Liite IV
Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden riskinarviointi sekä tarkastustiheydet ja -ajat... 4 6. Valvontanäytteet ja laboratoriot... 5 7. Valvonnan voimavarat... 5 Liite: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohteiden valvonta v. 2015... 5
Liite IV 3 (5) 1. Johdanto Kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 22 velvoittaa kunnan laatimaan kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman. Valvontasuunnitelma on laadittava siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista ja ehkäisee kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) laatima valtakunnallinen valvontaohjelma. Vuosina 2015 2019 kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema on yhteisen valvontaohjelman mukaisesti valvonnan vaikuttavuus. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on ohjelmakaudella myös seuraavat toimialakohtaiset tavoitteet: - Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen - Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen - Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen Valvontaan käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan niihin kohdetyyppeihin ja kohteisiin, joissa valvontaa tarvitaan eniten ja joissa on saavutettavissa suurimmat hyödyt. Kuluttajaturvallisuuslain 6 :ssä on lueteltu sellaisia suuririskisiä palvelutyyppejä, joihin on lähtökohtaisesti katsottu olevan tarpeen kohdentaa säännöllistä valvontaa. Luettelon ulkopuolelle jääviä kohteita valvotaan riskiarvioinnin ja saatujen ilmoitusten perusteella. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistamisella pyritään varmistamaan kuluttajaturvallisuusvalvonnan määrä ja laatu sekä viranhaltijoiden erikoistuminen. Valvontayksikössä on kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänellä varahenkilö. Kuluttajaturvallisuusvalvontaan on käytettävissä riittävästi voimavaroja. Ottamalla uudistettu valvontakriteeristö käyttöön varmistetaan kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssit sekä mahdollistetaan valvontakriteeristön omaksuminen. 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät Kunnan tehtävänä on valvoa alueellaan kuluttajaturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus toimii kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisena Riihimäen kaupungissa ja Hausjärven, Janakkalan ja Lopen kunnissa. Kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekeville viranhaltijoille on delegoitu oikeus käyttää hallinnollisia pakkokeinoja. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa sovellettavan työnjaon mukaisesti kunnan suorittama valvonta painottuu kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaan. Tämä sisältää säännöllistä ja riskinarvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontakriteeristön mukaista valvontaa, valvontaprojekteihin osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä, erityistilanteiden valvontatapausten käsittelyä, valvontayksikön toimesta havaittujen valvontatapausten hoitamista sekä muuta valvontaa tukevaa työtä. Kulutustavaroiden turvallisuuden valvontaa suoritetaan Tukesin ja Tullin toimesta. Tukesin vastuulla on sovittuun työnjakoon perustuen kuluttajaturvallisuuslain tarkoittamien kulutustavaroiden valtakunnallinen valvonta. Tukes voi pyytää apua kunnista esim. näytteenottoon ja myynnistä poistettujen tavaroiden jälkivalvontaan. Kuntayhtymässä on laadittu suunnitelma kuluttajaturvallisuusvalvonnan erityistilanteiden varalle. Erityistilannesuunnitelmakansio on päivitetty syksyllä 2013.
Liite IV 4 (5) 3. Valvonnan maksullisuus Kuluttajaturvallisuuslain 32 :n mukaisesti kunta perii toiminnanharjoittajalta hyväksymänsä taksan mukaisen maksun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, annetun päätöksen noudattamista koskevasta tarkastuksesta sekä palvelun tarjoamisen aloittamista, toiminnan olennaista muuttamista ja palvelun tarjoajan vaihtumista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja siitä ilmoittamisesta toiminnanharjoittajalle. Maksut peritään Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaisesti. Maksut vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. 4. Tarkastukset ja niiden sisältö Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tavoitteena on varmistua siitä, että palvelun tarjoaja on huolehtinut palvelun turvallisuudesta, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Valvontaviranomaisen tehtävä ei ole keksiä keinoja palveluun tai tavaraan liittyvien vaarojen poistamiseksi. Tarvittavat menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi on toiminnanharjoittajan itse mietittävä. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin ja asiakirjoihin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus, josta on käytävä ilmi valvonnan tarkoitus, sovellettu lainsäädäntö, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet ja niiden määräajat. Tarkastus voi olla valvontasuunnitelman mukainen tarkastus tai suunnittelematon, esim. kuluttajavalituksen tai onnettomuuden johdosta tehtävä tarkastus. Tarkastus voi olla myös jälkivalvonnan tarkastus, jolla varmennetaan että aiemmalla tarkastuksella havaitut puutteet turvallisuudessa on korjattu. Tarkastukset tehdään pääosin ennakkoon ilmoittamalla. Joskus, esim. valituksiin perustuvilla tarkastuksilla, voi olla tarkoituksen mukaista tehdä tarkastus ennalta ilmoittamatta, jotta nähdään tarkastuskohteen todellinen tilanne. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa otetaan osaa valtakunnallisiin ja alueellisiin valvontaprojekteihin. Valvontaprojektit ovat valvottavista kohteista riippuen joko painopistealueille kohdistuvaa säännöllistä valvontaa tai muiden kuin painopistealueiden valvontaa. Projektit ovat ajallisesti rajattuja ja tietyn valvontakohdetyypin turvallisuustasoa tehokkaasti kartoittavia ja parantavia hankkeita. Ympäristöterveyshuolto osallistuu v. 2015 alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin seuraavasti: Valtakunnallinen valvontaprojekti: Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuksilla käytetään apuna Tukesin julkaisemia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita, jotka ovat saatavissa Tukesin ylläpitämästä kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetistä. 5. Valvontakohteiden riskinarviointi sekä tarkastustiheydet ja -ajat Tukes on määrittänyt kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueet, tarkastustiheydet ja tarkastusajat kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa. Pai-
Liite IV 5 (5) nopistealueiden valinnassa on otettu huomioon lasten, nuorten ja ikääntyneiden turvallisuus sekä liikunta- ja vapaa-ajan palvelut, joissa on paljon kävijöitä. Valvontayksiköissä tehtävän riskinarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kuluttajaturvallisuusvalvonta noudattaa pääosin Tukesin riskinarviointia. Tarkastusten kesto voi vaihdella riippuen toiminnan laadusta ja laajuudesta. Painopistealueiden suunnitelmalliset tarkastukset vuodelle 2015 on esitetty liitteenä olevassa taulukossa (liite IV/1). Lisäksi taulukossa on mainittu muut kuluttajaturvallisuuspalvelut, joihin voidaan paikallisen riskiarvioinnin perusteella kohdentaa säännöllistä valvontaa, vaikka palvelun toimintatyyppi ei kuuluisi painopistealueelle. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan piiriin kuuluvaan kohteeseen voidaan tehdä maksullinen suunnitelman mukainen tarkastus tapauskohtaisen riskinarvioinnin perusteella, vaikka kuluvana vuonna ei muutoin ole suunniteltu tarkastettavan juuri kyseisen valvontakohdetyypin kohteita. Esim. valvontayksikön tietoon on tullut uusi ohjelmapalveluyritys ja valvontayksikössä arvioidaan olevan tarpeen tarkastaa sen toimintaa tai valvontakohde on jäänyt tarkastamatta edellisenä vuonna esim. resurssipulan takia. Osa kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuksista voidaan tehdä yhdistettyinä valvontakäyntinä, jolloin sama terveystarkastaja tarkastaa samalla kertaa kohteen kahden tai useamman ympäristöterveydenhuollon lain perusteella. Yhdistetyillä tarkastuksilla noudatetaan riskeimmän tarkastustiheyden tarkastustiehyttä. 6. Valvontanäytteet ja laboratoriot Tukes vastaa pääosin kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta ja siihen liittyvästä näytteenotosta. Tukesilta voi tulla valvontayksikölle yksittäisiä näytteenottopyyntöjä. Kuntayhtymä tukeutuu näytteiden tutkimisessa Tukesin osoittamiin laboratorioihin. 7. Valvonnan voimavarat Kuluttajaturvallisuusvalvonnan nk. valvontakriteeristö on uudistettu ja sisällytetty osaksi valvontaohjelmaa. Valvontakriteeristön mukaan valvontayksikön kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava vähimmäisresurssitarve lasketaan kaksiosaisesti. Siinä huomioidaan painopistealueiden kohteiden valvontatarve ja muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä käyttäen kerrointa. Kertoimen lähtökohtaiseksi arvoksi on asetettu 1,7. Kerrointa voidaan muuttaa vuosittain välillä 1,5 2,0. Vuonna 2015 valvontayksikössä varataan kuluttajaturvallisuusvalvontaan 125,01 htpv, josta painopistealueiden valvontakohteiden suunnitelmalliseen valvontaan käytetään 46,3 htpv ja muuhun kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä on 78,71 htpv. Liite: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohteiden valvonta v. 2015