TOIMINTAKERTOMUS 2014. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry

1. YLEISTÄ 1 Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n perustehtävänä on kuulovammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä etujen valvominen, lasten ja nuorten kielen ja kommunikaation, opetus- ja kuntouttamistoiminnan edistäminen ja viittomakielen aseman parantaminen sekä jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä toimiminen. Liitto juhlisti puolivuosisataista olemassaoloaan toukokuussa pidetyssä 50-vuotisjuhlissa, jossa julkistettiin liiton historiikki. Vertaistoiminta oli vilkasta sekä liiton että jäsenyhdistysten järjestämänä. Liiton verkkosivut uusittiin loppuvuodesta ja Facebookin kautta viestittämisessä aktivoiduttiin. Edunvalvontaa toteutettiin antamalla lausuntoja ja kannanottoja sekä tekemällä yhteistyötä muiden vammaisalan toimijoiden kanssa. Kuuloavain-projekti tuotti edelleen neutraalia ja käyttäjiä palvelevaa kuulovammatietoa Kuuloavain.fi-portaaliin ja toimi aktiivisena verkostoitujana alalla. 2. PAINOPISTEALUEET Vuoden painopistealueita oli viisi: jäsenistön vaikuttamiskanavien kehittäminen, Kuuloavain, vertaistoiminnan järjestäminen, oman organisaation kehittäminen sekä edunvalvonta. Kullekin painopisteelle oma toimintakertomuksessa kohtansa, jossa on kerrottu tarkemmin kunkin painopisteen toteutumisesta. Verkkoviestinnän kehittäminen ja Veturi-vertaistukihanke eivät toteutuneet rahoituksen puuttumisen vuoksi. 3. PERUSJÄRJESTÖTYÖ 3.1 Jäsenistön vaikuttamiskanavien kehittäminen Jäsenistön tukipalvelujen ja osallistamisen kehittämisen tueksi laadittiin jäsenkysely keväällä. Sen vastausprosentti oli 16%. Kyselyn tuloksia käytetään vuonna 2015 uudelleen käynnistyvässä strategiatyössä. Loppuvuodesta toteutetun verkkosivu-uudistuksen yhteydessä etusivulle lisättiin palautteenantolaatikko, jonka avulla jäsenet voivat antaa palautetta esimerkiksi edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta, kursseista, leireistä ja muista tapahtumista tai Nappi-lehdestä. Lisäksi kursseista, leireistä ja tapahtumista kerättävää palautelomaketta uusittiin ja FB-sivuston kautta tulleisiin kysymyksiin ja kommentteihin pyrittiin reagoimaan nopeasti. 3.2 Vertaistoiminnan järjestäminen Vertaistyö, kuulovammaisten lasten ja nuorten osallistamisen vahvistaminen sekä koko perheen voimaannuttaminen toimivat liiton tarjoaman kurssi- ja leiritoiminnan kantavana voimana. Kurssien ja leirien toteuttamisessa noudatettiin alueellisen tasavertaisuuden periaatetta ja laaja-alaista kohderyhmäajattelua. Tätä toteutettiin tarjoamalla kursseja ja leirejä eri kuulovamma- ja ikäryhmille. Kursseille ja leireille osallistuvien erilaisten lasten tarpeet otettiin huomioon ohjaajien määrässä ja ohjelmasisällön suunnittelussa. Kurssitoiminnassa aloitettiin prosessikuvausten tekeminen ja palautelomakkeiden uusiminen ja tämä työ jatkuu vuonna 2015. Liitto myös osallistui aktiivisesti kuuloalan toimijoiden yhteisen talvella 2015 järjestettävän ohjaajakoulutuksen suunnitteluun. 3.2.1 Vertaisperhekurssit Vertaisperhekursseja järjestettiin kuulovammaisten lasten perheille eri puolilla Suomea. Kurssit oli tarkoitettu koko kuulovammaisen lapsen perheelle, ja kurssien teemat ja kohderyhmät vaihtelivat. Kursseilla oli aikuisille asiantuntijaluentoja ja keskustelun alustuksia, jonka aikana lapsilla oli omaa ohjelmaa lastenohjaajien johdolla. Osalla lapsista oli kuulovamman lisäksi muita haasteita. Osallistuminen vertaisperhekursseille ei edellytä liiton jäsenyyttä. Toimintavuoden vertaisperhekurssitoiminta oli lähes suunnitellun mukaista. Vertaisperhekursseja toteutettiin 6 kpl suunnitellun 7:n sijaan. Tämä johtui hankintalain mukaisesta majoitus- ja ruokailuhankintojen kilpailutusprosessista, jonka käyttöönoton vaatimus tuli maaliskuussa pidettäväksi suunnitellun kurssin (kohderyhmänä viittomakieltä opiskelevat kouluikäisten kuulovammaisten lasten perheet) osalta liian myöhään. Lisäksi huhtikuussa toteutettu kurssi jäi osallistujamäärältään pieneksi monen yhtäaikaisen ja viime hetkellä tehdyn peruutuksen vuoksi. Ko. kurssiin vaikutti myös se, että kurssipaikka selvisi vasta 3 viikkoa ennen kurssia, jolloin kurssista ei voitu tiedottaa riittävän ajoissa.

Kursseja pidettiin seuraavasti: 2 Kokkola, Villa Elba, 25. 27.4. Kurssivrk: 2 Osallistujat: 2 perhettä, (2 naista, 1 mies, 5 lasta) sekä kurssinvetäjä ja 4 lasten ohjaajaa Henkilökunta: 1 kurssinvetäjä, 4 ohjaajaa Kohderyhmä: Kuulovamma plus-lasten perheet, joiden lapsella on kuulovamman lisäksi muita erityistuen tarpeita Tavoite: Voimia ja vertaistukea kuulovamma plus-perheille Yhteistyössä: -- Teema: Vanhempien voimaantuminen ja jaksaminen arjessa, erilaisuuden kohtaaminen Sisältö: Arjen voimavarat ja ilonlähteet-psykoterapeutin luento, Voimia - vertaiskeskustelu, kuulokoira esittäytyy, koulun ja kodin yhteistyö- erityisopettajan alustus ja keskustelu, nuorten puheenvuorot Arviointi: Otetaan käyttöön käytäntö peruutusten varalle. Tyytyväisen palautteen ja kyselyiden perusteella kuulovamma-plus kursseille on jatkossa tarvetta, mutta kurssin sijaintia mietittävä. Helsinki, Valkea Talo, Kuntoutuskoti Auris, 22. 24.5. Kurssivrk: 3 Osallistujat: 8 perhettä (8 naista, 5 miestä, 11 lasta). Lisäksi kurssin yhteydessä järjestettyyn Mikrotia 2014- seminaariin osallistui lisäksi 45 vanhempaa ja ammattilaista. Henkilökunta: 2 kurssinvetäjää ja 8 lastenohjaajaa Kohderyhmä: Perheet, joiden lapsella on harvinainen molemminpuolinen mikrotia tai mikrotiaoireyhtymä Tavoite: Uutta asiantuntijatietoa ja voimauttavaa vertaistukea Yhteistyössä: Kuuloliiton Harvinaiset-toiminnan ja Kuuloavain-hankkeen kanssa Teema: Tietoa ja vertaistukea harvinaisille mikrotialasten perheille Sisältö: Mikrotia 2014-seminaari: Erityislapsen vanhemmuus, Mikrotia ja mikrotiaoireyhtymät, Mikrotia ja kuuleminen, Toispuolinen mikrotia ja kuuleminen, vertaisuus, korvan plastiikkakirurgia. Vertaisperhekurssilla lisäksi: Keskustelua koulusta ja kiusaamisen ennaltaehkäisystä, keskustelu: Aarrekartta, omia unelmia, Kuuloliiton harvinaiset -toiminnan ja KLVL:n vertaistoiminnan esittelyä Arviointi: Yhteistyö mahdollisti laadukkaan ohjelman, joka sai osallistujilta erinomaisen palautteen. Alastaro, Kanniston kotieläintila 26. 28.9. Kurssivrk: 2 Osallistujat: 6 perhettä, (5 naista, 4 miestä, 13 lasta) Henkilökunta: 2 kurssinvetäjää, 8 lastenohjaajaa Kohderyhmä: Alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten perheet Yhteistyössä: LapCI ry Teema: Kommunikaation tukeminen pienen kuulovammaisen lapsen perheessä Sisältö: Tarinateatteri: leikkiä ja kommunikaation tukemista, kuntoutusohjaaja: Kuntoutusohjaaja kuulovammaisen lapsen perheen tukena, kuulon apuvälineet. Nuorten puheenvuoroja. Arviointi: Jatkossa lisää vanhempien keskusteluaikaa, jonka ajaksi tarvitaan lastenhoito. Kiipulan koulutus- ja kurssikeskus, Turenki 10. 12.10 Kurssivrk: 2 Osallistujat: 8 isää ja 14 lasta Henkilökunta: 4 lastenohjaajaa ja kaksi kurssinvetäjä, 1 luennoitsija Kohderyhmä: Kuulovammaisten/huonokuuloisten/kuurojen lasten isät lapsineen kotikielestä riippumatta. Viittomakielen tulkkaus. Tavoite: Isyyden tukeminen Yhteistyössä: Kuurojen Liitto ry Teema: Kyllä isä osaa! isä-lapsi-kurssi Sisältö: Perheiden roolimallit ja isän rooli, ajanhallinta. Vuorovaikutus, isä kasvattajana Arviointi: Erityisesti isien keskinäiselle vertaistuelle ja kokemusten vaihtamiselle on tarvetta ilman äitejä. Viittomakielisten ja kuulevien viittomakieltä opiskelevien isien tapaamiset ja mahdollisuudet keskinäisiin luottamuksellisiin keskusteluihin harvinaisia. Tornio, Peräpohjolan opisto, 7. 9.11. Kurssivrk: 2

Osallistujat: 7 perhettä (6 naista, 3 miestä, 12 lasta) Henkilökunta: 7 lastenohjaajaa ja 1 kurssinvetäjä Kohderyhmä: Pohjoisen Suomen kuulovammaisten ja kuulomonivammaisten lasten perheet Tavoite: Pohjois-Suomen alueen kuulovammaisten ja kuulomonivammaisten lasten perheiden tukeminen Teema: Ilmaisutaitoa vertaistukea ja valokuvausta Sisältö: Kuntoutusohjaaja: kuulotyöpaja, erikoislääkärin luento: korvan rakenne ja kuulon apuvälineet, luokanopettaja: koulu-koti yhteistyö, valokuvaaja ja erityislasten ohjaaja-opiskelija: Valokuvaus perheen yhteisenä harrastuksena, lisäksi kuulovammaisten nuorten ja vanhemman puheenvuorot. Arviointi: Ohjelma arvioitiin monipuoliseksi ja keskustelut tärkeiksi. Valokuvaus perheen yhteisenä harrastuksena -työpaja oli erityisen onnistunut. Kurssilaiset toivoivat lisää leirejä ja viikonloppukursseja pohjoiseen. Anpassningsträningskurs i Nykarleby, 3. 5.10. Kurssivrk: 2 Osallistujat: 11 perhettä (11 naista, 7 miestä ja 21 lasta) Henkilökunta: lastenohjaajia 6, kurssinvetäjiä 2 Kohderyhmä: ruotsinkieliset kuulovammaisten lasten perheet Tavoite: Vertaistukea ruotsinkielisille kuulovammaisten lasten perheille Yhteistyössä: DHBS (Döva och Hörselskadade Barns Föräldraförbund r.f.) ja KLVL, KREDU Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby Teema: Itsetunto, tunneilmaisu Sisältö luokanopettaja: Tunneilmaisua.Vanhempien puheenvuorot: huonokuuloisena eläminen. Erityisopettaja: SPERES työpaja ( Finlandssvenskt specialpedagogiskt resurscentrum) Arviointi: Få träffa andra föräldrar, diskutera. Laajalta alueelta rannikkoseudulta tulevat ruotsinkielisten kuulovammaisten lasten perheet pitävät vertaisperhekursseja äärimmäisen tärkeinä. 3.2.2 Lasten ja nuorten leirit Leirejä järjestettiin neljä kappaletta: viiden järjestön yhteinen lasketteluleiri Tahkolla, hiihtolomaleiri Kuurojen Liiton kanssa, oma kesäleiri Lehtimäellä ja viiden järjestön yhteinen nuortenleiri Espoossa. Leiritoimintaan osallistui yhteensä 58 lasta ja nuorta. Lasketteluleiri 14 17-vuotiaille, Nilsiä 31.1. 2.2. Leirivrk: 4 Osallistujat 13 hlöä 14 17 -vuotiasta nuorta ja 4 ohjaajaa Yhteistyössä: KLVL, LapCI ry, Kuurojen Liitto, Suomen Kuurojen Urheiluliitto SKUL, Kuuloliitto Teemat: laskettelu, yhdessäolo Sisältö: laskettelu, illanvietot Arviointi: Torstaista sunnuntaihin toimiva leirikonsepti, uusien kaveruussuhteiden saaminen ja vanhojen tapaaminen tärkeitä leiriläisille. Hiihtolomaleiri Kisakallion urheiluopisto, Lohja 17. 21.2. Leirivrk: 5 Osallistujat: 12 hlöä 7-12-vuotiasta kuulovammaista ja kuulomonivammaista lasta sisaruksineen ja 5 ohjaajaa Yhteistyössä: Kuurojen Liitto ry Teema: Urheilullinen hiihtolomaleiri Sisältö: Eri urheilulajeihin tutustuminen, kommunikaation harjoittelua viittovien ja puheella kommunikoivien lasten yhteisleirillä. Arviointi: Urheilulajit on toimiva teema ja yhteisleiri viittoville ja puhuville lapsille toimi hyvin viittovien ohjaajien ja tulkkauksen avulla. Kesäleiri, Lehtimäen erityiskansanopisto, Lehtimäki 2. 7.6. Leirivrk: 6 Osallistujat: 23 hlöä 7-13 -vuotiasta kuulovammaista ja kuulomonivammaista lasta ja sisarusta ja 9 ohjaajaa Yhteistyössä: -- Teema: Kaveruus, itsenäistyminen 3

4 Sisältö: Tutustuminen moderniin tanssiin, ratsastus, pelit, askartelu ja puutyöt, kaveruus ja harrastukset - keskustelut Arviointi: Laadukas ohjelma ja erinomaiset vetäjät. Leiriläiset rohkaistuivat kommunikoimaan myös viittovien ohjaajien kanssa taitojensa mukaisesti. Nuorten leiri KANTO 2014, Espoo, Hotelli Kuninkaantie 4. 8.8. Leirivrk: 5 Osallistujat: 10 hlöä 14 17-vuotiasta kuulovammaista ja viittomakielistä kuuroa nuorta ja 5 ohjaajaa Yhteistyössä: Kuurojen Liitto, Kuuloliitto, LapCI ry, KLVL, Kuurojen Palvelusäätiö. Teema: Viittomakielisten ja kuulon apuvälineitä käyttävien puhekielisten nuorten tutustuminen Sisältö: Nuorten peruskoulun jälkeinen elämänsuunta, Japanin kulttuuri ja viittomakieli, kiipeilyä, retki kansallispuistoon, kuvataidepaja Arviointi: Monipuolinen ohjelma, yhteistyö eri järjestöjen ohjaajien kanssa toimi erinomaisesti ja eri kommunikaatiotapoja käyttävät nuorten pitivät leiristä. Ohjaajamäärä oli sopiva. 3.2.3 Muu vertaistoiminta 50-vuotisjuhlat ja perhepäivä Liiton juhlavuoden päätapahtuma, 50-vuotisjuhla järjestettiin 3, 4.5. Valkeassa talossa Helsingissä. Päivä koostui lauantaina virallisesta päiväjuhlasta onnittelukahveineen, erillisestä lasten ohjelmasta, perhejuhlasta, yhteisestä illanvietosta ja sunnuntaina toteutetuista eläinmuseon ja Linnanmäen retkistä. Päiväjuhlassa julkistettiin liiton historiikki, julkistettiin liiton uudet kunniajäsenet, katsottiin liiton toiminnasta kertova video, kuultiin tervehdyspuheita ja seurattiin taikuriesitystä ja tanssishowta. Osallistujia oli noin 100. Lasten omassa ohjelmassa oli valokuvauspaja, kokkipaja, askartelupaja, Singstar- ja viittomapaja. Ohjelmaan osallistui 35 lasta. Ohjaajiksi saatiin 17 viittomakielenopiskelijaa ja 5 kokenutta lastenohjaajaa. Perhejuhlassa oli taikuri, äänileikkipaja sekä HUMAKin tulkkiopiskelijoiden vetämänä pihaleikkipaja, pelipaja, askartelupaja ja kisailupaja. Perhejuhlaan osallistui 45 lasta ja 70 aikuista. Hotel Haagassa järjestetyssä illanvietossa oli mukana 30 aikuista ja 20 lasta. Sunnuntain retkillä osallistujia oli yhteensä 80. Juhlan yhteydessä pidettiin myös sääntömääräinen kevätliittokokous. Onnistunut päivä sai osallistujilta ja juhlavierailta kiitosta. Lastenohjaus toteutettiin lähes täysin opiskelijavoimin. Jatkossa pitää kiinnittää enemmän huomiota lastenohjauksen aloitukseen ja siihen, kuinka lapset vastaanotetaan ja luovutetaan takaisin vanhemmille. Kuurojen Kulttuuripäivät Kuurojen kulttuuripäivillä 17. 18.5. Tampereella oli viitottuja satuhetkiä. Tapahtumasta tiedotettiin liiton omien kanavien kautta. Osallistujia oli 30 lasta. Satuhetket toivat hyvän lisän lastenohjelmaan. Parhaiten satutunti-konsepti toimii kuitenkin niin lasten ja vanhempien yhteisenä kohtaamishetkenä, jossa vanhemmat ovat paikalla valvomassa lapsia. Syksyn toimintapäivä Syksyn toimintapäivä pidettiin 15. 16.11.2014 Yyterin Kylpylähotellissa Porissa. Toimintapäivässä aikuiset kokeilivat frisbeegolfia ja keskustelivat lasten koulu- ja päiväkotiasioista. Lapset pääsivät aarteen etsintään lastenohjaajien avustuksella sekä askartelemaan ja leikkimään. Illalla perheet kisailivat olympialaisissa ja polskivat kylpylässä. Osallistujia yhteensä viikonloppuna n.70, joista aikuisia 45 ja lapsia 25. Paikkaa pidettiin erityisen lapsiystävällisenä ja erilaisista aktiviteeteista koostunutta ohjelmaa kehuttiin onnistuneeksi. Jatkossa pitää varata riittävästi aikaa tervetulotilaisuutta varten. Myös vanhempien vertaiskeskustelulle tulee varata pidempi aika. Lapsilta saatu palaute oli positiivista ja uusia kavereita löytyi. Valkean Talon pikkujoulut Kuulo- ja viittomakilialan järjestöjen perheille tarkoitetut pikkujoulut järjestettiin 30.11. yhdessä Kuurojen Liiton, Kuurojen Palvelusäätiön Juniori-ohjelman, Kuuloliiton, Kuuloliiton Harvinaiset -toiminnan ja Satakieliohjelman sekä Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa. Liitto osallistuminen tapahtuman suunnitteluun ja tiedotukseen sekä tuotti tilaisuuteen lasten Supersankari-työpajan. Osallistujia oli 100 aikuista ja lasta. Askartelu kiinnosti lapsia. Tilassa oli myös vanhemmilla mahdollisuus keskustella keskenään ohjaajien vetäessä ohjelmaa lapsille.

5 Alueellinen vertaistoiminta Jäsenyhdistykset järjestivät perheille toimintaa paikallisesti. Vuoden aikana tehtiin esim. huvipuistoretkiä, opeteltiin sirkustemppuja sekä päästiin katsomaan tulkattua teatteriesitystä. Monet yhdistykset pitivät loppuvuodesta perinteiset pikkujoulut ja kokouksia järjestettiin samalla, kun lapset pääsivät villiintymään sisähuvipuistossa. Yhdistykset järjestivät yhteensä 11 vuosikokousta, 35 hallituksen kokousta sekä 25 perhetapahtumaa. Toimintavuoden aikana em. paikalliset toiminnot keräsivät yhteensä yli 1000 osallistujaa, joista noin puolet oli lapsia ja puolet aikuisia. Paikallisten toimijoiden tai muiden järjestöjen kanssa tehty yhteistyö oli jäsenyhdistysten mielestä onnistunutta. Kuopion ja Joensuun seudun KLT ry:n jäsenperheitä osallistui Olvi-säätiön rahoittamaan Voimaa Vanhemmuuteen-hankkeeseen ja pari yhdistystä järjesti perhepäivän yhteistyössä LapCI ry:n kanssa. Perhetapahtumien järjestäminen jakautui tasaisesti ympäri Suomea, tosin yksi yhdistys järjesti vain sääntö-määräiset kokoukset, jolloin paikallinen vertaistuen toteuttaminen jäi siltä osin puuttumaan. Lisäksi osalla jäsenyhdistyksistä on haasteita saada toimintaan uusia aktiivisia toimijoita. Jäsenyhdistysten toimintaedellytysten tukemiseen tulee jatkossa varata enemmän resursseja. 3.3 Oman organisaation kehittäminen Oman toiminnan jatkuva kehittäminen ja oman työn reflektointi (kokemusten läpikäyminen ja uusien näkökulmien löytäminen) ovat tärkeitä koko liiton kehittämistyölle ja työn vaikuttavuuden arvioinnille. Järjestöassistentin opinnäytetyössä tarkasteltiin liiton jäsenpalveluja laatutyön näkökulmasta. Laatutyöstä hyötyvät liiton lisäksi myös jäsenistö. Opinnäytetyön tuloksena syntyneen laatukäsikirjan on tarkoitus auttaa juuri tässä työssä. Tulevaisuudessa tarkoituksena on kehittää jäsenpalveluja jäsenlähtöisemmiksi eli paremmin tarpeita vastaaviksi, perustella konkreettisemmin tehdyn työn vaikuttavuutta sekä kartoittaa toiminnan vaatimaa ammattiosaamista. Vuoden aikana oli tarkoitus selvittää jäsenyhdistysten ja liiton roolia yhteisellä toimintakentällä, kehittää yhteisiä viestinnän muotoja ja jatkaa v. 2013 kesken jäänyttä strategiatyötä. Henkilöstövaihdosten vuoksi tähän työhön päästään kunnolla kiinni vasta vuonna 2015. Jatkossa strategiset linjaukset tukevat lyhyen tähtäimen operatiivista toimintaa mahdollistaen näin koko organisaation kehittymisen. 3.4 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Edunvalvontaa toteutettiin yhteistyössä vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden eli Valkeassa talossa toimivien kuuloajan järjestöjen kanssa. Liitto antoi lausuntoja seuraavista aiheista: - varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esitys (OKM059:00/2012) - viittomakielilaki (OM 9/58/2012 ja HARE OM041:00/2012) - viittomakielisen ohjauksen perustutkinto (Opetushallitus nro 22/421/2014) - audionomikoulutuksen kehittäminen - esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen, OPS16 (Opetushallitus) - vammaislainsäädännön uudistus yhdessä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa (Sosiaali- ja terveysministeriö) Liitto teki kevätliittokokouksen valtuuttamana julkilausuman kuulovammaisten lasten epätasa-arvoisuudesta perusopetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Siihen saatiin mukaan allekirjoittajiksi Kuuloliitto ja Kuurojen Palvelusäätiö. Lausunto toimitettiin medialle ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Liitto myös vastasi Kelan kyselyyn kuntoutuksen järjestämisestä. Liitto oli mukana Tulkkityöryhmän jäsenenä antamassa kannanottoa Kelalle, jossa Kelaa vaadittiin laatimaan selkeä ohje kuulovammaisen maahanmuuttajan oikeudesta koulutukseen. Mukana kannanotossa oli myös Kuurojen Liitto ry, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma ja Vammaisfoorumi ry. Kelan kilpailutuksen tuloksena kuulovammaisten koulutuspalvelutarjoajien kentälle tuli mukaan täysin uusia toimijoita, joilla ei ollut minkäänlaista kokemusta tästä kohderyhmästä. Liitto etsi vertaisperheitä luennoimaan uusien palvelutarjoajien kuulovammaisten lasten perheille tarkoitetuille kuntoutuskursseille ja auttoi uusien kurssien tiedottamisessa. Toimistosta kirjoitettiin tarvittaessa suosituksia Kelalle toimitettavien tulkkauspalveluhakemuksiin. Kuuloavaimen projektipäällikkö (kevät) ja toiminnanjohtaja (kesästä eteenpäin) osallistuivat Vammaisjärjestöjen yhteistyöverkosto

6 Ytryn työskentelyyn. Liiton edustaja osallistui Ytryn työssä vammaisen lapsen kuntoutusta koskevan vaikuttamissuunnitelman tekemiseen. Liitto on toiminut aloitteellisena kuulovammaisten lasten kasvun ja kehityksen suositusten saamiseksi Suomeen. Puheenjohtaja oli yhteydessä lapsiasiainvaltuutettuun loppuvuodesta 2013, jonka johdosta kokoonnuttiin kaksi kertaa alkuvuodesta 2014. Läsnä oli liiton puheenjohtajan tai toiminnanjohtajan lisäksi lapsiasianvaltuutettu Maria- Kaisa Aula, Raija Harju-Kivinen lapsiasiainvaltuutetun toimistosta, Kirsi Pollari Lastensuojelun Keskusliitosta ja Kuuloavain-hankkeen projektipäällikkö. Keskusteluissa pohdittiin suositusten sisällöllisiä pääkohtia, miten suositusten tekeminen aiotaan toteuttaa ja millä resursseilla. Keskustelun tuloksena todettiin, että Kuuloavain voisi ottaa koordinointiroolin suositusten tekemisessä. Asian tiimoilta kokoonnuttiin vuoden aikana vielä kaksi kertaa. Kokouksissa todettiin, että suositusten tekeminen on niin pitkä prosessi, ettei Kuuloavain voi ottaa suositusten tekemisessä vastuullista roolia koska hanke päättyi v. 2014 lopussa. Liitto lupautui jatkamaan valmistelua suositusten raamien miettimisellä ja mahdollisten rahoituskanavien kartoittamisella. Yhteisesti todettiin, että mukaan tähän työhön pitää saada kaikki kuuloalan toimijat sekä sairaaloiden ja Valteri-verkoston edustus. Toiminnanjohtaja edusti liittoa Kuluttajaparlamentissa, jonka aktiivijäseneksi liitto ilmoittautui kuluneeksi toimintavuodeksi. 6.10. kokoontunut täysistunto teki kolme kannanottoa, jonka aiheina olivat Lasten yhdenvertaisuus varhaiskasvatuksessa, Haitallisen markkinoinnin vaikutus lapsiin ja nuoriin sekä Esteettömyyden edistäminen. Hallituksen jäsen Minna Pajari osallistui Kuluttajaparlamentin täysistunnolle valmisteltavaa kannanottoa valmistelevaan Lasten yhdenvertaisuutta käsittelevän työryhmän työskentelyyn. Liitto teki myös aloitteen ja vieraili sen johdosta Helsingin ja Espoon varhaiskasvatusvirastoissa keskustelemassa yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keskeisten viranhaltijoiden kanssa kuulovammaisten ja erityisesti viittomakelisten lasten tilanteesta. Käyntien tuloksena kaikille vierailluille kohteille tehdään alkuvuodesta 2015 yhteenveto. Lisäksi laaditaan yleisempäänkin jakeluun tarkoitetut toimintaohjeet, mitä kaupungin virkamiesten pitää tehdä, kun kuulovammaisen lapsen perhe tulee asiakkaaksi varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen. Liitto oli kumppanina UNICEFin valtakunnallisessa Mukana-kampanjassa, jonka tavoitteena oli lisätä vammaisten lasten mahdollisuuksia harrastuksiin ja mielekkääseen vapaa-aikaan. Asiasta tiedotettiin liiton viestintäkanavien kautta. 4. KEHITTÄMISHANKKEET 4.1 Kuuloavain.fi 4.1.1 Kuuloavaimen tavoitteet viimeiselle hankevuodelle 2014 Palvelua lähdettiin kehittämään toimintasuunnitelman pohjalta tavoitteina juurruttaa portaali kaikkien alalla toimivien tahojen käyttöön, järjestöistä ja hoito-organisaatioista itse perheisiin sekä tarjota kuulovammaisten lasten perheille ja sidosryhmille konkreettista hyötyä tehostamalla tiedonkulkua. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitelmiin kuului yhteistyön tiivistäminen kuuloalan järjestöjen, kuntouttavien tahojen sekä varhaiskasvatuksen ja opetuspuolen kanssa. Hankkeen tavoitteena oli myös tarjota KLVL ry:lle ja LapCI ry:lle konkreettinen yhteistoiminnan malli sekä syventää järjestöjen suhdetta ja kehittää niiden työtapoja ja työprosesseja siten, että uuden teknologian tuomat mahdollisuudet tulisivat hyödynnetyksi tiedottamisessa ja jäsenten osallistamisessa. Tarjoamalla keskitettyjä palveluja Kuuloavain pyrki karsimaan päällekkäisyyksiä alan järjestöjen tiedottamisessa. 4.1.2 Muutokset henkilöstössä Toukokuussa Kuuloavain palkkasi osa-aikaisen sisällöntuottajan. Syyskuussa projektia alusta asti vetänyt projektipäällikkö Anneli Salomaa siirtyi uuteen työpaikkaan ja sisällöntuottajaksi palkattu Arttu Tolonen otti kokonaisvastuun portaalin sisällöstä, kehittämisestä ja sosiaalisen median kanavista. Toiminnanjohtaja kantoi hankkeen talous- ja kokonaisvastuun projektipäällikön lähdön jälkeen. Loppuraportin tekeminen aloitettiin loppuvuodesta liiton varapuheenjohtaja Kirsi Pohjalaisen toimesta. Muihin asioihin liittyvät vastuut siirrettiin KLVL ry:lle ja LapCI ry:lle.

4.1.3 Yhteistyöverkostot 7 Kuuloavain oli aktiivinen eri verkostoissa. Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen suositukset-työtä on jatkettu yhteistyössä Lapsiasiavaltuutetun kanssa. Kuuloavain käännätti skotlantilaiset standardit ja FCEI:n hyvät käytännöt suomeksi jatkotyön pohjaksi. Myös irlantilaiset ensitietosuositukset käännettiin suomeksi ja niitä hiottiin julkaisukuntoon kesällä. KLVL ry ja LapCI ry osallistuivat käännöstyön kustannuksiin. Projektipäällikkö osallistui Viestintävirastossa 20.1. pidettyyn yhteistyötapaamiseen kuulo- ja puhevammaisia viestintäpalveluiden käyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa. Kuuloavain osallistui myös Valkoisen Talon yhteisten some-koulutusten suunnitteluun. Kokouksia oli vuoden mittaan kolme ja koulutustilaisuuksia kaksi. Kuuloavain osallistui myös KLVL:n ja LapCI ry:n työntekijöille suunnattuun viestintäkoulutukseen toukokuussa. Yksi vuoden tärkeimmistä ponnistuksista oli yhdessä Kuuloliiton Harvinaiset-toiminnan kanssa järjestetty Mikrotia 2014 tapahtuma. Samana viikonloppuna järjestettiin sekä KLVL:n ja Harvinaiset-toiminnan yhteinen vertaisperhekurssi mikrotialasten perheille että Kuuloavaimen ja Harvinaiset-toiminnan seminaari perheille ja kuuloalan ammattilaisille. Kuuloavain osallistui myös Valkoisen Talon Innokahvila-toimintaan, tavoitteena syventää talossa toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä ja parantaa järjestöjen fyysistä sekä virtuaalista toimintaympäristöä. Innokahvit tarjosivat talossa työskenteleville kanavan keskustella joistain toimintaansa liittyvistä asioista vapautuneemmin kuin virallisen järjestötoiminnan puitteissa. Verkostotoimintaa siirrettiin KLVL:n vastuulle projektipäällikön siirryttyä syyskuussa uuteen työpaikkaansa. Kuuloavain-portaalia esiteltiin seuraavissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa: o Hyvä Alku-varhaiskasvatuksen tapahtuma, Jyväskylä 12. 13.2. o Audiologian päivät, Kuopio 3. 4.4. o Hurrikaani, HUMAK 18.3. o Järjestö- ja nuorisotyö nyt! HUMAK 10.4. o FCEI 2014 10. 14.6.2014 -perhekeskeisen kuntoutuksen seminaari Itävallassa, Bad Ischlissä o Nordiska Audiologiska Sällskapet International Conference on Audiology-seminaari 1. 3.9. Turussa o Satakieliseminaari, 24. 26.9. Tampereella 4.1.4 Portaalin kehittäminen Alkuvuodesta ongelmat palvelun rakentaneen KWDigitalin kanssa kärjistyivät siihen pisteeseen, että palveluntarjoajaa oli pakko vaihtaa. Projektipäällikön Drupal-järjestelmän kanssa työskentelevistä yrityksistä tekemän selvityksen pohjalta tekninen kehitystyö siirrettiin Aucor Oy:lle. Palvelulle tehtiin kattava kartoitus ja Aucorin ehdottamat parannukset sivuston rakenteeseen ja käytettävyyteen vastasivat määriteltyjä tavoitteita, joten niistä välttämättömimmät siirrettiin tuotantoon. Kesälomien jälkeen sivusto muutettiin responsiiviseksi. Kuuloavain sivustolle pääsi myös jossain vaiheessa roskapostia lähettävä haittaohjelmisto, joka siivottiin pois. Palvelun sisältöä pyrittiin vuoden aikana kehittämään mahdollisimman hyvin ydinkäyttäjäryhmiään palvelevaksi kokonaisuudeksi ja käyttäjien sekä ylläpitäjien vuorovaikutusmahdollisuuksia pyrittiin parantamaan ottamalla käyttöön uusia sosiaalisen median kanavia, seuraamalla sivujen statistiikkaa sekä tekemällä lukijakyselyitä. Vuorovaikutuksen kehittämisen tavoitteina olivat sekä palvelun sisällön parantaminen että yleisemmällä tasolla edunvalvonnan tavoitteiden kirkastaminen. Palvelua kehitettiin saatujen palautteiden perusteella ja ydinsisältöä käännätettiin englanniksi ja viittomakielelle. Hankkeen viimeisenä vuonna oli myös tavoitteena kasvattaa palvelun verkkonäkyvyyttä. Hakukoneoptimointi nosti palvelun valittujen hakusanojen tulosten viiden ensimmäisen joukkoon ja tärkeimpien ensitietoon liittyvien asiasanojen kohdalla ykköseksi tai kakkoseksi.

8 Palvelun kävijämäärät vakiintuivat hankkeen viimeisenä vuonna. Istuntoja oli noin 100 150 istuntoa vuorokaudessa. Käyttäjiä vuoden aikana kertyi n. 30.000 ja keskimääräisen istunnon aikana käyttäjät katsoivat 3,48 sivua. Yli 80% käynneistä oli suomenkielisille sivuille, 9% englanninkielisille ja 2% ruotsinkielisille. Käyttäjistä suurin osa tuli Helsingistä. Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylän seutu olivat listalla seuraavina. Kuuloavaimen uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 10 kappaletta. Tammikuussa lähtenyt kirje tavoitti 139 tilaajaa ja vuoden viimeinen 174. Tilaajista keskimäärin 50% avasi ja luki viestin. Kirjeestä riippuen noin 15 35% lukijoista klikkasi jotain uutiskirjeen linkeistä. Kuuloavaimen toimintaa ja kehittämistä koordinoiva KLVL ry:n ja LapCI ry:n edustajista koostuva ohjausryhmä kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa. Ohjausryhmän jäsen Irja Seilola osallistui 10. 14.6.2014 Itävallassa, Bad Ischlissä pidettyyn FCEI 2014- perhekeskeinen kuntoutuksen seminaariin. Liiton varapuheenjohtaja Kirsi Pohjalainen osallistui Nordiska Audiologiska Sällskapet - International Conference on Audiology -seminaariin 1.-3.9. Turussa. 4.2 Veturi- hanke Liitto haki Ray:n C-avustusta Veturi Perhekeskeisen vertaistyökalun kehittämiseen, mutta ei sitä saanut. Näin ollen hanke ei käynnistynyt. 5. VIESTINTÄ Viestinnän tavoitteena on tukea liiton perustehtävän toteutumista ja vuosittaisten tavoitteiden saavuttamista. Viestinnällä tuettiin myös edunvalvonta- ja verkostotyötä, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 3.4 ja 7. Tarkoituksena oli kehittää liiton kokonaisviestintää vuoropuhelussa jäsenistön kanssa, tiivistää yhteistyötä Valkean talon muiden järjestöjen ja niiden viestijöiden kanssa sekä kehittää sähköisen viestinnän malleja. Tätä tarkoitusta toteuttamaan liitto haki Ray:n rahoitusta viestintävastaavan palkkaamiseen, mutta sitä ei myönnetty. Näin ollen viestinnälle määritellyt vuositavoitteet jäivät osin saavuttamatta. Viestinnälle tehtiin loppuvuodesta viestintästrategia, joka määrittelee viestinnän tehtävät, tavoitteet ja vastuut. Se myös kertoo viestinnän ydinviestit, viestinnän pääkohderyhmät, viestintäkanavat sekä määrittää seurannan, mittaamisen ja arvioinnin. Koska ne saatiin hyväksyttyä vasta marraskuussa, niiden toteuttaminen alkaa vasta vuoden 2015 alusta. Viestintästrategia on liitetty tämän toimintakertomuksen liitteeksi 1. 5.1 Nappi-lehti Kuulovammaisten lasten perheille suunnattu Nappi-lehti avasi kuulovammaisten perheiden arkea ja todellisuutta sekä toimi vertaistuen kanavana. Artikkelit taustoittivat myös muissa medioissa käytyä ajankohtaista keskustelua. Jäsenistölle keväällä 2014 tehdyn kyselyn mukaan Nappi-lehteä pidetään liiton tärkeimpänä viestintäkanavana. Vuoden aikana tehtiin kaikki neljä suunniteltua 32-sivuista lehteä. Lehden teemoina oli vapaaehtoisuus, kuntoutus, harrastukset ja ammatit sekä kielet ja kommunikaatio. Lehdet 1 2 painettiin Painotalo Miktorissa ja numerot 3 4 Suomen Uusiokuori Oy:ssä. 5.2 Verkkoviestintä Facebook-sivujen tykkäysten määrä kasvoi tammi- joulukuun välisenä aika 446 tykkäyksestä 618 tykkäykseen. Facebook-sivuille postatut uutis-, video-, ja tapahtumalinkit tavoittivat eniten yleisöä. Seuraavaksi eniten henkilöitä tavoitettiin omaa toimintaa koskevilla kuvapäivityksillä. Suosituimmat päivitykset tavoittivat lähes 2000 henkilöä. Postauksissa otettiin kantaa edunvalvonnallisiin asioihin ja markkinoitiin omaa toimintaa. Suosittuja olivat myös erilaiset viittomakieliset videolinkit. Facebook-päivityksiä tehtiin keskimäärin kerran päivässä. Päivitysten aiheina oli kuulotiedon jakaminen, liiton ja jäsenyhdistysten tapahtumista tiedottaminen sekä muiden kuuloalan tai sidosryhmien tapahtumien markkinointi.

9 Verkkosivut uudistettiin loppuvuodesta 2014 ja niitä esiteltiin jäsenille syysliittokokouksessa Porissa. Tarve tähän tuli jäsenistön antamasta palautteesta, jonka mukaan vanhoilta sivuilta oli vaikea löytää linkkiä kurssi-ilmoittautumiseen tai esimerkiksi jäseneksi liittymiseen. Sivuille lisättiin navigointia helpottavat valikot ja sivujen rakennetta selkeytettiin. Lomakkeet päivitettiin, etusivulle lisättiin palautelomake ja koko sivujen sisältö päivitettiin. Uutena asiana sivuille lisättiin oma tapahtumakalenteri jäsenyhdistyksille sekä yhdistysten omat esittelysivut. Yhdistyskohtaisten sivujen päivittäminen jatkuu vuoden 2015 aikana, jolloin myös jäsenyhdistysten toimintaa tukevaa materiaalia lisätään sivustolle. 5.3 Muu viestintä Jäsenyhdistysten kanssa viestittiin vuoden aika puhelimitse ja sähköpostilla. Useimmiten esille tulivat yhdistysten hallinnolliset asiat. Jäsenperheille viestimistä pyrittiin lisäämään sosiaalisen median lisäksi sähköpostitse, mutta se jäi vähäiseksi. Suomen- ja ruotsinkielinen omia tapahtumia ja edunvalvonta-asioita koskeva viesti lähetettiin vuoden aikana kerran. Lisäksi syysliittokokouskutsu ja hyvät joulun toivotukset lähtivät kaikille jäsenille. Liitto esitteli toimintaansa 18.3. Humakin Hurrikaani-tapahtuma Valkeassa talossa. Kyseessä oli järjestöille ja opiskelijoille tarkoitettu verkostoitumistapahtuma. 26.5. liitossa vieraili kaksi kouluavustajaopiskelijaa. Lisäksi 26.5. Kuurojen kansanopistosta tuli muutama kouluavustajaopiskelija tutustumaan liiton toimintaan. Järjestöassistentti osallistui vammaisjärjestöille suunnatun Kelan korvaamien taksikuljetusten keskitetystä tilaamisesta ja suorakorvaukseen siirtymisestä järjestettyyn tilaisuuteen 23.10. Tilaisuuden annista tiedotettiin Uudenmaan alueen jäsenille. Ylen viittomakieliset uutiset teki jutun liiton 50-v juhlista ja haastatteli toiminnanjohtajaa 4.5. ulos tulleeseen lähetykseen. 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen toiminta on nykyisin tärkeää pienellekin järjestölle. Liitolla on pitkät perinteet sekä lähialueyhteistyössä että Euroopan tason toiminnassa. Osallistumalla aktiivisesti Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Euroopan tason toimintaan voimme tarjota jäsenistölle ajan tasalla olevaa kansainvälistä tietoa sekä vaikuttaa, valvoa ja ajaa kuulovammaisten lasten ja nuorten etuja Euroopan Unionissa päätettävissä asioissa. Kansainvälisen työn tehtäväkenttä on jaettu siten, että Euroopan KLVL:n, FEPEDA:n, toiminta ja yhteistyö hoidetaan luottamushenkilövetoisesti. Muu kansainvälinen toiminta Euroopan tasolla, Baltian maissa ja lähialueilla hoidetaan operatiivisella tasolla. 6.1 Fepeda Vuonna 1990 perustetun FEPEDAn (Féderation Européenne des Parents d enfants Déficients Auditifs; European Federation of Parents of Hearing Impaired Children) keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kuulovammaisten lasten ja heidän perheidensä edunvalvonta Euroopan tasolla seuraamalla EU:n lainsäädäntöä ja pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädäntöön ja kuulovammaisten lasten asemaan ja oikeuksiin järjestön jäsenmaissa. Yhteistoiminnan avulla pyritään myös jakamaan tietoa eri jäsenmaissa hyväksi todetuista käytänteistä ja keskustelemaan perheiden kannalta keskeisistä kysymyksistä. Liitto on ollut järjestön hallituksen jäsen jo vuodesta 1999, joista vuodet 2008 2011 liitto toimi järjestön puheenjohtajamaana. Lokakuussa 2014 pidetyssä vuosikokouksessa FEPEDAn puheenjohtajuus siirtyi Irlannilta Espanjalle. Samassa vuosikokouksessa liiton edustaja Sari Paloposki valittiin järjestön Secretary Generaliksi vuosille 2014 2017. Secretary General toimii järjestössä varapuheenjohtajan roolissa ja kuuluu sekä hallitukseen että työvaliokuntaan. Puheenjohtajuuden vaihtumisen myötä myös sihteeristö siirtyi Espanjaan loppuvuonna 2014. Toimintavuonna FEPEDAn työvaliokunta kokoontui tammikuussa ja heinäkuussa ja hallitus huhtikuussa ja lokakuussa. Lokakuun hallituksen kokouksen yhteydessä pidettiin myös vuosikokous. Koska FEPEDA toimii puhtaasti vapaaehtoisin voimin, toimintaa on pyritty eri keinoin tehostamaan kokousten välillä. Toimintavuonna perustettiin eri teemoihin keskittyviä pienempiä työryhmiä, joiden tavoitteena on valmistella asioita ennen varsinaisia kokouksia.

Vuoden 2014 aikana jatkettiin edelleen twinning-yhteistyön kehittämistä. Vuonna 2009 lanseeratun twinningohjelman tarkoituksena on edistää ja auttaa uusia jäsenmaita kehittämään omaa järjestötoimintaansa ja tulemaan mukaan FEPEDAn toimintaan nimenomaan vanhojen jäsenmaiden tuella. Twinning-yhteistyö on monen maan kohdalla osoittautunut haasteelliseksi, mutta myös onnistumisia ja hyviä kokemuksia yhteistyö on tuonut mukanaan. KLVL ry:n yhteistyökumppaniin Sloveniaan on pyritty luomaan kontakteja eri kautta, mm. opiskelijayhteistyöllä. Seuraavan perheleirin suunnittelutyötä jatkettiin ja kartoitettiin eri vaihtoehtoja. Leirin järjestäminen vaatii järjestäjämaalta isoa panostusta, ei vähiten taloudellista. FEPEDAn Bulgarian edustaja aloitti selvitystyön seuraavan leirin järjestämiseksi mahdollisesti Bulgariassa. Toimintavuonna päätöstä ei kuitenkaan vielä voitu vahvistaa. FEPEDAssa kuitenkin tiedostetaan perheleirien tärkeys jäsenmaiden perheille. Vuoden 2014 yksi tärkeimmistä painopisteistä oli perhekyselyn tulosten analysointi sekä yleistasolla että maakohtaisesti. Kysely lähetettiin jäsenmaiden perheille joulukuun 2012 tammikuun 2013 välisenä aikana ja sen tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa jäsenperheiden tilanteesta eri Euroopan maissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 190 perhettä 20 eri Euroopan maasta eli kyselyn tavoitettavuudessa onnistuttiin hyvin. Myös suomalaiset perheet vastasivat kyselyyn aktiivisesti. Kyselyn 60 eri kysymystä valottivat erittäin monipuolisesti tämän päivän kuulovammaisten lasten perheiden asemaa Euroopassa. Kysely herätti paljon kansainvälistä kiinnostusta ja poiki vuoden aikana luennointipyyntöjä eri tilaisuuksiin. Tuloksia esiteltiin mm. Itävallassa pidetyssä kansainvälisessä FCEI-konferenssissa. 6.2 Lähialueyhteistyö Liitolla on pitkä yhteistyö lähinaapureiden eli Ruotsin ja Viron kanssa. Toimintavuonna ei pidetty yhteisiä kokoontumisia. Viron Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton edustajat kävivät onnittelemassa liittoa 50- vuotisjuhlissa, jossa vaihdettiin molemminpuolisia kuulumisia. 7. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN Yhteistyö muiden kuuloalan toimijoiden kanssa näkyi konkreettisimmin yhteisten vertaisperhekurssien, leirien ja tilaisuuksien muodossa, joista kerrottiin kohdissa 3.2.1. 3.2.2 ja 3.2.3. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehtiin LapCI ry:n kanssa Kuuloavaimen puitteissa, josta kerrottiin tarkemmin kohdassa 4. Toiminnanjohtaja osallistui varhaiskasvatuslakiuudistusta käsittelevään Lastensuojelun Keskusliiton järjestämään varhaiskasvatusseminaariin 5.3. Helsingissä, Ray:n Haku päällä-seminaariin 20.3. Espoossa, Kuurojen opetuksen 120 v-juhlaseminaariin Onerva Mäen koulussa 3.4. Jyväskylässä, Ray:n avustustoiminnan lähtökohdat-seminaariin 4.4. Helsingissä, Sosten verotusohjetta käsittelevään tilaisuuteen 22.4., Satakieliohjelman keskustelufoorumiin 28.4. Helsingissä, Kiinteistö Oy Valkean talon yhtiökokoukseen 9.5., Kuurojen ja viittomakielisten opetusta selvittäneen tutkimuksen julkaisutilaisuuteen 22.5. Helsingissä, Sosten järjestöjohdon foorumiin 26.8. Helsingissä, Kuuloliiton YO2-hankkeen (Yhdenvertaisuus toisen asteen opinnoissa) ohjausryhmän työskentelyyn (1 kokous), Vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä Ytryn kokouksiin (2 kokousta), Kuuleeko koulu-tutkimushankkeen taustaryhmän kokoukseen 8.9., Ray:n vaikuttavaa-seminaariin 10.9., Sosten järjestämälle m/s Soste-risteilylle 8. 9.10., Sosiaalialan Työnantajat ry:n liittokokoukseen 31.10., Viittomakielen tulkkipalvelun tilannetta koskevaan keskustelutilaisuuteen 11.11. Helsingissä, Lastensuojelun Keskusliiton syyskokoukseen 19.11., Opintotoiminnan keskusliiton järjestämälle Arviointi johtamisen tukena-verkkoluennolle 26.11., Sosten pienten jäsenjärjestöjen tapaamiseen 9.12. Helsingissä ja Sosten rahoitusverkoston ensimmäiseen kokoukseen 16.12. Lisäksi toiminnanjohtaja vei liiton tervehdyksen ja piti tervehdyspuheen Kuuloliiton liittokokouksessa 25.10. Lisäksi toiminnanjohtaja osallistui vammaisjärjestöjen muodostaman ensitietoverkoston työryhmätyöskentelyyn (2 kokousta). Työryhmä käänsi suomen kielelle Irlannissa julkaistun ensitiedon antamisen suositukset. Ensitiedolla tarkoitetaan tilannetta, joka annetaan perheille, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Kuuloavaimen projektipäällikkö osallistui vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä Ytryn kokouksiin 2 kertaa. Vertaistyökoordinaattori oli mukana Kuurojen Palvelusäätiön Juniori-ohjelman ohjausryhmässä (1 kokous), pääkaupunkiseudun vapaaehtoistyön ja vertaisuuden Valikko-verkostossa (1 kokous), kuulo- ja viittomakielialan leirija kurssityöntekijöiden yhteistyöverkostossa (6 kokousta), Metropolia amk:n sosionomiopiskelijoille tarkoitetussa 10

11 työharjoitteluseminaarissa 7.10. sekä viittomakielen tulkkaustyöryhmän ja kuulo- ja viittomakielialan yhteiskokouksessa 12.11. Vertaistyökoordinaattori ja Kuuloavaimen verkkotoimittaja kävivät esittelemässä liiton toimintaa Kuntoutus-Auriksen asiakkaille 5 kertaa vuoden aikana. Puheenjohtaja edusti liittoa Satakieliohjelman ohjausryhmässä (2 kokousta). Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat Kuuloliiton Satakieliohjelman Keskustelufoorumiin Helsingissä 28.4.2014, jonka aiheena oli: Katkeamaton kuntoutusketju kenelle lapsen kuntoutus kuuluu? Lisäksi puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat Kuuloliiton Satakieliohjelman Satakieliseminaariin 24. 26.9. Tampereella. Seminaarin aiheina olivat mm. Yhdenvertaisesti toisen asteen jatko-opinnoissa, Mitä on nuoren kuntoutusohjaus, Vuorovaikutus ja lapsen ilo tasapainoisen kehityksen tukena, Akustiikan ABC, Kuulon prosessointi ja Melun vaikutus puheen ymmärrettävyyteen. Puheenjohtaja edusti liittoa 20.1. järjestetyssä yhteistyökumppaneiden näkemyksiä kartoittavassa päivässä, jonka tarkoituksena oli työstää Kuurojen Liiton strategisia tavoitteita vuosille 2016 2020. Lisäksi puheenjohtaja toimi liiton edustajana Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmässä (TTYR), jossa liitolla on puheoikeus. Kokouksia pidettiin 8. Lisäksi puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Anna Kiviniemi-Pulli kävivät esittelemässä liiton toimintaa Viittomakielen päivillä 12.2. Oulussa. Varapuheenjohtaja osallistui Kuurojen Liiton, Kuuloliiton, Näkövammaisten Keskusliiton, Kuurojen Palvelusäätiön, Suomen Kuurosokeat ry:n ja Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton yhteisfoorumiin, joka pidettiin 4.2. Valkeassa talossa. Aiheina oli sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaiset lakihankkeet, järjestöjen ajankohtaiset asiat ja viittomakielilainsäädäntö. Lisäksi varapuheenjohtaja osallistui Viittomakielen päivän tapahtumaan 12.2. Helsingissä ja Kuntoutuksen vaikuttavuus, kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? -seminaariin 4.11. Turussa yhdessä hallituksen jäsenen Sara Suvannon kanssa. Lisäksi Sara Suvanto edusti liittoa Kuurojen pohjoismaisten kulttuurifestivaalien avajaisissa 30.7 Turussa. Hallituksen jäsen Irja Seilola osallistui yhden kerran kokoontuneeseen Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskuksen viittomakielialan neuvottelukunnan kokoukseen. Muiden aistivammaliittojen kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi liitto teki yhteistyötä Lapsiasianvaltuutetun toimiston ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Yhteistyön tarkoituksena selviteltiin mahdollisuuksia saada Suomeen kuulovammaisten lasten kasvun ja kehityksen suositukset. Kokouksia pidettiin 3 kpl. Uutena yhteistyömuotona aloitettiin työskentely Kuluttajaparlamentissa, josta kerrottiin tarkemmin kohdassa 3.4. Vammaisten lasten ja nuorten kuulemistilaisuus pidettiin nuorisokeskus Hapessa Helsingissä 23.9. Tilaisuuden järjestivät Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE, Lastensuojelun keskusliitto ja Suomen Unicef ry. Liitto tuotti tilaisuuteen Viittovat veikot laulavan ja soittavan ryhmän esityksen sekä kahden kuulovammaisen nuoren puheenvuoron. 8. JÄSENYHDISTYKSET, JÄSENISTÖ JA JÄSENPALVELUT Jäsenmäärä on 31.12.2014 tilanteen mukaan 775 perhettä. Vuonna 2014 mukaan tuli 36 uutta jäsenperhettä ja 114 jäsenperhettä poistettiin jäsenrekisteristä. Suuri määrä poistuneita perheitä selittyy jäsenyhdistysten tehostetulla jäsenmaksujen perimisellä ja jäsenrekisterin siivoamisella. Toisin sanoen yhdistykset ovat aiemmin pitäneet jäsenlistoillaan myös sellaisia perheitä, jotka ovat vuosien saatossa jättäytyneet toiminnasta ilman erillistä ilmoitusta. Uuden, vuoden 2013 lopulla käyttöön otetun, sähköisen jäsenrekisterin avulla jäsenperheiden määrän seuranta on helpottunut ja jäsenmaksun maksamatta jättäneet perheet pystyttiin poistamaan rekisteristä. Todellisuudessa vuonna 2014 toiminnasta lähteneiden perheiden määrä on siis noin puolet pienempi. Vertaistoiminnan ja viestinnän lisäksi tehtiin jäsenneuvontaa. Jäsenperheiden yhteydenotot koskivat pääasiassa osoitteenmuutoksia, toimintaan liittymistä tai siitä eroamista. Lisäksi kyselyitä tuli koskien KLVL ry:n jakamia stipendejä. Muutama yksittäinen yhteydenotto koski viitottuja lastenlaulu-dvd:itä, joita KLVL:llä ei valitettavasti ole enää myynnissä. Jäsenyhdistyksiä avustettiin hallinnollisissa asioissa kuten jäsenrekisterin hallinnassa, osoitetarrojen tulostamisessa ja postituksessa. Liitto tuki yhdistyksiä tapahtumiensa markkinoinnissa Facebookissa sekä loppuvuodesta verkkoisivu-uudistuksen myötä myös jäsenyhdistysten oman tapahtumakalenterin kautta.

Maaliskuussa 2014 toteutettiin sähköinen jäsenkysely kaikille liito jäsenille. Jäsenkyselyssä kartoitettiin jäsenistön ajatuksia liitosta ja sen toiminnasta. Aihealueita olivat mielikuvat liitosta, vertaistoiminta, edunvalvonta sekä viestintä ja vaikuttaminen. Kyselyyn saatiin 132 vastausta, joka on jäsenmäärästä n. 16%. Vastaajilla oli yhteensä 465 lasta, joista 148:lla on kuulovamma. Lähes kaikkien vastaajien (98%) mielestä liiton toiminta on tärkeää ja suurin osa (83%) koki liiton toimivan perheitä varten. Tärkeysjärjestyksessä vertaistoiminta, tiedottaminen ja edunvalvonta koettiin liiton tärkeimmiksi toiminnan osa-alueiksi. Liitolta toivottiin vertaistoiminnan järjestämistä, tiedottamista ja näkyvyyttä sekä edunvalvontaa. Vain 26% vastaajista oli tyytyväisiä edunvalvontaan ja 61% vastasi, ettei osaa sanoa. Edunvalvontaan kaivattiin lisää omaaloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Arjessa vanhemmat ovat huolissaan kuulovammaisen lapsensa elämässä ja koulussa pärjäämisestä sekä ammatinvalintaan liittyvistä asioista. Vertaistoiminnan kokee tärkeäksi 95,4% vastaajista ja osallistuneet ovat kokeneet hyötyvänsä osallistumisesta. Kehittämistä todettiin olevan vertaisperhekurssien kohdentamisessa erilaisia kuulovammaryhmiä palveleviksi. Viestinnän kanavat tärkeysjärjestyksessä olivat Nappi-lehti, verkkosivut ja Kuuloavain.fi-tietoportaali. Tietoa etsittiin muun muassa tapahtumista ja kuulovammoista. Toimintaan vaikuttamismahdollisuudet olivat 78% mielestä hyvät, mutta ajanpuute oli yleisin syy olla osallistumatta vaikuttamistoimintaan. Myöskään kiinnostus vaikuttamistoimintaa kohtaan ei saanut asteikolla 1-5 keskiarvoksi kuin 3,08, kun kysyttiin haluavatko jäsenet olla mukana päättämässä liiton toiminnasta. Yhteenvetona todettiin, että vertaistoimintaan tulee panostaa ja sitä pitää kehittää, sillä se koetaan tärkeimmäksi liiton toimintamuodoksi. Lisäksi näkyvyyteen ja esillä oloon tulee panostaa, jonka toivottiin lisäävän vaikutusvaltaa päätöksen teossa sekä yleistä kuulovammatietoisuutta. Edunvalvonnan kohteeksi haluttiin ensisijaisesti koulumaailma. Tehdystä työstä tiedottaminen on tärkeää, jotta tyytyväisyys edunvalvontaan saadaan selville. Viestinnän osalta todettiin, että viestinnän kanavista eniten panostetaan Nappiin, verkkosivuihin ja Kuuloavaimeen. 9. TOIMINNAN RESURSSIT 9.1 Hallinto 9.1.2 Toimisto ja henkilöstö Liiton toimisto sijaitsee Valkeassa talossa Helsingissä. Henkilöstössä tapahtui muutoksia vuoden aikana. Edellisen pääsihteerin irtisanouduttua v. 2013 syyskuussa liittoon palkattiin toiminnanjohtajaksi Sari Suokas, joka aloitti 1.3.2014. Ennen uuden toiminnanjohtajan aloittamista puheenjohtaja Sanna Loukusa hoiti toiminnanjohtajan tehtäviä. Kuuloavain-hankkeelle palkattiin 40 %:ksi verkkotoimittajaksi Arttu Tolonen projektipäällikön avuksi 1.5. alkaen. Projektipäällikön vaihtaessa työpaikkaa 31.8., verkkotoimittaja teki loppuvuoden 60 % työaikaa ja toiminnanjohtaja kantoi hankkeen talous- ja kokonaisvastuun. Liiton palveluksessa olivat myös vertaistyökoordinaattori Hanni Rikala 80 %:lla työajalla ja kokoaikainen järjestöassistentti Hanna Mäkelä. Nappilehden tuottaminen hoidettiin ulkopuolisena ostopalveluna: lehdellä oli toimittaja, valokuvaaja, taittaja ja kääntäjä. Nappi-lehden toimittajana toimi Jani Savolainen, taittajana Tapio Lipasti, valokuvaajana Tuomas Linna ja hallituksen jäsen Hannele Rabb vastasi ruotsin kielen käännöksistä. Kirjanpitopalvelut ostettiin Kuurojen Palvelusäätiöltä ja tietoliikennejärjestelmän ylläpitopalvelut Kiinteistö Oy Valkealta talolta. Liiton tilintarkastajina toimivat KHT Johanna Hildén (varalla KHT Kaija Tuominen) ja KHT, JHTT Raija Porokka-Maunuksela (varalla KHT, JHTT Outi Koskinen). Järjestöassistentti, toiminnanjohtaja ja 5 hallituksen jäsentä osallistuivat Adobe connect-koulutukseen videon välityksellä 15.4. Projektipäällikkö osallistui Sosten Minä verkostojohtajana-koulutukseen 21.1. Toiminnanjohtaja ja vertaistyökoordinaattori osallistuivat Valkean talon henkilökunnalle tarkoitettuun Sosiaalinen media työvälineenäkoulutukseen 27.2. Järjestöassistentti osallistui Kuurojen Kansanopiston järjestämälle 45-tuntiselle viittomakielen alkeiskurssille. Toiminnanjohtaja oli mukana Kuuleeko koulu-koulutuksessa 4.11. Jyväskylässä. Lisäksi henkilökunta ja hallitus kokoontuvat kaksi kertaa yhteiseen organisaatiokoulutukseen Humap Oy:n kehittämiskonsultti Hellevi Kojon johdolla. Henkilökunta piti säännöllisesti viikoittaisia toimistopalavereita, jonka tarkoituksena oli käydä läpi kunkin työtilannetta, kertoa ajankohtaisista asioista ja jakaa asiantuntijuutta. Henkilökunnan yksipäiväinen toiminnan suunnittelupäivä 12

13 pidettiin 3.6. Vantaalla. Kehityskeskustelut toteutettiin loppuvuodesta. Lisäksi työfysioterapeutti kävi tarkistamassa kunkin työntekijän työpisteen. Kaikille työntekijöille hankittiin uudet sähkökäyttöiset työpöydät. Lisäksi vertaistyökoordinaattorille ja toiminnanjohtajalle hankittiin uudet tietokoneet rikki menneiden tilalle. Liitossa oli viittomakielen tulkkiopiskelija harjoittelussa 28. 29.11. Tulkkiopiskelija tutustui toisena päivänä liittoon ja sen toimintaan ja toisena päivänä hän oli apuna kuulojärjestöjen yhteisissä pikkujouluissa. 9.1.3 Liittokokous, hallitus ja työ- ja talousvaliokunta Kevätliittokokous pidettiin 4.5. Valkeassa talossa Helsingissä liiton 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 10 virallista edustajaa kaikista 14 jäsenyhdistyksestä. Kokouksessa käsiteltyjen sääntömääräisten asioiden lisäksi kokousväelle esiteltiin keväällä tehdyn jäsenkyselyn tuloksia sekä julkistettiin liiton 50-vuotishistoriikki. Kevätliittokokous kutsui liitolle kuusi uutta kunniajäsentä: Ulla Peltola, Leena Komonen, Tapio Lipasti, Eeva Tikka, Markku Rajaniemi ja Pirjo Nevalainen. Lisäksi liittokokous hyväksyi julkilausuman, jossa liitto esitti huolensa kuulovammaisten lasten epätasa-arvoisuudesta perusopetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Kevätliittokokouksessa oli mukana runsaasti vapaaehtoisia, kun erilaisten rastien pitäjiksi ilmoittautui jäseniä pääkaupunkiseudulta, ja lastenohjausta pyörittivät opintopisteitä keräten joukko viittomakielentulkkiopiskelijoita. Syysliittokokous järjestettiin 16.11. Porissa. Kokouksessa oli 11 virallista edustajaa 13 yhdistyksestä. Kokouksessa esiteltiin liiton uudet verkkosivut sääntömääräisten asioiden lisäksi. Syysliittokokouksessa perheen yhteisen puuhan lisäksi vanhemmille järjestettiin koulu- ja päiväkotiteemoilla vertaiskeskustelut, joiden vetäjinä toimivat vertaistyökoordinaattori sekä paikallisen jäsenyhdistyksen toimijoita. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Sanna Loukusa, varapuheenjohtaja Kirsi Pohjainen sekä jäsenet: varsinainen jäsen: henkilökohtainen varajäsen: Anna Kiviniemi-Pulli, Oulun ja Kainuun KLT Jarno Saurento, Outi Kujala, KLT Helsinki Maarit Widberg-Palo Taina Lehtimäki, KLT Satakunta Anne Kuusiluoto Minna Pajari, KLT Riihimäki Marja Laakso-Nyström Hannele Rabb, DHBS -- Santra Ruonakangas. Oulun ja Kainuun KLT Marja Linsuri Irja Seilola, Keski-Suomen ja Mikkelin KLT Iina Peltomaa Sara Suvanto, KLT Turku Heidi Kallionpää Kaisa Tossavainen, KLT Tampere Hannu Wäre Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Käsiteltyjä pykäliä kertyi 110 kpl. Työvaliokuntaan kuuluivat Sanna Loukusa, Kirsi Pohjainen ja toiminnanjohtaja. Sen tehtävänä oli toimia toiminnanjohtajan apuna ja valmistella hallituksen kokouksiin tehtävät esitykset liittyen henkilöstöhallintoon liittyen sekä olla toiminnanjohtajan tukena nopeissa, operatiiviseen toimintaan liittyvissä päätöksissä. Työvaliokunta kokoontui lähinnä sähköpostitse. Johtoryhmään (entinen työ- ja talousvaliokunta) kuuluivat Sanna Loukusa, Kirsi Pohjalainen, Santra Ruonakangas, Irja Seilola ja toiminnanjohtaja. Se kokoontui vuoden aikana 6 kertaa ja sen tehtävänä oli valmistella hallitukselle tulevia asioita sekä seurata taloutta. 9.1.4 Työryhmät Napin toimitusryhmään kuuluivat päätoimittaja Sanna Loukusa, Napin toimittaja Jani Savolainen, Hannele Rabb, Sara Suvanto ja Outi Kujala. Sen tehtävinä oli Nappi-lehden suunnittelu, kokoamisessa avustaminen, Ilmoitushintojen/lasten sivujen kehittäminen sekä ruotsin kielen käännökset. Työryhmä kokoontui sähköpostitse 4 kertaa. Kuuloavaimen ohjausryhmään kuuluivat Irja Seilola ja toiminnanjohtaja. Sen tehtävänä oli Kuuloavain.fi-hankkeen työn ohjaaminen ja valvominen. Ohjausryhmän kokouksia pidettiin 4 kpl.

Hankintalakitoimikuntaan kuuluivat Sanna Loukusa, Kirsi Pohjalainen, vertaistyökoordinaattori ja järjestöassistentti. Sen tehtävänä oli hoitaa hankintalain mukainen kilpailutus. Työryhmä ei pitänyt varsinaisia kokouksia, mutta hoiti hankintaan liittyviä asioita sähköpostitse ja puhelimitse. 9.2 Talous Liiton talous perustui Raha-automaattiyhdistyksen ay-yleisavustukseen 253.000, ak-kohdennettuun yleisavustukseen 82.000 ja Kuuloavaimen c-projektiavustukseen 134.000. Oma varainhankinta koostui jäsenmaksuista, tapahtumien ja kurssien omavastuuosuuksista, Nappi-lehden ilmoitus- ja tilaustuotoista sekä historiikin myynnistä. Jäsenmaksutuotot on kirjattu tilinpäätökseen nimikkeellä keskushallintopalvelukorvaus. Omavastuuosuudet ja kirjan myynti on kirjattu kunkin tilaisuuden tai tapahtuman kustannuspaikalle. Nappi-lehden tuotot sisältyvät tilinpäätöksessä kohtaan tiedotus ja viestintä. Liitto sai muita avustuksia seuraavasti: Föreningen Konstsamfundet 1.500, Stiftelsen Brita Maria Renlunds Minne 5.000, William Thurings Stiftelse 1.000 ja Oscar Öflunds stiftelse 1.500, Kuulon Tuki ry 1.500 ja S ja A Bovalliuksen Säätiö 10.000. Taloutta hoidettiin hyväksytyn budjetin puitteissa ja sitä seurattiin kuukausittaisten tuloslaskelmien, taseiden ja kustannuspaikkaseurannan avulla. Lisäksi liitto siirsi saadusta c-avustuksesta 18.000 euroa yhteistyökumppani LapCI ry:lle käytettäväksi Kuuloavaintoimintaan. Avustuksen siirrosta laadittiin erillinen avustuksensiirtosopimus liittojen kesken. Liitto myönsi stipendejä: Jimmy Raninen 200, Onerva Mäen koulun 8-9-luokkaiset 300 ja Onerva Mäen koulun 5-7-luokkalaiset 150. Tilikauden tulos oli 40.656,90. 14 Hyväksytty liiton hallituksen kokouksessa 14.3.2015