VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen metsävarat

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Uusimmat metsävaratiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien inventointi

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelmien seuranta

Työttömät insinöörit. Lokakuu 2018

Työttömät insinöörit. Tammikuu 2019

Metsäohjelman seuranta

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018

Työttömät insinöörit. Marraskuu 2018

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018

Työttömät insinöörit. Joulukuu 2018

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, helmikuu 2009

Työttömät insinöörit. Helmikuu 2019

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Metsäohjelman seuranta

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Metsäohjelman seuranta

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsäohjelman seuranta

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Työttömät insinöörit. Huhtikuu 2019

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Valtioneuvoston asetus

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Työttömät insinöörit. Elokuu 2019

Hakkuumahdollisuusarviot

Metsäohjelman seuranta

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Työttömät insinöörit. Kesäkuu 2019

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Puukauppa, tammikuu 2009

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Puukauppa, elokuu 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Metsäpolitikkafoorumi

Metsäohjelman seuranta

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Metsäohjelman seuranta

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa, joulukuu 2013

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Metsäohjelman seuranta

Työttömät insinöörit. Maaliskuu 2019

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Transkriptio:

VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain

Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty Pohjois-Pohjanmaa 7 Kainuu VMI VMI 7 VMI VMI Pohjanmaan rannikko Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 7 7 7 Keski-Suomi VMI VMI VMI VMI 7 VMI VMI VMI VMI 7 Etelä-Savo Pirkanmaa VMI VMI 7 7 Lounais-Suomi VMI VMI VMI VMI Häme-Uusimaa 7 Kaakkois-Suomi VMI VMI 7 7 Etelärannikko7 VMI VMI VMI VMI VMI VMI

Puuston kokonaistilavuuden (milj. m) kehitys: Etelä-Pohjanmaa milj.m milj. m.. 8. Lehtipuut Kuusi Mänty 7. 7. 8.8 VMI VMI

Puuston kokonaistilavuus mänty VMI: milj. m³ VMI: milj. m³ Muutos: + milj. m³ (+%) Lappi 8 8 Pohjois-Pohjanmaa 7 Kainuu 7 Pohjanmaan rannikko 7 Lounais-Suomi 7 Etelä-Pohjanmaa 7 Pirkanmaa 7 7 Etelärannikko Keski-Suomi Häme-Uusimaa 7 7 7 Pohjois-Savo 7 7 Etelä-Savo Kaakkois-Suomi 7 Pohjois-Karjala

Puuston kokonaistilavuus Kuusi VMI: milj. m³ VMI: 7 milj. m³ Muutos: -8 milj. m³ (- %) Lappi 8 VMI VMI Pohjois-Pohjanmaa 8 VMI VMI Kainuu 8 VMI VMI Pohjanmaan rannikko 8 Etelä-Pohjanmaa 8 VMI VMI VMI VMI Pirkanmaa 8 Keski-Suomi 8 VMI VMI 8 Pohjois-Savo 8 VMI VMI Etelä-Savo Pohjois-Karjala 8 VMI VMI Lounais-Suomi 8 VMI VMI Etelärannikko Häme-Uusimaa 8 VMI VMI 8 VMI VMI VMI VMI Kaakkois-Suomi 8 VMI VMI

VMI Keski-Suomi: Ikäluokkien osuudet (%) kuusivaltaisissa metsissä - - - -8 8- - + VMI Pirkanmaa: Ikäluokkien osuudet (%) kuusivaltaisissa metsissä - - - -8 8- - +

Keski-Suomi: kuusivaltaisten metsien alan muutos (VMI/VMI, ha) ikäluokittain V M I 8 V M I 8 8 +

Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Savo Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Etelärannikko Pohjanmaan rannikko Lehtipuut, kokonaistilavuudet (milj. m³) 7 8 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7

Puuston kokonaistilavuus puuntuotannon maalla järeysluokittain, VMI ja VMI, milj. m 8 7 - cm - cm - cm + cm

Puuston vuotuinen kasvu kaikki puulajit VMI: 8,7 milj. m³ VMI: 8, milj. m³ Muutos: +,8 milj. m³ (+%) * Lappi Lehtipuut Kuusi Mänty Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaan rannikko Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Etelärannikko

Puuston vuotuinen kasvu Mänty VMI:, milj. m³ VMI: 7, milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) Lappi Pohjanmaan rannikko Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Pirkanmaa Etelärannikko Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Häme-Uusimaa Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala

Puuston vuotuinen kasvu Kuusi VMI: 7, milj. m³ VMI:, milj. m³ Muutos: +,7 milj. m³ (+%) Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaan rannikko Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Etelärannikko

Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Savo Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Etelärannikko Pohjanmaan rannikko Lehtipuut, kokonaiskasvut (milj. m³)

Metsätase: kasvun ja poistuman suhde mill.m/v 7 8 kasvu nyky Suomessa kasvu Suomessa - poistuma nyky Suomessa poistuma Suomessa - vuosi

Mänty, kasvu ja poistuma milj............ milj. m/v........... 7 8

Kuusi kasvu ja poistuma...................... 7 8

VMI Etelä-Suomi: ikäluokkien alat mänty- ja kuusivaltaisissa metsissä.8. milj. ha. Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset.....8.......8.8.8....... - - - -8 8- - Yli

Etelä-Suomi: kuusivaltaisten metsien ikäluokkien alan muutos. milj. ha.8.7.8.8.7. VMI VMI................. - - - -8 8- - Yli

Tehdyt taimikonhoidot vs. taimikonhoitotarpeet, ha Koko maa: Tarve =, x Tehdyt Toinen v. kausi Lappi Ensimmäinen v. kausi v. kausi Myöhässä Pohjois-Pohjanmaa Tehty Tarve Kainuu Pohjanmaan rannikko Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Etelärannikko

8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 Tehdyt ensiharvennukset vs. ensiharvennustarpeet, ha Koko maa: Tarve =, x Tehdyt Lappi Toinen v. kausi v. kausi Tehty Ensimmäinen v. kausi Myöhässä Tarve Pohjois-Pohjanmaa 8 Kainuu Kainuu Pohjanmaan rannikko Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Etelärannikko

puuvaranto 8 milj. m, Yhteenveto lisäys suurin Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois- Karjalassa, Lapissa puuston vuotuinen kasvu 8, milj. m lisäystä kaikkien metsäkeskusten alueilla lisäys suurin Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois- Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjanmaan rannikolla taimikonhoitomahdollisuuksia,-kertainen määrä tehtyihin verrattuna vähiten lisättävää Kainuussa ja muualla Itä-Suomessa Pohjois- Karjalaa lukuunottamatta ensiharvennusmahdollisuuksia,-kertainen määrä tehtyihin verrattuna riittävästi lähes koko maassa metsikön laatua alentavat hirvituhot lisääntyneet ha -> ha kuusen osuus viljelyssä jo yli luontaisten kasvupaikkojen?