Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Yhteenveto sisältää luvussa 8 esitettyjen suunniteltujen toimien sekä luvussa 9 käsiteltyjen odottamattomien tapahtumien arvioinnin tulokset. Projektin tekninen kuvaus on esitetty luvussa 3, ja eri vaihtoehdot esitellään luvussa 6. 11.1 Nord Stream -hankkeen ympäristövaikutukset Suomessa Nord Stream -putkilinjat kulkevat Itämeren halki. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään hankkeen vaikutusalueeseen Suomessa. Vaikutusalue käsittää pääasiassa Suomen talous vyöhykkeen Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Jotkin arvioiduista vaiku tuksista ulottuvat myös aluevesille. Valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia ei arvioida tässä raportissa, vaan niitä käsitellään Nord Stream -hankkeen Espoo-raportissa. 11.1.1 Ympäristövaikutusten arviointi Nord Stream -hankkeen rakentamis- ja käyttövaiheeseen liittyvät mahdolliset vaikutukset on arvioitu ja esitetty tässä YVA-selostuksessa. Mahdolliset ympäristövaikutukset on selvitetty putkilinjan teknisten suunnitelmien ja rakennusmenetelmien analyysien avulla (katso luku 7). Yksittäisten vaikutusten (katso luku 8 ja 9) merkityksen arvioimiseksi mahdollisia vaikutuksia on verrattu ympäristön nykyiseen tilanteeseen (katso luku 5). Vaikutukset on luokiteltu seuraavien tekijöiden perusteella: fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö (katso luku 8.1) bioottinen ympäristö (katso luku 8.2) suojelualueet (katso luku 8.3) sosioekonominen ympäristö (katso luku 8.4). Ellei toisin mainita, rakennusvaiheen ja käyttövaiheen vaikutukset käsitellään arvioinnissa yhdessä. Käytöstä poistamista ei ole arvioitu tässä yhteydessä, koska siihen on aikaa noin 50 vuotta ja käytöstä poistamiseen sovelletaan tuolloin voimassa olevia alan standardeja ja säännöksiä. Käytöstä poistamiseen liittyvien toimien yksityiskohtaisia vaikutuksia on siten mahdotonta ar vioida vielä. Lisätietoja on luvussa 10 Käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdat.
652 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 11.1.2 Vaikutusten kokonaismerkitys Arvioidut vaikutukset on kuvattu seuraavasti: vaikutuksen luonne (negatiivinen (haitalllinen)/positiivinen/molemmat) vaikutuksen laji (suora/välillinen/molemmat) vaikutuksen palautuvuus (palautuva / osittain palautuva / palautumaton) yksittäisen vaikutuksen merkitys (pieni/keskisuuri/suuri) vaikutuksen laajuus (paikallinen/alueellinen/kansallinen) vaikutuksen kesto (lyhyt/keskipitkä/pitkä/pysyvä). Ympäristövaikutusten merkityksen kokonaisarvioinnissa on käytetty seuraavia neljää luokkaa sen mukaan, katsotaanko vaikutus haitalliseksi ( ) vai myönteiseksi (+): Vaikutuksen kokonaismerkittävyys Ei vaikutusta: Hanke ei vaikuta kohteeseen eikä muuta sitä. Vähäinen: Vaikutuksen merkitys, voimakkuus ja/tai kesto on vähäinen. Vaikutus on yleensä palautuva. Kohtalainen: Vaikutuksen merkitys on keskisuuri. Vaikutus on paikallinen tai alueellinen ja kestoltaan keskipitkä tai pitkä. Vaikutus on yleensä osittain palautuva tai palautumaton. Merkittävä vaikutus: Vaikutus on huomattavan tärkeä ja merkittävä vaikutuksen kohteelle. Se on laajuudeltaan yleensä alueellinen tai kansallinen ja kestoltaan pitkäaikainen tai pysyvä. Vaikutus on palautumaton.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 653 11.2 Yhteenveto fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön on arvioitu luvussa 8.1. 11.2.1 Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 ei aiheudu vaikutuksia. 11.2.2 Vaihtoehto 1, C14 Suomen talousvyöhykkeen läpi rakennettavien putkilinjojen suojaaminen ja tukeminen edellyttää joillakin alueilla merenpohjan muokkaustöitä. Suomen talousvyöhykkeellä merenpohjaa muokataan kiviainesta läjittämällä. Lisäksi putkilinjan käytävän läheisyydestä löydetyt ammukset on raivattava räjäyttämällä. Putkilinjan ja kiviaineksesta rakennettavien tukipenkereiden arvioidaan peittävän melko pienen alueen merenpohjasta (1,1 km 2, eli 0,013 % merenpohjan pinta-alasta Suomen ta lousvyö hykkeen yli 40 metrin syvyisillä alueilla). Putkilinjan painosta ei aiheudu merkittävää vaikutusta merenpohjaan. Putkilinjan vaikutus veden virtauksiin on arvioitu. On todettu, että vaikutus on paikallinen ja ulottuu enintään 200 metrin päähän putkista. Kuva 11.1. Osa putkilinjaa ja kiviainespenkereitä reittivaihtoehdossa 1 (C14) Kalbådagrundin alueella.
654 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 Rakennustyöt aiheuttavat merenpohjan sedimenttien uudelleen suspendoitumista (resuspendoitumista). Sedimenttien leviämistä ja sedimentoitumista koskevat mallilaskelmat osoittavat, että rakennustöiden aiheuttama sedimenttien leviäminen vaikuttaa rakennusalueen veden laatuun vain paikallisesti ja väliaikaisesti. Sedimenteissä varastoituneet haitta-aineet liukenevat töiden yhteydessä hyvin vähäisissä määrin veteen, eivätkä siten aiheuta merkittävää haittaa. Lisäksi vaikutus kestää yleensä alle vuorokauden. Työt eivät vaikuta esimerkiksi Natura 2000 -alueisiin. Ammusten raivaamisen suoria vaikutuksia ovat meluvaikutukset (paineaallot) ja sedimenttien leviäminen. Vaikutukset katsotaan kuitenkin vähäisiksi, mm. koska ammukset sijaitsevat ulkomerellä kaukana kaikista kohteista, eivätkä vaikuta merkittävästi vesiympäristön nykytilaan. Miinojen raivaamisella putkilinjan läheisyydestä arvioidaan olevan myös myönteisiä vaikutuksia, koska näin pienennetään miinoista myöhemmin mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa. Noin 50 metrin levyisessä käytävässä putkilinjan molemmilla puolilla tehdyillä tutkimuksilla on varmistettu, että putkilinjan laskupaikassa ei ole ammuksia. Käytävän leveydessä on otettu huomioon putkilinjan laskemisessa noudatettava tarkkuus. Putkilinja kulkee niin kaukana Suomen rannikosta, että hankkeesta aiheutuva melu ei kantaudu asutuille alueille. Melu vastaa voimakkuudeltaan tavanomaista laivaliikenteen melua hankkeen Suomen alueella. Ei liioin ole odotettavissa, että melun tai töiden aiheuttamat häiriöt ulottui sivat tärkeille hylkeiden lepopaikoille tai lintualueille. Räjähtämättömien ammusten raivaa minen aiheuttaa paineaaltoja, mutta niiden vaikutukset ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia. Käyttö vaiheessa kaasun virtaaminen aiheuttaa jatkuvaa matalaa melua. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä ja lähes merkityksettömiä. Rakennustöistä aiheutuvat ilmansaastepäästöt edistävät kasvihuoneilmiötä. Arvioiden perusteella niiden osuus taustapäästöistä on kuitenkin varsin pieni. 11.2.3 Vaihtoehto 2, C16 Vaihtoehto 2 on noin 90-prosenttisesti reitiltään sama kuin vaihtoehto 1 (C14). Reitit eroavat toisistaan Kalbådagrundin alueella noin 40 kilometrin osalta. Reittien pituudessa on vain muutaman kilometrin ero (katso taulukko 8.1). Erot löydettyjen räjähtämättömien ammusten määrässä eri vaihtoehtojen välillä eivät ole merkittäviä. Siten vaikutukset merenpohjaan ja veden laatuun ovat myös lähes samat. Eri vaihtoehtojen välillä ei arvioida olevan merkittäviä eroja meluhaitoissa eikä ilmakehään kohdistuvissa päästöissä. 11.2.4 Alavaihtoehto 1a/2a Alavaihtoehdon 1a/2a (Suomen alueella oleva Suursaaren eteläpuolinen alue) vaikutukset eivät poikkea merkittävästi ilman alavaihtoehtoja toteutettavan vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutuksista. Alavaihtoehdon 1a / 2a ilmassa ja veden alla aiheuttama melu ei eroa merkittävästi vaihtoehtojen 1 ja 2 meluvaikutuksista.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 655 11.3 Yhteenveto bioottiseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset bioottiseen ympäristöön on arvioitu luvussa 8.2. 11.3.1 Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia. 11.3.2 Vaihtoehto 1, C14 Vaikutukset bioottiseen ympäristöön aiheutuvat pääasiassa melupäästöistä ja visuaalisista häiriöistä, merenpohjan peittymisestä ja sedimenttien leviämisestä esimerkiksi asennustöiden yhteydessä (ammusten raivaaminen, kiviaineksen läjitys ja ankkurien käsittely). Useimmat vaikutukset liittyvät läheisesti edellä kuvattuihin veden laatuun kohdistuviin vaikutuksiin. Reitti on pyritty optimoimaan niin, että vältetään suoria vaikutuksia esim. pohjakasvillisuuteen ja tunnettuihin merkittäviin lintualueisiin. Asennustyöt vaikuttavat jonkin verran pohjaeläimistöön. Rakennusvaiheessa pohjaeliöstölle aiheutuu jonkin verran haittaa ja pohjaeliöstöä myös häviää. Tämä johtuu pääasiassa meren pohjaan kohdistuvista suorista fyysisistä muutoksista ja resuspendoituneiden sedimenttien uudelleenkerrostumisesta. Vaikutus vaihtelee pohjaeliöyhteisöjen luonteen ja uudistumiskyvyn mukaan ja on pääasiassa palautuva. On odotettavissa, että palautuminen on nopeaa ja siihen kuluu aikaa eliö yhteisön rakenteesta riippuen muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Pitkäikäisiä lajeja, joiden uudistuminen kestää merkittävästi kauemmin, ei ole havaittu reitin varrella Suomen alueella. Suurin osa rakennustöistä tehdään syvissä vesissä (syvyys yli 60 metriä), joissa meren pohjan elinympäristöt ovat viimevuosikymmeninä olleet hyvin vähä happisia. Merentutkimus laitok sen tekemässä kenttätutkimuksessa ilmeni, että näillä syvän veden alueilla ei usein ollut lainkaan pohjaeläimistöä tai pohjaeläimistö koostui vain muutamasta lajista. Siksi vaikutukset merieläimistöön arvioidaan näillä alueilla varsin vähäisiksi. Käyttövaiheesta aiheutuu vain vähäisiä vaikutuksia ja vain siinä tapauksessa, että kiviainesta on läjitettävä vielä lisää. Planktiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääasiassa sedimentin resuspendoitumisesta ja sen seurauksena voimistuvasta sameudesta (joka voi johtaa kasvi planktonin toiminnan vähenemiseen), ravinteiden vapautumisesta (joka voi lisätä kasviplanktonin toimintaa) sekä haitta-aineiden vapautumisesta. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä ja kohdistuvat pieneen alueeseen.
656 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 Merkittäviä vaikutuksia kaloihin ja kalakantoihin Suomen talousvyöhykkeellä ei ole odotettavissa. Rakennusvaiheessa Nord Stream -hankkeen suurin kaloihin ja kalakantoihin kohdistuva vaikutus on karttamisreaktio alueilla, joilla rakennustöiden yhteydessä syntyy suspendoitu neen sedimentin muodostamia pilviä. Vaikutus on palautuva, paikallinen ja lyhytaikainen. Rakennusvaiheen vaikutukset eivät ulotu silakan kutupaikkoihin eivätkä alueisiin, joilla niistä aiheutuisi merkittävää haittaa pelagisen kilohailin mätimunille. Käytön aikaisia vaikutuksia ei ole odotettavissa. Merkittävimmät mahdolliset vaikutukset merinisäkkäisiin voivat aiheutua ammusten raivaamisesta räjäyttämällä. Vaikutuksen merkityksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen, sillä ennen räjäytystöiden aloittamista pyritään varmistamaan, ettei turva-alueella ole yhtään nisäkäs yk silöä. Turva-alueen säde on kaksi kilometriä. Sitä säädetään esimerkiksi ammusten la jin ja äänen leviämiseen vaikuttavien tekijöiden perusteella uusimpien tietojen ja varovaisuus periaatteen mukaisesti. Muut rakennus- ja käyttövaiheessa tehtävät, sedimenttien resuspendoitumista ja haitta-aineiden vapautumista aiheuttavat toimet on arvioitu vaikutuksiltaan vähäisiksi. Putkilinjojen rakennustyöt tehdään etäällä kaikista tunnetuista hylkeiden lepopaikoista. Merkittävin rakennusvaiheen aikainen lintuihin kohdistuva vaikutus on lintujen kaikkoaminen putkenlaskualusta ympäröivältä alueelta, jonka säde on enintään kaksi kilometriä. Vaikutus kohdistuu samaan paikkaan kuitenkin vain muutaman tunnin tai muutaman päivän ajan. Sa malla alueella sedimentin resuspendoitumisesta johtuva sameuden pieni lisääntyminen voi haitata sukeltajalintujen ravinnonhankintaa. Kuten edellä mainittiin, linnut kuitenkin pääasiassa karttavat aluetta visuaalisen häiriön ja melupäästöjen vuoksi. Lisäksi suurin osa put ki linjasta kulkee alueilla, jotka ovat liian syviä lintujen ravinnonhankintaan (yli 60 metriä). Si ten rakennus töiden vaikutukset lintuihin arvioidaan merkitykseltään vähäisiksi, vaikka matalam man Kalbåda grundin alueen tavallista suurempi merkitys otettaisiin huomioon. Myös Kal bå dagrun din alueella lintuihin kohdistuu vain lyhytaikainen vaikutus. Kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (IBA-alueet) ja kansallisesti tärkeisiin lintualuei siin (FINIBA-alueet) ei Suomen aluevesillä kohdistu suoria vaikutuksia. Käyttövaiheen huoltotöistä ei aiheudu vaikutuksia lintuihin. Suomen talousvyöhyk keellä ei ole odotettavissa pohjaeliöstön vähenemisestä aiheutuvia välillisiä vaikutuksia mui hin ekosysteemin osiin, kuten kaloihin ja lintuihin. 11.3.3 Vaihtoehto 2, C16 Reittivaihtoehdon 2 vaikutukset bioottiseen ympäristöön Suomen talousvyöhykkeellä ovat hyvin samankaltaisia kuin vaihtoehdon 1 vaikutukset. Vaihtoehto 2 (C16) on reitiltään noin 90-prosenttisesti sama kuin vaihtoehto 1 (C14). Reitit eroavat toisistaan Kalbådagrundin alueella noin 40 kilometrin osalta (katso luku 8.1). Reittivaihtoehtojen vaikutusten erot johtuvat pääasiassa reittien välisten erojen (reittivaihtoehtojen 1 ja 2 välinen etäisyys on enintään viisi kilometriä) aiheuttamista pienistä eroavaisuuksista tarvittavien merenpohjan muokkaustöiden laajuudessa ja rakennusalueen syvyydessä.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 657 Lintujen kannalta ero on merkittävin Kalbådagrundin alueella. Reittivaihtoehto 2 kulkee sy vem millä alueilla ja on jonkin verran kauempana tunnetuista pesintäyhdyskunnista kuin vaih toehto 1. Koska vaihtoehto 2 kulkee syvemmällä ja kauempana pesintäyhdyskunnista, sen vaikutus lintuihin saattaa olla jonkin verran vähäisempi kuin vaihtoehdon 1. Muiden vertailu parametrien (muokkaustyöt, sedimentit jne.) arvot poikkeavat toisistaan vain vähän, eikä niillä ole juurikaan merkitystä lintujen kannalta. Voidaan kuitenkin todeta, että reittivaihtoehdon 2 aiheuttama kokonaisvaikutus linnustoon saattaa olla hieman pienempi kuin reittivaihtoehdon 1 kokonaisvaikutus. Tämä johtuu pääasiassa reittien syvyyseroista Kalbådagrundin alueella. Molempien vaihtoehtojen vaikutukset on kuitenkin arvioitu vähäisiksi. 11.3.4 Alavaihtoehto 1a / 2a Alavaihtoehdon 1a / 2a (Suomen alueella oleva Suursaaren eteläpuolinen alue) vaikutukset eivät poikkea merkittävästi ilman alavaihtoehtoja toteutettavan vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutuksista. 11.4 Yhteenveto suojelualueisiin kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset suojelualueisiin on arvioitu luvussa 8.3. 11.4.1 Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia. 11.4.2 Vaihtoehto 1 Suojelualueisiin kohdistuvina vaikutuksina on arvioitu pääasiassa vaikutuksia veden laatuun ja rakennustöiden aiheuttamaa melua. Suomen talousvyöhykkeellä hankealueen etäisyys Natura 2000 -alueesta ja muista suojelualueista on niin suuri (yli 9 km), että sedimentaatiota, meluhaittoja tai muita fysikaalisia vaikutuksia ei ole odotettavissa. Suojelualueiden ulkopuolella liikkuville muuttolinnuille rakennusalueen vedet ovat yleensä liian syviä ravinnon hankintaan (yli 60 metriä). Lisäksi melu ja visuaaliset häiriötekijät pitävät
658 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 linnut loitolla. Nisäkkäisiinkään ei odoteta kohdistuvan vaikutuksia, sillä kaikki nisäkkäät pyritään hätistämään pois alueelta ammusten raivauksen ajaksi. Suojelualueiden luonnonsuojelullisiin arvoihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. 11.4.3 Vaihtoehto 2 Reittivaihtoehto 2 kulkee Kalbådagrundin alueella syvällä ja jonkin verran kauempana suoje lu alueista ja tunnetuista pesintä- ja lisääntymisalueista kuin vaihtoehto 1. Siksi sen vaikutuksetkin saattavat olla jonkin verran vähäisemmät. Todettakoon kuitenkin, että kummankin vaihtoehdon vaikutukset arvioidaan olemattomiksi tai vähäisiksi. Muilla alueilla vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehdon 1 vaikutukset. 11.4.4 Alavaihtoehto 1a / 2a Alavaihtoehto 1a / 2a ei eroa vaikutuksiltaan merkittävästi vaihtoehdosta 1 ja 2. 11.5 Yhteenveto talouselämään ja ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista Vaikutukset taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sekä ihmisiin on arvioitu luvussa 8.4. 11.5.1 Vaihtoehto 0 Hanke ei vaikuta talouselämään eikä ihmisiin. 11.5.2 Vaihtoehto 1, C14 Nord Stream -putkilinjojen rakennustöihin osallistuvien alusten ympärille on muodostettava turva-alue. Rakennustyöt Suomen yksinomaisella talousalueella kestävät useita kuukausia ja niitä tehdään useassa jaksossa. Koska rakennusalue sijaitsee avomerellä kaukana kapeista väylistä, yleisen laivaliikenteen ei tarvitse siirtyä riskialttiille alueille, kuten matalikoille. Siksi laivaliikenteelle odotetaan aiheutuvan vain vähäisiä vaikutuksia. Sedimenttien leviämisen arvioidaan vaikuttavan kalastukseen rakennusalueella, sillä kalat todennäköisesti karttavat aluetta jonkin aikaa. Käyttövaiheen aikana pohjatroolausta rajoi-
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 659 tetaan epätasaisten pohja-alueiden vapaiden jännevälien ja putkilinjoja tukevien merenpohjan muokkaustöiden takia. Vaikutus on kuitenkin vähäinen, sillä Suomenlahdella harjoitettava kalastus on pääasiassa väliveden troolausta, jossa troolit (verkot) eivät ole lähellä merenpohjaa. Kuitenkin, kun otetaan huomioon putkilinjan pysyvyys ja epävarmuus kalastuksen sujumisesta putkilinjan käytön aikana, kalastukseen kohdistuvan kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan kohtalainen. Sotilasalueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan paikallisia, koska putkilinjan reitti kulkee vain yhden ampuma-alueen läpi. Puolustusvoimille ilmoitetaan liikkuvasta ra ken nustyö maasta, sillä työmaa on vähän aikaa yhdellä sotaharjoitusalueella ja kulkee muu tamien läheltä. Käyttövaiheessa putkilinja ei häiritse sotaharjoituksia. Vaikutukset ovat siten vähäisiä. Putkilinja ei estä nykyisten kaapelien käyttöä eikä huoltoa. Putkilinjat ovat turvallisella etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimapuistoista ja nykyisistä maa-aineksen ottoalueista eivätkä siten haittaa niitä. Sillä mannerjalustan alueella, jonka läpi suunniteltu putkilinjan reitti kulkee, ei tiedetä olevan käynnissä tai suunnitteilla luonnonvarojen hyödyntämishankkeita lukuun ottamatta yhtä hiljattain tehtyä valtaushakemusta (ks. luku 5.6.7.5). Putkilinjan reitti kulkee useiden kulttuuriperintökohteiden läheltä. Vaihtoehdon 1 reitillä on yksi hylky. Museovirasto on tarkastanut sen ja todennut, että hylyn historiallinen arvo on vähäinen. Ankkurikäytävässä sijaitsevia kulttuuriperintökohteita vältetään ja ankkureiden käsittelyn ajaksi niiden ympärille perustetaan erillisiä suojavyöhykkeitä. Haitta-aineiden leviäminen rakennustöiden aikana aiheuttaa vain vähäistä ja paikallista veden haitta-ainepitoisuuden lisääntymistä. Haitta-aineiden kulkeutumisesta ihmisiin ei aiheudu terveysvaaraa. Hankkeella voi olla kohtalaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin lähinnä yleisen turvallisuudentunteen kautta. Huoli juontaa ilmeisesti juurensa hankkeen historiasta. Mahdollisia vaikutuksia voidaan lieventää lisäämällä avointa ja läpinäkyvää keskustelua eri osapuolten välillä. Matkailuun ja virkistystoimintaan ei odoteta kohdistuvan vaikutuksia, sillä putken laskusta ei arvioida aiheutuvan liikenteelle sellaista häiriötä, että se haittaisi matkustajalaivojen ja huvialusten liikennöintiä. 11.5.3 Vaihtoehto 2, C16 Vaihtoehdolla 2 on suurempi paikallinen vaikutus laivaliikenteeseen Kalbådagrundin alueella, koska reitti risteää lähes kohtisuoraan laivaväylän kanssa. Vaihtoehdon 2 vaikutus laivaliikenteeseen on kuitenkin lyhytaikaisempi, joten sen arvioidaan olevan hieman vaihtoehdon 1 vaikutusta pienempi.
660 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 Reittivaihtoehto 2 (C16) kulkee useampien tunnettujen troolikalastusalueiden halki kuin vaihtoehto 1, mutta molempien vaihtoehtojen kokonaisvaikutus kalastukseen arvioidaan mer kityksettömäksi. Reittivaihtoehdon 2 vaikutukset sotilasalueisiin ovat samat kuin vaihtoehdon 1. Reitit ovat suurimmaksi osaksi samat, eikä toisistaan poikkeavien osuuksien läheisyydessä ole sotilasalueita. Arvioidut vaikutukset nykyiseen tai suunniteltuun infrastruktuuriin eroavat vain siltä osin, että vaihtoehdossa 2 kaapeliristeämiä on kaksi enemmän. Sopimuksilla varmistetaan, ettei risteämisestä aiheudu haittaa kaapeleille. Vaihtoehtoon 1 verrattuna reittivaihtoehdon 2 lähettyvillä on yksi pieni hylyn osa enemmän. Museovirasto on tarkastanut hylyn ja todennut sen historiallisen arvon vähäiseksi. Reittivaihtoehtojen 1 ja 2 aiheuttamilla vaikutuksilla ihmisten terveyteen tai matkailuun ei ole eroa. 11.5.4 Alavaihtoehto 1a/2a Alavaihtoehdossa 1a / 2a kaapeliristeyksiä on kummankin putkilinjan reitillä vain yksi vähemmän kuin reittivaihtoehdoissa 1 ja 2. Alavaihtoehdon 1a / 2a suunniteltu reitti ei risteä venä läisen UCCBF-sotilaskaapelin kanssa. Museovirasto ei ole vielä arvioinut alavaihtoehdon 1a / 2a reitin varrella olevia mahdollisia kult tuuriperintökohteita. Alavaihtoehdolla 1a / 2a voidaan kuitenkin olettaa olevan sama vaikutus kulttuuriperintökohteisiin kuin reittivaihtoehdolla 1 (C14). Alue tutkitaan ennen rakennustöiden aloittamista. Alavaihtoehdon 1 / 2a aiheuttamat vaikutukset eivät muutoin merkittävästi eroa reittivaihto ehtojen 1 ja 2 aiheuttamista vaikutuksista.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 661 11.6 Yhteenveto käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdista Käytöstä poistamiseen liittyvät eri vaihtoehdot selvitetään erillisellä tutkimuksella ennen kuin käytöstä poistaminen aloitetaan. Tutkimukseen sisältyy eri vaihtoehtojen teknisen ja ta loudellisen toteuttamiskelpoisuuden arviointi sekä ympäristövaikutusten analysointi. Kun käytöstä poistaminen tulee ajankohtaiseksi, toimintastrategia valitaan muista hankkeista kertyneen kokemuksen, Nord Stream -putkilinjojen toteutuneista ympäristövaikutuksista kertyneiden tietojen, alan yleisten käytäntöjen ja voimassa olevan lainsäädännön perusteella. On todennäköistä, että kyseisenä ajankohtana viranomaismääräykset ja paras käytäntö edellyttävät, että käytöstä poistamisesta ei saa aiheutua kuin merkityksettömiä tai korkeintaan vähäisiä ympäristövaikutuksia. Nykyisen rajallisen kokemuksen perusteella todennäköisin ja kokonaisvaikutuksiltaan käytännössä merkityksetön strategia on putkilinjan jättäminen me renpohjaan. Putkilinjan talteenotto eli sen poistaminen merenpohjasta käyttöiän päätyttyä aiheuttaisi todennäköisesti vähäisiä ympäristövaikutuksia, jotka ovat verrattavissa putkilinjan rakentamisesta aiheutuviin vaikutuksiin.
662 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 11.7 Yhteenveto odottamattomien tapahtumien riskien arvioinnista Odottamattomien tapahtumien vaikutukset (riskien arviointi) on esitetty luvussa 9. Nord Stream -putkilinjan rakentamisesta ja käytöstä ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien riskien analyysien mukaan kaikki kyseiset riskit ovat projektia varten sovittujen riskikriteerien perusteella hyväksyttäviä. Putkilinjan rakentamisen aikana ainoa kolmansiin osapuoliin koh - distuva riski on miehistön ja matkustajien vaarantuminen siinä tapauksessa, että asen nuspaikan ohittavat alukset törmäävät asennusaluksiin. Nämä riskit alittavat yleisöön koh distuvien riskien kriteerit selvästi. Rakennustöiden aikana merkittävimmät ympäristöön kohdistuvat riskit liittyvät säiliölaivan ja rakennusalusten törmäyksessä mahdollisesti aiheutuviin öljyvahinkoihin. Rakennusalusten ympärille muodostettavien suojavyöhykkeiden avulla tällai sen tapahtuman todennäköisyys pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi. Sotatarvikkeiden raivaustöiden vaikutukset on käsitelty luvussa 8. On epätodennäköistä, että put kilinjan asentamisen yhteydessä enää odottamatta löytyisi räjähtämättömiä ammuksia, mutta tämän varalta käytössä on tarkat turvallisuutta ja raivausmenettelyä koskevat ohjeet. Tutkimusten yhteydessä merenpohjasta löytyi paljon erilaisia tynnyreitä ja muita vastaa vanlaisia esineitä. Useimmat näistä on arvioitu vaarattomiksi ympäristölle, sillä ne ovat ol leet aukinaisia jo pitkään. Lisätutkimuksia edellyttäviä ja riskikohteiksi arvioituja esineitä pyri tään mahdollisuuksien mukaan välttämään rakennustöiden aikana putkilinjan reiti tys tä muuttamalla. Katso lisää luvuista 13 (vaikutusten lieventämistoimenpiteet) ja 14 (jatko suunnittelu). Putkilinjan käytön aikana kolmansiin osapuoliin kohdistuvat riskit liittyvät mahdolliseen putki linjan vikaan, kaasuvuotoon ja kaasupaloon, jotka voisivat vaarantaa vaikutusalueella kulkevien alusten matkustajien ja miehistön turvallisuuden. Tämän riskin on osoitettu olevan hyvin pieni. Putkilinjan vioittumisen todennäköisin mahdollinen syy on ankkurien raahaaminen (tai joillakin osuuksilla laivan uppoaminen). Putkilinja merkitään merikarttoihin, ja näin varmistetaan, että linjan lähistöllä liikennöivillä aluksilla ollaan tietoisia sen sijainnista. Vapaiden jännevälien yläpuolella kalastamiseen liittyy pieni vaara, että kalastusväline jää kiinni vapaan jännevälin alle laitevian tai navigointivirheen seurauksena. Tällaisen odotta mat toman tapahtuman riski on niin pieni kuin käytännössä on mahdollista (ALARP). Riskien edelleen vähentämiseksi putkilinjan sijainti ja tietoa vapaista jänneväleistä tullaan liittämään karttoihin, jotka toimitetaan kalastajien saataville asiaankuuluvien jakelukanavien kautta. Edelleen varmistaakseen että kalastajat tietävät kuinka kalastaa putkilinjan läheisyydessä, Nord Stream varmistaa että kaikille Itämeren kalastajille järjestetään asiasta ammatillinen koulu tus ja tietomateriaalia tulee olemaan saatavilla kaikkialla putkilinjaa ympäröivillä alueilla.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 663 11.8 Yhteenveto reittivaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailusta Eri reittivaihtoehtojen ympäristövaikutuksista esitetään yhteenveto seuraavassa taulukossa 11.1 sekä rakennus- että käyttövaiheen osalta. Arviointiprosessissa reittivaihtoehtojen välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja ympäristövaikutuksissa. Taulukko 11.1. Reittivaihtoehtojen vaikutusten vertailu Suomen talousalueella. Taulukon arvot ovat kyseiseen kohteeseen kohdistuvien vaikutusten suurimpia arvioituja arvoja. Alavaihtoehdon 1a/2a arviointi sisältää myös vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset. Vaikutuksen mitta-asteikko: +++ = merkittävä myönteinen vaikutus, ++ = kohtalainen myönteinen vaikutus, + = vähäinen myönteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta, = vähäinen haitallinen vaikutus, = kohtalainen haitallinen vaikutus, = merkittävä haitallinen vaikutus. (X) = lievennystoimet on jo tehty, (*) = tarvitaan lisää lievennystoimia ASTEIKKO 0 + + + + + + Vaihtoehto 0: toteuttamatta jättäminen Vaihtoehto 1 (C14) Vaihtoehto 2 (C16) Alavaihtoehto 1a/2a Merenpohja 0 (X) (X) (X) Vedenlaatu 0 (X) (X) (X) Fysikaalinen ympäristö Ilmanlaatu 0 0 0 0 Melu 0 0 0 0 Bioottinen ympäristö Visuaaliset tekijät Pohjaympäristö (benttinen) Planktinen ympäristö Kalat ja kalakannat 0 0 0 0 0 (X) (X) (X) 0 0 0 0 0 (X) (X) (X) Merinisäkkäät 0 (X)(*) (X)(*) (X)(*) Merilinnut 0 (X) (X) (X) Suojelualueet Suojelualueet 0 0 0 0
664 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 ASTEIKKO 0 + + + + + + Vaihtoehto 0: toteuttamatta jättäminen Vaihtoehto 1 (C14) Vaihtoehto 2 (C16) Alavaihtoehto 1a/2a Laivaliikenne 0 0 0 0 Kalastus 0 (*) (*) (*) Sotilasalueet 0 0 0 0 Infrastruktuuri 0 0 0 0 Sosioekonominen ympäristö Luonnonvarat 0 0 0 0 Kulttuuriperintökohteet 0 0 (X) 0 (X) 0 (X) Ihmisten terveys 0 0 0 0 Matkailu ja virkistys Sosiaaliset vaikutukset 0 0 0 0 0 (*) (*) (*) 11.8.1 Reittivaihtoehtojen 1 ja 2 vertailu Vaikka kaikkien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset onkin arvioitu vähäisiksi, voidaan to deta, että vaihtoehtojen välillä on pieniä eroja. On selvää, että teknisten erojen vuoksi vaihtoehtojen vaikutuksissa on nähtävissä pieniä eroja. Tässä vaikutusten arvioinnissa pieniä eroja on todettu seuraaviin kohteisiin kohdistuvissa vaikutuksissa: merenpohja pohjaeläimistö merinisäkkäät merilinnut suojelualueet laivaliikenne kalastus infrastruktuuri. Eroja pidetään vähäisinä, mikä tarkoittaa, että ne eivät vaikuta luvussa 11.8 käsiteltyyn vaikutuksen kokonaismerkitykseen. Alavaihtoehtojen 1a ja 2a aiheuttamat vaikutukset eivät eroa merkittävästi reittivaihtoehtojen 1 ja 2 aiheuttamista vaikutuksista.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 665 Taulukko 11.2. Päätelmät vaihtoehtojen 1 ja 2 eroista. + = hieman parempi, = hieman huonompi, 0 = ei eroa 11.9 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Tässä raportissa arvioidaan ainoastaan vaikutuksia, jotka syntyvät Suomen alueella ja vaikuttavat pelkästään Suomessa. Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset (Suomesta Viroon ja Vi rosta Suomeen, Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen, Suomesta Ruotsiin ja Ruotsista Suomeen) käsitellään Nord Stream -hankkeen Espoo-raportissa.
666 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 11.10 Hankkeen toteutettavuus ja vaihtoehdot YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiraportissa on esitettävä riittävä selvitys hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ja eri vaihtoehdoista. Hankkeen eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus on arvioitu hankkeen taustatietojen, projekti kuvauksen, hankealueen nykytilanteen ja tässä YVA-selostuksessa esitetyn vaikutusten arvioinnin perusteella. Reittisuunnitelmaa on kehitetty mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi. YVA-prosessissa ja samanaikaisessa teknisessä suunnittelussa on sovellettu seuraavia varotoimia: ympäristön kannalta herkkien alueiden välttäminen muokkaustöiden rajoittaminen mahdollisimman vähiin mahdollisuuksien mukaan pelkkä kiviaineksen läjitys huippujen poiston (kovien harjanteiden ruoppaus tai räjäytys), ojituksen ja ruoppauksen sijasta. Vaikutusten arvioinnin loppuvaiheessa Nord Stream ilmoitti, että aikomuksena on käyttää mo lempien putkilinjojen (kaakkoinen ja luoteinen) ensimmäisten 300 kilometrin asennuksessa dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta ilman ankkureita. Tästä osuudesta 177 kilometriä on Suomen yksinomaisella talousvyöhykkeellä. Ensimmäisen putkilinjan 198 kilometrin mittainen loppuosa ja koko 375 kilometrin mittainen toinen putkilinja on edelleen tarkoitus asentaa ankkuroidusta putkenlaskualuksesta käsin. Vaikutusten arviointi perustuu kuitenkin pahimmalle mahdolliselle vaihtoehdolle, jossa putkenlaskussa oletetaan käytettävän pelkästään ankkuroitua alusta. Hankealueesta käytettävissä olevien tietojen ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan ennustaa, että hankkeen kaikki vaihtoehdot (vaihtoehdot 1 ja 2 sekä alavaihtoehto 1a / 2a) ovat ympäristön kannalta hyväksyttäviä ja toteuttamiskelpoisia. Vaikutusten arvioinnin ja teknisen suunnittelun perusteella hankkeesta vastaava pitää vaihtoehtoa 2 (C16) parempana vaihtoehtona. Nollavaihtoehdon perusteet esitetään Nord Stream Espoo-rapor tissa laajemmin kuin vain Suomen yksinomaisen talousvyöhykkeen osalta. Suunniteltujen myöhemmin toteutettavien lievennystoimien ja ehdotetun seurantaohjelman avulla vielä varmistetaan YVA:n asianmukaisuus.