LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Maaseutulautakunta AIKA 18.02.2016 klo 18:30 PAIKKA Maaseutuyksikkö, Bäckasinkuja 1 A, 07880 LILJENDAL LÄSNÄ Lönnfors Torbjörn puheenjohtaja Bergström Torbjörn Ossian Björkell Jan-Eric Björkman-Nystén Nina saapui klo 18.45 Lindell Carl-Henrik Lindlöf Mona Noroviita Timo Sjögård Carolina Stenvall Miriam MUUT Vickholm Sam maaseutupääll./siht. Jukka Lemmelä maaseutuasiamies POISSA Näri Mikko Jussi varapuheenjohtaja Niemelä Lenita Heijnsbroek-Wirén Mia kh:n puheenjohtaja Peltoluhta Vesa kh:n edustaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 1-7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Loviisassa PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 2 Maaseutulautakunta LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajat 4 3 Selvitys- ja korvauspyyntö 5 4 Kuntalaisaloite pienriistametsästyksestä kaupungin mailla 7 5 Hakkuu- ja hoitosuunnitelma 8 6 Ojitusta talousmetsässä 9 7 Tiedoksi - tavoitteiden seuranta vuodelle 2015 11
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 3 Maaseutulautakunta 1 18.02.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ML 1 Lautakunta totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 4 Maaseutulautakunta 2 18.02.2016 Pöytäkirjantarkastajat ML 2 Lautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi et Carolina Sjögård ja Mona Lindlöf.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 5 Maaseutulautakunta 3 18.02.2016 Selvitys- ja korvauspyyntö ML 3 Asia on salainen. Henkilötietojen sisällöstä ja joissakin tapauksissa tietoja yksityishenkilöiden terveydestä johtuen, kaikki lomitusasiat käsitellään salaisina Mela:n ohjeiden mukaan. Minna Salento on 25.11.2015 jättänyt selvityspyynnön vs. lomituspalvelupäällikön Esko Niemisen toiminnasta. Lopuksi hän vaatii vahingonkorvausta 7000 henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä, sekä asian vaikutuksesta tilan talouteen. Rahallisista tappioista on maksettu korvausta 3370,12. Yrittäjät oli, 4.1.2013 annetulla päätöksellä, velvoitettu pitämään 20 päivää lomaa yhteisesti. Yrittäjät ovat valittaneet Mela:an asiasta, mutta valitus hylättiin. Raja vaatimukselle pitää lomat yhdessä on 20 eläinyksikköä tai 9 työtuntia vuorokaudessa. Sillä määritetään suurinta tilaa, jota lomittaja pystyy yksin hoitamaan. Tämän tilan eläinmäärä ja työaika oli vuoden 2013 lomahakemuksessa hyvin lähellä rajaa, 19,5 eläinyksikköä ja 8 h 52 min. Lomituspalvelupäällikkö on vastineessaan valitukseen 21.2.2013 ilmoittanut työajaksi 9,1 tunniksi. Kun yrittäjiä velvoitetaan pitämään lomia yhdessä, tarkoittaa tämä samalla, että lomittajan pitäisi hoitaa kakki ne välttämättömät karjanhoitotyöt, jotka kuuluvat lomituksen piiriin. Tämän tilan tuotantotapaan kuuluu neljä ruokintakertaa vuorokaudessa. Neljä käyntiä tilalla vuorokaudessa ei voida järjestää yhdellä lomittajalla työturvallisuuslainsäädännön puitteissa. Tästä syystä vähennettiin käyntikertoja. Rutiinien muuttaminen oli niin suurella todennäköisyydellä syy karjan ongelmiin, että vakuutusyhtiö suostui korvauksiin. Jälkikäteen on helppo todeta, ettei yhteislomien vaatiminen ollut onnistunut ratkaisu tällä tilalla. On kuitenkin muistettava että, lomituspalvelupäällikön vastuulla on järjestää lomituspalvelut Melan ohjeiden mukaisesti niin taloudellisesti kuin mahdollista. Tässä on myös hyvä huomata, että ongelmat tilalla nousivat esille vasta keskeytetyn lomituksen jälkeen vuonna 2014. Lomittajia ei pidetä varalla sairastapauksia varten. Kun lomittaja sairastuu, pyritään ensisijaisesti hälyttämään yrittäjää. Niissä tapauksissa missä yrittäjä on estynyt jatkamaan siitä mistä lomittaja lopetti, joudutaan ottamaan lomittaja toiselta tilalta. Lomien keskeyttäminen näissä poikkeustapauksissa on kaikkia
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 6 koskeva käytäntö. Minna Salennon sijaisapupäätöksessä 12.9.2013 on sijaisavun tuntihinnaksi päätetty 5,04 /h, mutta laskussa on hinta 6,33 /h. Kyseessä on tekninen virhe. Liitteet 1, 2 ja 3. Ehdotus: Loviisan kaupunki ei maksa vaadittua korvausta muilta osin kuin liikaa laskutettu summa. Lautakunta perustelee päätöstään seuraavasti: Lautakunta ymmärtää yrittäjän ärtymyksen ja kokeman henkisen rasituksen johtuen huonoksi osoittautuneesta, vasten yrittäjän tahtoa, tehdystä päätöksestä. Tällaisen korvauksen maksaminen julkisista varoista, vaatii kuitenkin selkeän virheen. Päätös oikeudesta vuosilomaan vuodelle 2013, ei voida pitää sellaisena. Päätöksestä valitettiin. Valitus hylättiin ja päätöksestä tuli lainvoimainen. Työaikojen muutoksista aiheutuneet rahalliset menetykset on korvattu. Yhteisistä lomista on luovuttu. Ehdotuksen mukaan.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 7 Maaseutulautakunta 4 18.02.2016 Kuntalaisaloite pienriistametsästyksestä kaupungin mailla ML 4 Kaupungin maitten metsästysoikeus on vuokrattu paikallisille metsästysseuroille. Seuroilla on oikeus kaikkeen metsästykseen ja hoitavat alueen riistanhoidon. Kuntalaisaloite pienriistan metsästyslupien myynnistä yksityisille on jätetty 23.10.2013. Silloin maaseutulautakunta totesi että nykyiset vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun asti ja palaavansa asiaan sopimusten uusimisen yhteydessä. Uudessa hallintosäännössä on päätösvalta metsästyssopimuksista siirretty maaseutupäällikölle. lautakunnan tulisi kuitenkin ottaa lopullisen kannan aloitteeseen. Se, että kaupunki antaisi lupia yksityishenkilöille, ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupungin nykyiset sopimusehdot estävät metsästysoikeuden siirtämistä kolmannelle osapuolelle. Uusissa sopimuksissa pitäisi antaa metsästysseuroille mahdollisuus pienriistalupien myyntiin. Metsästysseurat ovat vastuussa tästä metsästyksestä, ja niitten tulisi käyttää mahdolliset tulot riistanhoitoon. Liite 4. Ehdotus: Maaseutulautakunta päättää, että kaupunki ei myy metsästyslupia yksityisille. Tulevissa sopimuksissa annetaan metsästysseuroille mahdollisuus pienriistalupien myyntiin. Metsästysseurat ovat vastuussa tästä metsästyksestä ja niitten tulee käyttää mahdolliset tulot alueen riistanhoitoon. Metsästysseurat päättävät itse myyvätkö ne pienriistalupia. Ehdotuksen mukaan.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 8 Maaseutulautakunta 5 18.02.2016 Hakkuu- ja hoitosuunnitelma ML 5 Kuviokartat ovat asian liitteenä. Arvioitu hakkuumäärä on noin 10800 m3. Noin 6000 m3 muodostuu uudistamishakkuista, näitten pinta-ala on 23,6 ha. Luontaisen uudistamisen eri vaiheista kertyy puuta noin 700 m3 viidestätoista hehtaarista. Harvennuksia on 79,7 ha, niitten arvioitu puumäärä on 4100 m3, lähes kaksi kolmannesta harvennuksista ovat ensiharvennuksia. Hakkuisiin liittymättömiä raivauksia tehdään 61,2 ha. Täydennysistutuksia tehdään 17,2 hehtaarille. Tulevalla kierroksella, puumäärät ja hoitoalat ovat hieman suurempia kuin viime vuosina. Tämä johtuu siitä että, on haluttu kerätä selkeitä kokonaisuuksia. Esimerkiksi käydään läpi Lurensin alue. Siellä on hyvin paljon pieniä kuvioita, joita on pakko yhdistää logistiikan vuoksi. Alueella ei ole juuri tehty hakkuita viimeisten viiden vuoden aikana. Pääalue sijaitsee kuitenkin Atomitien alussa. Alueella on tarkoitus suorittaa ojien kunnostus. Ensin tehdään hakkuut ja sitten perataan ojat. Alue rajautuu myös atomivoimalasta tuleviin sähkölinjoihin. Sähkölinjojen lähimetsiin tulee myös Caruna Oy:n määräämiä hakkuita jotka hoituvat samalla. Liitteet 5 ja 6. Ehdotus: Maaseutulautakunta hyväksyy ehdotetut hakkuut ja hoitotoimenpiteet, ja pyytää tarjoukset niistä. Ehdotus hyväksyttiin seuraavalla muutoksella. Kuvio 150 otetaan pois, koska alueella sijaitsee niin sanottu pirunpelto.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 9 Maaseutulautakunta 6 18.02.2016 Ojitusta talousmetsässä ML 6 Maaseutulautakunta päätti viime keväänä tilata kaksi ojitussuunnitelmaa talousmetsälle. Toinen alue Lappominjärven läntiselle puolelle ja toinen Keitalassa. Päätettiin myös ottaa kantaa projekteihin ennen kaivuutyön tilaamista. Otso (aikaisempi metsäkeskus) metsäpalvelut on tehnyt suunnittelun. Suunnittelun yhteydessä alueita on tarkennettu, katso liitetyt suunnittelukartat. Suunnitelmat on lähetetty Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö-osastolle lausuntoa varten. Ympäristö-osasto ei ole huomauttanut suunnitelmia. Toteuttamisaika on vuodet 2016-2020. Ojitus tehdään olemassa olevien ojien perkauksena. Ojasto koostuu valtaojasta, joka kerää vettä sarkaojista. Ennen kuin sarkaoja liittyy valtaojaan, kaivetaan lietekuoppa. Valtaojaan kaivetaan yksi tai useampi laskeutusallasta. Altaat ovat vähintään metrin syvempi kuin oja ja lietetilavuudet vaihtelee 20 ja 65 m3 välillä. Kuopat ja altaat keräävät maa-aineksen, jonka vesi huuhtelee mukaansa kun oja on uusi. Mikään ojastoista ei valu suoraan vesistöihin tai mereen. Projekti on suunniteltu suoritettavan kolmessa vaiheessa, merkitty 1-3 kartalla. Ensimmäisen vaiheen alue on harvennettu ja ojalinjat on avattu. Ojitus voidaan suorittaa tänä vuonna. Toisen vaiheen alue on mukana tulevassa hakkuusuunnitelmassa ja ojitus voisi tapahtua vuosina 2017-2018. Kolmas vaihe voitaisiin aloittaa aikaisintaan 2018. Alue ei ole niin suuri, että ojitusta ei voisi suorittaa kerralla. On tarkoituksenmukaisempaa ensin suorittaa metsätyöt, jotka pitää tehdä ja sitten ojittaa. Koko projektin kustannusehdotus ilman arvonlisäveroa on 14560. Ensimmäisen vaiheen kustannusehdotus on 3365,64 (alv 0 % ), vaikutusalue noin 45 ha. Jos oletetaan, että erilaisten puulajien keskihinta on noin 30 /m3. Tarkoittaa tämä, että 45 ha suuruisella alueella, pitäisi voida hakata noin 100 m3 enemmän, tulevina 50 vuosina, kuin jos ojitusta ei tehtäisi, jotta projekti olisi kannattava. Kokonaiskasvuksi samalla ajalla arvioidaan n. 9000 m3. Arvio on, että projekti on kannattava toteuttaa. Liite 7. Ehdotus: Maaseutulautakunta päättää että projekti toteutetaan vuosina 2016-2020.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 10 Ehdotuksen mukaan.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 11 Maaseutulautakunta 7 18.02.2016 Tiedoksi - tavoitteiden seuranta vuodelle 2015 ML 7 Sähköisen tukihakemuksen edistäminen Vuonna 2015, 926 tilaa jättivät niin sanotun päätukihakemuksen, mihin suurin osa tuista on kerätty. Näistä, 717 tehtiin sähköisesti ja 209 paperilla. Päätukihakemukseen kuului 3335 erilaista hakemusta, 2679 sähköisiä ja 656 paperisia. Päätukihakemuksista 77% jätettiin sähköisesti ja nämä sisälsivät 80% tukihakemuksista. Vuonna 2014 vastaava osuus oli n. 30%. Uutta viime vuodelle oli ympäristökorvaukseen kuuluva syys-ilmoitus, jonka 747 tilaa jättivät. Näistä 689 kpl tai 92% tehtiin sähköisesti. Näiden lisäksi jätettiin pari sataa kotieläintilojen hakemusta. Näitä hakemuksia ei voitu tehdä sähköisesti. Sähköisen hakemuksen hyöty on, että perusmateriaali saadaan nopeammin rekisteröityä tietokantaan ja hakemusaikoja voidaan lykätä. Vuoden 2016 siirretty 15.6.2016 asti. Valitettavasti hakemusten käsittely tehdään vain enemmän byrokraattiseksi ja monimutkaiseksi, joka tekee sen, että työntarve ei vähene. Henkilöstön jatkuva koulutus Maaseutuhallinnon henkilöstö on osallistunut kahteen koulutuspäivään, jotka Uudenmaan ELY-keskus järjesti ja kahteen, jotka Maaseutuvirasto yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa järjestivät. Maaseutuvirasto järjestää n. kerran kuukaudessa interaktiivisen videokoulutuksen. Maaseutupäällikkö on osallistunut kahden päivän koulutukseen, joka oli tarkoitettu yhteistyöalueiden päälliköille, järjestetty Maaseutuvirastolta. Tiesihteeri ja maaseutupäällikkö osallistuivat alueellisiin Yksityistiepäiviin, jotka Yksityistieyhdistys järjesti. Lomitustoiminnan koulutussuunnitelma, missä toteutetut on kirjoitettu käsin, liitteenä. Sen lisäksi Mela järjesti kahden päivän koulutuksen hallinnon henkilöstölle, mihin 3 henkilöä osallistui. Metso ohjelma Maaseutulautakunta päätti tarjota suo-alueen Keitalassa ohjelmaan. Myöhemmin ilmeni, että tämä alue, sekä huomattavasti suurempi alue Saaristotien etelällä puolella voisi kuulua kansalliseen soidensuojeluohjelmaan. Molemmat alueet pitäisi tarjota Metso-ohjelmaan kokonaisuutena, jos siihen
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 12 mennään. Korvaus, joka maksetaan, pohjautuu alueen puutavaran arvoon. Nämä alueet ovat käytännössä arvottomia sillä tavalla mitattuna. Metso-asia ei ole edennyt vuonna 2015. Tuoton optimointi metsänhoidon suunnitelmien mukaan Puutavaran hinta, kaupungin solmimissa sopimuksissa, on ollut korkeampi kuin keskitaso samoilla puutavaralajeilla, samaan aikaan etelärannikon metsäkeskuksen alueella. Perusedellytys tähän on, että aktiivisesti pyydetään tarjouksia eri firmoilta, niin kuin on tehty vuoden 2010 kuntafuusion jälkeen. Muita syitä on suurehko myyntivolyymi ja että on saatu enemmän alueita, joita voidaan korjata sulan maan aikana, panostamalla teihin ja varastopaikkoihin. Liite 8. Ehdotus: Maaseutulautakunta merkitsee tavoiteseurannan tiedoksi. Ehdotuksen mukaan.