21.4. 2017 Paganinin jäljillä Tampere Filharmonia Michael Francis, kapellimestari Alexandra Dariescu, piano
Perjantai 21.4. klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Michael Francis, kapellimestari Alexandra Dariescu, piano SAMUEL BARBER (1910 1981) Medeian kostontanssi op. 23a SERGEI RAHMANINOV (1873 1943) Rapsodia Paganinin teemasta pianolle ja orkesterille op. 43 VÄLIAIKA WILLIAM WALTON (1902 1983) Sinfonia nro 1 b-molli I Allegro assai II Presto con malizia III Andante con malincolia IV Maestoso Briozo ed ardamente Vivacissimo Konsertti päättyy noin klo 21. Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty. Konserttimestari Maria Itkonen, 3. konserttimestari I viulu Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Lotta Laaksonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Maija Wesslund tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Alttoviulu György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Sello Panu Saari*** Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Senja Rummukainen tp. Kontrabasso Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Juha Kleemola Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Annaleena Jämsä* Malla Vivolin** Seppo Planman Oboe Eva Neuszerova*tp. Heikki Pöyhönen*** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Mark Reding** Janne Pesonen*** Reetta Näätänen Fagotti Aleksei Dmitriev* Aleksandr Veryukhanov** Alexandru Cozma*** Käyrätorvi Ismo Ponkala* Jouni Suuronen** Pasi Tiitinen*** Pauliina Koskela Miriam Brown tp. Trumpetti Jonas Silinskas* Aki Välimäki*** Sakari Suoninen tp. Pasuuna Antti Hirvonen* Mihail Kapustin*** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harri Lehtinen tp. Harppu Kirsti Vartiainen* Kosketinsoittimet Ville Hautakangas*tp. * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen Illan kokoonpano
Marco Borggreve Iso-britannialainen Michael Francis aloitti kapellimestariuransa vuonna 2007 soitettuaan ensin useita vuosia kontrabassoa London Symphony Orchestrassa. Hänen maineensa on kiirinyt nopeasti, ja hän onkin saanut hyvän vastaanoton musiikkiestradeilla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Francis toimi Norrköpingin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena neuvonantajana vuosina 2012 2016. Tällä hetkellä hän työskentelee The Florida Orchestran ylikapellimestarina ja Mainly Mozart -festivaalin johtajana. Jo 9-vuotiaana orkesterin kanssa ensimmäistä kertaa esiintynyttä romanialaista Alexandra Dariescua pidetään yhtenä tämän hetken lupaavimmista nuorista pianisteista. Iso-Britanniassa opiskellut Dariescu on esiintynyt ympäri maailmaa ja tehnyt kehuttuja levytyksiä. Hän on voittanut useita palkintoja, muun muassa Iso-Britannian Women of the Future -palkinnon taiteiden ja kulttuurin kategoriassa vuonna 2013. Dariescun konserttikauden 2016 2017 vierailuihin kuuluvat Tampere Filharmonian lisäksi esiintymiset muun muassa Lontoon filharmonikkojen ja Norjan kansallisoopperan orkesterin kanssa. Tämän illan konsertti avataan vimmaisilla ja mukaansa repäisevillä, ajattomilla tunteilla! Yhdysvaltalaisen Samuel Barberin Medeian kostontanssi -teoksen taustalla kytee mustasukkaisuus. Teos perustuu nimittäin Barberin 1940-luvulla säveltämään balettiin, jossa antiikin mytologiaan pohjaava päähahmo Medeia joutuu miehensä laiminlyömäksi ja hylkäämäksi. Kateus ja viha valtaavat Medeian ja lopulta hän päätyy jopa surmaamaan läheisensä. Barber sävelsi baletin 1940-luvun puolivälissä. Koreografian teki nykytanssiguruna ja suunnannäyttäjänä tunnettu Martha Graham, jonka tanssiseurue esiintyi baletin kantaesityksessä toukokuisessa New Yorkissa vuonna 1946. Seuraavana vuonna Barber muokkasi baletista seitsenosaisen orkesterisarjan ja vuonna 1955 yksiosaisen kappaleen suurelle orkesterille viimeisimmän kuulemme tänään. Vaikka baletin tarina pohjautuukin antiikin mytologiaan, ovat teemat silti ajattomia ja osittain arkipäiväisiäkin. Niinpä Barberin ja Grahamin suunnittelemassa baletissa päähahmot, Medeia ja hänen miehensä Iason, ovatkin välillä selvästi antiikin jumalolentoja, paikoin taas oman aikamme tai ensi esityksessä 1940-luvun mies ja nainen. Tänään kuultavassa orkesterikappaleessa baletin väkevät tunnelmat ja mielikuvitukselliset sävelainekset on uutettu 15-minuuttiseksi tiivistelmäksi, jossa kostonhimo yltyy yltymistään. Alkuun on ihanaa ja rauhallista, Barber kuvaa Medeian hellämielisiä tuntoja tämän lapsia kohtaan. Vähitellen epäilykset ja viha petturimiestä kohtaan hiipivät mukaan kuulokuvaan ja Medeia ryhtyy vimmaiseen, intensiiviseen, pelottavaan kostontanssiinsa. Pennsylvaniassa varttuneen ja siellä jo varsin varhaisessa teini-iässä muusikonuralle ja konservatorio-opintoihin hakeutuneen, myöhemmin muun muassa kahdella Pulitzer-palkinnolla tunnustetun Barberin teoksista kuuluisin on vuonna 1936 valmistunut, äärimmäisen herkkyyden läpitunkema Adagio jousille. Tänään kuultava meininki on jotakin aivan muuta, mutta Medeian kostontunnelmat ovat silti juurtuneet tärkeäksi osaksi yhdysvaltalaista konserttiperinnettä. Eikä ihme, musiikissa
on poikkeuksellista, aivan omanlaistaan jännitettä! Se on aivan uskomaton, erityislaatuinen teos. Siinä on rakkaudentunnetta, etenkin alussa, mutta sitten jännite kasvaa. Välillä Medeia hiljentyy uudelleen miettimään läheisiään ja tunnelma rauhoittuu. Lopulta hän sekoaa täysiin ja oikeastaan tappaa kaikki, se on ehkä väkivaltaisinta musiikkia, mitä on kirjoitettu! Rakkaus johdattaa johonkin kauheaan ja mielettömään. Koko teos on täynnä sellaista Medeian sisäistä taistelua, illan kapellimestari Michael Francis pohtii. Vimmaisten tunteiden jälkeen syöksytään virtuoosisuuden ytimeen. Italialainen Nicolo Paganini (1782 1840) on ainutlaatuinen huipputaituruuden henkilöitymä. Hän oli paitsi säveltäjä, myös esiintyvä taiteilija, yleisöä villitsevä viulusankari, joka kiersi lukuisia konserttilavoja ja joka omalta osaltaan edisti fanikulttuurin syntymistä ja leviämistä. Lähes sata vuotta nuorempi venäläismestari Sergei Rahmaninov on vastaava tapaus, mutta hänen omin soittimensa oli piano, ja häntä onkin ylistetty ensisijaisesti juuri virtuoosisista, instrumentin syvintä olemusta ymmärtävistä pianosävellyksistään. Tänään kahden maailmanluokan tekijän ilmaisuvoima yhdistyy, kun Isossa salissa kuullaan Rahmaninovin rapsodia Paganinin teemasta. Rahmaninov kirjoitti rapsodian kesällä 1934. Hän vietti tuolloin aikaa Keski-Sveitsiin rakennuttamassaan huvilassa, Villa Senarissa huvilan nimi on yhdistelmä säveltäjän ja hänen vaimonsa Natalian nimistä. Rahmaninov muutti pois Venäjältä jo vuoden 1917 vallankumouksen aikaan ja vietti suurimman osan elämästään Yhdysvalloissa. Hän viihtyi kuitenkin mainiosti myös Euroopassa. Vaikka teos onkin sävelletty sveitsiläisessä huvilassa, sai se kantaesityksensä Baltimoren oopperatalossa Yhdysvaltojen Marylandissa marraskuussa 1934. Tuolloin Rahmaninov oli jo ehtinyt sinetöidä maineensa niin säveltäjänä kuin pianistinakin: kaksi kolmesta sinfoniasta, kaikki neljä pianokonserttoa ja valtava määrä hienoa soolopianomusiikkia oli valmistunut, ja keikkojakin oli takana jo niin paljon kuin vain kuvitella saattaa. Niinpä hieman päälle kuusikymppinen venäläismestari soittikin itse mittasuhteiltaan pianokonserttomaisen teoksensa solistina. Paganinin taiturikappaleita on rakastettu jo vuosisatojen ajan, ja hän lukeutunee lainatuimpiin italialaisiin säveltäjiin. Rahmaninovin käsittelyssä Paganinin viulukapriisi nro 24 muuntuu pianistiseksi taiteeksi, rytmikkääksi, vapaana liihottelevaksi rapsodiaksi. Rakenteellisesti teos koostuu Paganinin teemasta ja kahdestakymmenestäneljästä variaatiosta. Aluksi kuullaan hyvin lyhyt johdanto, sitten harmonian esittelevä ensimmäinen variaatio ja seuraavaksi itse teema. Seitsemännessä variaatiossa Rahmaninov tekee sen, minkä teki tavaramerkinomaisesti jo ensimmäisessä sinfoniassaan vuonna 1895 ja myöhemmin lukuisissa muissa teoksissaan: upottaa ilmaisuunsa katolisen perinteen uhkaavan Dies irae (vihan päivä) -melodian. Tuomiopäivän tunnelmat muistuttavat läsnäolostaan ohuesti myös muissa variaatioissa. Variaatioista kaikkein kuulusin lienee kahdeksastoista, joka on saanut uusia käyttöyhteyksiä muun muassa lukuisista TV-sarjoista ja elokuvista. Eikä ihme, se on lumoavaa, laulavaa, mukaansa hypnotisoivaa musiikkia valoisassa duurissa se saa otteeseensa ja kuulostaa häikäisevän kauniilta, mutta toisintaa samalla Paganinia ovelasti. Rahmaninov on nimittäin ottanut italialaiskollegansa teeman, kääntänyt nuotit ylösalaisin ja muokkaillut upean melodiansa tällä inversioksi kutsutulla metodilla. Osan kuulokuva on omiaan alleviivaamaan Rahmaninovin romanttisuutta, sitä, millä tavalla hän jatkoi työllään maanmiehensä Pjotr Tšaikovskin tunteikasta linjaa. Tätä myöten Rahmaninov onkin leimattu toisinaan myös vähän vanhanaikaiseksi. Se ei kuitenkaan vähennä hänen rakastettavuuttaan. Illan solisti Alexandra Dariescu kokee teoksen itselleen läheiseksi: Minulle tämä teos on kuin vanha mies, joka kertoo elämästään aloittaen eimistään ja päätyen hassua kyllä ei-mihinkään. Tarina käy läpi kaikki mahdolliset inhimilliset tunteet: kävelemään ja myöhemmin juoksemaan opettelemisen, ensirakkauden ja pettymyksen,
sotaan joutumisen ja lapsuuden piiloleikkien muistelun, ylitsevuotavan elämänmyönteisyyden ja rakkauden. Loppupuolella teos muuttuu sellaiseksi huimaksi kilpailuksi, johon me jokainen joudumme aikuisina jatkuva tunne juoksemisesta, aika kulkee nopeasti ja haasteena on yrittää elää jokainen hetki niin kuin se olisi viimeinen. Juuri siksi rakastan tätä teosta niin paljon, jokaisen on helppo samaistua siihen ja löytää siitä oma, ainutlaatuinen tarinansa. Väliajan jälkeen on brittisäveltäjä William Waltonin vuoro. Hän ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä sinfoniaansa kolmekymppisenä 1930-luvun alkupuolella. Walton oli tuolloin jo kasvattanut mainettaan useilla muilla sävellyksillä, muun muassa baritonille, kuorolle ja orkesterille muutamaa vuotta aiemmin säveltämällään Belsazarin pidot -kantaatilla kuorolauluun Waltonilla oli erityinen suhde, hänen musiikkiuransa oli nimittäin alkanut kuoron riveistä. Avaussinfonia kuitenkin puuttui vielä, ja sellaisen Walton halusi säveltäjänsaavutustensa listaan. Säveltäjänuorukaisen kerrotaan todenneen, että hän halusi päihittää maanmiehensä, parikymmentä vuotta vanhemman Arnold Baxin. Ensimmäiset kolme osaa valmistuivat vuonna 1933, ja Lontoon sinfoniaorkesteri kantaesitti keskeneräisen sinfonian joulukuussa 1934. Valmis, neliosainen sinfonia näki päivänvalon vasta vuonna 1935. Walton lukeutui niihin brittisäveltäjiin, jotka sävelsivät myös elokuvamusiikkia erityisesti 1930- ja 1940-luvuilla klassisen Hollywood-elokuvan aikoihin. Amerikassa taidemusiikkisäveltäjien ryhtyminen ei ollut suinkaan niin tavallista kuin Briteissä, eikä se ollut tavallista Suomessakaan; meillä ja monesti muuallakin elokuvamusiikin säveltämistä pidetiin taidemusiikkitaiturin uran kannalta epäuskottavana tekona. Briteissä näin ei kuitenkaan ajateltu, vaan tyylistä toiseen liu uttiin vaivatta, eivätkä säveltäjät siitä huolimatta suistuneet uraltaan eivät yleisön eivätkä kriitikoidenkaan näkemyksen mukaan. Walton sävelsikin runsaasti elokuvamusiikkia ja saavutti kaksi Oscar-ehdokkuuttakin. Tänäänkin kuultavasta sinfoniasta voi aistia sen, miten hyvin Walton ymmärsi juonta ja suuria tunteita. Walton kärsi sinfoniaansa sen kolmea ensimmäistä osaa kirjoittaessaan rankkoja sydänsuruja ja viiltävän eron. Finaalia säveltäessään hän oli kuitenkin jo löytänyt uuden rakkauden. Näiden tapahtumien tulkitaan usein ohjailleen Waltonin sävellystapaa, minkä voi halutessaan kuulla. Tarina istuu ainakin hyvin siihen seikkaan, että finaali on tunnelmaltaan melko lailla voitokkaampi kuin kolme ensimmäistä osaa. Olivat syynä sitten lemmenhuolet tai jokin aivan muu, poistuu Waltonin teoksesta finaaliin päästäessä katkera pohjavire Vaikkakin katkera, on teoksen pohjavire samalla hyvin intensiivinen. Tempomerkinnätkin antavat osviittaa siitä, millaisen sointimaailman Walton on halunnut saada irti orkesterista: Ensimmäinen, nopea osa nappaa kuulijan matkaansa. Toinen osa on rauhaton scherzo, jonka tempomerkinnässä on tarkennus con maliza eli ilkeästi tai jopa pahantahtoisesti. Kolmannen, tempoltaan kohtuullisen osan merkintää on puolestaan tarkennettu ilmaisulla con malinconia, melankolisesti. Viimeinen, maestoso-merkinnällä eli varsin majesteetillisesti alkava osa on puolestaan jotakin ihan muuta, säveltäjä on päässyt yli. Se on lisämerkinnöiltään eläväinen ja intohimoinen, kuten kuulla saattaa. Huikea lopetus sinetöi päättäväisen sinfonian; monien mielestä Walton onnistui tavoitteessaan ja peittosi niin Baxin kuin lukuisat muutkin maanmiehensä. Tavataan sanoa, että Willy sillä nimellä monet aikalaiset ovat häntä ilmeisesti kutsuneet sai lopulta uuden tyttöystävän, ja siksi viimeinen osa on ihan erilainen kuin kolme muuta. Ensimmäisessä osassa hän purkaa rakkaudentunteitaan ja intohimoaan, seuraavassa viha yltyy hurjaksi, kolmas taas on todella koskettava, Walton pohtii kaikkea menettämäänsä. Mutta neljäs, se on ihan erilainen. Ilmeisesti Walton oli varsin onnellinen uuden, 20 vuotta itseään vanhemman naisystävänsä kanssa! ruotii kapellimestari Francis Waltonin sinfonian taustalla vaikuttavaa ihmissuhdedraamaa. Hän ounastelee kuitenkin myös yleismaailmallisemman tilanteen vaikuttaneen Waltonin sinfoniaan: Teoksen voi ajatella heijastelevan 1930-luvun tapahtumia, Euroopan poliittista tilannetta, natseja, Espanjan sotaa Kaikkea
sitä pyöritystä, jonka keskellä Walton sävelsi. Kapellimestarin mielessä illan ohjelman avaus- ja lopetusteokset sopivat yhteen erinomaisesti: Tämän konsertin teemana ovat sydänsurut. Barberin teoksessa rakkaus johtaa johonkin aivan hirvittävään, kun taas Waltonin musiikki on huomattavasti optimistisempaa! Nämä kaksi ovat ohjelman runko, ja Rahmaninov istuu niiden väliin luontevasti kaikessa monipuolisuudessaan konsertossa on huumoria ja rakkautta ja vaikka mitä. Tällä ohjelmalla ja tämän erinomaisen, musiikista niin kiinnostuneen orkesterin kanssa tästä tulee todella hieno konsertti! Teksti: Maija Leino Su 14.5. klo 15 Tampere-talon Iso sali ÄITIENPÄIVÄN KONSERTTI Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Pekko Pulakka, viulu JEAN SIBELIUS (1865 1957) Viulukonsertto d-molli op. 47 Sinfonia nro 5 Es-duuri op. 82 LIPUT 24/18/10/6 Tampere-talo ja Aplodi TAMPEREEN PIANOKILPAILUN FINAALIKONSERTIT To 4.5. ja pe 5.5. klo 19 Tampere-talon Iso sali TAMPERE FILHARMONIA KLAUS MÄKELÄ, kapellimestari Pianokilpailun finalistit Liput 24/18/10/6 Molempien iltojen liput ostettaessa 10 % alennusta Tampere-talo ja Aplodi Kilpailijat ja alkuerien aikataulu: www.tampereenpianokilpailu.fi
Uusia Visurakoteja Vuoreksessa META4 Ti 25.4. klo 19, Pieni sali Liput 27, opiskelijat 22 Ohjelmisto Berg: Lyric Suite Schumann: String Quartet No. 3 As Oy Tampereen Vuoreksen Torinkulma laadukkaita kaksioita ja liiketilaa Vuoreksen keskustassa. Muuttovalmiina. As Oy Tampereen Vuoreksen Kirkkopuisto rauhallisia kolmioita Vuoreksessa koulujen ja ulkoilumaastojen läheisyydessä. Muuttovalmiina As Oy Tampereen Vuoreksen Mäyränkoto helppoa ja edullista asumista Mäyränmäessä. Suunnitteilla, valmistuu keväällä 2018. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi www.visura.fi Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Pro Orchestran jäsentilaisuudessa 26.4. viulisti Valeriy Sokolov Liity jäseneksi myyntipisteessämme tai nettisivullamme www.proorchestra.fi Jäsenmaksu 25 euroa 8. 11.9. Bonniin saapuvat parhaat kansainväliset orkesterit ja taiteilijat. Minna Lindgren Mariinski-teatterin orkesteri, johtaa Valeri Gergijev. Lisäksi kolme muuta konserttia, jotka kaikki Minna Lindgren avaa. Matkanjohtaja Anja Hakkarainen HINTA 1 698 fi Tule Pro Orchestran jäseneksi BEETHOVENIN JUHLAVIIKOT Lomalinja. Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmonian huippuvierailijoihin. Jäsentilaisuudessa 26.4. klo 18.00 vierailee tunnettu ukrainalainen viulisti Valeriy Sokolov. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt työskennellä useiden maailman johtavien orkesterien ja arvostetuimpien kapellimestarien kanssa. Viime aikoina hän on esiintynyt muun muassa Singaporen ja Bournemouthin sinfoniaorkesterien sekä Pietarin filharmonikkojen kanssa. Valeriy Sokolov voitti vuonna 2005 kansainvälisen George Enescu -viulukilpailun ensimmäisen palkinnon. Minna Lindgrenin matkassa HUIKEAT t uvuore Huipp Korkein luottoluokitus Bisnode 2017 A 2017 LOMALINJ Tilaa Suomen monipuolisin esite tai selaa netissä lomalinja.fi 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 I RYHMÄT p. 010 289 8101 Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä.
NÄET KYLLÄ ERON. NYT PELATAAN! Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön. ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 / 12/6 WWW.VAPRIIKKI.FI/PELIMUSEO Loppusoiton jälkeen (tai ennen konserttia) intohimoisesti Sasor. Kausikortilla tai päivän konserttilipulla kolmen ruokalajin keittiömestarin suositusmenu ja lasi kuohuvaa 35 (norm. 48,20) Tarjous voimassa koko kevätkauden. coda apassionato Sasor Tunnuksen suoja-alue Turvan tunnuksen vaikuttavuuden ja erottumisen varmistamiseksi sen ympärille on pyrittävä jättämään alla olevan ohjeen mukainen suoja-alue, jolle ei saa sijoittaa mitään tunnuksen erottuvuutta haittaavia elementtejä. Tunnusta ei tule yhdistää tekstiin tai muihin graafisiin elementteihin ilman rauhoitettua suoja-aluetta. 0,5 X X 0,25 X Tampere Filharmonian pääyhteistyökumppanit: Pro Orchestra ry, Aamulehti, Lomalinja Oy, Medilaser Oy, Sasor Oy, Vapriikki, Visura Oy 0,5 X 0,5 X SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu 50 010 324 6740 www.sasor.fi 2,75 X 0,5 X Tampere Filharmonian yhteistyökumppanit: Arkta Oy, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Lännen Palveluyhtiöt Oy, Ålandsbanken
FILHARMONIAN SYKSYN 2017 OHJELMA JULKISTETAAN TI 25.4. Tervetuloa julksituskahville Tampere-taloon klo 13, intendentti Helena Hiilivirta kertoo syksyn ohjelmasta! KAUSIKORTIT MYYNNISSÄ LA 29.4. KLO 10 ALKAEN 2017 2018 (22 konserttia) 410/310/195 2017 syksy (11 konserttia) 220/170/105 Kausikorttilaisten vanhat paikat pidetään varattuina maanantai-iltaan 14.8. saakka. Kausikorttimyynti päättyy maanantaina 28.8. Yksittäisliput ja Kvartetto-sarjaliput syksyn konsertteihin tulevat myyntiin torstaina 11.5. Käsiohjelma: Maija Leino ja Viliina Silvonen