Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHAJ1 005/

I. MOTTÖSPÖ MMAI Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHAJ1 005/2015.... Pohjois-Suomi kalatalouspalvelut Lappi kue IItääI öhftsatuejj-joouk sååbbar 24.11.2016 24.11.2016 ö[åss 12:00 15:15 Päi kk: Hote ii Santa Ciaus, Ruä vnjargg Mie idd åårri: Sååbbarnekiogstök mie iddös 1 Såbbar äävummu Kue iitääiiurr Pentti Pasanen Lappi ELY köösköözzåst äävii såbbar da tuämi sååbbarnee kkid tiörv puö ftjen Lappi kue IItaäI öhttsa±tuejj-joouk kuäimad såbbra, ko st nääneet öhttsa±tuejj-joouk ehdtös Lappi kue lltääiivu vddjuåkkan. Öhttsa±tuejj-joouk såbbrest tuejjeet sååbbarmottöspö mmai kåå tt tooimtet pukid öhttsa±tuejj-joouk vuässiaid da vää rrvuässiaid vuöss-sää jest ne ttpåå tin. 2 Mie idd åårrji tuöttmö Såbbar saaggjåå dteejen tuåimmai Pentti Pasanen da piisren Timo Väänänen. Såbbar veergia, jiönstemvuöiggädvuöttnee kk mie idd äärri näänee pääi k å inn äårrmöö±es vuäiiake rjjtöözzin sååbbarnekii stte. Pääi ä lnn ie jje e kue htt Lappi ELY köösköözz vöboree k di Aanar ku&iiee iiemvuu d nöömtummen ää tobbdjen Teuvo Katajamaa. Säbbar sååbbarnek- da jiönstemiistt liä mie iddössän 1 da 2. 3 Kue iitääiivu vddjuäkkehdtöözzäst tu m mjummu. Saaggjåå dteei öö ni särnnamvuär kue iitäällvuu din, töi raajjmöö±åst da vuådin KL 22, di kue iitääiivuu di tuejin KL 24. Saaggjåå deei öuä jtööii tuejjuum kartthämmsid puö äjin kue iitääiivuu din, di tön märma son äävii takaisagstööiimö± vu vddjuäggast. Ääi jben ju n suåppum jeeres vuu di gu åå n jiönstummäa puö dji vuu di raajin. U ccjoogg da Aanar köskksa raajj Saaggjåå dteei äävii sagstööiimö±± Aanar da U ccjoogg köskksäst taajäst da töözz öhtteejin tuejjeejin. Mika Aikio vuådööi ää nnemaa 33i öhtteem U ccjoogg voudda. Kari Kyrö: Köööömöö±±äst åårrai vuudest kue iiekonomiiia äu kkummu väänas, ää nnemvuöiggädvuöd jiä jääkked koiggärnvu vddraajid. Ää nnemvuöiggådvuödi miärktöözz ij ieäkku vää jj vänned. Aä nnemvuöiggådvuödi miärktös iij keärmtööwäm. Mika Aikio: Måkam pää rt ä dde jös vuä mm raaj seiiia? LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Kalatalousyksikkö Toimialue: Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Puh. 0295 037 000 Rovaniemen toimipaikka Kajaanin toimipaikka Sähköposti www.ely-keskus.fi Hallituskatu 3 8 Kalliokatu 4 kirjaamo.iappi@ely-keskus.fi PL 8060, 96101 ROVANIEMI PL 115, 87101 KAJAANI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pentti Pasanen: Kue Iltäällvu vddraaj jiå vaaikat ää nnemvuöiggädvuödid. Kati Kyrö: Liikkummu valdiamääddin vuei tlva päi kåå dd jälsteejid luåastvuejjamiåå pp. Jarmo Huhtamella, Meä cchalltös: Luädastvuejjamlåå pp lij kå ddpuåttla±. Mika Aikio: Na mä htt ouddösvuåppmö? Luöss da ku v liä Metsähalltöözz jäärnaktuåimmjummu (bisnes) da teä vuämö. Pentti Pasanen: Ehdtam, pöö±åt KL 22 :n 1. momee nt meäldlånji kolggämvu vdd- ja öaa 33ihåiddvu vddjuäggast. to Kalervo Liisanantti: Kå ddraaj jiä leäkku vä määttam kue llee IIemvuu di tuåimmjummu± Torniojooggåst. Kari Kyrö: ELY pirstem rajjös lij kolggämvu vddraajj. V&33sös köööömö gu lij spesiaalvuåsanaliee m kue lleellmö. Liä-gu vuä mm raaj tuåimmjam mä htt-ne hue neld? Mii Iij töt puerab pue rr koozz kiöölöödåt? Pentti Pasanen: Jeä rben fe rttai vä Idded lokku kue lläökknemvuödi håidd. Kue I jiä peerast vuä mstemkööskösvuödin da vaaidemvuödiäin raajin. Jös ö htten vuu dest ovdööät kue llee llemlää jj vuäddjuurdin töt tuejjad ovdööttmöö±±id jee res vuu din se. Olavi Jäkäläniemi: Meä cchalltös kiöidi moottorkeälkin vuejjmöö raajäälda, jiö lim ministeriäst mainste mmen vue jj da ää puårrne tön måqa. Mika Aikio: U vddum vaajtösmääinin kanntam vaajtösmääin 2, U ccjokk ij haa led lsojohkajääu r (Jottijäu rr). Saaggjåå dteei Pentti Pasanen ehdti öhttsa±tuejj-joouk såbbra kue lltäällvuu di köskksåst raajäst jiönstet töppum lippj iönstum min. to U ccjoogg da Aanar Jiönstemvaajtösmäinnan 1) lij Teänjoogg öä ccöözz kolggämvuu d taajj da vaajtösmäinnan 2) lij ääi jab valmmtöllum karftpirstöözzåst åårrai raajj. Saaggjåå dteei Pentti Pasanen jue jji jiönstemliippid da sååbbar priimi jiönila skkeejen Jouni Hiltunen di Timo Väänänen Lappi ELY köösköözzåst. Spraavdöttum jiönstummest u vdde 19 jiön koin vaajtösmääin 1) ka nnti vaajtösmääin 2) 4 jiön, jiönstummest u vdde e 3 kuäras jiön. 12 da Öhttsatuejj-joukktu mmji ehdtet U ccjoogg da Aanar kue lltäällvuu di köskksa raaj jää kktet Teänjoogg öä ccöözz kolggämvuu d raaj lebe vaajtösmääin 1. Låttjoogg kolggämvu vdd

Saaggjåå dteei äävii sagstööiimöö± Låttjoogg kolggämvuu d raajin. Kari Kyrö: Vuästtlästt Låftjoogg öhtteem Lokka-Porttipahta voudda. Looggi kee rjeim (mie Iddös 3) vuåddööttmöän. Aimo Vilponen: Låttjokk Aanar Kueiltäällvoudda, Jaurujokk da Nuorttijokk På jjkee mma (Ylikemiin). Teuvo Katajamaa, Aanar Kue IIee IIemvu vdd: Ka nnat Kari Kyrö ehdtöözz. Viittasi spesiaaivuåcsanaiima kue IIeeIImö e. Vuåppjid toobdäs vu vdd. Nuörttsä mmlai äå nnemvu vdd. Jukka Korpivuoma: Lått-Tuålläm puä döi öhffnp±±en öhffeed kuäbb±e voudda. Jarmo Huhtamella: Ka nnti Korpivuoma särnnamvuärstes ehdtem öhttna vuu d. Jukka Korpivuoma: Ehdti to, te Ööi-a vuäittmö raajjåd Lått-Nuortti kue Iftäällvu vdd kåå tt vaaidme öi nuörttja kolggi öä ccösvuu did Mika Aikio: Jiör)rjmie rre kolggi öä ccöözz koii je öe seämma voudda. Kari Kyrö: Va sttad Korpivuomaa je, to Iij jorddmö uu cceed tuåimmjeejid ij-ka altteed odd kue Utäällvuu did. Saaggjåå dteei Pentti Pasanen ehdti öhttsatuejj-joouk såbbra, kolggämvuu dest jiönstet töppum Iippjiönstummin. to Låffjoog Jiönstemvaajtösmäinnan 1) Iij Lått-Tuållåm-vuu d öhttummu Lokka-Porttipahta kue Iltäällvoudda da vaajtösmäinnan 2) Lått-Tuållåm öhttummu Aanar kue Iltäällvoudda. Jiönstummu± puådös: vaajtösmäinn 1=5jiön, vaajtösmäinn 2=l2jiön, kuäras2jiön. Vaajtösmäinn 2 vuei ti, kuä ss öhttsa±tuejj-joouk ehdtös Iij öhtteed Låttjoogg vu vdd Aanar kue IIee IIemvoudda. Enontekiö da Tornio-Muoniojoogg vuu d raajj Jyrki Kehus ehdti, to Enontekiö da Tornio-Muoniojoogg vuu d raajj mäånn kå ddraaj mie Idd. Jarmo Huhtamella ka nnat öä ccösvu vddjuägg köööömööäst åårrai vuu dest. Kåå ffköhttpåå jj 13:50 14:10 Kåå ffköhttpåå j poodd sue ppe Enontekiö da Tornio-Muoniojoogg raajåst Sonkamuotka vuu dest. Su&ppe, tuåimmtet kartthäämas Ii nnjöözzäst Jyrki Kehukseeja. to od Eetu Tervo: Raudanjoogg kue IIee IIemvuu d ka nnat Köskk-kee mmjo kke ehdtem rajjoozz.

Miärrvuu d kue Iltäällvu vddjuåkk Saaggjåå dteei äävii sagstööllåm miårrvuu d kue lltäällvu vddjuäggäst. Paavo Kanniainen kaaggi oudde Isohaara vuu d kue lieelimöö± vuåppmöö± da leäi tön miöl, to lij pue rab, jös lij jiijjäs mirrla± kue llee Ilemvu vdd. Pasi Anttila teä ddii särnnamvuärstes, to: - Kue llkeäin tuåimmje vuållööggin da kue lleellmöö± lij rää jtum - Jooggi Öää 33 laajj rä tkkad joo ttikue Ilökknemvuödi vue jj ij-ka vuällöögg kue lieeiimö - Miårrvu vdd öoo rad jokk-kuäqrjsest kue lieeiimöö± da iötteem vue zzest - Oölgtöözzi håidd rajjum vuällööggin - Joo ftia pe till löövväm miårkteei meä r håiddtuimid da lij huöll joo ttiaap - Måkam - Raajj - Pe cclöövväm håiddtuåimi juätkkjemvuöäst - ääu kid miärrvuu d da sii sköää ccvuu d öhttummest vuäat? viökkstrooite Ipuådid da Simojooggäst 4-öuökku mo stte miärria kue liee Ilemvuu d smavvummest Kalervo Liisanantti teä ddii vuällööggi rääuhtemvuu di miärktöözz, koin äälgameä r liä vuåum Tornionjooggåst Iässned. Jorma Kauppinen puu ti ou dde, to jokk da miärr a le lee d seämma vuu d. 4 Lää sstuåim Kari Heinikoski tuötti, to ämmatkue lleellmö teäddäåw vuällööggid. Vuu d smawummu jåå dat jo-ba 11 håiddplaa ne da täin piijät ämmatkue lliili jid jee resärvvsi ±±e statu sse. Miårrla vu vddjuäkk lij pue rab. Pentti Pasanen tuötti, to joo99i öää cclaajin Iij päi kkå ttem diött, leäa kue lleellmöö± kue llökknemvuö pue rumma. miärktös joo ttikue llökknemvuöd lij völ tää rkab tuejjeei riämö Matti Kurkela: Vaiggädvuö miäräst liä jee resnallee m gu sii skmääddast. Raajj lij iögg lee d isohaarast. Pentti Pasanen ehdti, völ jiönstet miårrvuu d kue lltäällvuu d raajin da öuä jtemnalla liä vaajtösmääin 1) le be miårrvuu d kue lltäällvuu d öhtteetjooggi kue lltäallvuu did lebe vaajtösmäinn 2) lebe miärrla± vu vdd, koozz siskkä vve Iää ssen Olhavajokk da Ku ivajokk. to Jiönstummu± puådös: Vaajtösmäinn 1 =8 jiön, vaajtösmäinn 2=7 jiön, kuäras 4 jiön. Vaajtösmäinn 1 vuei ti le be öhttsa±tuejj-joouk ehdtös Iij, kue lltäällvuu did. to miärrvu vdd öhtteet jooggi Saaggjåå dteei Pentti Pasanen säärni, to öårrneei miölljuurd öhttsatuejj-joouk kue lltäällvu vddjuäkkehdtöözzäst ädd tooimted 2.12.2016 möönee st ju n-a le be kii rjin le be ne ttpåå tin Lappi ELY köösköözz registööllämkonftra.

ELY kööskös nåårr öhttsa±tuejj-joouk sååbbarmofföspö mmai, ku&tääiivu vddjuäkkkaart di öårrneei miölljuurd da tuåimmad töid teättän jou kke. Lappi ELY kööskös nåänad kue Iltäällvuu di raaj ee jj 2017 alggpeä Iest. öhttsatuejj Ou ddel Lappi ELY-köösköözz tummstöktuej öhftsa±tuejj-joouk ehdtöözzäst raaukät ceälkalm mädd- da meä cctäällministeriåst da jee res köskksain öhttsa±tuejjtuejjlain. 5 Såbbar kiörtummu v Saaggjåå dteei Pentti Pasanen iörgti såbbar Pentti Pasanen saaggjåå dteei iäss 15:15 7/7 Timo Väänänen piisar Mie Iddöözz Sååbbarneklogstök, mie Iddös 1 Jiönstemtogstök, mi&ddös 2 Aanar kue IIee IIemvuu d ehdtös puö tti Aanar kue Iltaällvuu d rajjöözzåst da tuåimmfemkruuqqäst, mie Iddös 3 Ohttsa±tuejj-joouk ehdtös vu vddjuåkkan, mie Iddös 4 Cårrneei miölljuurd, 2 kpl, mie lddös 5

-, / /1 i c / LAPtN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 24.11.2016 ORGANISAATIO/KALASTUSALUE Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Pasanen Pentti D 3. Hiltunen Jouni Koivisto Kare t Leskineniari..,....,J- -- Väänänen Timo Matti Kurkela A 4i1/ Jyrki Kehus,rL Asi Jouko Jurmu / / Eero Selkälä KariKyrö - Pekka Karppila Reijo Saari %1b.t= t OlaviJäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo iukka Korpivuoma 71J, --- Teuvo Niva i Jarmo HuhtamelIa,scb Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tervo X? 7---7, Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski,, -,f 9 Juhani VeijonahcP7t44V1I Seppo Alkio Jouko Sirkkalg Petter Nisse Kaisa Koivisto Kalervo Liisanantti Mika Aikio %f Aimo Vilponen, %z

ii VARAiÄSENET Ala-Kemijoen kalastusalue Jukka Kunnan Enontekiön kalastusalue Veikko Ylitalo Etelä-Posion kalastusalue Risto Määttä Hautajärven kalastusalue Markku Kallunki Inarin kalastusalue Hannu Paananen Kemijärven kalastusalue Eero Liekonen Ifeski-Kemijoen kalastusalue Tapani Partanen Kuusamon kalastusalue Heikki Tahkola Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue Pekka Räinä Lapin Liitto Maiju Hyry Lokka ja Porttipahta kalastusalue Pekka Jantunen Luonnonvarakeskus Ville Vähä Metsähallitus Jyrki Satta Muonionjoen kalastusalue Petri Pietikäinen Ounasjoen kalastusalue Martti Palosaari Perämeren kalastusalue Paavo Kanniainen49z6- Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto PÄl MTTkMko-Motinlei Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry Kari Ollila ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Esa Lassila Simojoen kalastusalue Sakari Niemelä Sodankylän kalastusalue Jari Annala Suolijärven kalastusalue Markku Hyypiö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Jaakko Alatalo Suomen sisävesiammattikalastajat ry Petri Manninen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Merja Kekki Tengeliönjoen kalastusalue Ilkka Koskela Torniojoen kalastusalue Heikki Jolma Utsjoen kalastusalue Heikki Niittyvuopio Yli-Kemin kalastusalue Karl Kilpimaa /O ORGANISAATIO Ji3Y k c%-4, NIMI L4/.I j-t-q

1234 vtjv ÄÄNESWSLUEUELO ORGANISAATIO Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Totniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue JÄSEN NIMI Matti Kurkela Jyrki Kehus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kari Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olavi Jäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo Jukka Korpivuoma Teuvo Niva Jarmo Huhtamella Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kati Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tervo Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski Juhani Veijonaho Seppo Aikio Jouko Sirkkala Petter Nissen Kaisa Koivisto Kalervo Liisanantti Mika Aikio Aimo Vilponen 1234 Yu 1 v v v vivi/i v v v v 7.1,1 v v v v VARMÄSEN Jukka Kunnan Veikko Ylitalo Risto Määttä Markku Kallunki Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Ville Vähä Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaari Paavo Kanniainen Tim Iitfr1ns3i- Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela Heikki Jolma Heikki Niittyvuopio Kari Kilpimaa

Inarin kalastusalue ESITYS Ivalo 15.11.2016 Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja ymparistokeskus R KALATALOUSPALVELUT/POHJOIS-SUOMI,, 11 PL8060 96101 Rovaniemi O)?rÖ Viite: Kalatalousalueen toiminta-alue 3 ELY-keskus L4. II. LU1 INARIN KALASTUSALUEEN ESITYS TULEVAN INARIN KALATALOUSALUEEN RAJAUKSESTA JA TOIMINTAPIIRISTÄ. Inarin kalastusalue vastustaa Tulomajoen vesistön (Luifojoen) liittämistä Lokka Porttipahta kalastusalueeseen. Perustelut: Valtaosa Luttojoen vesistön vesistä saa alkunsa Inarin kunnan puolelta. Vesistöön kuuluvista järvistä ylivoimaisesti valtaosa sijaitsee Inarin kunnan puolella. Inarin kalastusalueen kaikkien vesistöjen vedet laskevat pohjoiseen Jäämereen ml. Tulomajoen (Luttojoen vesistön ) vedet. Kaikki vedet ovat lohikalapitoisia vesiä. Vrt. tuleva Lokka Porttipahta kalatalousalue, jonka vedet laskevat vedenjakaja alueelta täysin eri suuntaan, kohti etelää Pohjanlahden Perämereen Kso. Katastustaki 22 Katatatousaluejako Vesialueetjaetaan niiden omistussuhteista sekä hallinnotiisista rajoista ritpumatta kalatalousalueisiin. Katatalousalue muodostuu kalatatoudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatalousalueeseen kuuluvaa aluetta määritettäessä on erityisesti huomioitava vaelluskatojen etinkierto, kaiastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen, vatuma-atuejako sekä vesialueiden jako vesienhoidonja merenhoidonjärjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin vesienhoitoatueisiin sekä merenhoitoalueeseen. Lisä perustelut: Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan on kalastuslain 10:n mukaisesti henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, man tai Utsjoen kunta. lnarilaiset kalastavat ja päättävät kalastuksistaan lain mukaisesti kotikuntansa alueella myös Lutojoen vesistössä. Kalastuslain 3:n kolmannen momentin mukaisesti kolttien oikeudesta kalastaa koltta alueella sijaitsevilla valtion vesialueilla säädetään kolttalaissa (253/1995). Luifojoen vesistö kuuluu koltta-alueeseen. Inarin kalastusalue (tuleva kalatalousalue) ku uluifaa kokouksistaan ja päätöksistään neljällä eri kielellä (suomen, inarin-, koltan- ja pohjois-samen kielillä). Kalastusalueen kokouksiin osallistuu edustajia Inarin ja Utsjoen kuntien alueelta.

1 narilaisilla on omistusvesiä ja erityisiä kalastusetuuksia Lullojoen vesistön vesissä. Kalastuslain 26:n mukaisesti kalatalousalueen yleiskokous vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. On suuri merkitys kuka laatu käyttö- ja hoitosuunnitelman niiden vesien kalastuksista joissa Inarin kuntalaisilla on vapaa tai erityisperusteinen kalastusoikeus. Inarin kalastusalue on ollut mukana yhtenä tahona useissa niin kotimaisissa kuin yhteistyössä venäläisten kanssa koskien Tulomajoen vaeltavan taimenkannan elvyifämistä ja toiseksi hankkeen toisessa vaiheessa Atlannin lohen palauttamista myös Nuortijärven patoaltaan yläpuoliseen vesistöön Luifojoelle. Tähän työhön, sekä kalastuksen valvontaan Luttojoen vesistössä Inarin kalastusalue on panostanut myös rahallisesti. Erityisesti 1990 luvun loppupuolella nähtiin kalastuksen rajoitustoimet välttämättöminä Lutolla. Kalastusalue on säätänyt koim ivuosittain huomattavia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä Lutto- ja sen sivujokiin. RKTL fnyk. LUKE) johdolla tehtiin mittava tutkimus Luton kalakantoihin( mm. Panu Orrel ja Jaakko Erkinaro). Vuoden 2010 jälkeen havaittiin vaeltavan järvitaimenkannan elpyvän Luttojoessa. Inarin kalastusalueen kalastuksen valvojat tuntevat läpikotaisin Luttojoen vesialueet. He ovat vuosien saatossa tehneet pyydystakavarikkoja ja keskeyttäneet sääntöjen vastaisia kalastustapahtumia. Inarin kunta on tukenut Inarin kalastusaluetta voimakkaasti kaikissa Luton kalakannan elvyttämiseen tähtäävissä toiminnoissa ml. kalastuksen valvonta. Voidaan perustellusti sanoa, että tällä hetkellä Luton vesistön kalastus on järjestetty ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty turvaamaan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen lisääntyminen ja elinkierto, sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon, mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelu. LI IHEET Esimerkki kalastusalueen kokouskuulutuksesta LIITE 1 Kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö Inarin kalastusalue Ly 1643350-5 Jokitie 15 GSM. 0405305569 Pankki F10756414220015578 99800 Ivalo Pankki F14956414220021709 Sähköposti inarin.kalastusaiuepp.inet.fi www.inarinkalastusalue.fi

Kalatalousalueen raja ESITYKSET KALATALOUSALUEJAOKSI KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMIEN LAPIN JA KAINUUN - POHJOIS-POHJANMAAN Yli-Kemi

- JO,, -itn.1 4, -, 5., 4 4 \ 44 * :-. 4 4,4 4$ 4 455-454% - 4 * 4 44,, 44 4545 : -. * - 1-5-.- 4 1-1

ERIÄVÄ MIELIPIDE UUSIEN KALATALOUSALUEIDEN JAOSTA: TOISTA ERICh SEEN KALATACOUSAIUEESEEN. tojen hoidon, kalataloussuunnittelun, kalastuksen säätelyn ja järjestelyn, kalaston ja sen hyödyntämisen, kalakaupanja kalan markkinoinnin kannalta. Yhtenäiset käytännöt Perämeren rannikolla ovat paikallis-ja tämättömiä. PERÄMEREN RANNIKKOA, KALASTUSTA JA KALAKANTOJEN HOITOA EI TULE RIKKOA YHTEEN- Perämeren kalastusalue on ehdottanut entisten merellisten kalastusalueiden (4 kpl) rajojen säilyttämistä 24.11.2016 tehdystä esityksestä, joka koskee perustettavia kalatalousalueita. tai vaihtoehtoisesti kahden kalatalousalueen perustamista Perämerelle. Rannikko on yhtenäinen kalakan Perämeren kalastusalueen edustajana esitän eriävän mielipiteeni Lapin kalatalouden yhteistyöryhmässä vaelluskalojen kantojen hoidon, istutusten hyödyntämisen ja kalojen luontaisen elinkierron kannalta vält Kalatalouden yhteistyöryhmä päätyi kokou ksessa 24.11.2016 uusista kalatalousalueista esitykseen, joka pe 1. Yhteistyöryhmä ei ollut aiemmissa kokouksissa esittänyt merialueen kalastusalueiden pirstomista tai keta eikä tule jatkossakaan koskettamaan millään tavalla. Perustellusti voidaan kysyä mikä on heidän olisi äänestys pitänyt järjestää sisävesialueen edustajien kesken. Kalatalouden, kalakantojen hoidon sekä kalastuksen järjestelyn ja säätelyn kannalta rannikkovedet ovat erittäin merkittäviä ja täysin erilaisia kuin sisävesialueet. Merialueen kalatalousalueiden lakkauttaminen ei toteuta uuden kalas tuslai n tarkoitusta, jossa kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäi olisi selkeästi paras ratkaisu. Esim. suuret voimalaitosjoet jokisuineen tulevat jatkossakin vaatimaan 3. Kuten olen jo todennut, on toimiminen taloudellisesti erittäin merkittävällä merialueella täysin eri laista kuin jokivarsissa. Kalastuksellisesti ja kalanhoidollisesti merialue ja jokivarret patoaltaineen lisen toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen ja kalakantojen hoitotyö olisi käytännössä erittäin 4. J05 Perämeren rannikko pirstotaan yhteentoista eri kalatalousalueeseen, niin tällä on käytännössä Kalakantojen hoidon sekä kalastuksen säätelyn ja järjestelyn osalta koko Perämeri tulee nähdä ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viranomaiskäsittelyssä tehtyä esitystä merialueen kalastuksen ja vaelluskalakantoihin (merilohi ja -taimen, vaellussiika, nahkiainen) heikentävä ja tuhoisa vaikutus. haasteellista. ovat täysin erilaisia alueita. Suurina kärsijöinä esityksen mukaisissa kalatalousalueissa tulisivat ole maan mm. Perämeren vaellussiikakannat. Esityksen mukaisilla kalatalousalueilla iärkevän ja vastuul tutukset on tarkoitettu kalastettaviksi nimenomaan merialueella. Nyt päätäntävaltaa merialueen ka taakkaa ajatellen kevein ja helpoin ratkaisu. Lisäksi kalatalousalueiden toiminnallisuutta ajatellen se 2. Kalastusalueet ovat kooltaan jo nyt niin suuria, että sen vuoksi yhdistäminen ei ole tarpeellista. Aluejaon pitäminen entisellään tai merellisten alueiden yhdistäminen kahdeksi kalatalousalueeksi olisi rahallisten kustannusten osalta kaikkein halvin ratkaisu. Se olisi myös viranomaisten hallinnollista jatkuvaa, paikallisesti soveltuvaa kalakantojen hoitoa ja niiden kehittämistä. Merialueen velvoiteis rannikkokalastusta ja sen mahdollisuuksia Perämerellä. lastuksesta ollaan siirtämässä jokivarsiin. On mahdotonta ymmärtää miten se kehittää kaupallista tietämyksensä merialueen kalataloudesta kokonaisuudessaan? Sama toisin päin; Ylä-Lapin asioista sestä alueesta. Ainoastaan merellinen kalastusalue nykykoossaan tai laajempana täyttää tämän vaa lakkauttamista. Viranomaiset toivat tällaiset esitykset äänestettäväksi viimeiseen päättävään ko koukseen. Hämmästyttävää on se, että esityksistä saivat äänestää sellaisetkin tahot, joita asia ei kos timuksen. rustuu vahvaan viranomaisohjaukseen. 3 (7

kalanhoidon pirstomista yhteentoista eri kalatalousalueeseen perusteltiin vaelluskalojen luonnolli sen lisääntymiskierron mahdollistamisella. Luonnollinen lisääntymiskierto ei palaudu viranomaispää töksellä uusista kalatalousalueista, vaan sen mahdollistamiseksi olisi ensimmäiseksi saatava jokien vedenlaatu riittävän hyväksi. Esityksen mukaisilla kalatalousalueella on olemassa erilaisia käytäntöjä, tavoitteita ja hoitosuunnitelmia, joiden harmonisointi on vaikeaa. Tämä väistämättä vaikuttaa haital lisesti eri alueiden ja jokien vaelluskalakantoihin. Nykyisellä kalastusaluejaolla merialueen kalakan toja on hoidettu yhtenäisesti ja nämä yhdenmukaiset hoitotoimenpiteet ovat vaikuttaneet positiivi sesti myös sisävesialueille. Perämeren rannikkovesien kaikkien kalalajien hoito ja käyttö tulee jatkos sakin olla yhdenmukaista, mutta tähän ei päästä yhteentoista osaan pirstotuilla kalatalousalueilla. 5. Voiko yhteistyöryhmä tehdä esityksiä ja järjestää äänestyksiä aluejaosta vesialueiden omistajien puo lesta - heitä lainkaan kuulematta? Onko tällainen toiminta Suomen perustuslain mukaista? Timo Matinlassi, Perämeren kalastusalueen edustaja Kemissä 1.12.2016

vesistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Lapinkalataloustyöryhmän kokouksen 24.11.2016 esitykseen Tenojoen Eriävä mielipide Mika Aikio /t Utsjoella 2.12.2016 Kyseiset vesistöt eivät ole myöskään vaelluskalavesistöjä, minkä johdosta vesistöaluetta noudattavasta kalatalousaluejaosta voidaan niiden kohdalla hyvin henkilöt pääsisivät paremmin päättämään kalastasalueidensa käytöstä ja kantamaan vastuuta näiden alueiden osalta kalavarojen kestävästä käytöstä. poiketa. Ehdottamani ratkaisu takaisi myös sen, että juuri näitä vesialueita käyttävät ja Tenojoen vesistöalueen kiinteistöillä on erityisperusteisia kalastusoikeuksia, mitä Mielestäni kaikkien näiden vaihtoehtoisten rajausten kohdalla tulisi valita rajan kaakkoisempi vaihtoehto siten, että nämä vesistöt tulisivat Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueelle. Perusteluna tälle on se, että kyseiset vesistöt ovat olleet ja ovat kiinteistöjen ja ihmisten käytössä. Tämän lisäksi useisiin näihin vesistöihin Utsjoen edelleen lähes yksinomaan Utsj oen kunnassa ja Tenoj oen vesistöalueella sijaitsevien Paatsjoen vesistöalueen kiinteistöillä ei juurikaan ole, Työryhmän kokouksissa on ollut esillä useita vaihtoehtoja Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Vaihtoehtoiset rajaukset ovat koskeneet mm. Stuorät Golmmesjåvriä, Cårajåvrrit -järviä sekä useita Vaddjohkan vesistön järviä vesistöalueella. Näätämöjoen vesistöalueella sekä useita Gämasjohkaan laskevia järviä Paatsjoen Utsjoen kalastusalueen edustaja Mika Aikio

L.ahettäjä: kari.heinikoski@pp.inet.fi Lähetetty: 24. marraskuuta 2016 22:15 Vastaanottaja: ELY Kirjaamo Lappi Aihe: Fwd: Eriävä mielipide kalatalousalueiden jako >----Alkuperäinen viesti--- >Lähettäjä : kari.heinikoskipp.inet.fi >Pvm : 24/11/2016-22:03 (5) >Vastaanottaja : kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Aihe; Eriävä mielipide >kalatalousalueiden jako > >Pohjoisen-Perämeren ammattikalastajat ry. esittää eriävän mielipiteen kalatalouden yhteistyöryhmän 24.11 2016 päätökseen perustettavista kalatalousalueista. Perämerellä on neljä kalastusaluetta: jos ehdotetut kalatalousalueet toteutuvat tulee Perämerelle 10-11 uutta jokikohtaista kalatalousaluetta. >Perämeren pilkkominen jokikohtaisiin kalatalousalueisiin ei palvele ammattikalastuksen etua. Kuihtuva ammattikalastus joutunee uusien kalatalousalueiden myötä ankaramman säätelyn kohteeksi (kalaportaat,vaelluskalat jne.)ammattikalastuksen edunvalvonta vaikeutuu kun merialue pilkotaan pieniin pätkiin. Ammattikalastajat joutuvat asuin- kalastuspaikasta ja kalastustavasta johtuvan eriarvoistavan säätelyn kohteeksi. > >Jokikohtainen kalastuksen säätely saattaa joillain jokisuilla,jotka >ovat perinteisiä kalastusalueita,johtaa ammattikalastuksen alasajoon. >Merialueen omissa kalastusalueissa on parempi ymmärrys >ammattikalastuksesta ja sen vaatimuksista; jokikohtaisissa >kalatalousalueissa tätä ymmärrystä ei ole > > > >Pohjoisen-Perämeren ammattikalastajat ry. >Kari Heinikoski >Puheenjohtaja > 1

Hallituksen kokouspöytäkirja Sivu 1 Paikka: Puukerho, Kemi Lassi Kontiosalo (Lapin Liitto) ja Pasi Anttila isännöitsijä. 29. Valitaan kokouksefle kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Timo Matinlassi ja Jouko Mäkynen. 30. Kokouksen asialistan käsittely 32. Kalastuksenvalvontaraportti lsohaaran alapuoliselta alueelta 2016 33. Kalastusalueen mielipide uusiin kalatalousalueisiin Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15.30 ja kokous todettiin lailliseksi ja päätösval Läsnä: Paavo Kanniainen (pj), Timo Matinlassi (vpj), Timo Lassila, Jouko Mäkynen, Aika: 22.9.2016 klo 15.30 alkaen PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 5/2016 28. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 31. Edellisen kokouksen pöytäkirja kulkua vastaavaksi. rellistä kalastusaluetta yhdistetään yhdeksi Perämeren kalastusalueeksi. Muunlaisia 34. Ka lastusalueelle istutettavien kala npoikasten istutuspredaation vähentämi istutuksiin. Syksyn 2016 siikaistutukset tehdään Jauholantahteen (50 %) ja loput tettiin, että istutusten hajauttaminen otetaan käyttöön välittömästi jo tämän syksyn asianmukaiset ja ne molemmat hyväksyttiin. lastusa lue yhdistyy Keski-Perämeren kalastusalueen kanssa Pohjois-Perämeren jääväifuin tämän kohdan käsittelystä, koska hän on toiminut kyseisellä alueella ka Käytiin läpi edellisen kokouksen pöytäkirja (PK 4/20 16) ja todettiin se kokouksen malli, jota Perämeren kalastusalue esittää on se, että merelliset kalastusalueet py ka. Perämeren kalastusalue ei tule hyväksymään tällaisia liitoksia. Ensimmäinen jossa merialueen kalastusalueita haluttaisiin yhdistää jokivarsien kalastusalueisiin. Kokouksen asialista hyväksyttiin muutoksitta. Uusien kalatalousalueiden yhteistyöryhmän kokouksissa on noussut esille seikka, Perämeren kalastusalue.. ) taiseksi. Lassi Kontiosalo piti kohtien 32. ja 33. välissä alustuksen Kemi- ja Ounas joen tulevaisuudennäkymistä ja vaelluskalakantojen hyväksi suunnitelluista töistä Pekka Aho, Paulus Rantajärvi (poistui Lassi Kontiosalon esityksen jälkeen), Kalastusalue on saanut raportin ja laskun koskien Isohaaran alapuolisen alueen ka lastuksenvalvontaa kaudella 2016. Kalastusalueen hallituksen jäsen Pekka Aho kalastusalueeksi. Kolmas vaihtoehto on se, että kaikki neljä Perämerellä olevaa me Asiasta pidettiin kokous Vallitunsaaren Jokikeskuksessa 30.8.2016. Kalastusalueen edustajina paikalla olivat Paavo Kanniainen ja Timo Matinlassi. Kokouksessa pää nen liitoksia Perämeren kalastusalue ei tule hyväksymään. (kalasydän). lastuksenvalvojana. Muut hallituksen jäsenet totesivat, että raportti ja lasku ovat Samalla jokivarsien kalastusalueet ulottuisivat merelle, jopa yleisvesialueelle saak syvät nykyisissä rajoissaan. Tämä olisi kalatalousviranomaisillekin hallinnollisesti ja taloudellisesti helpoin ja halvin ratkaisu. Vaihtoehto kaksi on se, että Perämeren ka z -

Perämeren kalastusalue Hallituksen kokous 5/2016 Kaakamonniemeen, Ajokseen ja Maksniemeen. Palolaitos ei suostu vesitykkien käyttöön lokkien karkottamiseksi. Siitä voisi seurata ongelmia luonnonsuojelijoiden kanssa. Muita mahdollisia keinoja (mm. elävänä pyytävä lokkihäkki, lokkien häirintä venepartiolla) istutuspredaation vähentämiseksi mietitään tulevan talven aikana. 35. Kalastusalueen mielipide YKP: n toimijakohtaisiin lohikiintiöihin Lakiluonnoksessa HE 103/2016 vp on esitetty, että Perämeren terminaalialueilta otetaan huomioon 80 % saadusta lohisaaliista. Terminaalialueiden lohisaaliista lei kattava 20 % on kalastusalueen mielestä jaettava KHO:n päätöksen mukaisesti Pe rämerelle sijoittuville haitta-alueille, mulla terminaalien ulkopuolella toimiville kau pallisille kalastajille. Lohisaaliin merkintä tulee määrätä koskemaan myös Ruotsista Suomen markkinoille tuotavaa lohta, samoin Tornionjokivarressa kulleverkkopyyn nillä kalastettavaa lohta. Esitys mahdollistaa koko lohikiintiön keskittymisen Suomessa ainoastaan viidelle toimijalle. Sellainen kehityssuunta ei ole oikea. Lohi on vain yksi kalastettava laji, mutta sen merkitys on etenkin pohjoisella Perämerellä erittäin suuri. Jos lohenpyyn tiä keskitetäan ja rajoitetaan, tulee muukin kalastus Perämerellä loppumaan kannat tamattomana. Rajoituksilla on vaikutus koko rannikkokalastuksemme ylläpitämi seen. Lohikiintiön keskittyminen pitäisi rajoittaa 5 % käyftöoikeusosuuteen/toimija. 36. Muut asiat O Käytiin läpi kalastusalueelle tulleet poikkeusluvat; Kemijoen syysrauhoituk sen poisto, onginta- ja pilkintäkiellon poisto Kemijokisuulla. O Kalastusalue totesi, että opaslupien osalta ei tarvitse asettaa kalastusrajoi tuksia tai päiväkohtaisia saaliskiintiöitä kalastusalueen vesille. O Vk-siikaa istutettiin keväällä 2016 11 000 eurolla. Tämän ansiosta vuosilta 2014-2015 käyttämättä jääneet valtakirjarahat saatiin kokonaisuudessaan käytettyä kalanistutuksiin. O Kutusiian pyynti Kemijoella aloitetaan 8.10. O lnnopowerin koetuulivoimapuiston 5000 euron vakuusraha on AVIn päätök sellä palautettu lnnopowerille. 37. Kokouksen pääftäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.20. Paavo Kanniainen puheenjohtaja Pasi Anttila sihteeri Pöytäkirjantarkastajat Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi. Timo Matinlassi Kemissä 22.9.20 16 Jouko Mäkynen Kemissä 22.9.2016 Hallituksen kokouspöytäkirja Sivu 2