Ripari meni todella nopeasti. Talvikuva: Esko Jämsä
Ripari oli kiva ja opittiin vähän uusia asioita, Teo sanoi. Ekalla kerralla tuntu, e se kestäis liian kauan. Koko ripari meni todella nopeasti. Kiva, välil vähän tylsä mut silti joskus ihan kiinnostava, Ada arvioi ripariaikaa. Nyt on haikee fiilis. Ihan mukavaa, mutta välillä rasittava kun painostettiin ulkoläksyillä, Niilo antoi terveiset rakkaille isosille. Ei se viikottain käyminen ollut paha, kunnes treeniajat muuttuivat samalle päivälle. Oli alussa vähän jännää, mut kyllä se siitä, Lassi kommentoi ripariaikaa. Nyt tuntuu ihan hyvältä, Alexander totesi viimeisellä oppiksella. Mielen-kiintoisalta, Roope totesi lyhyen ytimekkäästi ja moni-ilmeisesti. Osin hupaisaa. Joskus oli tyhjiä hetkiä. En moiti, kiittelee Jere. Riparin alun tunnelmani oli jännittynyt, nyt tuntuu tyytyväiseltä. Kävimme läpi paljon asioita hyvin yksityiskohtaisesti ja luimme Raamattua, Paljon asiaa.. Veera hahmottaa riparia. Riparille on aina ollut kiva tulla. Olen oppinut täällä paljon. Ripari oli opettavainen, auttavainen ja valaiseva, Jenni kiteyttää omaa ripariaan. Alussa vähän jännitti, nyt tuntuu haikealta. Kim riparilaisemme oli harjoittelu- ja kilpailumatkalla Italiassa ja Hollannissa. Hän ei valitettavasti päässyt antamaan palautetta.
Kim konfirmoidaan elokuussa Lapin riparin kanssa Herttoniemessä. Tammikuussa opiskelimme lauantain ja sunnuntain Herttoniemen kirkolla. Viikonlopussa oli lukuisa määrä oppijaksoja. Monen kokemus oli että on kuin oltaisiin leirillä. Lauantaina mukana olivat myös vanhemmat, joiden kanssa työskenneltiin mm. aikamatkalla. Sunnuntaina riparisunnuntaina oli mukana myös neljä muuta ripariporukkaa. Kirkolla oli aika hälinää, hankala seurata ohjelmaa, Jere kommentoi. Oli hyvää ruokaa ja tunsin ihmisiä toisilta ripariryhmiltä, Ada sanoi. Oli mukava vk lp, ohjaajat ja isoset tuntuivat mukavammilta, Jenni havannoi. Viikonloppuna tuli paljon tietoa kahden päivän aikana ja se oli aika kiinnostavaa. Se oli mukavaa ja opin paljon eri asioita kirkon toiminnasta, Veera toteaa. Meillä on ollut ilo nauttia vapaaehtoisten isosten toiminnasta riparilla. He myös saapuivat koulupäivien jälkeen ensin isospalaveriin ja sitten ohjaamaan loppuiltaa riparille. Isosten osaaminen vaikutti hyvältä. Isoset olivat mukavia ja ystävällisiä, Veera kehui. Isoset olivat parhaimmillaan hartauksissa. Ohjaajat Vivi ja Simo olivat mukavia ja oli tosi kivaa että he olivat täällä. Riparin tunneilla oli mukavaa kuulla eri ohjaajien erilaisia näkemyksiä ja tarinoita. Veera jatkaa. Isoset heittää hyvää läppää, Jenni arvosti. Ilman Viviä ja Simoa riparilla olisi ollut surkuhupaisaa, Jenni jatkoi hieman arvoituksellisesti. Koko tätä riparin porukkaa tulee kova iksu, Jenni huokaisee haikeana. Ootte kaikki hassuja Isoset osaa kysyä asioita ja haluaa kuunnella nuorta. Parhaimmillaan isoset olivat ryhmiksissä, Teo kehui isosten toimintaa ja työskentelyä. Oppiksen pitäjien vaihtuminen ei haitannut. Oli hyvä, että Vivi ja Simo olivat paikalla, Teo jatkaa. Vivi ja Simo toivat semmosta energiaa, Jere kuvaa nuoren ohjaajakaksikon toimintaa riaparilla. Isoset olivat professional, Jere lisää. Äksdee oli kiva kokemusz. Kitoss! Oli kivaa olla tääl riparil! huudahti Ada. Rukoushelmet olivat kivat!
Mitä sinulle toivoisin? Hyvä riparilainen, kiitos keväästä. On ollut olla ilo kanssasi viettämässä yhteistä ripariamme täällä Myllypuron kirkolla ja toisinaan Herttoniemessä. Riparillemme on ollut omaleimaista asioiden huolella pureksiminen. On hyvä kyseenalaistaa, kysellä ja pohtia itse asioita läpi, ja muodostaa oma kanta vasta sen jälkeen. Toivon, että olette tänä keväänä tehneet Jumalan suhteen niin. On asioita, joihin voit elämässäsi vaikuttaa, ja on asioita, joihin et voi. Asioihin, joihin voitte vaikuttaa, annan omat teesini niiden edistämiseksi. Ne ovat seuraavat: Pohdi ja kysele. Ole luovuttamatta. Jätä tilaa ihmettelyyn. Valitse viisaasti. Luota siihen, että opit. Miksi nämä ovat teesini teille? Koska liian helposti elämä ja sen hienous menee ohi. En tarkoita sitä, että joka päivä olisi juhlaa. Sillä se ei ole, eikä se tule olemaan. Mutta omalla asenteellasi ja omilla valinnoillasi voi olla hyvinkin suuri vaikutus siihen, kuinka raskaana koet arjen kun se on raskaimmillaan, ja kuinka vaikeita ovat vastoinkäymiset niiden tullessa vastaan. Kaikki saavat kyllä tulla Syliin suureen juoskaa Saako tulla hänkin jolla parta jo kasvaa Valtakuntaan pääsee kun on lapsen kaltainen Entä jos sielu ei ole enää puhtaanvalkoinen Sama vanha sielu on mutta viattomuus puuttuu Miksi usko aikuisen analyysiksi muuttuu? Isä tahdon tietää onko mahdollista samaistua poikaan valokuvaalbumista Viattomuuden vaatteet ovat jääneet pieniksi Idän Ihmeet - Pallomerimies
Annan teesini teille, koska omassa elämässäni ne ovat keino huonoimpana päivänä selviytyä vähän paremmin. Toivon, että kykynne ajatella, tehdä huomioita ja pohtia järjen avulla säilyy elämänne aikana. Toivon myös, ettei järkenne sumenna sitä, mitä ette pysty selittämään. Kaikkea elämässä ei näe järjen ja ajattelun kautta, eivätkä kaikki asiat ole selitettävissä niiden keinoin. Toivon siis, että järki ei sumenna myöskään sitä, mitä näette ja mitä tunnette. Toivon, että kasvaessanne aikuisiksi säilytätte tämän keväisen kyselevän ja pohtivan asenteen sekä keskustelunhalun asioista. Asioita ei ole tarpeen ottaa itsestäänselvyyksinä, ja harva asia oikeastaan edes on itsestäänselvyys, joten on hyvä pureksia ja sulatella syötäväänsä rauhassa. Toivon, että teillä olisi lapsen kyky ihmetellä maailmaa, kun kasvatte kohti aikuisuutta ja alatte elämään sitä. Näe silmilläsi, koe elämääsi. Löydä uutta katseltavaa arjestasi, ihastele maailmaa, jossa elät. Nauti niistä elämän hyvistä päivistä täysin rinnoin, sillä ennen kuin huomaatkaan, voivat vaikeudet taas tulla eteen. Tee niistä hetkistä elämisen arvoisia, joihin niin voit tehdä. Älä hukkaa elämääsi, vaan tartu siihen, mitä Jumala tarjoaa. Tartu tilaisuuteen tänään, huomenna, kymmenen vuoden, kahdenkymmenen vuoden ja vielä viidenkymmenenkin vuoden päästä. Jos sinulla on tilaisuus, jonka jätät käyttämättä, saatat katua sitä myöhemmin. Arki odottaa aina, joten toteuta haaveitasi ja unelmiasi jos sinulla on siihen mahdollisuus. Älä anna arjen viedä unelmiasi. Harkitse, mihin sinulla on mahdollisuus, ja mitkä asiat ovat ne, joita kohti kapuat elämäsi aikana. Valitse viisaasti. Usko ja luota siihen, että opit. Liian monet antautuvat ajatukselle, etteivät osaa jotain, ja luovuttavat. Älä luovuta. Ja lopuksi niistä asioista, joihin et voi vaikuttaa: Jumalan siunausta niihin. Toivon, ettet lannistu, jos elämä heittelee, etkä voi sille mitään. Paremmat päivät tulevat kyllä. Maltti on valttia. Jumalan siunausta juhlapäivänäsi ja elämääsi, iso kiitos tästä keväästä. Oli ilo olla osana ripariasi. Lapsenkaltaista ihmettelyä toivoo riparin opettajasi Vivi
Sinulle Kevään aikana olemme tutustuneet toisiimme ja toivottavasti myös hieman itseemme, olemme löytäneet vastauksia mutta aina vain myös lisää kysymyksiä. Tässä vastaus muutamaan: Anna palaa! Älä jää tuleen makaamaan vaan toimi, sano, kerro, laula, kuuntele, piirrä, kuvaa, maalaa, tanssi ja juokse! Olet luotu olemaan ihmisten kanssa ja olet luotu toimimaan oikein joten älä murehdi vaan elä niin kuin tuntuu hyvältä, seiso periaatteidesi takana, anna sydämesi ohjata sinua eteenpäin. Et muuta navigaattoria kaipaa, sillä tämän sisään asennetun erikoisominaisuuden vuoksi olet matkalla tulevaisuuteen, joka on sellainen kuin SINÄ sen haluat olevan! Sillä Sinä, Minä Ja naapurin Pena olemme vastuussa siitä millainen tulevaisuus Meillä on. En sen paremmin osaa sinulle, juuri SINULLE, kertoa mitä tehdä tässä maailmassamme jossa kaikki käy välillä vaikeaksi, ikäväksi ja surulliseksi. Mutta toivon että muistat Rakkauden sanoman josta olemme puhuneet ja joka koskee meitä kaikkia! Olet rakastettu, toivottu ja kaivattu. Siinäpä se, minun terveiseni sinulle. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, tavataan taas kirkolla! Terveisin Simo
Eksyneenä ja löydettynä Elämä näyttäytyy välillä selkeältä polulta, jota pitkin on helppo astella. Välillä polut hämärtyvät tai tulemme erilaisiin risteyskohtiin. Silloin tarvitsemme suunnistustaitoa. On tehtävä päätöksiä mihin suuntaan lähdemme kulkemaan. Nouskoon tie kohtaamaan sinut. Olkoon tuuli aina sinulle myötäinen. Paistakoon aurinko lämpimästi kasvoillesi ja langetkoon pelloillesi lempeä sade. Ja siihen asti että tapaamme taas, pitäköön Jumala sinua lempeästi kämmenellään. - Vanha kelttiläinen siunaus Rippikoulu on paikka, jossa tarkistamme omaa kulkusuuntaamme. Se antaa meille reittioppaan, jonka turvin voimme lähteä turvallisin mielin liikkeelle. Vaikka maailman teillä eksymmekin useasti, pysähtymällä, tarkistamalla suuntaa, ja lähtemällä liikkeelle löydämme elämäämme kestävän pohjan. Usko, toivo, ja rakkaus ovat kestäviä kristillisiä arvoja, jotka toimivat suuntaviivoina elämämme teillä. Niiden varaan ja niiden avulla voit rakentaa elämästäsi turvallisen ja mielekkään, silloinkin kun elämän tiet heittelevät sinua milloin minnekin. Psalmirunoilija kiittää luojaansa siitä, että Jumala on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Jeesuskin viittasi ihmisiä lampaisiin. Jos joku lampaista eksyy, Jumala etsii tämän hyvänä paimenena ja nostaa tämän iloiten hartioilleen. On turvallista kulkea elämän poluilla tietäen, että vaikka aina ei löydy selkeää polkua, ei suuntaa johon suunnistaa, eikä edes reittiopasta, on silti olemassa Jumala joka etsii sinut. Hän tuntee sinun tiesi, hän tietää missä kuljet milloinkin. Älä pelkää. Hän seisoo vierelläsi. Kulkee matkaoppaanasi. Jyrki Keinänen, riparin pappi
HOME IS WHERE THE HEART IS! Toivottavasti Kevätriparimme oli Sinulle hyvä ja mieleen jäävä kokemus. Saimme viettää yhteisiä hetkiä kappaleen elämän matkaa yhdessä Myllypuron kirkolla. Arkkitehdit Anja ja Raimo Savolainen pyrkivät kirkkoa suunnitellessaan tekemään siitä paikan, jossa seurakuntalaiset viihtyvät. Kirkkosalia he pitivät seurakuntalaisten olohuoneena. Ehkä kirkko onkin parhaimmillaan tuttu ja tärkeä paikka niin kuin koti! Koti on paikka, jossa voimme olla omina itsenämme, jännittämättä ja pelkäämättä. Jotain syötävän hyvää - omin paikka maapallollamme. Monet asiat muuttuvat maailmassamme koti edustaa pysyvyyttä. Koti on aina siellä, missä sydän on. Raamatussa puhutaan paljon Taivaan kodista. Jumalan koti on kaikista paras, rakkauden ja välittämisen paikka. Se kannattaa pitää elämän kartalla päätepisteenä, mitä kohti suunnistaa. Toivottavasti löydät kodinomaisia piirteitä myös seurakunnan nuorten kuvioista. Sielläkin on sydän paikallaan. Ilman Sinun läsnäoloasi nuori seurakunta ei kuitenkaan ole samanlainen jotain puuttuu. Uskossa Jumalaan olet kotona. Hän tahtoo pitää Sinut sydämessään, tärkeänä. Kun nähdään, hymyillään ja iloitaan yhteisistä kokemuksista. Siunausta elämääsi ja matkallesi kohti kotia. Terveisin riparipappisi Jokke Muista että sulla on himan avain tähän kotiin. Joh. 3:16
Iloa ja naurua Iloiten olen seurannut kevätriparimme muodostumista ryhmäksi. Oppitunnin pitäjiltä kuulin teistä kommentteja, kuten: Hertsikan viikonloppu oli kuin olisimme olleet leirillä. Riparin ilmapiiri tunneilla on mukava. Toivottavasti jokainen meistä saa elämässään olla hyväksyvässä ilmapiirissä omana itsenään. Milloin olet viimeksi nauranut niin, että vatsaan koskee? Sanotaan, että nauru on terveellistä ja pidentää ikää. On tutkittu, että kuusi -vuotias nauraa 300 kertaa päivässä. Aikuinen enää noin 15 kertaa. Minne nauru katoaa vanhetessa? Usko ihmeisiin, usko haaveisiin, usko unelmiin. Niillä on taipumus toteutua, mutta muista, että niihin tarvitaan uskoa. Marleena ansio Mikä on hienompaa, kuin saada nauraa yhdessä toisten kanssa, joita huvittavat samankaltaiset asiat kuin sinua. Yhdessä nauraminen liittää porukkaan. Usea meistä on kokenut myös toisenlaista naurua. Silloin ei naureta yhdessä vaan toiselle. Nauru tekee myös kipeää ja lyhentää elämää. Tämä nauru on kuin haukkumista tai toisen lyömistä. Miten sinä toimit, kun toiselle nauretaan? Joku saattaa puolustaa kaveriaan tai ainakin lohduttaa jälkeenpäin. Toinen taas nauraa mukana toivoen, ettei hänelle itselleen naurettaisi. Seurasimme ennen pääsiäistä Jeesuksen kärsimystä. Häntä pilkattiin, hänet häväistiin ja hänelle naurettiin. Lopulta hänet ristiinnaulittiin. Ja hän nousi kuolleista. Jeesus tietää, miten suosio saattaa muuttua hetkessä tappavaksi. Aterioidessaan viimeistä kertaa oppilaidensa kanssa Jeesus lupasi, että hän lähettää seuraajilleen, myös meille, puolustajan, Pyhän Hengen. Jeesus lupasi, että hän ei jätä meitä oman pärjäämisemme varaan. Hän on lähellämme joka päivä. Hän kulkee kanssamme ja on mukana vaikeissa elämänvaiheissa ja vahvistaa heikkoja. Jeesus opetti pitämään huolta toisistamme, elämään toisen ilot ja surut. Myötäelämisen taito on yksi tärkeimmistä taidoista, joita me ihmiset tarvitsemme. Paavali kirjoitti kirjeessään Room. 12:15 16.: Iloitkaa iloitsevien kanssa ja itkekää itkevien kanssa. Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. Uskon vakaasti, Jumalan tahto on, että me opimme iloitsemaan toisen onnistumisesta ja saavutuksista. Ne eivät ole meiltä pois. Uskon Jumalan myös tahtovan, että asenteemme toisiimme on arvostava. Olemmehan kristittyinä suuren sisarusparven jäseniä. Toivon sinulle rohkeutta puuttua kipeään nauruun. Elämääsi toivon iloa ja runsaasti hyvää tekevää naurua. Hannele Nuojua, riparin nuorisotyöntekijä Kuva: Vivi Hyttinen
Nyt se alkaa! Tiistai 13.1. Mitä kummaa tapahtuu, kun pimeänä tammikuun iltapäivänä joukko nuoria rantautuu Myllypuron kirkolle, tiistaina, kun kirkko vaikuttaa olevan täysin tyhjillään? No eihän se ole enää, sillä Kevätrippikoulu alkaa! Mitä siis tapahtuu? Joka tiistai riparilaiset ja isoset saapuvat iltapäivällä Myllypuron kirkolle oppimaan kristinuskosta ja lähimmäisistä, hyvästä ja pahasta, arjen teoista Jeesuksen ihmeisiin. Missä tapahtuu? Ensimmäinen ripari-iltamme sijoittuu Myllypuron kirkon yläkerran isoon huoneeseen, jossa lämpimät valot valaisevat jokaisen läsnäolijan kasvoja. Mitä tehtiin? Tutustumme toisiimme eri tavoin. Käymme läpi riparin kevättä ja sen sisältöä. Tutustuminen toisiimme kahden ringin keskustelulla, jossa eri kuulimme eri henkilöiden kokemuksia mitä erilaisimmista asioista ja haaveista, esim. mitä
mitä supervoimia haluaisi omata, mikä kasvi olisi ja näin edespäin. Miltä porukka vaikuttaa? Riparilaiset ovat kukin omia persooniaan, joista kuulimme tutustumiskerralla vahvuuskorttien avulla. Saimme valita lattialta itsellemme kaksi korttia, joiden koemme kuvaavan vahvuuksia. Moni kertoi vahvuutensa olevan muun muassa luotettavuuden, rehellisyyden ja ajattelemisen (moni siis kokee ajattelevansa paljon). Miten ripari etenee jatkossa? Illassa kävimme läpi, mistä tiistai-illan riparit jatkossa koostuvat. Joka tiistai on jonkun nuorisotyöntekijän oppitunti (oppis), isosten vetämistä ryhmä- tai Raamattukeskusteluista (ryhmis/raamis) sekä isosten tai ohjaajien pitämistä iltahartauksista (harde). Joka tiistainen tukikohtamme on Myllypuron kirkon Sininen huone, joka on saanut nimensä siellä sijaitsevista sinisistä sohvista. Miten ilta päättyi? Yksi rippikoulumme ohjaajista Vivi piti riparimme ensimmäisen iltahartauden. Hartaudessa hartauden pitäjä saattaa kertoa esim. jonkin tarinan, kertoo ajatuksia tai oivalluksia omasta elämästään, Jumalasta tai kummastakin. Ohjaajamme Vivi pureutui omassa hartaudessaan oman uskonsa syntymiseen, sen tärkeyteen omassa elämässä sekä siihen, mitä toivoo riparilaisten saavan irti tästä keväästä. Ai niin, mitkä ihmeen isoset?! Isoset ovat riparin ryhmänjohtajia, joilla jokaisella on oma ryhmä, joihin riparilaiset on jaettu ja joiden kanssa käydään läpi omaan elämään, Raamattuun sekä arkeen liittyviä asioita. Isoset huolehtivat riparilaisista kevään mittaan, ja heillä on päävastuu hartauksista. Isoset ovat mukana palkatta, eli vain halusta olla mukana tekemässä hyvää riparia!
Kolme = Yksi? 20.1. Joku on sanonut, että riparin tehtävä on pudottaa ukko pilven päältä. Toinen riparitiistai Myllikän kirkolla hämmentynyt tunnelma täyttää käytävät kuin usva. Pappimme Jörgen, Jyrki Keinänen saapuu keskellemme kuin Per Johan Axelsson Suomen maalille keväällä 2003 eli salakavalasti. Tunnilla mietimme Mikä Jumala oikein on. Koko riparin ajan pohdimme tätä teemaa, kun uskomme yhteen Jumalaan ja puhumme kolmesta persoonasta. Mitä tuo alun teksti tarkoittaa? Jumalaa ei potkita pois kunniastaan vaan monen mielikuvan muuttumista syvemmäksi, rikkaammaksi ja monipuolisemmaksi käsitykseksi Jumalasta. Jumalan oppii lähemmin tuntemaan, kun Hänen kanssaan keskustelee mielessäsi, hartauksissa, yksin ollessasi, laulellen, rukoillen, Raamattua lukien tai jollain muulla itsellesi sopivalla tavalla. Pilven päältä laskeutunut Jumala on lähellä meitä. Sitä Jeesus opetti jo oman aikansa ihmisille. Jumala on sinussa silloin, kun toimit toisten ihmisten hyväksi ja kantaa sinua, kun omat jalkasi eivät jaksa sinua kantaa. Isosen ohjaamissa ryhmissä juttelimme erilaisuudesta ja rohkeudesta erottua massasta. Puhuimme temperamenteista ja ystävien saamisesta ja yksinäisyydestä, ulkopuolisesta paineesta olla tietynlainen. Temperamenttien yhteydessä juttelimme myös trendisanasta elämänhallinta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen tokaisi kerran, että mikäli elämänhallinta tarkoittaa seuraavia asioita, hän hyväksyy termin. Muuten häntä naurattaa ajatus hallita elämää: Tulevaisuuden järkevä suunnittelu, vastuunkantaminen, asioihin tarttuminen, oman käytöksen seurausten ennakoiminen, määrätietoisuus, tavoitteellisuus, vastuuntunto, itsekontrolli, tasapainoisuus. Tällaisiksi ihmisiksi Jumala teki meidät ja antoi vastuun maailmasti tehtäväksemme. Simon iltahartaudessa käsiteltiin suvaitsevaisuutta ja sosiaalista painostusta. Täyteläinen ilta!
Käskyt turhia sääntöjä vai tarpeellisia ohjeita? 27.1. Kolmas tiistaimme oli poikkeuksellinen verrattain aikaisempiin tunteihin sekä tuleviin, sillä raamis oli korvattu Käskyt näytelmillä. Rippikoulupastorimme Jyrki piti oppitunnin aiheesta Käskyt ja Omatunto Kristittynä maailmassa, jossa hän kävi läpi muun muassa seuraavia asioita: Mitkä ovat mielestäsi meidän yhteiskuntamme kolme suurinta epäkohtaa? Mitä tulisi tehdä niiden korjaamiseksi? Millaista on työ, jonka sinä koet merkitykselliseksi? Millä tavoin usko Jumalaan tuo monen työhön mielekkyyttä? Minkä vuoksi tarvitsemme käskyjä? Mitä käskyä on sinun mielestäsi vaikeinta noudattaa? Minkä vuoksi? Miten ihminen voi säilyttää hyvän omantunnon? Oppitunnin jälkeen kävimme opettajiemme Vivin, Hannelen ja Simon johdolla läpi käskyt isosten tekeminä näytelminä. Ohessa on kuvia ja riparilaisten kommentteja näytelmistä: Näytelmistä opin, että joskus voisi miettiä ennen kuin tekee/sanoo Jenni
Näytelmät helpottivat ymmärtämään käskyjen merkitystä Veera Ne olivat aika hassuja ja silti opettavia Jere
Herttoniemen kirkon uumenissa Lauantaina 24.1. Vietimme lauantaina Herttoniemen kirkolla Kevätriparin viikonloppua tunteroisen jos toisenkin. Lehtemme viikonloppureportteri Vivi Hyttinen kertoo lauantain tapahtumista ja tekemisistä muutamalla kuvalla höystettynä. Aamu alkoi nuorisopastorimme Jouko Olkkolan aamuhartaudella, jossa hän kävi läpi omia rippikoulukokemuksiaan, esitteli rippikouluvihkonsa ja kertoi, kuinka usko on kantanut häntä vaikeiden aikojen läpi. Tieto siitä, viime kädessä Jumala tietää mun elämäni on tuottanut lohtua, Jokke totesi. Päivämme jatkui tutustumisella: rippikoulumme ohjaaja Simo Simppa Sukki laittoi riparilaisemme valitsemaan kantansa erinäisiin vakaviin väitteisiin esimerkkinä olkoon se, kumpi on parempi: kebab vai pitsa. Tuu tänne puolelle!, riparilaisemme Jesperin kuultiin kehottavan isosellemme Saralle, joka pohti kantaansa, ja heltyi valitsemaan kebabin riparilaisen kehottamana. Luettelimme myös ringissä meikkimerkkejä, urheilulajeja, suomalaisia kirjailijoita ja satunnaisessa järjestyksessä toistemme nimiä. Ja jottei tekeminen vain olisi loppunut, vetäjämme Simo haki pari palloa ja teimme mitä kunnon nuorten kuuluukin, eli pelasimme polttopalloa ja kaikki polttaa, kaikki palaa. Nuori on terve kun se leikkii eikö? Jokella oli oppitunti, jonka aiheena oli elämästä, kirkosta ja Jumalasta, ja hän soitti muun muassa kuuluisten artistien kappaleita, jotka kertovat Jumalasta. Riparilaiset pääsivät muun muassa kuulemaan Elvis Presleyn ja Mariah Careyn sulosointuja. Seurakunnan nuori aikuisemme Mitja Liimatainen oli rippikoulumme opettajan Hannele Nuojuan kanssa järjestänyt riparillemme (ja eräälle toiselle riparille siinä sivussa) herkullisen salaattipöydän, jossa oli jokaiselle jotakin, kuten pari broilerifilettä
jokaiselle vihannesten, ananasten, vesimelonin ja muiden hörteitten lisänä. Riparilaistemme opiskellessa Raamattua auditoriossa muutamien onnekkaiden vanhemmat saapuivat kirkolle, ja vetäjämme ja isosemme pitivät vanhemmille oman tilaisuuden, jossa kerrottiin riparimme aiheista, mitä riparimme sisältää ja ketkä oikeastaan siellä touhuavat. Veimme myös riparilaiset ja heidän vanhempansa aikamatkalle, jossa vanhemmat kertoivat omia kokemuksiaan riparistaan ja millaista oli, kun oma nuori kastettiin seurakunnan jäsenyyteen. Vanhemmat ja nuoret kirjoittivat toisilleen myös kirjeitä, jotka tässä lehdessä on julkaistu. Ennen kotiin pääsyä ja sisaruspiiriä teimme rukoushelminauhat, ja opettajamme Hannele kertoi jokaisen helmen merkityksistä. Pieniä ongelmia oli helminauhojen kokoamisessa, sillä muutamat helmiäishelmet eivät oikein asettuneet nauhaan, mutta siitäkin selvittiin. Päivä oli tapahtumarikas, ja pääsimme nauttimaan yhden uuden riparilaisen seurasta. Hyvä päivä siis!
Riparisunnuntai Hertsikassa 25.1 Riparilaiset kerääntyivät kymmeneksi Herttoniemen kirkolle tottuneeseen tapaan jumalanpalvelukseen, jonka saarnan Jyrki piti. Opimme saarnasta paljon hyödyllisiä asioita elämäämme varten. Muistatko vielä, mikä on yhteistä uskolla ja pullotetulla vedellä? Jumiksesta riparilaiset jatkoivat rasteille, joissa opittiin asioita esimerkiksi kasteesta, ehtoollisesta ja muista vastaavista kirkon traditioista. Rasteilla kiertämisen jälkeen pääsimme syömään päiväruokaa. Tarjolla oli vähän kaikkea kalasta papuihin. Ruoan jälkeen pidimme ensimmäisen raamiksemme, jolla opettelimme selaamaan ja lukemaan Raamattua. Raamiksen jälkeen riparilaiset jatkoivat auditorioon, jossa opittiin asioita diakoniatyöstä. Muut riparit poistuivat jo yhden maissa. Me jatkoimme opiskelua ja ryhmissä toimista vielä pari tuntia. Jännä, että päivästä voi jäädä kylläinen olo, enkä tarkoita vain vatsaa.
Hirveä sotku ja miten siitä selvitään 3.2. Sä et tarvii Iphone 6:ta. Oikeestiko? Santtu piti oppiksen santtumaisen raikkaalla tyylillä. Arki on todella extremelaji. Jokainen meistä tekee päivittäin valintoja ja tekoja, joiden seuraukset voivat olla enemmän tai vähemmän huonoja. On mahdotonta elää ilman virheitä. Onneksi niistä voi oppia. Kaikki menneet ja tulevat voi jättää Jumalan käsiin. Kun kokee olevansa hukassa, Jumala on vain rukouksen päässä. Anteeksi sana korjaa myös tulehtuneita ihmissuhteita, Santtu opasti. Tämä sana toimii todellisena siivoojana ihmissuhteissa. Olo ja mieli keventyy ja yhdessä oleminen ja luottamus toisiin on lujempaa. Ryhmiksissä isosten johdolla pohdimme mm. kuka päättää, mitä valintoja teen. Ajelehdinko vain porukan mukana vai ratkaiseeko valintani oma arvomaailmani. Riparilaisemme miettivät mitkä asiat todella ovat tärkeitä elämässä, entä mitkä ovat tärkeimpiä jos ne joutuisi laittamaan listalle? Juttelimme pitkään siitä, mikä tuo onnea. Onko olemassa sellainen summa rahaa, että elämä sujuu tarvitsematta pohtia joka hetki, millä pärjää. Mietimme myös, tuovatko suuret rahaläjät kenellekään onnea. Maanläheiset vastaukset lämmittivät isosten sydämiä, kun juteltiin mitä tekisit, jos ei olisi rahasta kiinni? Raha vai onni? Vai onni ja raha? Myös varallisuuden ja statuksen yhteydestä keskusteltiin. Voiko raha vaikuttaa suosioon sekä siihen että saa kavereita? Löytääkö todelliset ystävät omistamalla statusesineitä vai riittääkö se että on oma itsensä ( oma persoona riittää sanoo Sara). Jatkoimme teeman pohdintaa viimeisellä oppiksella Tulevaisuus teemassa.
Historia mistä sana on syntynyt? Jeesus elokuva 10.2. Jeesus Kristus on historian kuuluisin henkilö. Länsimainen ajanlasku perustuu hänen syntymäänsä. Historia sana tulee sanoista He s Story Herttoniemenrannan kappelissa on Veijo Vatkan Kristus reliefi. Veijo Vatka toimi Herttoniemen seurakunnan kirkkoherrana syksyyn 2011 saakka. Nykyään tiedetään, että Jeesuksen syntymävuoden laskija erehtyi laskuissaan hiukan, Jeesuksen syntymä määritellään n. 4 ekr. ( 7 jkr.). Jeesus oli todellinen historiallinen henkilö, josta useat lähteet kertovat. Hänen ylösnousemuksensa on viime kädessä kuitenkin uskon asia. Kahdentuhannen vuoden aikana usko Jeesuksen ylösnousemukseen on levinnyt maailmaan. Ehkä suurin tähän vaikuttava asia oli muutos, jonka usko Jeesuksen sovitustyöhön ja ylösnousemukseen sai aikaan pelokkaissa opetuslapsissa ja muutos, jonka uskon herääminen saa aikaan ihmisen omassa elämässä. Luukkaan evankeliumin lukeminen oli elokuvan katsomisen jälkeen elävämpää. Riparivihkoon vastaaminen oli sujuvaa, kun oli leffan kautta ikään kuin elänyt tapahtumissa sivustakatsojana. Kuinka moni muuten Hannele toimi elokuvan näyttäjänä tänä iltana. Jeesus elokuva on tehty jo 1970 luvulla Luukkaan evankeliumin pohjalta. Elokuva kestää aikaa yllättävän hyvin. Katsoimme siitä tiivistetyn version. Saimme kokonaiskuvan mm. Jeesuksen aikaan, arkeen, pukeutumiseen, asumiseen, liikkumiseen, ympäristöön. Petros Sasakin Kristus ikoni Oli jotenkin helpompi ymmärtää, mitä Raamatussa sanotaan, kun näki, millaista sen ajan elämä oli. Millainen oli suunnilleen se ympäristö, jossa Jeesus toimi. Hassua, mutta tuntui kuin olisi aistinut ilmaston kosteuden ja lämmön, tuoksut tuntuivat nenässä. Ihmisten asenteet ja suhtautuminen oli melko samanlaista kuin nykyihmisillä. Ihminen ei taida olla juuri muuttunut perusasenteiltaan. Isosten vetämissä Raamiksissa Rakkauden kaksoiskäskystä (kolmois). Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Juteltiin mm. siitä, valehteleeko Jumala, jos ihminen ei arvosta ja rakasta itseään, vaan kokee olevansa mitätön. Isosemme Sara sanoi, että Jumala ei tee sekundaa. Onko siis väärin, että en aina koe itseäni kovin kummoisena? Kun tiedot ensimmäisen vuosisadan juutalaisten mitoista yhdistetään ja otetaan avuksi tietokone, saadaan aikaan tällainen Jeesus. Tutkimuksen mukaan hän oli vanttera, lyhyehkö ja leveänaamainen. Kuvan rakensi tietokoneella kasvojen rekonstruktioon perehtynyt Richard Neave. Kuva: D.R./Corbis Sygma/Skoy Kirkko ja Kaupunki 13.3.07 Oikeesti, voiko elää niin kuin Jeesus kehotti? Kadehtimatta toisia, olla iloinen toisten onnistumisista, kun itsellä tuntuu kaikki menevän puihin. Miten sä ymmärrät positiivisen kateuden? Jaa-a. Kaipa, kun kerran toiset pärjäävät, miksipä en minäkin.
Tavallinen riparitiistai 24.2 Riparilaiset kokoontuivat tottuneesti kirkolle. Tällä kertaa oppitunneilla käsiteltiin Jeesuksen syntymää ja historiaa. Joken kanssa muistelimme, mitä olemme oppineet Jeesuksen historiasta, opetuksista ja tunnusteoista. Jokke osaa kertoa kiinnostavasti ja innostavasti. Melkein kuin olisi ollut mukana tapahtumissa. Päivän ryhmiksellä käsiteltiin anteeksiantamista ja muiden kanssa elämistä. Ryhmissä pohdittiin muun muassa sitä, mitä voi antaa anteeksi ja mitä ei, ja miksi anteeksi antaminen on niin tärkeää. Entäpä onko Jeesuksen ristinkuolema loputon anteeksiantoautomaatti? Helmin pitämä iltaharde käsitteli asioiden etukäteen jännittämistä ja turhaa panikoimista, jota voi syntyä esimerkiksi juurikin harden pitämisestä. Asioilla on tapana kuitenkin järjestyä, muista se! * * * * * *
Mitä hyötyä diakoniasta on? 10.3. Diakoniatyö on kirkon toiminnan kulmakivi. Nuoret saivat tutustua diakoniatyön moniin ulottuvuuksiin Jari Bobby Mäki-Arvelan ja Sinikka Backmanin johdolla. Päivän alkuperäiseen ohjelmaan kuului yhteisvastuukeräys, mutta se peruuntui. Niinpä nuoret kokoontuivat jälleen siniseen huoneeseen kuuntelemaan. Nuorten aivot pistettiin koetukselle, kun heidän piti pohtia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten nälänhätään. Samalla he oppivat, kuinka moniulotteisia monet ongelmat ovat. Mutta diakoniatyö ei koske vain maailmanlaajuisia ilmiöitä, vaan suurin osa avun kohteesta sijaitsee kotimaassamme. Diakoniatyö koskettaa vuosittain satoja tuhansia ihmisiä Suomessa. Herttoniemen seurakunnassa apua hakee viikoittain n. 3000 ihmistä. Sinikka Backman johtaa elintarvikejakelua Myllypurossa. Vuosittain sieltä hakee ruoka-apua jopa 150 000 ihmistä. Sinikka on huomannut kävijöiden muuttuneen vuosien saatossa. Nykyään apua hakevat myös lapsiperheet. Oikeastaan kaikenlaiset ihmiset hakevat nykyään apua. Elintarvikejakelu Myllypurossa on ollut diakoniatyön alla, vuoden 2013 lähtien se toimii Myllypuron Elintarvikeapu ry nimellä yhteistyössä Herttoniemen seurakunnan kanssa. Diakonia-sana tarkoitti alun perin palvelemista, erityisesti ruokapöydän kattamista. Diakonian tehtävä on tehdä kristillistä armon sanomaa näkyväksi ja tuntuvaksi arkipäiväisessä elämässä. Diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä käytännöllisen ja taloudellisen tuen tarpeessa, mutta myös yksinäisyyden, mielenterveysongelmien, päihteiden, ihmissuhdevaikeuksien, elämän kriisien ja muiden ongelmien paineessa - oikeastaan kaikissa elämän vaikeissa asioissa. Kuvat: Liisa Takala, HS 26.12.15 Sirpa Päivinen Kirkko ja Kaupunki 26.11.2012
Elämistä isolla E:llä 3.3. Oletko pohtinut ketä rakastat? Rakkaus on käsite joka puhuttaa ja harmittaa ja ilostuttaa sekä mietityttää. Oppitunnilla Santtu puhui meille elämästä isolla E:llä, uskosta ja ihmissuhteista. Ai mitä muistan Raamiksesta? Siellä juteltiin millä tavalla voi rakastaa toista ja onko rakkautta erilaista. Rakkaus kuuluu kaikille, anteeksianto jokaiselle pyytävälle, Santtu kertoi. Jeesus lähettää meidät kertomaan armosta. Jokainen kristitty on lähettiläs, viestin viejä. Laitetaan matkalla hyvä kiertämään, pistetään Sanaa eteenpäin. Ihmiset, joiden keskellä elät, voivat tehdä sinut joskus onnellisiksi tai onnettomiksi. Mutta ajattelevatko he koskaan, että sinulla on sama vaikutus heihin? Mitä arvelet? Oletko mielestäsi hyvä ystävä? Miten määrittelisi hyvän ystävän? Hyvän ystävän piirteisiin kuuluu esimerkiksi se, että kunnioittaa ja arvostaa toista. Ja näytt6ää sen! Ystävyyssuhteessa voi tehdä itse monia erilaisia asioita, jotta saisi suhteen paremmaksi ja riidat helpommin ratkottua. Mitäkö ehdotan? Että sovitaan riidat ja kerrotaan toiselle, mikä toisen sanoissa tai käytöksessä pahoitti mielesi. Toinen ei sitä välttämättä huomaa, ellei sitä sano. On aivan kauheaa, jos ystävyys loppuu johonkin väärinkäsitykseen! Raamiksella juttelimme, kuinka sanat voivat satuttaa. Riparilaiset osasivat nimetä monia tilanteita. Lopussa luimme Raamatusta kohdan, joka aina luetaan vihkimisessä; 1 Kor. 13:4-7 ja asetettiin oma nimi tilalle ja jokainen pääsi pohtimaan pystyykö elämään näin. Mitä tavoitteita pitää asettaa, että todella olisin vaikkapa kärsivällinen.