3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Havupuiden taimitarhakylvöjen määrä väheni vuonna 1996 hieman edellisvuodesta. Samanaikaisesti näihin kylvöihin käytetyn siemenen jalostusaste kuitenkin nousi. Kuusen osalta tähän vaikutti paljolti vuoden 1995 hyvä siemenviljelyssato, jonka takia kuusen taimitarhakylvöissä käytettiin jalostettua siementä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lehtipuista rauduskoivun kylvö pysyi edellisvuoden tasolla ja hieskoivun hieman lisääntyi. Vastoin 1990 -luvulla vallinnutta suuntausta taimitarhoilta metsänviljelyyn luovutettujen taimien määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta. Jo toisena vuotena peräkkäin viljelyyn meni eniten kuusentaimia. Jalostetun siemenen tuotanto Metsäjalostuksen aineistosta kootaan keskitetyt, koko maata kattavat tiedot Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämään metsägeneettiseen rekisteriin. Tässä luvussa esitetyt tiedot perustuvat rekisteristä vuosittain kerättyyn Metsänjalostuksen yleistilastoa -julkaisuun. Metsänjalostukseen liittyvät käsitteet ja määritelmät on selvitetty tarkemmin Metsätilastollisessa vuosikirjassa 1993-94. Metsänjalostuksen perusmateriaalin muodostavat pääosin luonnonmetsistä valitut parhaat puuyksilöt eli kantapuut. Niistä tärkeimpiä ovat pluspuut (taulukko 3.1), jotka hyvien ulkoisten kasvu- ja laatuominaisuuksiensa perusteella on valittu siementuotantoon ja jatkojalostukseen. Ne muodostavat myös nykyisten siemenviljelysten perusaineiston. Uusien pluspuiden valinta on viime vuosina ollut varsin vähäistä. Käytännön jalostustyötä varten pluspuut on jaettu maantieteellisesti jalostusvyöhykkeittäin (kuva 3.1). Jako jalostusvyöhykkeisiin perustuu siihen, että tiettyä alkuperää olevaa siementai taimiaineistoa ei voida siirtää pitkiä matkoja ilman, että sen kestävyys vaarantuu. Jalostusvyöhykkeiden lähtökohtana ovat kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden alajakona esitetyt luonnonmaantieteelliset alueet. Pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelmassa on asetettu tavoitteet kunkin vyöhykkeen jalostuspopulaation vähimmäiskooksi. Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt (taulukko 3.2) ovat kunkin puulajin hyvälaatuisia ja -kasvuisia luonnonmetsiköitä, joiden tarkoituksena on tuottaa alueellisesti keskitasoa parempaa siementä käytännön metsänviljelyä varten. Näistä metsiköistä kerätty siemen kuuluu joko alkuperäluokkaan B1 tai B2. Uusia siemenkeräysmetsiköitä on viime vuosina valittu erittäin vähän. Taimitarha- ja metsäkylvöjä varten siementä kerätään myös luonnonmetsistä, sekä kaadetuista puista että pystypuista metsikkötai aluekeräyksenä (alkuperäluokat B3 ja B4). Keräys ajoitetaan siemenen tarpeen mukaan hyvien siemenvuosien yhteyteen, mistä syystä keräykset toteutetaan epäsäännöllisin väliajoin. Keskitettyä ja kattavaa tilastoa tämän alkuperäluokan siemenkeräyksestä ei ole saatavilla. Männyn ja koivun siemenviljelykset (taulukot 3.3 ja 3.4) tuottavat tällä hetkellä riittävästi siementä koko Etelä-Suomen taimitarhakylvöjen tarpeeseen (alkuperäluokat A1 ja A2). Siemenviljelyssiementä on käytetty myös metsäkylvöihin, mutta siemenen käyttöönottoa on hidastanut metsikkösiementä korkeampi hinta sekä luontaisen uudistamisen lisääntyminen. Nykyisten näkymien mukaan osa tuotetusta männyn siemenviljelyssiemenestä saattaa Etelä-Suomessa jäädä käyttämättä. Toisaalta kuusen siemenviljelyssiementä samoin kuin männyn Pohjois-Suomen siemenviljelyssie- Metsätilastollinen vuosikirja 85
3 Seed and seedling production mentä ei ole ollut riittävästi saatavilla. Vuonna 1995 kuusen siemenviljelykset tuottivat kuitenkin poikkeuksellisesti hyvän sadon. Uusia siemenviljelyksiä on viime vuosina perustettu lähinnä koivulle. Käytännön siemenhuollon tarpeita ajatellen on tulevaisuudessa välttämätöntä perustaa uusia männyn siemenviljelyksiä, koska nykyiset siemenviljelykset alkavat ikääntyä siementuotannon samalla vähentyessä. Lähitulevaisuuden uudet siemenviljelykset ovat ns. 1½ -polven siemenviljelyksiä, jotka perustuvat jälkeläiskokeiden perusteella seulottuihin alkuperäisiin, fenotyyppisesti valittuihin pluspuihin. Taimituotanto Vuonna 1996 siemeniä kylvettiin taimitarhoilla taimituotantoa varten lähes 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän (taulukko 3.5). Taimitarhakylvöjen kokonaismäärä onkin pienentynyt tasaisesti koko 1990 -luvun ajan, johtuen lähinnä tärkeimpien puulajien, männyn ja kuusen, kylvöjen pienenemisestä. Sen sijaan raudus- ja hieskoivun taimitarhakylvöjen määrät ovat viime vuosina hieman lisääntyneet 1990 -luvun alun suuren notkahduksen jälkeen. Muiden puulajien kylvömääriin kuuluvat tässä tilastossa mm. tammen siemenet (terhot), minkä vuoksi kylvömäärien vertailu tämän ryhmän sisällä sekä muihin puulajeihin ei ole johdonmukaista. Kylvetyn siemenen jalostusaste on noussut (kuva 3.2). Yli puolet männyn taimitarhakylvöistä tehdään nykyisin siemenviljelyssiemenellä. Etelä-Suomen taimitarhoilla kaikki taimitarhakylvöissä käytetty siemen onkin siemenviljelyssiementä, kun taas Pohjois-Suomen taimitarholla joudutaan käyttämään siementuotannon vaikeuksien vuoksi vielä pääasiassa metsikkösiementä (alkuperäluokka B). Koivujen taimitarhakylvöistä siemenviljelyssiemenen osuus on selvästi suurin, puulajista riippuen keskimäärin noin 60-70 prosenttia. Myös kuusen siemenviljelyssiementä käytettiin siementuotannon vaikeuksista huolimatta vuonna 1996 jo yli kolmasosassa taimitarhakylvöistä, mikä on toistaiseksi suurin määrä kautta aikojen. Taimitarhoilla metsänviljelyä varten tuotettujen taimien määrä on vähentynyt tasaisesti vuosittain koko 1990 -luvun alun (kuva 3.3). Vuonna 1996 taimia luovutettiin metsänviljelyyn kuitenkin poikkeuksellisesti enemmän kuin edellisenä vuonna. Taimituotannon kasvu oli kokonaisuudessaan kuitenkin varsin vähäistä, noin 4 prosenttia. Eniten metsänviljelyssä käytettiin kuusta, noin 44 prosenttia kaikista vuonna 1996 metsänviljelyyn menneistä taimista (taulukko 3.6). Havupuiden käyttö metsänviljelyssä pysyi vuonna 1996 kokonaisuudessaan kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Määrällisesti eniten vuodesta 1995 lisääntyi rauduskoivun viljely. Myös sekä hieskoivun että muiden puulajien taimituotanto kasvoi edellisvuodesta suhteellisesti paljon vaikkakin näiden puulajien absoluuttiset viljelymäärät ovatkin vähäisiä. 86 Statistical Yearbook of Forestry
3 Siemen- ja taimituotanto Jäävätkö männyn siemenviljelyssiemenet käyttämättä? Yksi metsänjalostuksen keskeisiä tehtäviä on huolehtia siitä, että jalostettuja siemeniä ja taimia on riittävästi saatavilla metsänviljelyyn. Jalostetun aineiston tuottamiseksi on perustettu runsaat 3000 hehtaaria siemenviljelyksiä, joista suurin osa on männyn viljelyksiä. Siemenviljelyksiin on koottu luonnonmetsien puuntuotannollisesti parhaimmat puuyksilöt risteytymään ja tuottamaan sekä geneettisesti että fysiologisesti korkealaatuista siementä. Siemenviljelysohjelman tavoite oli, että kaikki metsänviljelyssä käytettävä aineisto olisi jalostettua alkuperää. Ohjelma painottui mäntyyn, koska se katsottiin tuona ajankohtana viljeltävistä puulajeista merkittävimmäksi. Nykyisin lähes kaikki Etelä- ja Keski-Suomen taimitarhoilla tuotetut männyntaimet onkin kasvatettu siemenviljelyssiemenistä. Pohjois-Suomea varten perustettujen siemenviljelysten siementuotanto on sen sijaan kohdannut vaikeuksia. Nämä viljelykset on sijoitettu Keski-Suomeen, missä ympäristön taustapölytys on todettu niin voimakkaaksi, että viljelyksiltä saadut siemenet eivät menestyisi Pohjois-Suomen ankarissa olosuhteissa. Pohjois-Suomessa metsänviljely perustuukin vielä paljolti metsikkösiemeniin. Valtaosa männyn siemenviljelyksistä on perustettu 1960- ja 1970 -luvuilla, ja ne ovat tällä hetkellä parhaassa tuotantoiässään. Männyn viljely, etenkin istutus, on kuitenkin pienentynyt merkittävästi 1980 -luvun alkupuolelta lähtien. Siemenviljelyksiltä kerätyn siemenen määrä onkin 1990 -luvulla selvästi ylittänyt taimitarhakylvöissä tarvittavan siemenen määrän. Siementuottajien varastoissa on tällä hetkellä runsaasti eteläiseen ja keskiseen Suomeen sopivaa männyn siemenviljelyssiementä, ja lisäksi siemenviljelysten nykyisin tuottama sato jää suurelta osalta keräämättä. Päinvastoin kuin istutus, männyn kylvö on viime vuosina lisääntynyt. Männyn siementen ylituotannon kannalta onkin ratkaisevaa, pystytäänkö metsäkylvöihin käyttämään jatkossa jalostettuja siemeniä. Siemenviljelyssiementen käytöstä metsäkylvöihin ei tällä hetkellä ole saatavilla keskitettyjä tilastoja, mutta arvioiden mukaan siemenen käyttö on viime vuosina hieman lisääntynyt. Ongelmalliseksi tilanteen tekee kuitenkin se, että eteläisen Suomen metsäkylvöjä varten kerätään vuosittain jatkuvasti lisää metsikkösiementä valituilta hakkuukohteilta. Siemenviljelyssiementen käyttöä metsäkylvöihin on hidastanut siementen korkeampi hinta metsikkösiemeneen verrattuna. Siemenviljelyssiemenen kylvökustannukset ovat Etelä-Suomessa keskimäärin 150-250 markkaa kalliimmat hehtaaria kohden verrattuna metsikkösiemeneen (Ahtikoski 1997). Toisaalta metsänomistajien on todettu olevan ainakin jossain määrin valmiita maksamaan lisähintaa jalostetusta aineistosta (Venäläinen & Koponen 1997). Jalostushyödyn suuruutta metsäkylvön yhteydessä ei ole vielä pystytty määrittelemään, mutta nykyisten männyn siemenviljelysten siemenillä kylvettyjen taimien pituuskasvu ja elossapysyminen on jälkeläiskokeissa ollut 2-6 % parempi hyvään metsikkösiemeneen verrattuna (Metsänjalostussäätiö 1994). Kirjallisuus - Literature Ahtikoski, A. 1997. Siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuus männyn kylvössä. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2/1997, s. 239-252. Kukkonen, H. & Rikala, R. 1994. Siemen- ja taimihuolto. Tapion taskukirja (22. uudistettu painos), s. 178 187. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Koski, V. 1989. Metsäpuiden jalostus. Ammattikasvatushallitus - Valtion painatuskeskus. 138 s. - 1994. Metsänjalostus. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s. 218 221. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsänviljelyaineiston kaupasta. MtMp 23.12.1992/ 1533. Metsänjalostussäätiö 1996. Foundation for Forest Tree Breeding. Vuosijulkaisu. 41 s. Metsänjalostussäätiö 1994. Foundation for Forest Tree Breeding. Vuosijulkaisu. 45 s. Oskarsson, O. 1995. Silmällä tehty savotta. Pluspuiden valinnan historia ja arki. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 579. 67 s. Pajamäki, J. & Karvinen, K. 1997. Siemenkeräysmetsät metsänjalostuksen vankkana perustana. Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 627. 60 s. Pitkäntähtäyksen metsänjalostusohjelma ja työsuunnitelma vuosiksi 1990 1999. Metsänjalostuksen tarkennustyöryhmä. Metsähallitus. Helsinki 1989. 135 s. Venäläinen, M. & Koponen, M. 1997. Metsää halutaan viljellä jalostetuilla siemenillä ja taimilla. Kyselytutkimuksen tulokset. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 641. 42 s. + liitteet. Yrjänä-Ketola, L. & Karvinen, K. 1997. Suomen metsänjalostuksen yleistilastoa 1997. General Statistics on Forest Tree Breeding in Finland 1997. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 642. 42 s. Muut tietolähteet - Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri Metsätilastollinen vuosikirja 87
3 Seed and seedling production - NTY 0INUSÀSYLVESTRIS +UUSI 0ICEAÀABIES Saaristo!RCHIPELAGO Pohjois- Suomi.ORTH &INLAND 2AUDUSKOIVU "ETULAÀPENDULA Kuva 3.1 Metsäpuiden jalostusvyöhykkeet Figure 3.1 Breeding zones of forest tree species 88 Statistical Yearbook of Forestry
3 Siemen- ja taimituotanto % 100 80 60 Mänty Pinus sylvestris 40 Rauduskoivu Betula pendula 20 Kuusi Picea abies 0 91 92 93 94 95 96 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Vuosi - Year Source: Ministry of Agriculture and Forestry Kuva 3.2 Siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöistä puulajeittain Figure 3.2 Proportion of seed orchard seed used in nurseries, by main tree species milj. tainta 350 300 250 mill. seedlings 350 Yhteensä-Total Mänty- Pinus sylvestris Kuusi - Picea abies 300 Koivut Pendula - spp. 250 200 200 150 150 100 100 50 50 0 0 66 70 75 80 85 90 9596 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Vuosi - Year Source: Ministry of Agriculture and Forestry Kuva 3.3 Taimitarhoilta metsänviljelyyn luovutetut taimet 1966-96 Figure 3.3. Number of seedlings delivered for planting 1966-96 Metsätilastollinen vuosikirja 89
3 Seed and seedling production 3.1 Pluspuut 1.1.1997 Number of plustrees for forest tree breeding on January 1, 1997 Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Rauduskoivu Betula pendula Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Breeding zone Number Breeding zone Number Breeding zone Number Saaristo - Archipelago 105 1 822 1 776 1 521 2 844 2 618 2 833 3 279 3 165 3 396 4 358 Pohjois-Suomi North Finland 313 4 722 5 139 5 588 6 158 6 552 7 1 163 8 600 9 806 10 178 11 644 Yhteensä 7 108 Yhteensä 2 600 Yhteensä 1 872 Total Total Total Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 90 Statistical Yearbook of Forestry
3 Siemen- ja taimituotanto 3.2 Siemenkeräysmetsiköt 1.1.1997 Number of seed collection stands on January 1, 1997 Jalostusvyöhyke Alkuperäluokka ¹ Category of origin ¹ Alkuperäluokka ¹ Category of origin ¹ Yhteensä Total Breeding zone B1 B2 Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Number Area, ha Number Area, ha Number Area, ha Mänty Pinus sylvestris Saaristo - Archipelago - - 1 3 1 3 1 3 9 83 511 86 520 2 5 31 135 837 140 867 3 3 11 107 479 110 490 4 7 30 86 473 93 503 5 - - 49 342 49 342 6 - - 25 184 25 184 7 8 64 29 239 37 303 8 - - 10 119 10 119 9 - - 16 233 16 233 10 - - 2 8 2 8 11 1 17 11 74 12 91 Yhteensä - Total 27 161 554 3 501 581 3 661 Kuusi Picea abies 1 1 8 119 691 120 699 2 2 7 72 393 74 400 3 1 20 10 52 11 72 4 - - 11 56 11 56 5 - - 2 8 2 8 6 - - 4 18 4 18 Yhteensä - Total 4 35 218 1 217 222 1 252 Rauduskoivu Betula pendula 1 33 69 2 12 19 3 9 24 Pohjois-Suomi - North Finland 12 35 Yhteensä - Total 66 146 ¹ Alkuperäluokat, katso taulukko 3.5 Category of origin, see Table 3.5 Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 91
3 Seed and seedling production 3.3 Siemenviljelykset 1.1.1997 Forest tree seed orchards on January 1, 1997 Puulaji Tree Siemenviljelyksiä, kpl Klooneja, kpl Vartteita, kpl Pinta-ala, ha species Number of seed Number of clones Number of grafts Area, ha orchards Mänty Pinus sylvestris 176 6 003 752 956 2 718 Kuusi Picea abies 23 605 77 101 265 Rauduskoivu Betula pendula 15 355 872 1 Hieskoivu Betula pubescens 4 149 184 0 Lehtikuusi Larix sibirica 8 122 12 731 59 Muut Others 9 173 2 676 9 Yhteensä Total 235 7 407 846 520 3 053 Koivun siemenviljelykset ovat muovihuoneessa. Seed orchards of Betula-species are in polythene-tunnels. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri Source: The Finnish Forest Research Institute 3.4 Siemenviljelysten tuotanto 1980 95 Collection of seed from seed orchards, 1980 95 kilogrammaa kilogrammes Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Lehtikuusi Year Pinus Picea Betula Betula Larix sylvestris abies pendula pubescens sibirica Alkuperäluokka ¹ A2 A3 A3 A2 A2 A2 Category of origin ¹ 1980 32 57 - - - - 1981 107 166-19 - 62 1982 209 616-17 - 10 1983 132 88 - - - 36 1984 1 567 2 008 - - 1 19 1985 1 548 5 115-17 12 179 1986 440 2 684 2 10 34 528 1987 457 905 12 12 22 17 1988 1 567 4 131-7 4-1989 79 221 1 836 29 55 40 1990 577 1 123-56 25-1991 1 226 3 450-82 - 503 1992 659 6 879 907 138-100 1993 308 1 628 200 269 4 656 1994 357 1 046-122 12 31 1995 212 2 952 1 575 133 29 72 Yhteensä 9 476 33 069 4 532 911 197 2 251 Total ¹ Alkuperäluokat, katso taulukko 3.5 Category of origin, see Table 3.5 ) Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 92 Statistical Yearbook of Forestry
3 Siemen- ja taimituotanto 3.5 Taimitarhakylvöt 1996 Amounts of seed used in nurseries in 1996 kilogrammaa Alkuperäluokka Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut Category of origin Pinus sylvestris Picea abies Betula pendula Betula pubescens Others Siemenviljelyssiemen Seed from seed orchards A2 137 38 48 7 108 A3 213 356 3 2 6 Yhteensä 349 393 51 10 114 Total %-osuus 55 35 70 58 16 per cent of grand total Metsikkösiemen Seed from seed collection stands B1, B2 5 122 14 2 6 B3 152 587 9 5 459 B4 124 28 - - 154 Yhteensä 282 737 22 7 619 Total %-osuus 45 65 30 42 84 per cent of grand total KAIKKIAAN 631 1 131 73 16 733 GRAND TOTAL kilogrammes 1991 ¹ 1 447 (59) 1 719 (11) 126 (27) 24 (51) 112 (49) 1992 967 (56) 1 410 (14) 132 (29) 35 (45) 106 (54) 1993 890 (50) 1 292 (18) 86 (53) 21 (44) 90 (72) 1994 767 (49) 1 184 (21) 48 (70) 8 (65) 193 (17) 1995 773 (51) 1 259 (24) 73 (56) 14 (68) 348 (25) Alkuperäluokat: Siemenviljelyssiemen: A2 = Siemenviljelyksistä saatu aineisto A3 = Nuorista siemenviljelyksistä saatu aineisto (siitepölytuotanto < 20 kg/ha/v) Metsikkösiemen: B1 = Erityisesti valikoitu aineisto B2 = Valikoitu aineisto B3 = Metsikkökeräysaineisto B4 = Aluekeräysaineisto Category of origin: Seed from seed orchards: A2 = Material from registered seed orchards A3 = Material from registered young seed orchards (pollen production less than 20 kg/ha/year) Seed from seed collection stands: B1 = Material from highly-selected seed stands B2 = Material from selected seed stands B3 = Material from a known stand B4 = Material from a known region 1 Suluissa siemenviljelyssiemenen osuus Proportion of seed from seed orchards mentioned in parentheses Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry Metsätilastollinen vuosikirja 93
3 Seed and seedling production 3.6 Metsänviljelyyn 1996 toimitetut taimet Number of seedlings delivered for planting in 1996 1 000 kpl 1 000 seedlings Taimitarhan Nursery Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä taimet taimet taimet taimet Bare-rooted Container Total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service 322 19 072 19 394 835 12 530 13 365 Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute 55 304 359 117 781 898 Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries 2 972 30 831 33 803 10 947 33 186 44 133 Metsäteollisuus Forest industries - 2 296 2 296-4 561 4 561 Muut Others 238 8 972 9 210 1 171 3 548 4 719 Yhteensä Total 3 587 61 475 65 062 13 070 54 606 67 676 1980 116 227 59 960 176 187 32 230 1 925 34 155 1985 63 384 106 466 169 850 28 800 20 474 49 274 1990 30 053 102 280 132 333 25 085 46 905 71 990 1991 23 717 96 658 120 375 24 850 48 840 73 690 1992 14 682 79 610 94 292 27 214 54 199 81 413 1993 7 996 69 052 77 048 19 716 53 254 72 970 1994 6 664 60 787 67 451 19 319 46 882 66 201 1995 4 254 61 677 65 931 18 124 49 251 67 375 Taimitarhan Nursery Rauduskoivu Betula pendula Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Betula Other Grand taimet taimet pubescens species total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service - 1 273 1 273 289 686 35 007 Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute - 259 259 5 66 1 587 Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries 2 908 9 752 12 660 1 756 2 010 94 362 Metsäteollisuus Forest industries - 498 498 2 31 7 388 Muut Others 635 1 475 2 110 106 437 16 582 Yhteensä Total 3 543 13 257 16 800 2 158 3 230 154 926 1980 3 393 179 3 572-981 214 895 1985 3 250 4 904 8 154-3 768 231 046 1990 5 307 16 856 22 163 2 058 3 240 231 784 1991 6 061 14 792 20 853 3 101 2 824 220 843 1992 5 949 17 472 23 421 5 112 3 078 207 316 1993 7 177 15 232 22 409 5 217 2 624 180 268 1994 3 465 12 519 15 984 2 969 2 389 154 994 1995 1 449 10 221 11 670 1 253 2 505 148 734 Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 94 Statistical Yearbook of Forestry