Raision ympäristöterveydenhuollonvalvontayksikön

Raision ympäristöterveydenhuollonvalvontayksikön VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE... 1 3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT... 1 4 VALVONTAVIRANOMAISET... 2 5 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA... 2 6 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA (EHO)... 3 7 SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ... 4 7.1 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys... 4 7.2 Työajan jakaantuminen... 6 7.3 Voimavarojen riittävyys... 7 7.4 Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot... 7 7.5 Henkilöstön koulutussuunnitelma... 8 8 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 8 8.1 Tarkastuksen sisältö... 9 8.2 Tarkastuksiin käytettävä aika... 10 8.3 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys... 10 8.4 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 11 9 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT... 11 10 LAATUJÄRJESTELMÄ... 12 11 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN... 13 12 VIESTINTÄ... 13 13 RAPORTOINTI... 14 14 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 14 15 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA... 15 15.1 Säädösperusta... 15 15.2 Yleistä... 15 15.3 Elintarvikevalvonnan auditointi... 16 15.4 Kohteet... 16 15.5 Elintarvikealan luokitus ja valtakunnallinen tietojärjestelmä... 17 15.6 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely... 17 15.7 Tarkastus... 18 15.8 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet... 20

15.9 Oivahymy... 20 15.10 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset painopistealueet vuonna 2013... 21 15.11 Raision valvontayksikön elintarvikevalvonnan painopistealueet ja suunnitellut tarkastukset vuonna 2013... 21 15.12 Laitosvalvontasuunnitelma... 22 15.13 Ensisaapumisvalvonta... 23 15.14 Näytteenotto ja projektit... 23 15.15 Seurantaohjelmat... 24 15.16 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot... 24 15.17 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen... 25 15.18 Elintarvikevalvonnan priorisointi... 26 15.19 Raportointi... 26 16 TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA... 26 16.1 Tarkastuksen sisältö... 27 16.2 Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä YHTI... 27 16.3 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys... 28 16.4 Talousvesi... 28 16.5 Uimavesi... 30 16.6 Sisäilmatyöryhmä... 32 16.7 Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistukset... 33 16.8 Terveydensuojelun valtakunnalliset painopistealueet vuonna 2013... 33 16.9 Raision valvontayksikön valvonnan painopistealueet vuonna 2013... 34 16.10 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 34 16.11 Raportointi... 35 17 TUPAKKALAIN JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VALVONTASUUNNITELMA... 36 17.1 Tupakkalain muutokset... 36 17.2 Tupakkalain mukaiset kunnan valvontatehtävät... 36 17.3 Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta... 37 17.4 Valvonta... 37 17.5 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö... 37 17.6 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika... 38 17.7 Tupakkalain valtakunnalliset valvonnan painopisteet vuonna 2013... 39 17.8 Raision valvontayksikön valvonnan painopisteet vuonna 2013... 39 17.9 Raportointi... 39 18 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN SUUNNITELMA... 40 18.1 Kuluttajaturvallisuuslain voimaantulon aiheuttamien muutosten huomioon ottaminen ja soveltaminen... 40 18.2 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden päivityksen aiheuttamien muutosten omaksuminen ja toteuttaminen... 41 18.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen... 42 18.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan työnjako... 42 18.5 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueet... 42 18.6 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö... 43 18.7 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa... 43 18.8 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto... 44

18.9 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet sekä tarkastusten vaatima aika... 44 18.10 Erityistilanteet... 45 18.11 Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä... 45 18.12 Tukesin ja aluehallintoviraston projektit... 46 18.13 Valvontaan käytettävä työaika vuonna 2013... 46 18.14 Raportointi... 46 19 KEMIKAALIVALVONTA... 47 19.1 Kemikaalilainsäädäntö... 47 19.2 Kunnan kemikaaliviranomaisen tehtävät... 48 19.3 Kemikaalivalvonta jatkossa... 49 19.4 Kemikaalivalvonnan kohteet ja tarkastukset... 49 19.5 Kemikaalitoimittaja... 49 19.6 Vähittäismyymälä... 52 19.7 Valvontaviranomainen ja valvontaan käytettävä työpanos vuonna 2013... 54 19.8 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 55 19.9 Raportointiohje... 55 Liitteet eivät ole julkisia. LIITE 1: Elintarvikevalvonnan kohdekohtaiset tarkastustiheydet kunnittain LIITE 2: Ensisaapumisvalvonnan tarkastuskohteet ja tarkastusten määrä LIITE 3: Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma LIITE 4: Terveydensuojelunlain mukaisten tarkastusten sisältö LIITE 5: Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastussuunnitelma ja viisivuotissuunnitelma LIITE 6: Raision ja Naantalin vesilaitosten näytteenottosuunnitelma LIITE 7: Talousvesien näytteenottosuunnitelma LIITE 8: Raision uima-altaiden näytteenottosuunnitelma LIITE 9: Uimarantavesien näytteenottosuunnitelma LIITE 10: Tupakkalain mukaisten tarkastusten sisältö LIITE 11: Tupakkalain mukaisten kohteiden valvontasuunnitelma LIITE 12: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastusten sisältö kohderyhmittäin LIITE 13: Muistilista toimenpiteistä kuluttajapalveluiden turvallisuuteen liittyvässä erityistilanteessa LIITE 14: Kuluttajaturvallisuuden valvontatarve sekä suunnitellut tarkastukset vuodelle 2013 ja viisivuotissuunnitelma

1 1 JOHDANTO Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma siten, että valvonta on vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelma tulisi perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Ympäristöterveysvalvonnan on oltava suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Näiden vaatimusten lisäksi valvonnan tulee olla hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista (hallintolaki) ja sille tulee varata riittävät voimavarat. Raision kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat Raisio, Naantali ja Rusko. Asukkaita alueella on 49265 (lokakuu 2012). Valvontayksikkö on toiminut elokuusta 2007 alkaen ja kuntien yhteinen terveysvalvontajaosto vuoden 2009 alusta alkaen. Valvontayksikköön saatiin uusi terveystarkastajan virka keväällä 2011. Tämä on parantanut ja tehostanut valvontaa alueella. Samaa tehokkuutta pyritään jatkamaan vuonna 2013. Pieneläinhoitajan toimi muuttuu kokopäiväiseksi vuoden 2013 alusta. Tämä parantaa valvonta-alueen eläinlääkäripalveluiden toimivuutta. Henkilöstössä tapahtui loppuvuodesta 2012 myös muita muutoksia; valvontayksikön osa-aikainen näytteenottajan palvelusuhde päättyi sekä ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluihin saatiin uusi johtaja joulukuussa. Eläinlääkintähuoltolaissa edellytetään, että kunta laatii suunnitelman valvontatehtävien hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista. Suunnitelma tuli laatia ensimmäisen kerran vuonna 2011. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma on laadittu erikseen omana suunnitelmanaan. 2 SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE Elintarvikelaki, EL (23/2006) 47 Kemikaalilaki, KemL (744/1989, muutos 491/2008) 7 b Kuluttajaturvallisuuslaki, KuTuL (920/2011) 20 Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, TupL (693/1976) 14 Terveydensuojelulaki, TsL (763/1994) 4a Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta(665/2006) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisesta valvontaohjelmasta (664/2006) 3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) ja sen muutos 352/2011 Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Kemikaalilaki (744/1989, muutos 491/2008) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) Lääkelaki (395/1987, muutos 22/2006) Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990) Kansanterveyslaki (66/1972)

Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös eläintautilakiin (55/1980), eläinsuojelulakiin (247/1996) sekä Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun lakiin (1100/1994). 2 4 VALVONTAVIRANOMAISET Elintarvikelainsäädännön valvonnan ylimmästä johdosta vastaavat ministeriöt. Eläinlääkintähuollosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja kemikaalilainsäädännöstä sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö. Terveydensuojelu- ja tupakkalaista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset eli keskusviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): terveydensuojelulaki, tupakkalaki, elintarvikelaki (alkoholijuomat). Aluehallintovirastot (AVIt) suunnittelevat ja ohjaavat alueellista terveysvalvontaa. Paikallinen terveysvalvonta kuuluu kuntien tehtäviin. Raisiossa toimii kuntien yhteinen kuusijäseninen terveysvalvontajaosto. Jaostoon Raisio valitsee kolme jäsentä, Naantali kaksi ja Rusko yhden jäsenen sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajuus jaostossa on Raisiolla, 1. varapuheenjohtajan nimeää Naantali ja 2. varapuheenjohtajan Rusko. Esittelijänä jaostossa toimii terveysvalvonnan vastuuhenkilö. 5 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA Lakien mukaan ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaisen tulee omilla toimialoillaan laatia valvontaohjelmat kuntien valvontasuunnitelmien laatimisen ohjaamiseksi. Tämän lisäksi keskusviranomaiset laativat ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman, joka sisältää ympäristöterveydenhuollon yleiset periaatteet. Keskusviranomaiset ovat laatineet yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2011 2014 ja siihen päivityksen vuodelle 2013. Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ovat mukana myös toimialakohtaiset valvontaohjelmat. Yhteistä valvontaohjelmaa päivitetään vuosittain tarpeen mukaan. Keskusviranomaiset ohjaavat ja sovittavat yhteen valvontaohjelmilla ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista valvonnan toimeenpanoa. Valvontaohjelmilla ohjataan viranomaisia laatimaan valvontasuunnitelmia, joissa otetaan huomioon hallitusohjelman sekä ministeriöiden ja keskusviranomaisten asettamat ympäristöterveydenhuoltoa koskevat linjaukset, strategiset tavoitteet ja valvonnan toimeenpanon tärkeysjärjestykset. Lisäksi keskusviranomaiset koordinoivat projektien, hankkeiden ja painopisteiden suunnittelua, jotta ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa laadittaessa on helpompi ottaa huomioon kaikki ympäristötervey-

denhuollon osa-alueet valtakunnallisten ohjelmien mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhdetta toimialakohtaisiin valvontaohjelmiin ja - suunnitelmiin on kuvattu seuraavassa kaaviossa. 3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA (Evira + Tukes + Valvira) Ympäristöterveydenhuollon yhteiset asiat, toimintaympäristön muutokset, ympäristöterveydenhuollon lait, yhteiset periaatteet ja toimintatavat TOIMIALAKOHTAISET VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT Elintarvikelaki Kemikaalilaki Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta Eläinlääkintähuoltolaki Terveydensuojelulaki Tupakkalaki Evira Valvira/SYKE (2011 alkaen Tukes) Tukes Valvira Valvontaviranomaisen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma KAAVIO 1. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhde toimialakohtaisiin valvontaohjelmiin ja kuntien, AVIen ja muiden valvontaviranomaisten valvontasuunnitelmiin. 6 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA (EHO) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) vuosille 2011-2014. Sen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisten toimintaa. Ohjelma sisältää lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan 1.11.2009. Siinä edellytetään, että kunta laatii suunnitelman valvontatehtävien hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista viimeistään kahden vuoden sisällä lain voimaantulosta. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Raision valvontayksikössä on laadittu erillinen eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma vuosille 2012-2014. Suunnitelma on toimitettu aluehallintovirastoon arvioitavaksi marraskuussa 2011. Suunnitelmaa on korjattu ja täydennetty aluehallintoviraston kommenttien ja

4 kehitysehdotusten perusteella, jonka jälkeen se on hyväksytty terveysvalvontajaostossa 13.12.2012 64. 7 SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) tuli voimaan 15.6.2009. Laissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013. Lain mukaan kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla tehtävän järjestämiseksi käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit. 1.1.2009 tapahtuneiden kuntaliitosten myötä Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistyivät Naantalin kaupunkiin ja Vahdon kunta yhdistyi Ruskon kanssa Ruskon kunnaksi. Maskun kunnasta Livonsaari siirtyi Naantalin kaupungille 1.1.2011. Alueelta tuli Raision valvontayksikköön muutamia valvontakohteita lisää. Tällä hetkellä Raision kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat kunnat ovat Raisio, Naantali ja Rusko. Valvontayksikön alueella asuu noin 49265 asukasta (lokakuu 2012). 7.1 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys Valvontaviranomaisella on oltava palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Jos voimavarat eivät vastaa valvonnan tarvetta, tulee valvontasuunnitelmassa olla selostus siitä, miten valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Tarvittaessa esitetään toimenpiteet lisähenkilöstön hankkimiseksi. Ympäristöterveysvalvonnassa työskentelee tällä hetkellä 5 terveystarkastajaa, 2 eläinlääkäriä, pieneläinhoitaja, toimistosihteeri ja terveysvalvonnan johtaja. Terveysvalvonnan johtajana toimii ympäristön ja rakennusvalvontapalveluiden johtaja. Valvontayksikön vastuuhenkilönä toimii yksi terveystarkastajista. Osa-aikaisen näytteenottajan palvelusuhde päättyi loppuvuodesta 2012. Toimea ei ole tarkoitus täyttää tällä hetkellä uudelleen. Näytteenottajan tehtäviin kuului mm. verkostovesien näytteenotto, joka ostetaan vuonna 2013 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä. Raision valvontayksikössä työskentelee pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilökuntaa. Suuremmalla osalla henkilökuntaa on vähintään ammattikorkeakoulututkinto. Tällä hetkellä yksi vakituinen terveystarkastaja on virkavapaalla ja hänen tilallaan on viransijainen. Pieneläinpäivystys muuttui 1.1.2011, jolloin pieneläinpäivystyksen valvontayksikön alueella hoitaa yksityinen yritys. Raision yhteistoiminta-alue maksaa tästä palvelusta 10 % eli henkilötyövuosiin sen vaikutus on 0,1 htv. Raision kaupunki on Turun kaupungin kanssa perustanut yhteisen valvontaeläinlääkärin viran. Virka täytettiin 1.6.2012. Valvontaeläinlääkärin yhtenä tehtävänä on huolehtia eläinsuojeluvalvonnasta. Valvontatehtävien siirto yhteiselle valvontaeläinlääkärille vapauttaa Raision yhteistoiminta-alueen molempien eläinlääkäreiden työpanosta enemmän varsinaiseen laitosvalvontaan sekä eläinlääkintähuoltoon. Raision osuus virasta on 30 % (0,30 htv). Koko valvontayksikön henkilöresurssit Raision valvontayksikössä on yhteensä 2244 henkilötyöpäivää (htpv) = 10,2 henkilötyövuotta (htv). Tästä on terveystarkastajien osuus 5 henkilötyövuotta (htv) ja eläinlääkäreiden hygieenikon tehtävien osuus 218 henkilötyöpäivää (htpv) eli noin yksi henkilötyövuotta. Vakituisen henkilökunnan lisäksi on kesäisin käytetty kesäsijaisia (0,5 htv).

5 Erikoistuminen Ympäristöterveydenhuollon nykyistä tehokkaampi toimeenpano edellyttää ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden erikoistumista ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueisiin. Jotta erikoistuminen olisi tarkoituksenmukaista ja tehokasta, kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla riittävä määrä henkilöstöä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä. Raision valvontayksikön viranhaltijat ovat jakaneet tehtäviään erikoistumalla tiettyihin tehtäviin. Nykyinen tehtävänjako näkyy taulukosta 1. Tehtävänjakoa tarkistetaan tarpeen mukaan. TAULUKKO 1. Terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden alustava vastuualuejako ja terveysvalvonnan käytössä olevat henkilöresurssit Virkanimike Erityisosaaminen/vastuualue htpv / (htv) Ympäristön ja rakennusvalvontapalveluiden johtaja, terveysvalvonnan johtaja Eläinlääkäri (Raisio, Rusko) Eläinlääkäri (Naantali) Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Hallinto Virkaeläinlääkärin tehtävät (pieneläimet), alkutuotantopaikat, ensisaapumisvalvonta, laitosten valvonta Virkaeläinlääkärin tehtävät (tuotantoeläimet sekä pieneläimet), alkutuotantopaikat, ensisaapumisvalvonta, laitosten valvonta, laivatarkastukset. Terveydensuojelu (sisäilma-asiat, asunnot, huoneistomelu). Naantalin ja Ruskon koulut, päiväkodit, vanhainkodit, palvelukodit, terveyskeskus (terv.suoj..). Huvi-, kokoontumis- ja majoitustilat. Hautausmaat. Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, uimahallit, liikuntatilat. Elintarvikevalv. (koulut, päiväkodit, vanhainkodit Nli, Rusko), myymälät, myyntipaikat, grillit, pikaruokapaikat. Kontaktimateriaalit. Luontaistuotteet. Terveys- ja ravitsemusväitteet. Raision ja Velkuan koulut, päiväkodit, vanhankodit, palvelukodit, terveyskeskus (terv.suoj. + elint.). Leipomot, isot laitokset, pitopalvelut, ravintolat ja tarjoilupaikat ( MM, Velkua, Raisio). Tuhohyönteiset. Huvi-, kokoontumis- ja majoitustilat. Kuluttajaturvallisuusvalvonta, uimarannat, perhepuistot. Työpaikkaruokalat, leirikeskukset, saaristossa sijaitsevat kohteet, ravintolat ja tarjoilupaikat (Raisio, Rusko), kuljetusliikkeet, siirrettävät elintarvikehuoneistot, yleisötilaisuudet. 66 htpv (0,3 htv) 220 htpv (1 htv) (hygieenikon tehtävien osuus 108 htpv, 0,49 htv) 220 htpv (1 htv) (hygieenikon tehtävien osuus 110 htpv, 0,5 htv) 220 htpv (1 htv) 220 htpv (1 htv) 220 htpv (1 htv) 220 htpv (1 htv)

6 Terveystarkastaja (vastuuhenkilö) Vastuuhenkilön tehtävät. Talousvedet. Tupakan ja nikotiinivalm. myyntiluvat. Mausteyritykset, ravintolat ja tarjoilupaikat (Rymättylä, Naantali). Pakkausmerkinnät. 220 htpv (1 htv) Pieneläinhoitaja Eläinlääkäreiden avustaja 220 htpv (1htv) Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelutehtävät 66 htpv (0,30 htv) Pieneläinpäivystys Tuhatjalka Oy 22 htpv (0,1 htv) Toimistosihteeri Kesäsijaiset Yhteensä Htpv= henkilötyöpäivä (=7,5 h) Htv = henkilötyövuosi (=220 htpv) Toimistotehtävät, laskutus, tietojen kirjaukset TerveKuulle, esityslistan kokoaminen ym. Terveystarkastajan sijainen Eläinlääkärin sijainen 220 htpv (1 htv) 110 htpv (0,5 htv) 2244 htpv (10,2 htv) Valvontayksikön vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu oman toimialan (terveystarkastaja) tehtävien ja jaoston esittelijätehtävien lisäksi seuraavia tehtäviä: toiminnan kehittäminen tarpeen mukaan esim. o laatukäsikirjan laatiminen ja päivitys o erityistilanteiden oppaan laatiminen ja päivitys o ohjeistus esim. omavalvontanäytteiden ottoon o terveydensuojelujärjestyksen laatiminen ja päivitys toiminnan koordinointi valvontasuunnitelmien laatiminen ja niiden raportointi aluehallintovirastolle koulutustilaisuuksien järjestäminen yrittäjille riskinarviointiin liittyvät kannanotot projektien suunnittelu tiedotusvastuu ympäristöterveydenhuollon osalta esim. Eviran ja aluehallintoviraston kyselyihin vastaaminen tulojen ja menojen seuranta. 7.2 Työajan jakaantuminen Jäljempänä ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen valvontasuunnitelmissa on tarkemmin esitetty suunnitelmalliseen valvontaan käytettävää työpanosta. Taulukossa 2 on esitetty henkilöresurssit yksilöityinä ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueille. TAULUKKO 2. Työajan jakaantuminen toimialoittain Terveydensuojelun valvonta - suunnitellut tarkastukset - näytteenotto - muu valvontatyö (mm. asunnontarkastukset, uudet huoneistot / toim. vaihtuminen, lausuntojen antaminen, saniteettitodistukset, tarkastuksiin kuluva matka-aika, toimistotyöt) Yht. henkilötyöpäiviä (htpv) 74 30 552 henkilötyövuosia (htv) 655 2,98

7 Elintarvikevalvonta - suunnitellut tarkastukset - ensisaapumisvalvonta - muu valvontatyö, matka-ajat, ilmoitusten käsittely, toimistotyöt ym. Yht. Kuluttajaturvallisuus - painopistealueet - muut tarkastukset, hallinnollinen työ, matkaaika ym. 250 12 618 880 4,0 21 34 Yht. Tupakkalain valvonta - suunnitelmalliset tarkastukset - muu valvontatyö Nikotiinivalmisteiden myyntiluvat ja valvonta Yht. 55 0,25 12 5 4 21 0,10 Kemikaalivalvonta 15 0,07 Eläinlääkäripalvelut 442 2,01 Muut eläinlääkäreiden tehtävät 86 0,39 Pieneläinpäivystys 22 0,10 Valvontaeläinlääkärin tehtävät 66 0,30 Yhteensä 2244 10,20 Valvontasuunnitelman laatimiseen on kulunut aikaa noin 20 ja raportointiin 10 henkilötyöpäivää. Vastuuhenkilönä toimivan terveystarkastajan työajasta kuluu vastuuhenkilön tehtävien hoitamiseen arviolta noin 60 htpv. Koulutuksiin kuluu vuonna 2013 arviolta 35 htpv. Lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida esim. epidemiat ja muut yllättävät tilanteet sekä ohjaus ja neuvonta, jotka vievät runsaasti työaikaa ja joiden tekemiseen on varattava aikaa. 7.3 Voimavarojen riittävyys Nykyisillä henkilöstöresursseilla pystytään hoitamaan valvontatehtävät lähes keskusviranomaisten edellyttämällä tavalla, mutta toiminnan kehittämiseen ei riitä resursseja. Työtehtävien jaolla (erikoistumisella) työtehtävät hoituvat aiempaa tehokkaammin. Työssä joutuu kuitenkin aina priorisoimaan tehtäviä esim. akuutit asiat, kuten epidemiat ja muut yllättävät tilanteet, hoidetaan aina ensisijaisesti. Myös uusien huoneistojen ja toimijan vaihtumiseen liittyvät tarkastukset ja päätökset/todistukset tehdään mahdollisimman nopeasti niiden tultua vireille. 7.4 Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot Raisiossa toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä on siirretty viranhaltijoille. Viranhaltijoille delegoidut tehtävät on tarkastettu kaupunginvaltuustossa 22.12.2008/183. Johtosääntö astui voimaan 1.1.2009. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien myöntäminen delegoitiin viranhaltijoille toukokuussa 2009 (Ympäristölautakunta 20.5.2009/ 56 ). Elintarvikelain muutok-

sen (352/2011) ja uuden kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) johdosta delegoinnit on päivitetty näiden osalta ympäristölautakunnassa 13.12.2011 10. Päivitetyssä johtosäännössä terveystarkastajille on delegoitu elintarvikelain, terveydensuojelulain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten ilmoitusten käsittely sekä tupakka- ja nikotiinilupien myöntäminen. Terveystarkastajilla on tarkastus-, näytteenotto- ja tiedonsaantioikeus kemikaali-, tupakka-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja elintarvikelain mukaisesti. Lisäksi on delegoitu pakkokeinojen käyttöä kuten, määräysten ja kieltojen antamista, elintarvikkeiden/kulutustavaroiden markkinoilta poistamista, haltuunottoa sekä elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskevia päätöksiä. Eläinlääkäreille on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantolaitosten hyväksyminen. Lisäksi on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeita koskeva tarkastus-, tiedonsaanti- ja näytteenotto-oikeus sekä lihantarkastukseen ja siihen liittyvä valvonta. Myös pakkokeinojen käyttö elintarvikelain osalta on delegoitu. Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään silloin, kun toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi noudattamaan määräyksiä ole riittäviä. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä esim. elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Päätöksistä ja pakkokeinojen käytöstä menee tieto jaostolle. 8 7.5 Henkilöstön koulutussuunnitelma Jatkuva lainsäädännön muuttuminen asettaa lähtökohdan jatkuvalle kouluttautumiselle. Raision valvontayksikössä on varattu rahaa henkilöstön koulutukseen. Valvontayksikössä on käytäntönä, että joku työyhteisöstä käy koulutuksessa ja jakaa tietoa muille. Koulutuksissa käydään säännöllisesti tarpeen, kiinnostuksen ja erikoistumisen mukaan. Käydyistä koulutuksista pidetään kirjaa. Säästötoimenpiteet kaupungissa ovat rajoittaneet koulutuksiin osallistumista siten, että koulutuksista ei saa aiheutua majoituskustannuksia. Suunnitelmaa laadittaessa ei ollut vielä tietoa kaikista vuoden 2013 koulutuksista. Merkittävä uudistus elintarvikevalvonnassa on Oiva-järjestelmän käyttöönotto toukokuussa 2013. Evira järjestää Oivahymyyn liittyvää koulutusta keväällä 2013. Oiva-järjestelmään liittyvät koulutukset ovat tärkeitä ja niihin osallistuvat kaikki elintarvikevalvontaa tekevät viranhaltijat. Koulutussuunnitelma laaditaan ja se tarkentuu sitä mukaa kun tietoon tulee lisää vuoden aikana järjestettäviä koulutuksia. Koulutuksiin on arvioitu kuluvan noin 35 henkilötyöpäivää. 8 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään: 1) tarkastuksen sisällön määrittelyn; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan; 4) kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja näytteiden tutkimisen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Toimialakohtaisten valvontaohjelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä (EL 47, KemL 5, KuTuL 20, TsL 4a ja TupL 14 ) ja valvontaohjelma-asetuksen 5 :ssä.

9 Kunnan valvontasuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös eläinlääkintähuollon tehtäväksi säädetty eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä valvonta, jota koskeva eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan 1.11.2009. Lain mukaan eläinlääkintähuoltoa koskeva alueellinen valvontasuunnitelma tuli laatia 1.11.2010 ja kunnan suunnitelma 1.11.2011 mennessä. Tähän Raision ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön valvontasuunnitelmaan vuodelle 2013 on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon toimialojen (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka-, kuluttajaturvallisuus- ja kemikaalivalvonnan) valvontasuunnitelmat. Aluehallintovirasto suoritti elintarvikevalvonnan auditoinnin Raision valvontayksikköön vuonna 2010. Lisäksi aluehallintovirasto arvioi valvontayksikön vuoden 2010 koko ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Auditoinnissa ja valvontasuunnitelman arvioinnissa esille tulleet asiat on otettu huomioon valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. 8.1 Tarkastuksen sisältö Valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat valvontayksikön säännöllistä tarkastustoimintaa. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, minkä lain perusteella se tehdään. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastusten yksityiskohtaiset sisällöt on määritetty toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa ja/tai keskusvirastojen antamissa ohjeissa tai käytetään valvontayksikön omia ohjeita. Oheisessa taulukossa on esitetty tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla. TAULUKKO 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Elintarvikevalvonta Kemikaalivalvonta Terveydensuojelunvalvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Tupakkalainvalvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti arvioitava valvontakohteen vaatimustenmukaisuus Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa) Tarkastuksen tarkoitus selvittää, että tarjottu palvelu tai tavara ei aiheuta vaaraa Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tarkastuskertomus Tarkastuksista tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Tarkastuskertomukseen kirjataan valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät, valvonnan tulokset, mahdolliset toimijalta edellytettävät toimet ja määräajat. Tarkastuskäynnit ja kertomukset kirjataan TerveKuu- valvontaohjelmaan.

10 Tarkastuksista ilmoittaminen Hallintolain (434/2003) 39 :n mukaan viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta ennakkoon asianosaisille, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianomaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksissa. Asianosaisena voidaan käsittää sekä toiminnanharjoittaja että tämän edustaja. Ympäristöterveydenhuollossa tarkastuksia on syytä tehdä sekä ennalta ilmoittamatta että ilmoittamalla niistä etukäteen. EY-valvonta-asetuksen (882/2004) artiklan 3(2) mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tulee pääsääntöisesti tehdä ilman ennakkovaroitusta. 8.2 Tarkastuksiin käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään 2 tuntia, mutta vaativammat kohteet vaativat jopa yhden tai useamman henkilötyöpäivän. Tähän vähimmäistarkastusaikaan ei sisälly matka-aika tarkastuskohteeseen ja takaisin. Matka-ajat tulee kuitenkin ottaa huomioon resursseja laskettaessa. 8.3 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys Valvontasuunnitelman laatiminen perustuu kunnan tekemään valvontakohteiden kartoitukseen, riskinarviointiin sekä valvonnan varmistamiseen eri toimialoilla. Elintarvikekohteille on tehty riskinarviointia kohdekohtaisesti vuodesta 2007 alkaen. Riskinarviointia tehdään tai sitä päivitetään tarkastusten yhteydessä. Elintarvikevalvonnassa valvontakohdetyypeittäin määritellään Eviran elintarvikevalvontasuunnitelman mukainen tarkastustiheys ja käytettävä aika. Riskinarvioinnin mukaan kohdekohtaisesti määritellään riskit, niiden laajuus ja todennäköisyys. Tarpeen tullen tarkastusmääriä lisätään tai vähennetään, jos esim. omavalvonta on toimivaa ja riskit ovat kohteessa hallinnassa. Riskinarvioinnin tarkoituksena on kohdentaa ympäristöterveydenhuollon voimavaroja oikeaan paikkaan. Terveydensuojelulain, KuTu-lain, tupakkalain ja kemikaalilain mukaisten kohteiden kohdekohtaista riskinarviointia on valvontayksikössä tehty osittain, etenkin terveydensuojelun kohdalla. Ennen kuin ne saadaan kaikki tehtyä, kohteissa pyritään noudattamaan keskusviranomaisten antamia tarkastustiheyksiä. TAULUKKO 4. Esimerkkejä ympäristöterveydenhuollon valvontakohteiden tarkastustiheyksistä Tarkastustiheys Useammin kuin kerran vuodessa Kerran vuodessa Kohdetyyppiesimerkkejä (lakiperuste) Elintarvikemyymälä (EL) Elintarviketuotantolaitos (EL) Talousvettä toimittava laitos (TsL) Kylpylä (TsL) Ammattikeittiö, ravintola (EL) Eläinhoitolat ja eläinkaupat (EsL) Huvipuisto (KuTuL) Kemikaalitoimittajan toimipaikka (KemL) Tarjoilukeittiö, ei ruuan valmistusta (EL) Uimahalli, kylpylä, uimaranta (KuTuL, TsL)

11 Harvemmin kuin kerran vuodessa esimerkiksi joka toinen vuosi, kerran kolmessa tai viidessä vuodessa Alkutuotantopaikka (EL) Terveysvalvontaohjelmaan kuuluvat lampolat (EtL) Kemikaalien vähittäismyyntipaikka (KemL) Kuntosali (KuTuL, TsL) Leikkikenttä (KuTuL) Ohjelmapalveluyritys (KuTuL, TsL) Parturi, kampaamo (TsL) Päiväkoti, oppilaitos (TsL, TupL) Ravintola (TupL) 8.4 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Näytteenottosuunnitelma ja valvontaprojektit ovat osa kunnan valvontasuunnitelmaa. Valvontaprojekteihin kuuluu tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa, millä saadaan valvontaa koordinoitua ja tehostettua. Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia suorittamaan omavalvontaa omavalvontasuunnitelmien mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman mukaisen näytteenoton järjestämisen hoitaa elintarvikealan toimija. Viranhaltijat ottavat näytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Tutkimusten tulokset otetaan huomioon kohteen riskinarvioinnissa ja siten ne vaikuttavat tarkastustiheyteen. Käytettävät laboratoriot Raision valvontayksikkö käyttää lähiseudulla sijaitsevia laboratorioita näytteiden tutkimiseen. Näytteiden tutkimisesta on pidetty tarjouskilpailu. NetFoodLab Oy on Turussa toimiva laboratorio, jota valvontayksikkömme käyttää elintarvikenäytteiden tutkimiseen. Laboratorio on saanut FINAS-akkreditoinnin ja laboratorio on Eviran hyväksymä. Uima- ja talousvesinäytteet tutkitutetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 pätevyysalueenaan vesien ja ympäristönäytteiden kemiallinen ja mikrobiologinen testaus. Sisäilman ongelmista aiheutuvat home- ja mikrobinäytteet viedään analysoitavaksi Turun Yliopiston aerobiologianlaitokselle. Laboratoriolla on terveydensuojelulain 49 a :n mukainen Eviran hyväksyntä viranomaisille tarkoitettuja asumisterveystutkimuksia tekeväksi laboratorioksi. Tarpeen voi tulla tutkittavaksi myös muita näytteitä, niiden tutkiminen harkitaan tapauskohtaisesti ja lähetetään tutkittavaksi niitä analysoiviin laboratorioihin. 9 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu toimijalta. Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten tai valvontaasetuksen (EY) 882/2004 artiklassa 27 säädetyn mukaisesti. Maksuja peritään: Elintarvikehuoneistojen hyväksynnästä ja ilmoitusten käsittelystä. Nikotiinivalmisteiden myyntiluvasta ja valvonnasta. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvasta ja valvonnasta. Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista.

Valvontasuunnitelman mukaisista näytteenotoista ja tutkimuksista. Projektien, joissa näytteenotto kohdistetaan ilman riskinarviointia, tulee olla toimijoille maksuttomia. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvonnasta. Elintarvikkeiden viennin ja tuonnin valvonnasta (EU:n ulkopuolelta tulevat elintarvikkeet). Valvonta-asetuksen (EU) 882/2004 27 ja 28 artiklassa säädetyistä tarkastuksista ja tutkimuksista. (Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista). Kuluttajavalitusten perusteella tai ruokamyrkytysepäilyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset ja muut valvontatoimet tehdään viranomaisen kustannuksella. Raision ympäristöterveydenhuollon maksutaksaa on päivitetty vuonna 2011. Uusi maksutaksa on hyväksytty Raision kaupunginvaltuustossa 26.9.2011 113, Ruskon kunnanhallituksessa 19.9.2011 225 ja Naantalin kaupunginvaltuustossa 10.10.2011 76. Maksutaksa on astunut voimaan 1.10.2011 ja se on nähtävänä Raision ja Naantalin kaupungin internet-sivuilla sekä Raision kaupungintalon ympäristön ja rakennusvalvonnan palvelupisteessä. 12 10 LAATUJÄRJESTELMÄ Elintarvikelain 41 :ssä todetaan, että valvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laissa ei ole vaatimusta laatujärjestelmän muodosta tai sen sertifioinnista. Tarve laadukkaaseen työhön korostuu entisestään mm. maksullisuuden laajentumisen myötä. Kaikessa valvonnassa ja viranomaistyössä tulee pyrkiä laadukkuuteen ja tehokkuuteen kirjaamalla toimintatavat ja työprosessit. Seudulliset yksiköt joutunevat myös osoittamaan peruskunnille työnsä laadun. Muut ympäristöterveydenhuollon lait eivät edellytä valvontaviranomaiselta laatujärjestelmää, mutta kaikessa valvonnassa ja viranomaistyössä tulee kuitenkin pyrkiä laadukkuuteen ja tehokkuuteen kirjaamalla toimintatavat ja työprosessit. Raision valvontayksikössä ei vielä ole tehty laatujärjestelmää, joitakin omia työohjeita on laadittu. Nimetyn vastuuhenkilön tehtävistä yksi on juuri laatukäsikirjan laatiminen, jota hän pyrkii oman työnsä ohella laatimaan. Aikataulu suunnitelman laatimiseksi on vielä avoin. Evira on laatimassa laatujärjestelmämallia aluehallintovirastoille ja mahdollisesti myös kunnille. Näitä malleja voidaan hyödyntää myös kunnan omaa laatujärjestelmää laadittaessa. Valvirassa on valmistunut syksyllä 2010 ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmämallin (ns. Yterva-kansion) päivitystyö terveydensuojelun osalta. Terveydensuojelun valvontaohjeisto käsittää terveydensuojelulain mukaisen valvonnan. Ohjeisto koostuu eri osioista, joita voidaan käyttää pohjana luotaessa kunnan omaa terveydensuojelun laatujärjestelmää. Ohjeisto ei ole laatujärjestelmänä täysin kattava. Keskeiset osiot laatujärjestelmään kuitenkin löytyvät ohjeistosta. Valvontaohjeistoa päivitetään vuosittain ja siihen lisätään osia tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. Osat tullaan julkaisemaan Valviran nettisivuilla. Näitä valvontaohjeita käytetään apuna Raision valvontayksikön valvontatyössä ja ne ovat pohjana, kun tullaan laatimaan omaa laatujärjestelmää. Raision Ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluille on määritetty laatukriteerit, jotka määritellään kolmella laatutasolla: erinomainen, hyvä tai tyydyttävä. Nämä kolme tasoa on määritetty valvonnan toteutumiselle, hyväksymislupakäsittelyjen kestolle, oikaisuvaatimuksille ja annetuille korjauskehotuksille. Laatukriteerit ovat osa Raision mallia. Raision mallin kolme

muuta kulmakiveä on jatkuva reagointi kysyntään, tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen ja prosessien virtaviivaistaminen. (Raision kaupunki.) 13 11 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN Terveydensuojelulaki 8 ja elintarvikelaki 46 velvoittavat kuntia laatimaan suunnitelman, jossa varaudutaan erityistilanteisiin. Kunnallisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan vähimmäisresurssitarpeen määrittelevässä valvontakriteeristössä kehotetaan ottamaan huomioon myös erityistilanteiden vaatima työaika. Kunnan valvontasuunnitelmaan voidaan sisällyttää varautumissuunnitelma tai se voidaan laatia erikseen, jolloin siihen viitataan kunnan valvontasuunnitelmassa. Raision kaupunki päivittää parhaillaan omaa koko kaupungin kattavaa poikkeusolojen varautumissuunnitelmaa. Samassa yhteydessä on päivitettävänä / laadittavana myös palvelualueen oma erityistilanteiden suunnitelma. Ympäristöpäällikkö on osallistunut aktiivisesti kunnan omiin valmiusharjoituksiin, joissa on käsitelty myös ympäristöterveydenhuollon asioita. Valvontayksikössä on laadittu joitakin ympäristöterveydenhuollon osa-alueita koskevaa ohjeistusta erityistilanteiden varalta, esim. ohjeistus elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseen. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta toimenpiteet erityistilanteissa on ohjeistettu ja ne löytyvät Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmasta. Lisäksi Valvira on laatinut ohjeen Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa, jota on käytetty apuna, kun Raision valvontayksikön alueella sijaitseville vesilaitoksille on laadittu erityistilannesuunnitelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi lokakuussa 2010 ympäristöterveydenhuollon viranomaisille ja heidän yhteistyötahoilleen käytännön oppaan Ympäristöterveyden erityistilanteet. Tämä opas on suurena tukena kunnassa erityistilanteisiin, joista saattaa aiheutua terveyshaittoja. 12 VIESTINTÄ Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä palvelusihteerit neuvovat ja antavat opastusta mm. oikean viranomaisen löytämiseksi. Muuten viranhaltijat antavat ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, internetin, sähköpostin tai tarkastuskäyntien yhteydessä. Elintarvikkeita ym. ympäristöterveyttä koskevaa materiaalia saa mm. neuvoloista ja kaupunkien tai kuntien neuvontapisteistä. Lisäksi Raisio tiedottaa lehdessä julkaistaan tietoisku-tyyppisiä artikkeleita ja mm. talousveden laadusta tiedotetaan kaupunkien/kuntien internet-sivuilla. Muutostilanteista (esim. maksutaksan uusiminen) tiedotetaan paikallisissa tiedotuslehdissä sekä tarvittaessa laajemmin. Yksikkö on kooltaan pieni ja viranhaltijoilla on yhteiset toimitilat, joten sisäinen viestintä toimii hyvin. Lisäksi henkilökunta kokoontuu säännöllisesti yhteisiin palavereihin. Kriisitilanteissa Raision kaupungin viestintäsuunnitelma on käytössä soveltuvin osin. Epidemiatyöryhmän uusitussa ohjeistuksessa on liitteenä mallitiedotteita erityistilanteiden varalle. Erityistilanteissa viranomaisen tulee tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan ja oma-aloitteisesti. Viranomaisen tulee olla puolueeton ja pitäytyä tosiasioissa ilman spekulointia. Pääsääntöisesti tiedottamisesta vastaa terveysvalvonnan johtaja. Jos esim. poliisi tutkii asiaa, on tarpeen sopia poliisin tutkinnanjohtajan kanssa siitä, miten tiedotus järjestetään ja mistä asioista terveysvalvonta antaa tietoa.

Tiedottamista tulisi tulevaisuudessa kehittää ja on tarpeen laatia valvontayksikölle viestintäsuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki viestinnän osa-alueet. 14 13 RAPORTOINTI Ympäristöterveydenhuollon suorittamista tarkastuksista, käytetystä työajasta sekä muista suoritteista raportoidaan vuosittain valvontasektoreittain tiedonkeruulomakkeilla aluehallintovirastoon, joka raportoi tiedot edelleen Eviralle (elintarvikevalvonta), Tukesille (kuluttajaturvallisuus- ja kemikaalivalvonta) ja Valviralle (terveydensuojelu- ja tupakkavalvonta). Kaupungin sisäisesti raportoidaan neljännesvuosittain terveysvalvontajaostolle valvontasuunnitelman toteutumista sekä kaupunginhallitukselle suoritteet: tehdyt päätökset, suoritetut tarkastukset, annetut lausunnot, näytteiden määrä ja projektit. 14 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnan tulee seurata laatimansa valvontasuunnitelman toteutumista. Seurantaa tulee toteuttaa valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan ainakin seuraavien tekijöiden osalta: tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin tarkastusten kattavuus näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin valvonnasta saatavien tulojen kohdentaminen Valvontasuunnitelman toteutumista tulee käsitellä vuosittain lautakunnissa ja sen tulee sisältää ainakin seuraava asiat: 1) Miten valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt. 2) Onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille ja noudattaako valvonta valvonnan työnjakoa. 3) Miten vuoden aikana suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja työajan käyttösuunnitelmaa. 4) Onko valvonta määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista. 5) Miten valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ammattitaitoa on kehitetty. Raision valvontayksikössä valvontasuunnitelman toteutumista seurataan vähintään neljännesvuosittain terveysvalvontajaostossa. Vuosittain laaditaan suunnitelman toteutumisesta laajempi arviointiraportti, joka myös käsitellään jaostossa. Seurantaa hyödynnetään paikallisen valvonnan kehittämisessä, valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Terveysvalvontajaoston hyväksymä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset toimitetaan aluehallintovirastolle suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Aluehallintovirastot raportoivat valvontasuunnitelmien toteutumisesta ja kunnassa suoritetusta toteutumisen arvioinnista keskusviranomaisille. Arvioinnissa käytetään keskusviranomaisten laatimia lomakkeita.

15 15 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 15.1 Säädösperusta Elintarvikevalvontaohjelman laatimista koskeva lainsäädäntö: Valvonta-asetus (EY) 882/2004 Elintarvikelaki (23/2006) Valvontaohjelma-asetus (78/2011) Muut elintarvikevalvontaan liittyvä lainsäädäntö: 15.2 Yleistä Alkutuotantoasetus (1368/2011) MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (420/2011) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista (1258/2011) Yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) 852/2004 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) 853/2004 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) 854/2004 Ensisaapumisasetus (118/2006) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011) Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (1369/2011) MMM:n asetus lihantarkastuksesta (1470/2011) Yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002 Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) on elintarvikelain mukaan osa ympäristöterveydenhuollon yhteisestä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja valvontaasetuksen mukaista alkutuotannosta alkavaa ja koko tuotantoketjun kattavaa monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Valvontasuunnitelmaan sisällytetään hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja ilmoitusta edellyttävän toiminnan säännöllinen valvonta. Tilapäinen elintarvikkeiden myynti ei kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukaisuus, varmistaa että elintarvikkeista annettavat tiedot ovat totuudenmukaisia ja riittäviä eivätkä ne johda harhaan, suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta, varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys, turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta sekä osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Viranomaisen velvollisuus on tukea toimijoita antamalla lainsäädännön noudattamiseen liittyviä neuvoja.

Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja laadusta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, ettei elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu valmistuksen tai tarjoilun aikana. Viranomaisvalvonnan tehtävä on varmistua siitä, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja elintarvikkeiden turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa vaiheissa. 16 15.3 Elintarvikevalvonnan auditointi Aluehallintovirastot toteuttavat yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arviointia mm. tekemällä kuntavalvontayksiköihin auditointikäyntejä. Kuntien valvontaa auditoidaan tarkastelemalla toimintaa suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa (EVO 2009-2010) annettuihin ohjeisiin, jotka koskevat valvonnan järjestämistä, suunnittelua ja toteutusta. Valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman tavoitteena on elintarvikevalvonnan kehittäminen riskinarviointiin perustuvaksi sekä valvonnan suunnitelmallisuuden, laadukkuuden, yhdenmukaisuuden ja vaatimustenmukaisuuden parantaminen. Lounais-Suomen aluehallintovirasto suoritti Raision valvontayksikköön elintarvikevalvonnan auditoinnin toukokuussa 2010. Auditointiin liittyi myös viisi kohdeauditointia neljään elintarvikehuoneistoon ja yhdelle maidontuotantotilalle. Arviointi suoritettiin Elintarviketurvallisuusviraston ohjeen 10001/1, 1.4.2008, mukaisesti. Ohjeessa on kuvattu kuntien elintarvikevalvonnan auditointien kansallinen vähimmäisvaatimustaso, auditointiperusteet, menettelytavat sekä auditoinnin asiakirjat. Auditoinnissa havaittiin seuraavat poikkeamat: elintarvikevalvonnalla ei ole laatujärjestelmää ja henkilövoimavarat eivät riitä toteuttamaan lainsäädännön vaatimusten mukaista elintarvikevalvontaa. Poikkeamista on annettu erikseen selvitys aluehallintovirastolle. Henkilövoimavaroihin tuli vuonna 2011 lisäystä, sillä valvontayksikköön saatiin yksi terveystarkastajan virka sekä osa-aikainen pieneläinhoitajan toimi lisää. Auditoinnissa esille tulleet kehitysehdotukset on otettu huomioon tätä suunnitelmaa laadittaessa. 15.4 Kohteet Kaikki valvontakohteet ml. alkutuotannon kohteet ovat sähköisessä tietojärjestelmässä (TerveKuu), joka on kaikkien valvojien yhteiskäytössä. Valvontayksikössä on elintarvikevalvontakohteita yhteensä noin 500. Lisäksi valvonta-alueella on alkutuotantopaikkoja noin 200 kpl. Valvontayksikössä ravintoloita ja suutalouden laitoskeittiöitä on 50 % kaikista elintarvikevalvontakohteista. Naantali on kesäkaupunki, jonka ravintoloista osa on auki vain muutaman kuukauden vuodessa. Näissä kohteissa tarkastuskäyntien määrää voidaan suhteuttaa aukiolokuukausiin. TAULUKKO 5. Raision valvontayksikön valvottavat elintarvikekohteet VALVONTAA VAATIVAT ELINTARVIKEKOHTEET Naantali Raisio Rusko Yhteensä 239 212 48 499