TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2006

Imatran kaupunki, Joutsenon kaupunki, Rautjärven kunta, Ruokolahden kunta ja Parikkalan kunta TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2006

2 Sisällysluettelo 1. TUOTETURVALLISUUSVALVONNNAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA TAVOITTEET...3 1.1. Kuluttajapalvelusten ja tuotteiden turvallisuusvalvonta kunnissa...3 2. TUOTETURVALLISUUSVALVONTA ETELÄ-KARJALAN POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN KUNNISSA VUONNA 2006...4 2.1. Nykyinen tuoteturvallisuusvalvonnan taso kunnissa ja resurssit...4 3. TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY...5 4. VALVONTAKOHTEIDEN KARTOITTAMINEN JA TARKASTUKSET...7 4.1. Valvontakohteiden kartoittaminen...7 4.2. Valvontakohteiden tarkastukset...8 4.2.1 Projekteihin osallistuminen...8 5. TAVOITTEET VUODELLE 2006 JA JATKOSSA...8 6. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...9

3 1. TUOTETURVALLISUUSVALVONNNAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA TAVOITTEET Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) tuli voimaan 16.2.2004. Lain 15 :ssä edellytetään, että kunta laatii valvontasuunnitelman valvonnan laadun ja säännöllisyyden takaamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena on ehkäistä kulutustavaroihin ja palveluihin liittyviä vaaroja. Vuoden 2006 valvontasuunnitelma on laadittu Kuluttajaviraston julkaisun 9/2004 Kuluttajaviraston ohjeet tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman laatimiseksi mukaisesti. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 11 mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. 1.1. Kuluttajapalvelusten ja tuotteiden turvallisuusvalvonta kunnissa Kuntien päävastuu on kuluttajapalvelusten turvallisuuden valvonnassa. Päävastuu kulutustavaroiden valvonnalla on Kuluttajavirastolla. Myös kulutustavaroiden valvonta kuuluu kuntien tehtäviin, mutta kulutustavaroiden osalta kunnille kuuluu lähinnä paikallisten valmistajien tavaroiden turvallisuuden valvonta. Kuluttajaviraston ohjeen mukaan valtakunnalliset painopistealueet kuluttajapalvelusten turvallisuuden valvonnassa ovat: lasten, nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden turvallisuus suurten kuluttajajoukkojen käytössä olevat liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Näitä keskeisiä valvontakohteita ovat huvipuistot, tivolit ja sirkukset, kuntosalit, laskettelukeskukset, leikkikentät, skeittauspaikat, ohjelmapalveluyritykset, kiipeilykeskukset ja -seinät, ratsastustallit ja -keskukset, kartingkeskukset, uimahallit ja kylpylät, uimarannat ja avantouintipaikat sekä yleisötilaisuudet. Kulutustavaroiden osalta valtakunnallisia painopistealueita ovat lelut ja lastenhoitotarvikkeet tulipalon vaaraa aiheuttavat tuotteet kuten kynttilät hätä- tai onnettomuustilanteissa tarvittavat tuotteet (lähinnä henkilösuojaimet). Näiden valvontaan kunnat osallistuvat lähinnä valmistuksen, maahantuonnin ja Kuluttajaviraston näytteenotto- ja jälkivalvontapyyntöjen osalta.

4 2. TUOTETURVALLISUUSVALVONTA ETELÄ-KARJALAN POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN KUNNISSA VUONNA 2006 Tämä valvontasuunnitelma on yhteinen Imatran, Joutsenon, Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan kunnille osana ympäristöterveydenhuollon alueellista yhteiskokeiluhanketta. Jokaisen kunnan valvontaviranomainen (lautakunta) hyväksyy valvontasuunnitelman vuodeksi kerrallaan. Toimintaalueella on tavoitteena toteuttaa valvontaa ensisijaisesti valtakunnallisten painopistealueiden kohteissa. Valvonnassa pyritään myös huomioimaan alueen erityispiirteitä. Tarkastusten laatu ja valvonnan tasapuolisuus ovat erityisen tärkeitä toiminnanharjoittajia ajatellen. Liitteen 1 taulukossa on esitetty Imatran, Joutsenon, Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakohteet. Tietoja on päivitetty vuoden 2005 valvontakohdetietojen perusteella. Osa luettelon kohdemääristä on arvioita, sillä toiminnanharjoittajilla ei ole lakiin kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) perustuvaa ilmoitusvelvollisuutta toiminnastaan. 2.1. Nykyinen tuoteturvallisuusvalvonnan taso kunnissa ja resurssit Kuluttajaviraston määrittelemä vähimmäistaso tuoteturvallisuusvalvonnalle on 1 kokopäiväinen tarkastaja 100 000 asukasta kohti. Imatran, Joutsenon, Rautjärven Ruokolahden ja Parikkalan alueella asukkaita on yhteensä noin 57 600, mikä vastaa n.57 % yhden tarkastajan työajasta eli noin 126 henkilötyöpäivää. Viiden kunnan alueella terveysvalvonnan (tuoteturvallisuus, terveydensuojelulain mukainen valvonta, osittain kemikaalilain- ja tupakkalain mukainen valvonta) tehtävissä noin 3,5 htv. Tuoteturvallisuusvalvontaa on tavoitteena tehdä projektiluontoisesti ja niin, että vain muutama alueen tarkastajista tekee tarkastuksia. Taulukon 1 toteutuneet valvontatiedot on ilmoitettu noin 0,5 henkilötyöpäivän tarkkuudella vuosilta 2003-2005. Toteumaluku kuvaa saavutettua osuutta Kuluttajaviraston asettamasta asukasluvun mukaan lasketusta tuoteturvallisuusvalvontaan käytettävän ajan minimitarpeesta. Toteumaluvulla ilmoitettuna valvonnan minimitarve on 1,0, ja niin sanottu kriittinen raja 0,5. Vuoden 2005 tiedot ovat toteutuma-arvioita. Alimmassa sarakkeessa on esitetty Kuluttajaviraston määrittelemä tuoteturvallisuusvalvontaan käytetyn ajan (henkilötyöpäiviä) minimitarve.

5 Imatra Joutseno Rautjärvi Ruokolahti Parikkala Yhteensä htp/ Tot.luvun ka 2003 htp/v toteumaluku (toteutunut) 2004 htp/v toteumaluku (toteutunut) 2005 htp/v 0,7minimitarpeesta 2006 htp/v 0,7minimitarpeesta Kuluttajaviraston asettama minimitarve (htpv) asukasluvun mukaan laskettuna 31,1 0,47 58,4 0,89 14,0 0,59 9,5 0,40 4-5 0,4 0,5 10,2 1,1 5,5 0,4 7,0 0,53 9,0 0,63 47,0 17,0 7,0 9,0 10,0 46,2 16,8 6,3 9,1 9,8 63,6 n. 0,50 22 1,59 0,71 66 24 9 13 14 126 Taulukko 1. Vuosien 2003-2005 tuoteturvallisuusvalvontaan käytetyt työajat (htp) Etelä-Karjalan pohjoisen yhteistoiminta-alueen kunnissa sekä vuoden 2006 realistinen tavoite. Etelä-Karjalan pohjoisten kuntien tuoteturvallisuusvalvonta on keskimääräisesti jäänyt vuosina 2003-2005 Kuluttajaviraston asettamasta minimitarpeesta. Vuoden 2006 realistiseksi tavoitteeksi on asetettu kunnissa kuitenkin sama 70 % Kuluttajaviraston asettamasta minimitarpeesta kuin vuoden 2005 tavoite oli. Todellinen valvonnan tarve saadaan selville vasta kun kohteiden määrät ja toimintojen riskinarvioinnit on tehty. Tässä suunnitelmassa on käytetty arviona Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusvalvonnan laatukriteeristöä. 3. TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvontaviranomaisen suorittamia tarkastuksia koskevat seuraavat lainsäädännöt: Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004)17 : Valvontaviranomaisella on oikeus päästä alueelle, huoneistoon ja muuhun sellaiseen tilaan, jonne pääsy on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin.

6 Hallintolaki (434/2003) 39 : Viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen valvontaviranomaisen suorittamat tarkastukset voivat olla seuraavanlaisia: 1. Kuluttajapalvelun tai kulutustavaroiden turvallisuuden ennalta sovittu tarkastus Ennalta sovittu tarkastus kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden tarkastamiseen. Tarkastus voi kohdistua myös kulutustavaroiden turvallisuuden tarkastamiseen tuotteiden valmistuspaikalla. Tarkastukseen sisältyy tarkastusajankohdan sopiminen ennalta toiminnanharjoittajan kanssa, toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjaan tai -suunnitelmiin tutustuminen ennakolta sekä kohteen tarkastaminen. Kohteen tarkastus sisältää palvelussa käytettävien varusteiden ja tilojen turvallisuuden tarkastamisen. Lisäksi tarkastukseen voi kuulua keskustelua toiminnanharjoittajan ja mahdollisesti myös henkilöstön kanssa, sekä palvelun suorittamisen seuraamista. 2. Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus voi olla ennalta sovittu tai ilmoittamaton. Ennalta ilmoittamaton tarkastus on tarpeen todellisen tilanteen toteamiseksi. Jälkitarkastus voi olla myös aikaisemmin puuttuneiden asiakirjojen pyytäminen nähtäväksi. 3. Ennalta ilmoittamaton tarkastus Ennalta ilmoittamaton tarkastus tulee kyseeseen esimerkiksi kuluttajan tekemän ilmoituksen turvallisuuspuutteeseen johdosta. Tarkastuksen tarkoituksena on todeta mahdollinen turvallisuuspuute sellaisissa olosuhteissa, että toiminnanharjoittaja ei voi etukäteen varautua viranomaisten tarkastukseen. Tarkastuksiin sisältyy myös tarkastuspöytäkirjan laatiminen. Tarkastuspöytäkirja tulee laatia, vaikka turvallisuusasiat olisivatkin olleet kunnossa.

7 Tarkastuspöytäkirja on annettava tiedoksi tarkastuksen kohteelle ja mahdollisille muille asianosaisille. Mikäli tarkastuksessa on havaittu puutteita ja niiden johdosta on annettu korjauskehotuksia, on puutteiden korjaaminen todettava jälkitarkastuksella. Jälkivalvonnalla on varmennettava kohteen turvallisuustason saattaminen hyväksyttävälle tasolle. Tarkastuksissa käytetään apuna Kuluttajaviraston julkaisemia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja ja työohjeita sekä kuntien yhteisiä menettelytapaohjeita. 4. VALVONTAKOHTEIDEN KARTOITTAMINEN JA TARKASTUKSET 4.1. Valvontakohteiden kartoittaminen Säännöllisen valvonnan ja maksullisuuden toteuttamiselle sekä riskien arvioinnille lähtökohtana on kattava tieto valvontakohteiden lukumääristä ja kohteiden tuntemus. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta ei sisällä palvelun tarjoajalle ilmoitusvelvollisuutta uusista palveluista. Tästä johtuen kohteiden kartoittaminen on tärkeä osa valvontasuunnitelmaa vielä vuonna 2006. Valvontasuunnitelman sisältämästä valvonnasta tullaan viimeistään vuoden 2008 alusta lähtien perimään toiminnanharjoittajalta maksu. Valvontakohteiden lukumäärätietoja tarvitaan myös tuoteturvallisuusvalvonnan tietojenkeruussa. Liitteessä 1 on esitetty vuoden 2005 tiedot tuoteturvallisuusvalvonnan kohteiden määristä. Osa kohteiden lukumääristä perustuu arvioihin. Vuoden 2006 aikana kohdetietoja päivitetään ja tarkennetaan liitteen 1 tiedot. Valvontakohteiden kartoittamisessa käytetään apuna terveydensuojelulain perusteella tehtyjä ilmoituksia, aiempien vuosien tietoja päivitettynä, yritysrekistereitä sekä muilta viranomaisilta yhteistyönä saatavia tietoja. Uusista palveluista saadaan tietoa myös tiedotusvälineiden kautta. Vuoden 2006 valvontaohjelmassa painotetaan edelleen kohteiden kartoitusta. Ensisijaisesti selvitetään ne kohteet, jotka ovat tuoteturvallisuusvalvonnan valtakunnallisia painopistealueita eli lasten, nuorten ja ikääntyvien henkilöiden turvallisuutta koskevat kohteet sekä suurten kuluttajajoukkojen käyttämät liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut. Valvontakohteista kirjataan asiakasrekisteriin muun muassa toiminnanharjoittajan nimi, toiminnan luonne, arvio käyttäjämääristä ja käyttäjäkunnasta sekä kohteen priorisointi riskinarvion perusteella.

8 4.2. Valvontakohteiden tarkastukset Vuonna 2006 suoritettavat suunnitelmaan sisältyvät tuoteturvallisuusvalvonnan tarkastukset valitaan riskinarvioinnin ja valtakunnallisten painopisteiden mukaisesti. Ensisijaisesti valvontaa kohdistetaan erilaisiin luontoon suuntautuvien ohjelmapalveluihin ja liikuntapalveluihin. Tarkastettavat kohteet eroavat jonkin verran eri kuntien välillä. Eri kuntien painottamat tarkastuskohteet on eritelty tarkemmin liitteen 2 taulukossa. Kohteiden tarkastustiheyksissä pyritään noudattamaan Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusvalvonnan laatukriteeristöä. Suunnitelmallisen maksullisen valvonnan edellytyksenä on kattava tieto kohteista, niiden toiminnoista ja valtakunnallisen yhtenäisen riskiluvun määrittäminen kohteille. Riskinarviointi aloitetaan kun Kuluttajaviraston ohje riskinarviointiin valmistuu. Valvontayksikössä tehdään myös valvontaa suunnitelman ulkopuolella. Tällaisia tarkastuksia voivat olla esimerkiksi vaaralliseksi havaittujen kohteiden tai palveluiden tarkastukset ja muut ennalta suunnittelemattomat tehtävät. Suunnitelmaan sisältyvässä työajan käyttöä kuvaavassa taulukossa on huomioitu myös tämä suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtävä valvontatyömäärä. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Kuluttajaviraston julkaisemia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. 4.2.1 Projekteihin osallistuminen Kuluttajaviraston ja Etelä-Suomen lääninhallituksen vuoden 2006 tuoteturvallisuus-valvonnan valvontaprojekteja ovat - ratsastuspalvelujen turvallisuus (jatkoa vuoden 2005 projektille) - luontoon suuntautuvien ohjelmapalveluiden turvallisuus - skeittauspaikkojen turvallisuus - maastohiihtolatujen turvallisuus (valtakunnallinen projekti) - kynttilätuotteiden turvallisuus Tavoitteena on osallistua projekteihin resurssien mukaan. Luontoon suuntautuvien ohjelmapalveluiden turvallisuuden selvitystä jatketaan ja tarkastetaan alueella olevat skeittauspaikat. Maastohiihtolatuprojektiin osallistutaan kaikkien kuntien alueella. 5. TAVOITTEET VUODELLE 2006 JA JATKOSSA Imatran, Joutsenon, Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan yhteisen tuoteturvallisuus-valvontasuunnitelman tavoitteena vuodelle 2006 on valvontakohteiden kartoitustyön jatkaminen ja toimintojen luonteen selvittely. Riskinarvioinnit aloitetaan Kuluttajaviraston ohjeen valmistuttua.

9 Valvontaohjelmassa kohteiden kartoitusta on painotettu kuntakohtaisesti osoittamalla kartoitukseen riittävästi henkilötyöpäiviä. Muita tavoitteita ovat tuoteturvallisuusvalvonnan tehostaminen ja henkilöresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen sekä yhteisten menettelytapaohjeiden ja tarkastuspöytäkirjojen ja -lomakkeiden laatiminen. Etelä-Karjalan pohjoisten kuntien yhteistoiminta-alueella tuoteturvallisuusvalvonnan tehostamiseen pyritään tekemällä kunnille yhteinen suunnitelma. Tavoitteena on kuntien välisillä sopimuksilla mahdollistaa tarkastuksien tekeminen kuntarajoista riippumatta. Valvonnan tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta lisätään hyödyntämällä tuoteturvallisuusvalvontaa tekevien tarkastajien erikoisosaamista ja tarkastettavien palveluiden tuntemusta. Tarkastuksia tehdään sekä omien alueellisten että valtakunnallisten projektien puitteissa. Tasapuolisuutta ja valvonnan tasoa voidaan myös parantaa menettelytapaohjeilla ja muilla yhdenmukaisilla asiakirjoilla. Vuoden 2006 tuoteturvallisuusvalvonnan realistiseksi tavoitteeksi on asetettu kunnissa 70 % Kuluttajaviraston asettamasta minimitarpeesta tarkastuksille. Pitkällä tähtäimellä tuoteturvallisuusvalvonnan tason parantaminen vaatii vähintäänkin nykyisten henkilöresurssien säilyttämisen. Tavoitteena alueella on täyttää Kuluttajaviraston määrittelemä minimitavoite tuoteturvallisuusvalvontaan. Tällä hetkellä se perustuu asukaslukuun, mutta vasta riskinarvioinnin avulla voitaneen todellisempi tavoite määritellä. Päämääränä on laatia koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeva yhteinen alueellinen laatujärjestelmä, jonka osana tuoteturvallisuusvalvonnan yhteinen suunnitelma, raportointi, menettelytapaohjeet ja lomakkeet ovat. 6. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuoden 2007 alussa tehtävässä yhteenvedossa. Toteutumisen arvio käsitellään kuntien lautakunnissa alkuvuodesta 2007. Arvioinnin tekevät kuntien terveydensuojelusta vastaavat viranhaltijat. Arvioinnissa käsitellään muun muassa valvonnan kohdistumista riskinarvioinnin perusteella sekä valvonnan laatua ja määrää. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan myös Etelä-Suomen lääninhallitukseen, joka raportoi tiedot edelleen Kuluttajanvirastoon. Lääninhallitus suorittaa myös tuoteturvallisuusvalvonnan tasonarvioinnin valvontayksiköiden toimittamien tietojenkeruulomakkeiden perusteella.