Liite Ympäristö- ja rakennuslautakunta 24.11.2016 101 Dnro 384/10.03.00/2016 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 1.12.2016 MAA-AINESLAIN MUKAISET LUPAMÄÄRÄYKSET KOSKIEN KIINTEISTÖN MIKKOLA 444-498-4-25 MAA-AINESLUPAA 1. Ottamisalueen rajaus. Ottamisalue käsittää liitteenä olevaan 31.1.2011 päivättyyn suunnitelmakarttaan (GEO 50265-99 / 2) rajatun noin 1,54 ha:n suuruisen alueen. Ottamismäärä on noin 39 000 m³ hiekkaa ja soraa. 2. Kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto. Alin ottamistaso on + 36,2 m. Ottamista ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäksi pohjaveden ylintä pinnankorkeutta. Kaivu ei kuitenkaan saa alittaa alinta ottamistasoa tasoa + 36,2 m. Työaikaisten luiskien kaltevuus on 1:1,5 tai loivempi. Lopulliset luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Luiskan taitekohdat on pyöristettävä sopivalla säteellä. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet lisäävät pinnan muotojen vaihtelua. Ottamista ei saa ulottaa varsinaisen ottamisalueen rajaan kiinni, vaan ns. kaivualueen rajan ja ottamisalueen rajan väliin on jätettävä riittävän leveä koskematon vyöhyke, jonka kiviaines riittää luiskan muotoiluun (ns. luiskausvara). Mikäli ottamisalueella on törmäpääskyjä, alueelle tulee jättää maisemoimattomia jyrkähköjä rintauksia törmäpääskyjen pesiä varten. 3. Ottamisen eteneminen. Ottamista jatketaan nykyisestä rintauksesta länteen päin. 4. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen. Kaivualue on suojattava aitaamalla ja varoituskyltein. Kaivunalueen pohjoisreuna on rauhoitettava kaikelta ylimääräiseltä liikenteeltä, jolla pyritään minimoimaan soranotosta ympäristölle ja naapurustolle aiheutuvat haitat. Kaivualuetta ei saa käyttää pohja- ja pintavesille vaarallisten aineiden varastopaikkana. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata jätteitä. Romutavara ja jätteet on kuljetettava muualle hävitettäviksi. Ottamisalue maisemoidaan luiskien ja pohjatasanteen osalta ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1 / 2009, sivu 50" mukaisesti. Jälkihoidossa on käytettävä em. julkaisun mukaista suojaverhoilua: Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saatavaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan vähäisissä määrin
murskata humusmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vähän, voidaan pintamaista ja hiekasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Lisänä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maatunutta puunkuorijätettä. Mikäli on mahdollista, tulisi humuskerros ja sen alapuolinen maannos irrottaa erikseen ja levittää maisemoinnin yhteydessä jälleen alkuperäisessä järjestyksessä. Jälkihoidolla alue on palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet lisäävät pinnan muotojen vaihtelua. Mikäli alueen maisemointiin tarkoitettuja pintamaita ei ole riittävästi, niin alueelle voidaan tuoda muualta puhdasta ylijäämämaata pintamaaksi. Alueen maisemoinnissa saa käyttää vain maisemoinnin kannalta välttämättömän määrän ylijäämämaita. Jälkihoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti. 5. Puuston säilyttäminen, uusiminen ja uudet istutukset ottamisen aikana ja sen jälkeen. Ottamisalueeseen rajoittuva puusto on säilytettävä. Puiden kaatamista ja pintamaiden kuorimista ei saa tehdä ennen kuin se on tarpeen ottamistoiminnan etenemisen vuoksi. Pintamaat on varastoitava ottamisalueen ulkopuolelle ottamissuunnitelmassa esitetyille paikoille kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa noudattaen siten, että ne on helposti levitettävissä muotoillulle ottamisalueelle. Lupamääräysten mukaisesti muotoillulle ja suojaverhoillulle ottamisalueelle (luiskat ja pohjatasanne) on välittömästi istutettava männyntaimia 2000 kpl/ha, sekä koivua, haapaa ja pihlajaa yhteensä 500 kpl/ha. Metsänhoitoyhdistyksen on tarkistettava istutukset kahden vuoden kuluttua. Vajaat taimikot on täydennettävä metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Tarkastusta varten hakijan on otettava yhteys Metsänhoitoyhdistykseen. Ottamisalueen pohjalle voidaan jättää istuttamatta kulkuväylinä ja kiviainesvarastoina käytettävät alueet. Mahdollisten törmäpääskyjen pesimärintauksen eteen tulee jättää noin 15 metrin levyinen metsittämätön alue. Taimia ei saa istuttaa ennen kuin valvova viranomainen on tarkastanut, että suojaverhoilun levitys on tehty lupamääräysten mukaisesti. 6. Ottamiseen liittyvät laitteet ja liikenteen järjestäminen (erityisesti pohjaveden suojelemiseksi). Öljyjen ja kemikaalien säilyttämistä, käsittelyä ja koneiden tankkauksia tulee välttää ottamisalueella. Mikäli koneita kuitenkin tankataan alueella, on tankkaus suoritettava erikseen rakennettavalla tankkauspaikalla, joka on toteutettu kaksoispidätyksen periaatteella ja viemäröity öljynerotuskaivon kautta. Tankkauspaikan rakennusohjeina voidaan käyttää esimerkiksi vastaavaa suojaustasoa kuin Lohjan ympäristönsuojelumääräyksissä pohjavesialueilla edellytetään ja Lohjan tankkauspisteohjeessa
kuvataan. Tankkauspaikasta on laadittava etukäteen rakennesuunnitelmat, jotka on toimitettava maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasviöljypohjaisia öljytuotteita. Öljysäiliöt ja koneiden säilytyspaikat on ensisijaisesti sijoitettava ottamisalueen ulkopuolelle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ne voidaan sijoittaa ottamisalueelle seuraavia maaperän- ja pohjavedensuojelutoimenpiteitä noudattaen: Öljytuotteiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä työkoneita varten. Alueella säilytettävät öljyt tai kemikaalit tulee ne säilyttää kaksoisvaipallisessa säiliössä, tai siten, että öljysäiliöt on sijoitettu katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla vähintään varastoitavan tuotteen enimmäismäärän suuruinen. Tankkauspaikan alustan tulee olla polttoainetta läpäisemätön. Mikäli työkoneita säilytetään alueella, tulee säilytyspaikan olla katettu ja pohjaltaan polttoainetta läpäisemätön. Öljyvahingon torjuntaan tulee varautua. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava välittömästi palo- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ottamisalueella käytettävistä öljytuotteista ja muista vaarallisista kemikaaleista on pidettävä kirjaa. Kulkuyhteys ottamisalueelle Ruosniementieltä on järjestetty olemassa olevan rasitetien kautta. Alueella ei saa käyttää tiesuolaa pölyämisen estämiseksi. 7. Pohjaveden korkeuden ja laatumuutosten seuranta. Alueen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1 / 2009, liite 6, sivu 97" esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vähimmäistarkkailuvelvoitteena pohjaveden pinnan korkeutta on seurattava vähintään vanhasta ottamisalueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta ja uudesta ottamisalueen länsiosaan asennettavasta pohjavesiputkesta, sekä kiinteistön Kuusela 444-498-4-25 lähdekaivosta ja uutena tarkkailuun otettavasta kiinteistön Mikkola 444-498-4-25 lähdekaivosta. Vanhassa lupamääräyksessä tarkkailua tehtiin kiinteistön 444-498-4-25 porakaivosta, mutta sen jättäminen pois tarkkailusta katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, koska viereisen hakemuksen kohdealueen vanha lähdekaivo on kunnostettu ja sen voidaan katsoa olevan tarkkailun kannalta todellisempi parempi.. Virallisessa korkeusjärjestelmässä olevat pohjaveden korkeustiedot on toimitettava kaksi kertaa vuodessa rakennusvalvontatoimistoon 15.4 ja 15.10 mennessä. Pohjaveden laatua on seurattava vähintään em. kaivoista ja pohjavesiputkista, sekä kiinteistön Ruosniemi II 444-498-3-101 porakaivosta.. Vesinäytteistä tulee analysoida ennen ottamistoiminnan jatkamista lisäksi kertaluonteisesti öljyhiilivedyt. Näytteet analysoidaan kahden vuoden välein laajan analyysin mukaisesti kerran vuodessa otettavin näyttein, joiden laboratoriotutkimusten tulokset tulee toimittaa rakennusvalvontatoimistoon. Välivuosina voidaan vesinäytteet analysoida suppeamman analyysin mukaisin näyttein.
Ottamistoiminnan alettua tulee ensimmäinen pohjaveden laatua koskeva tutkimus olla tehty laajan analyysin mukaisesti. Mikäli suppeamman analyysin tuloksissa havaitaan pohjaveden yleisestä laadusta poikkeavia arvoja, tulee tehdä välittömästi laajempi analyysi kohonneen pitoisuuden aiheuttajan selvittämiseksi. Laajaa seurantaa ei tarvitse tehdä välttämättä kokonaisuudessaan, vaan parametrien valinnassa voidaan huomioida kyseessä oleva suppean seurannan raja-arvon ylitys. Vesinäytteiden laaja analyysi: - väri - haju - maku - sameus - ph - kemiallinen hapenkulutus, CODMn - sähkönjohtavuus - rauta, Fe - sulfaatti, SO4- - nitraattityppi, NO3- - nitriittityppi, NO2- - koliformiset bakteerit Vesinäytteiden suppea analyysi: - väri - haju - maku - sameus - ph - sähkönjohtavuus 8. Melu ja pöly. Seulontalaite tulee sijoitta rintausten suojaan ympäröivää maastoa alemmaksi. Laitosten ympärille tulee sijoittaa varastokasoja, jotka toimivat melu- ja pölyesteenä. Toiminta on järjestettävä niin, että meluraja-arvot eivät ylity. Tarvittaessa pölyämistä vähennetään kastelemalla ja varastokasojen sijoittelulla. Mikäli ottamisalueella murskataan kiviä, voidaan koko ottamisaikana murskata meluilmoituksella enintään 50 vuorokautta. Tämän ylittävä murskausaika edellyttää ympäristöluvan. Alueella ei saa käyttää tiesuolaa pölyämisen estämiseksi. 9. Toiminta-ajat. Maa-ainesten ottaminen, jalostaminen ja kuljetukset on sallittua arkipäivisin maanantaista perjantaihin poislukien arkipyhät klo 07.00-20.00. 10. Aika, jonka kuluessa lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun.
Kaikki lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun yhden vuoden kuluessa ottamistoiminnan lopettamisesta, mikäli ottaminen lopetetaan ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Ottamistoiminnan lopettamisesta on välittömästi ilmoitettava ympäristövalvontatoimistoon. 11. Valvonta. Lohjan kaupungin johtosäännön 2. luvun 5 :n 2. momentin kohdan 14 johtosäännön mukaan maa-aineslain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaisen päätösvalta ja tehtävät kuuluvat ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisuvaltaan. Lohjan ympäristövalvontatoimisto suorittaa ottamisalueella vähintään yhden maastotarkastuksen vuodessa. 12. Muut lupamääräykset. Lupaa ei ole oikeutta siirtää ilman ympäristö- ja rakennuslautakunnan lupaa. Luvan saajan on pyydettäessä toimitettava selvitys valvontaviranomaiselle senhetkisestä ottamistilanteesta ja suoritetuista jälkihoitotoimenpiteistä. Luvan saajan tulee nimetä jälkihoidosta vastaava henkilö ja esittää hyväksyttäväksi rakennustarkastajalle. Vastuuhenkilön velvollisuutena on toimittaa valvontaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka ovat valvonnan kannalta tarpeellisia. Hakija vastaa lupahakemusasiakirjojen oikeellisuudesta. Mikäli lupahakemuksessa on annettu vääriä tai virheellisiä tietoja, voidaan lupamääräyksiä muuttaa tai lupa peruuttaa. Ottamisalueen raja on merkittävä maastoon puupaaluilla. Merkitseminen on sidottava maastoon pysyvästi asetettuihin kiintopisteisiin, esim. rajapyykkeihin. Alue on liitettävä kunnassa käytettyyn korkeusjärjestelmään (N2000) ja alin ottamistaso on merkittävä maastoon siten, että alinta ottamistasoa voidaan luotettavasti valvoa ottamistoiminnan aikana. 13. Alueen käyttö ottamisen jälkeen. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. PERUSTELUT Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa
(MAL 3 1. mom.). Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa (MAL 3 3. mom.). PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen voidaan myöntää määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Maa-ainesten ottamislupa on voimassa 5 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Maa-aineslain 21 :n 2 momentin mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa ennen tämän maa-aineslupapäätöksen saavutettua lainvoiman 8687,18 :n vakuutta vastaan. MAA-AINESLUPAMAKSU Maa-ainestaksa ( ympäristö- ja rakennuslautakunta 10.12.2015 109):. Tarkastusmaksu: Jatkoluvan myöntäminen enintään 2 vuodeksi myönnetyn luvan jäljellä olevan maa-ainesmäärän mukaan / 1000 m³, 7,20 / m³ (maa-ainestaksa 2.3 ). 7,20 (39 000 m³ / 1000 m³) = 280,80 Valvontamaksu: Luvan voimassaoloaikana otettavaksi sallitun maa-aineksen kokonaismäärän mukaan / 1000 m³, 3,80 / m³ (maa-ainestaksa 3.1 ). 3,80 (39 000 m³ / 1000 m³) = 148,20 VAKUUS Ennen ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi seuraava vakuus (ympäristölautakunta 17.11.2011 271): Omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus määrältään 8687,18 (1,54 ha x 3767 /ha + 39 000 m³ x 0,074 /m³ = 8687,18 ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET - Ympäristötoimen johtosääntö 7, ympäristölautakunta, maa-aineslain 7 :n mukaiset lupaviranomaisen tehtävät (kunnanvaltuusto 136). - Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23, 23 a. - VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9. - VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4. (Pertti Piirilä) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMIEN Päätös Reijo Hillner Ruosniementie 11, 08800 Lohja
Tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 Helsinki Tieto päätöksestä Tästä päätöksestä ilmoitetaan julkipanoilmoituksella Lohjan kaupungin ilmoitustaululla (Karstuntie 4, 08100 Lohja) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen, valitusosoitus on liitteenä.