kuin lainsäädäntöön liittyviä aloitteita koskevat mietinnöt; vuosittaiset toiminta- ja seurantamietinnöt; täytäntöönpanomietinnöt; Tämän erittelyn yhteydessä puheenjohtajakokous päätti myös antaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan käsiteltäväksi uudet kohdat, jotka edellyttävät muutoksia työjärjestykseen. Valiokuntaa pyydettiin myös toteuttamaan johdonmukaiset tekniset muutokset työjärjestykseen niiltä osilta, jotka liittyvät yleisesti muihin kuin lainsäädäntöä koskeviin mietintöihin sekä erityisesti valiokunta-aloitteisiin mietintöihin. Esittelijä ehdottaa tämän pyynnön mukaisesti joitakin johdonmukaisia tarkistuksia. Työjärjestyksen selkiyttämiseksi ja yhtenäistämiseksi osilta, jotka koskevat perustamissopimuksilla parlamentille myönnettyjä aloiteoikeuksia, vaikutti asianmukaiselta ottaa käyttöön uusi työjärjestyksen 39 a artikla (tarkistus 1). Asiasta vastaavalla valiokunnalla on valtuudet päättää tällaisen mietinnön laatimisesta puheenjohtajakokouksen luvalla työjärjestyksen 45 artiklan mukaisesti. Työjärjestyksen 39a artikla laaditaan samalla tavoin kuin lainsäädäntöaloitteita koskeva 39 artikla. Erilaisista menettelyyn liittyvistä näkökohdista johtuen oli parempi ehdottaa työjärjestykseen uutta artiklaa, joka sisältää joitakin ohjeita näiden mietintöjen laadintaan. Uudessa artiklassa otetaan käyttöön myös mahdollisuus lykätä, kuten työjärjestyksen 53 artiklan menettelyssä, tällaisia mietintöjä koskevaa äänestystä, jotta voidaan tarvittaessa päästä sopimukseen neuvoston ja komission kanssa. Tällainen lykkäys mahdollistaisi myös tarvittaessa komission lausunnon hyväksymisen ilman, että on tarpeen jättää täysistunnon käsiteltäväksi toista mietintöä. Työjärjestyksen 45 artiklan 2 kohdan uuden sanamuodon mukaan lupa työjärjestyksen 39 a artiklan mukaisiin aloitteisiin voitaisiin evätä ainoastaan, jos perustamissopimuksissa asetetut edellytykset eivät täyty (tarkistus 3) ja päätös tehdään kahden kuukauden kuluessa (tarkistus 4), kuten tällä hetkellä tehdään EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan mukaisten aloitteiden kohdalla (työjärjestyksen 39 artikla). Toisaalta työjärjestyksen 45 artiklaa muutetaan edelleen ottamalla käyttöön yksinkertaistettu menettely muita valiokunta-aloitteisia mietintöjä varten lukuun ottamatta puheenjohtajakokouksen strategisiksi luokittelemia mietintöjä (tarkistus 2). Työjärjestyksen 45 artiklaan ehdotetun uuden 1 a kohdan mukaan esittelijä voi esitellä nämä mietinnöt täysistunnossa ja komissio voi käyttää niistä puheenvuoron työjärjestyksen 131 a artiklan mukaisesti (ks. tarkistus 8). PE400.716v01-00 12/13 PR\707076.doc

Lisäksi työryhmä esitteli sellaisten valiokunta-aloitteisten mietintöjen kohdalla, jotka eivät perustu komission tekstiin ja joita voidaan pitää esilainsäädännöllisinä mietintöinä, ryhmien mahdollisuuden jättää vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys tai mahdollisesti kompromissipäätöslauselmia. Tästä syystä työjärjestyksen 45 artiklan uudessa 1a kohdassa määrätään, että tällaisiin mietintöihin tehtäviä tarkistuksia ei oteta käsiteltäviksi, ellei niitä ole jätetty työjärjestyksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jotta yksittäisiltä jäseniltä ei evätä mahdollisuuksia muuttaa ehdotettua tekstiä, työjärjestyksen 151 artiklan 4 kohtaa muutetaan siten, että oikeus esittää vaihtoehtoinen päätöslauselma ulotetaan myös 40 jäsenen muodostamaan ryhmään (tarkistus 10). Esittelijän mukaan tällainen menettely mahdollistaa, että yksittäiset jäsenet voivat osoittaa johdonmukaisella, ymmärrettävällä ja avoimella tavalla poliittista tahtoaan. Tämä estäisi myös sen, että saman tekstin yhteydessä hyväksytään ristiriitaisia säännöksiä, ja parantaa näin ollen kyseisen tekstin laatua. Jos on jätetty useita vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä, on tarkoituksenmukaista, että voidaan jättää kompromissi yhteisen päätöslauselmaesityksen muodossa työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Ehdotetuilla tarkistuksilla pyritään tuomaan tarvittavaa joustavuutta uusien sääntöjen soveltamiseen. Erityistapauksissa (esimerkiksi tärkeisiin keskusteluihin varatut mietinnöt) työjärjestyksen 45 artiklan 1a kohta mahdollistaa, että puheenjohtajakokous voi perustelluista syistä päättää, että mietintö käsitellään poikkeuksellisesti yleisiä menettelysääntöjä noudattaen. PR\707076.doc 13/13 PE400.716v01-00