2014 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 4 2.1. Hallinto ja organisaatio 4 2.1.1 Osakkeet ja osakepääoma 4 2.1.2 Yhtiökokous 4 2.1.3 Hallitus (osallistuminen kokouksiin) 4 2.1.4 Tilintarkastajat 5 2.1.5 Viranomaisvalvonta 5 2.1.6 Henkilökunta 6 2.2 Arvio tulevasta kehityksestä 6 2.3 Talous 7 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Rahoituslaskelma 2014 (1000 ) 12 Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2014 12 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen 17 Tilintarkastuskertomus 18 3. VESILAITOS 19 3.1 Yleistä pohjavedenottamoista ja vedenkäsittelylaitoksista 19 3.2 Tuohinon pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos 20 3.3 Monkkasen pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos 21 3.4 Honkasalmen pohjavedenottamo 22 3.5 Veden tuotanto ja jakelu 24 3.6 Vesisäiliöt 23 3.7 Vesitutkimus ja vedenlaatu 23 3.8 Vedenhankinnan varmistaminen 23 3.9 Tuohinon perusparannus- ja laajennushanke 24 4. VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY 26 4.1 Jäteveden puhdistus 26 5. VERKOSTO 27 5.1 Yleistä 27 5.2 Vesijohtoverkko 27 5.3 Viemäriverkko 28 5.4 Verkoston rakentaminen 29 5.5 Muut verkostoon liittyvät rakentamisasiat 30 6. TOIMISTOPALVELUT 30 7. VARASTOTOIMINNAT 30 2
1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kempeleen kunnan kasvu tasaantui talouden matalasuhdanteen aikana. Asuntoja rakennettiin edelleen, mutta liittymien kysyntä oli alentuneella tasolla toista vuotta peräkkäin. Veden kulutus pysyi vakiintuneella tasolla. Vesihuollon varmistamiseksi rakennettiin uusi runkovesilinja läntiseen Kempeleeseen 2013 ja vuonna 2014 itäiseen Kempeleeseen. Molemmat runkolinjat ovat tulleet tarpeeseen lisäten käyttövarmuutta ja kriisivalmiutta. Tuohinon vesilaitoksen perusparannus ja laajennushanke valmistui. Urakoitsijalta työ vastaanotettiin kesällä. Jatkuvassa tuotannossa olevan laitoksen perusparannus- ja laajennushanke oli kriittinen toteutettava vesihuollon turvallisuuden ja häiriöttömän käytön kannalta. Urakoitsijoille ja sitoutuneelle henkilökunnalle hankkeen onnistumisesta parhaimmat kiitokset. Runkovesilinjojen varmistamisilla ja Tuohinon vesilaitoksen perusparannus- ja laajennushankkeilla on varmistettu vesihuoltolain 681/2014 15 luvun mukaisia velvoitteita asiakkaiden palveluiden turvaamiseksi. Haja-asutusalueen viemäröintiä on toteutettu vuonna 2009 päätetyn ohjelman mukaisesti. Muuttuneen vesihuoltolain 10 luvun mukaisesti tämä ohjelma tullaan toistaiseksi päättämään vuoden 2015 aikana Niittyrannan haja-asutusalueen viemäröintiin. Tänä aikana haja-asutusalueella on tarjottu viemäriliittymiä asiakkaillemme ja 125 kiinteistöä on toistaiseksi hyödyntänyt tätä mahdollisuutta liittyä viemäriverkostoon. Taloustutkimus Oy:ltä tilatun, vesilaitoksen kotitalousasiakkaiden asiakastyytyväisyystutkimuksen (WACSI 2014) erinomaiset tulokset osoittavat että yhtiön työntekijät, hallitus, omistajat ja muut yhteistyötahot ovat onnistuneet työssään ja hoitaneet erinomaisesti omat vastuualueensa. Haluan kiittää henkilöstöä, omistajia ja muita sidosryhmiä tunnollisesta ja arvokkaasta vesihuollon eteen tehdystä työstä vuonna 2014. Kempeleen Vesihuolto Oy lähtee luottavaisin mielin vuoteen 2015. Hannu Roikola 3
2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Kempeleen Vesihuolto Oy perustettiin 9.1.1964. Vuosi 2014 oli yhtiön 51. toimintavuosi. Vuodesta 1969 lähtien yhtiö on ollut Kempeleen kunnan tytäryhtiö. 2.1. Hallinto ja organisaatio 2.1.1 Osakkeet ja osakepääoma Yhtiön osakepääoma on 127 500 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeiden lukumäärä on 15 000 kpl ja osakkeen nimellisarvo 8,50 euroa. Osakkeiden omistus on seuraava: Kempeleen kunta 12 933 osaketta 86,22 % Limingan kunta 1 515 osaketta 10,10 % Yksityiset 23 osakasta 552 osaketta 3,68 % 15 000 osaketta 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy on Kempeleen kunnan tytäryhtiö ja kuuluu Kempele-konserniin. Yhtiö omistaa 40,26 % Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeista, joten se on Kempeleen Vesihuolto Oy:n osakkuusyhtiö. 2.1.2 Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.4.2014. Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi Jarmo Haapaniemi. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 :n mukaiset asiat. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. 2.1.3 Hallitus (osallistuminen kokouksiin) puheenjohtaja Taavi Jarva (6/6) varapuheenjohtaja Juha Erkkilä (6/6) jäsenet Impi Gärding (5/6) Risto Sarkkinen (6/6) Kaisu Juvani (4/5) Minna Siira (1/1) varajäsenet Martti Kaisto (3/6) Toivo Piira (5/6) Hallituksen kokouksiin ovat osallistuneet varajäsenet sekä yhtiön kutsumina harkintansa mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Tahkola ja kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Hallituksen kokouksien esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja Hannu Roikola. Kokouksia pidettiin 6 ja pöytäkirjaan kertyi 77 pykälää. 4
2.1.4 Tilintarkastajat HTM Kari Salonpää, tilintarkastajien puheenjohtaja varatilintarkastaja HTM Anne Karppinen-Salonpää BDO Yhtiötarkastus, päävastuullinen tilintarkastaja, JHTT, HTM Simo Paakkola ja varatilintarkastaja Hilkka Ojala Hallituksen kokous 24.2.2015. Vasemmalta Antti Ollikainen, Martti Kaisto, Hannu Roikola, Taavi Jarva, Kaisu Juvani, Risto Sarkkinen, Juha Erkkilä ja Impi Gärding. 2.1.5 Viranomaisvalvonta Vesihuoltolain (119/2001) 4 :n mukaan valvontaviranomaisia ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Terveydensuojelulain (763/94) mukaisesti talousveden laadun valvonta kuuluu terveydensuojeluviranomaiselle. Kunnallisina viranomaisina veden laatua valvoivat terveysvalvonnan viranhaltijat Oulun seudun ympäristötoimi sekä Oulun seudun ympäristötoimen johtokunta. Valtion viranomaisena veden laadun valvonnasta vastaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, missä sitä hoitaa ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja. Yhtiön STM:n talousvesiasetuksen 461/2000 mukainen valvontatutkimusohjelma vuosille 2014-2018 uusittiin vuonna 2014 yhteistyössä terveysvalvontaviranomaisen kanssa. Siinä otettiin myös huomioon Tuohinon vesilaitoksen perusparannus- ja laajennushanke sekä uusi syväkaivo 21. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta hyväksyi sen päätöksellään 21.8.2014 Dnro OUKA/ 7045/11.02.02/2013. Talousvesiasetus perustuu EU:n 3.11.1998 antamaan direktiiviin (98/83/EY) ihmisen käyttöön tarkoitetun veden laadusta. 5
2.1.6 Henkilökunta toimitusjohtaja Hannu Roikola talousassistentti Minna Lampela 25.5.2014 asti asiakaspalvelusihteeri Päivi Erkko-Koskinen toimistosihteeri Anne Laurikkala käyttöpäällikkö Janne Nikula vesilaitoksenhoitaja Jouni Väyrynen verkostopäällikkö Harri Lahtinen verkostomestari Sami Ahvenniemi varastonhoitaja Ilmo Isokääntä vastaava verkostoasentaja Pasi Latoranta LVI-asentaja Tommi Tarakkamäki kaivinkoneenkuljettaja Jari Leinonen verkostoasentaja Kari Ahonen verkostoasentaja Heikki Sarkkinen verkostoasentaja Harri Törmikoski Vesihuollon varallaolopäivystykseen on kuulunut kahdeksan yhtiön työntekijää ja kaksi Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n työntekijää. Se käsittää työajan ulkopuolella ympärivuorokautisesti asiakkaiden vikapalvelun sekä yhtiön laitosten, verkostojen ja keskuspuhdistamon vikapäivystyksen. Organisaation toimintaa ja sisäistä tiedottamista varten pidettiin kaksi henkilöstön koulutus- ja tiedotustapahtumaa. Yhteisillä tilaisuuksilla pyritään kehittämään asiakaspalvelua, asianhallintaa ja johtamista palvelujen parantamiseksi sekä kasvun ja muutosten hallitsemiseksi. Toimintavuoden keskimääräinen kokonaishenkilövahvuus oli 15. Maksetut palkat olivat 572 866 euroa. Siihen sisältyy henkilökunnan Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:lle tekemät työt, joista yhtiö laskutti puhdistamoyhtiöltä 52 455 euroa. 2.2 Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön liiketoiminnan arvioidaan jatkuvan vakaasti ennallaan. Vesihuoltolaitoksen toiminta kasvaa Kempeleen kunnan kehityksen mukaan. Asemakaava-alueilla liittymien myynti laskenee nykyiseltä tasolta suhdanteiden mukaan. Asemakaavan ulkopuolella tehtävä viemäröinti vaatii huomattavat investoinnit. Vesihuoltolain 681/2014 muutoksen johdosta haja-asutusalueen viemäröinti lopetetaan vuoden 2015 aikana toistaiseksi. 6
2.3 Talous Yhtiöjärjestyksen mukaan Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimialana on ylläpitää toiminta-alueellaan vesihuoltolain tarkoittamaa vesihuoltolaitosta. Yhtiön tarkoituksena on toimia voittoa jakamatta, siten, että toiminta lisää alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia ja elvyttää sen tuotannollista toimintaa. Toiminnan perustana ovat vesihuoltolaki ja vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot. Yhtiön talous hoidetaan vesihuoltolain 18 :n mukaisesti, eli investoinnit ja kustannukset katetaan asiakkaille tarjottavista palveluista saatavilla maksutuloilla. Investointien rahoitukseen käytetään tarvittaessa lainoja, jotka kunta yhtiön pääosakkaana takaa. Konsernin johdon yhtiölle asettamat taloudelliset tavoitteet ovat em. lähtökohtien mukaiset. Vesihuoltolaitos on toiminta-alueellaan luonnollinen monopoli, joten palveluiden hinta on keskeinen talouden mittari, vaikka laitokset eivät olekaan yleisesti vertailukelpoisia. Mm. laitoksen koko, kasvunopeus ja vedenhankintamahdollisuudet vaikuttavat kustannuksiin. Vaikka Kempeleessä on kasvun vaatimien laajennusten ohella investoitu oman vedenhankinnan varmistamiseen ja pohjavesi on käsiteltävä, ovat hinnat kilpailukykyiset. Kohtuullisilla maksuilla on varsinkin kotitalouksille merkitystä siten, että hintatasosta riippumatta asiakas maksaa laskun päälle 24 % arvonlisäveroa. Veden kuutiohinta oli 24 % arvonlisäverolla 0,92 euroa ja jätevesi 1,18 euroa. Normaalin omakotitalon veden perusmaksu oli 6,70 euroa/kk ja jäteveden 5,36 euroa/kk. Muilla kiinteistöillä perusmaksut määräytyvät kiinteistötyypin mukaan kerrosalan perusteella. Vesihuoltomaksut 1.2.2014-raportissa oli valtakunnan keskimääräinen vesi- 7
ja jätevesimaksu 4,03 euroa/m 3, kun se meillä oli 2,10 euroa/m 3. Laskettaessa mukaan perusmaksut sekä indeksillä korotetun liittymismaksun vuosikustannus, oli omakotitalon keskimääräinen vertailuhinta 5,38 euroa/m 3, kun se oli meillä 3,39 euroa/m 3. Kerrostalon vertailuhinta oli 4,24 euroa/m 3 ja meillä 2,49 euroa/m 3. Tilikaudella vesihuollon volyymi kasvoi 1,6 prosenttia, kun hintoja nostettiin keskimäärin 4,6 %. Tuloksi kirjattavia lisäliittymismaksuja saatiin 57 992 euroa. Muun toiminnan tuotot laskivat. Liikevaihto oli 2,178 milj. euroa ja se nousi 0,145 milj. euroa eli 7,1 %. Investoinnit olivat 1,42 milj. euroa. Niistä rahoitettiin vesihuoltoavustuksilla 0,05 milj. euroa ja liittymismaksuilla 0,31 milj. euroa sekä loput tulorahoituksella. Velkapuolelle kirjattavia liittymismaksuja kertyi 309 279 euroa. Oma pääoma on taseessa 66,1 prosenttia, vaikka yhtiöllä ei ole ollenkaan lainaa. Suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja yhtiön tilikauden tulos on 7 274,56 euroa tappiollinen. Yhteensä 9 576,73 euron sumu-/evlpoistojen poistoeron kirjauksen sekä 119,50 euron verojen jälkeen on tilikauden voitto 2 182,67 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilivuoden voiton 2 182,67 euroa jättämistä tulostilille. 8
TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 LIIKEVAIHTO 2 178 262,93 2 033 257,30 Liiketoiminnan muut tuotot 12 443,60 44 256,20 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 668 603,04 661 515,07 Ulkopuoliset palvelut 150 611,84 819 214,88 95 352,05 756 867,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 86 334,27 413 819,11 Henkilösivukulut Eläkekulut 81 687,77 88 260,44 Muut henkilösivukulut 19 654,69 487 676,73 25 872,68 527 952,23 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 694 930,65 593 558,12 Liiketoiminnan muut kulut 214 105,62 223 941,92 LIIKEVOITTO - 25 221,35-24 805,89 Rahoitustuotot ja kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 17 955,31 24 054,31 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille 8,52 17 946,79 0,00 24 054,31 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA - 7 274,56-751,58 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys/vähennys 9 576,73 2 035,11 Tuloverot 119,50-365,08 TILIKAUDEN VOITTO 2 182,67 918,45 9
TASE 31.12.2014 31.12.2013 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 40 508,95 40 508,95 47 979,95 47 979,95 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 485 672,72 485 522,72 Liittymismaksut 284 307,72 267 436,72 Rakennukset ja rakennelmat 9 545 143,14 7 013 800,42 Koneet ja kalusto 195 139,87 668 496,25 Keskeneräiset hankinnat 4 084,82 10 514 348,27 1 410 220,83 9 845 476,94 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 367 614,71 367 614,71 367 614,71 367 614,71 PYSYVÄT VASTAAVAT 10 922 471,93 10 261 071,60 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 119 686,83 119 686,83 145 246,20 145 246,20 Saamiset Pitkäaikainen Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 134 881,86 262 411,09 Osamaksusaamiset 49 981,32 50 893,88 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 31 026,56 47 934,19 Siirtosaamiset 56 169,58 272 059,32 124 927,77 486 166,93 Rahat ja pankkisaamiset 1 200 613,68 1 730 407,98 1 730 407,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 592 359,83 2 361 821,11 V a s t a a v a a yhteensä 12 514 831,76 12 622 892,71 10
TASE 31.12.2014 31.12.2013 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma 127 500,00 127 500,00 Vararahasto 122 777,19 250 277,19 122 777,19 250 277,19 Muut rahastot Liittymismaksurahasto 7 554 560,99 7 554 560,99 Muut rahastot 243 872,49 7 798 433,48 243 872,49 7 798 433,48 Edellisten tilikausien voitto 173 506,81 172 588,36 Tilivuoden voitto 2 182,67 918,45 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 224 400,15 8 222 217,48 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 42 165,61 67 581,26 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksista Palautuskelpoiset liittymismaksut 3 977 490,14 3 977 490,14 3 668 210,85 3 668 210,85 Lyhytaikainen Saadut ennakot 106,75 153,60 Ostovelat 84 550,53 510 247,51 Muut velat 77 478,55 41 171,91 Siirtovelat 108 640,03 270 775,86 113 310,10 664 883,12 VIERAS PÄÄOMA 4 248 266,00 4 333 093,97 V a s t a t t a v a a yhteensä 12 514 831,76 12 622 892,71 11
RAHOITUSLASKELMA 2014 (1000 ) 2014 2013 Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 2 319 1 919 Maksut liiketoiminnan kuluista - 1 890-1 125 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 0 0 Saadut korot liiketoiminnasta 22 25 Saadut osinkotulot 2 1 Siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäys 309 365 Liiketoiminnan rahavirta 762 1 185 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin - 1 419-2 444 Saadut investointiavustukset 47 0 Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys 26-6 Investointien rahavirta - 1 346-2 450 Rahoituksen rahavirta: Sijoitusten pääoman palautus 0 0 Lainasaamisten takaisinmaksut 0 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 0 Rahoituksen rahavirta 0 0 Verojen rahavirta 54-19 Rahavarojen muutos - 530-1 284 Rahavarat tilikauden alussa 1 730 3 014 Rahavarat tilikauden lopussa 1 200 1 730 Lisäys/vähennys - 530-1 284 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2014 Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu muuttuvaan hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Sijoitukset on kirjattu hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on arvostettu alimman arvon periaatteen mukaan muuttuvaan hankintamenoon. Hankintameno on määritelty käyttäen keskihinnan mukaista arvoa. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Kuluvien pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Koneet ja kalusto, jonka taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, sekä elinkeinoverolain tarkoittamat pienhankinnat kirjataan hankintatilikauden kuluiksi. 12
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti: MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Lakeuden pohjavesitutk. kulut 5 vuotta Aineettomat oikeudet 10 vuotta RAKENNUKSET Toimistorakennus Varikkorakennus Laitosrakennukset Vesimittarit asiakkailla Asfaltointi VERKOSTOT Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto KONEET JA KALUSTO Laitoskoneistot Muut koneet ja kalusto Vesilaitoksen automaatio 40 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 5-10 vuotta 10 vuotta TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2014 2013 Liikevaihdon jakautuminen Vesimaksut 1 015 204,68 967 197,40 Jätevesimaksut 969 157,97 900 812,09 Siirtokelpoiset liittymismaksut 57 992,32 3 062,72 Muut varsinaiset tuotot 135 907,96 162 185,09 2 178 262,93 2 033 257,30 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 12 443,60 12 256,20 Muut tuotot 0,00 32 000,00 12 443,60 44 256,20 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot 16 055,31 23 294,28 Osinkotuotot 1 900,00 712,50 Korkotulot ei veroll. 8,52 47,53 Korkokulut 0,00 0,00 17 946,79 24 054,31 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet 2014 2013 Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmalisenssit Sumu-menojäännös 1.1. 3 979,95 5 950,95 Evl-menojäännös 1.1. 3 979,95 5 950,95 13
14 2014 2013 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto 1 971,00 1 971,00 Evlpoisto 1 971,00 1 971,00 Sumu menojäännös 31.12. 2 008,95 3 979,95 Evl-menojäännös 31.12. 2 008,95 3 979,95 Tyrnävän siirtoviemäri Sumu-menojäännös 1.1. 44 000,00 49 500,00 Evl-menojäännös 1.1. 44 000,00 49 500,00 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto 5 500,00 5 500,00 Evlpoisto 5 500,00 5 500,00 Sumu menojäännös 31.12. 38 500,00 44 000,00 Evl-menojäännös 31.12. 38 500,00 44 000,00 Aineelliset hyödykkeet 2014 2013 Liittymismaksut Hankintameno 1.1. 267 436,72 228 706,72 Lisäykset 16 871,00 38 730,00 Hankintameno 31.12. 284 307,72 267 436,72 Maa-alueet Hankintameno 1.1. 485 522,72 484 704,72 Lisäykset 150,00 818,00 Hankintameno 31.12. 485 672,72 485 522,72 Rakennukset (EVL 7 %) Sumu-menojäännös 1.1. 770 600,21 888 244,84 Evl-menojäännös 1.1. 1 066 420,07 1 129 769,18 Lisäykset 744 132,22 16 783,06 Sumu-poisto 153 457,39 134 427,69 Evl-poisto 126 729,80 80 132,17 Poistoeron muutos 26 727,59 54 295,52 Poistoero 31.12. - 322 549,45-295 821,86 Sumu-menojäännös 31.12. 1 361 274,94 770 600,21 Evl-menojäännös 31.12. 1 683 695,91 1 066 420,07 Rakennukset (EVL 4 %) Sumu-menojäännös 1.1. 167 630,15 177 209,03 Evl-menojäännös 1.1. 176 142,92 183 482,21 Lisäykset 0,00 0,00 Sumu-poisto 9 578,88 9 578,88 Evl-poisto 7 045,72 7 339,29 Poistoeron vähennys 2 533,16 2 239,59 Poistoero 31.12. 11 045,93 8 512,77 Sumu-menojäännös 31.12. 158 051,27 167 630,15 Evl-menojäännös 31.12. 169 097,20 176 142,92 Koneet ja kalusto (EVL 25 %) Sumu-menojäännös 1.1. 668 496,23 511 128,85 Evl-menojäännös 1.1. 499 163,17 396 295,79
2014 2013 Lisäykset 1 431 106,64 239 555,92 Sumu-poisto 143 185,13 82 188,54 Evl-poisto 162 869,15 136 688,54 Poistoeron vähennys 0,00 0,00 Poistoeron lisäys 19 684,02 54 500,00 Poistoeron vähennys (vanha) 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 188 992,18 169 308,16 Poistoero 31.12. vanha 24,90 24,90 Sumu-menojäännös 31.12. 1 956 417,74 668 496,23 Evl-menojäännös 31.12. 1 767 400,66 499 163,17 Asfaltointi Sumu-menojäännös 1.1. 6 084,78 7 365,90 Evl-menojäännös 1.1. 6 084,78 7 365,90 Lisäykset 0,00 0,00 Sumu-poisto 1 281,12 1 281,12 Evl-poisto 1 281,12 1 281,12 Sumu-menojäännös 31.12. 4 803,66 6 084,78 Evl-menojäännös 31.12. 4 803,66 6 084,78 Vesi- ja viemärijohtoverkosto Sumu-menojäännös 1.1. 6 069 485,30 5 758 066,80 Evl-menojäännös 1.1. 5 880 841,10 5 553 583,68 Lisäykset 586 046,14 685 868,31 Sumu-poisto 395 796,05 358 610,89 Evl-poisto 379 957,13 358 610,89 Lisäpoisto kp/evl 0,00 0,00 Poistoeron vähennys 0,00 0,00 Poistoeron vähennys(vanha) 15 838,92 15 838,92 Poistoero 31.12. - 3 373,02-3 373,02 Poistoero 31.12. vanha 190 117,02 205 955,94 Sumu-menojäännös 31.12. 6 259 735,39 6 069 485,30 Evl-menojäännös 31.12. 6 086 930,11 5 880 841,10 Keskeneräiset verkosto- ja rakennuskohteet 4 084,82 1 410 220,83 Saamiset omistusyrityksiltä 2014 2013 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Myyntisaaminen 8171,78 15 247,74 Lainasaaminen 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 15
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Sidottu oma pääoma 2014 2013 Osakepääoma Osakepääoma 1.1. 127 500,00 127 500,00 Lisäys Osakepääoma 31.12. 127 500,00 127 500,00 Vararahasto Vararahasto 1.1. 122 777,19 122 777,19 Vararahasto 31.12. 122 777,19 122 777,19 Sidottu oma pääoma yhteensä 250 277,19 250 277,19 Vapaa oma pääoma 2014 2013 Muut rahastot Siirtokelp.liittymät 1.1. 7 554 560,99 7 554 560,99 Siirtokelp.liittymät 31.12. 7 554 560,99 7 554 560,99 Käyttörahasto 1.1. 25 228,19 25 228,19 Käyttörahasto 31.12. 25 228,19 25 228,19 Uudistus- ja laajennusrahasto 1.1. 218 644,30 218 644,30 Uudistus- ja laajennusrahasto 31.12. 218 644,30 218 644,30 Muut rahastot yhteensä 7 798 433,48 7 798 433,48 Voittovarat Voittovarat 1.1. 173 506,81 172 588,36 Tilikauden voitto(tappio) 2 182,67 918,45 Voittovarat 31.12. 175 689,48 173 506,81 Vapaa oma pääoma yhteensä 7 974 122,96 7 971 940,29 Siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut 3 977 490,14 3 668 210,85 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät lainat 0,00 0,00 Velat omistusyrityksille Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Ostovelka 47 957,53 53 059,53 Siirtovelka 0,00 0,00 LIITETIEDOT HENKILÖISTÄ 2014 2013 Toimintavuonna yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 15 henkilöä. Henkilökunnan palkat ja palkkiot 566 214,40 609 812,79 Kokouspalkkiot hallitus 6 460,00 8 842,09 572 674,40 618 654,88 Eläkemenot 150 114,80 155 150,16 Muut henkilöstökulut 18 053,46 7 094,73 OMISTUKSET YRITYKSISSÄ 16 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Kotikunta: Kempele Omistusosuus: 40,26 %
Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukainen oma pääoma 2 164 299,00 euroa ja tilikauden voitto on 254,74 euroa. Päiväkirja Atk-tulosteina Pääkirja Atk-tulosteina Palkkakirjanpito Atk-tulosteina Myyntireskontra Atk-tulosteina Ostoreskontra Atk-tulosteina Tasekirja Erikseen sidottuna Tase-erittelyt Erilliset luettelot TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN Kempeleessä 24. helmikuuta 2015 Tositelajit ja säilytystapa 01 Sampo paperitositteina 02 Osuuspankki paperitositteina 03 Nordea paperitositteina 04 Muut tositteet paperitositteina 05 Op kultatuotto paperitositteina 06 Säästöpankki maksuliikennetili paperitositteina 07 Säästöpankki säästötili paperitositteina 10 Myyntireskonta paperitositteina 20 Ostolaskut laskut paperitositteina 22 Ostolaskujen suoritukset paperitositteina 60 Palkkatositteet paperitositteina 70 Suunnitelman mukaiset poistot paperitositteina 95 Jaksotukset paperitositteina 98 Vyörytykset paperitositteina TILINTARKASTUSMERKINTÄ 17
TILINTARKASTUSKERTOMUS 18
3. VESILAITOS 3.1 Yleistä pohjavedenottamoista ja vedenkäsittelylaitoksista Kempeleen kunnan vedenhankinta perustuu Kempeleenharjun pohjavesivarojen hyödyntämiseen. Veden hankinnasta ja jakelusta vastaa Kempeleen Vesihuolto Oy. Kempeleen kunnan alueella on vesiyhtiöllä kolme vedenottamoa: Tuohino, Monkkanen ja Honkasalmi.Vesioikeuden lupa pohjaveden ottoon Tuohinon pohjavedenottamosta on myönnetty 29.10.1965 esitetyn hakemuksen perusteella 22.11.1971. Vesioikeuden lupa pohjavedenottamisen lisäämiseen 4 000 m 3 /vrk vuosikeskiarvona on myönnetty 11.12.1975. Vesioikeus on määrännyt päätöksellään 14.5.1998 Tuohinon vedenottamolle 64 hehtaarin lähisuoja-alueen. Tuohinosta on pumpattu pohjavettä vuonna 2014 keskimäärin 1 442 m 3 /vrk. Vesioikeuden lupa pohjaveden ottoon Monkkasen pohjavedenottamosta on myönnetty 29.11.1985, 1 200 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona. Lupa sai lainvoiman 12.11.1986 KHO:n päätöksellä. Samalla päätöksellä vesioikeus määräsi vedenottamolle 21 hehtaarin lähisuoja-alueen. Monkkasesta on pumpattu pohjavettä vuonna 2014 keskimäärin 462 m 3 /vrk. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 12.2.2010 Honkasalmen vedenottamolle vesilain mukaisen luvan pohjaveden otolle 4 000 m 3 /vrk vuosikeskiarvona. Honkasalmen vedenottamo otettiin tuotannolliseen käyttöön 30.5.2012. Samassa luvassa muutettiin Tuohinon vedenottolupaa siten, että Tuohinosta ja Honkasalmesta saa ottaa pohjavettä yhteensä enintään 6 500 m 3 /vrk vuosikeskiarvona. Honkasalmesta on pumpattu vuonna 2014 pohjavettä keskimäärin 1 263 m 3 /vrk. 19
3.2 Tuohinon pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Tuohinon vedenottamo on yhtiön päävedenottamo. Vedenottamolla on kahdeksan siiviläputkikaivoa, joiden siivilätaso sijaitsee 9,8 17,8 metriä maanpinnan alapuolella. Niiden lisäksi on kaksi syväkaivoa, jonka siivilätasot sijaitsevat 72,5 82,5 metrin syvyydessä. Syväkaivo 11 otettiin tuotannolliseen käyttöön 31.1.2006 ja syväkaivo 21 otettiin tuotannolliseen käyttöön 23.7.2014. Vuonna 2014 näistä otettiin raakavettä keskimäärin 1 338 m 3 /vrk. Syvän kaivon vesi käsitellään perinteisellä käsittelymenetelmällä Tuohinossa. Tuohinon pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Pohjavesi sisältää hiukan rautaa, mangaania, humusta ja ravinteita, joten vesi käsitellään hienovaraisesti ennen kulutukseen johtamista. Tuohinon vedentuotanto voidaan jakaa raakavedenpumppauksen jälkeen kahteen eri prosessiin. Perinteinen käsittely on kontaktisuodatus-ilmastus-hidassuodatus ja toinen käsittelylinja on nanosuodatusilmastus. Perinteisellä prosessilla käsitellään syväkaivon vettä, koska se sisältää ravinteita ja humusta vähemmän kuin muiden kaivojen vesi. Nanosuodatusprosessilla käsitellään kaikkien muiden siiviläputkikaivojen vettä. Myös Honkasalmen vedenottamon raakavesi käsitellään Tuohinossa nanosuodatusprosessilla. Nanosuodatus on modernia vedenkäsittelytekniikkaa. Hienovaraisen käsittelyn jälkeen veden hygieenisyys varmistetaan vielä UV-desinfioinnilla. Perinteisessä prosessissa raakaveteen liuennut mangaani ja rauta hapetetaan ensimmäiseksi hiukkasmuotoon, jolloin suurin osa raakaveden sisältämästä raudasta ja mangaanista saadaan sidottua kontaktisuodattimiin. Tämän jälkeen vesi ilmastetaan, jolloin veteen liuenneet kaasut, kuten hiilidioksidi, saadaan poistettua sekä mahdollisesti hapettamaton 20
rauta ja mangaani hapetettua hiukkasmuotoon. Viimeisessä vaiheessa, eli hidassuodatuksessa, varmistetaan veden korkea laatu. Perinteisen linjan kapasiteetti on yhteensä 1 900 m 3 /vrk. Perinteisessä prosessissa osa ilmastetusta vedestä voidaan myös käsitellä uudelleen kontaktisuodatus - UV-käsittelyllä. Tällä käsittelyllä varmistetaan veden riittävyys ja saatavuus silloinkin kun toinen hidassuodatusallas on huollossa. Vettä kierrätetään jatkuvasti kontaktisuodattimissa jotta ne voidaan ottaa nopeasti käyttöön tarpeen mukaan. Tuotannolliseen käyttöön tämä menetelmä otettiin 3.6.2011. Kapasiteetti on 670 m 3 / vrk. Tämä kapasiteetti kaksinkertaistui perusparannus- ja laajennus hankkeessa 2014, eli se on nyt 1340 m 3 /vrk. Nanosuodatusprosessissa (3 kpl, kolmas nanosuodatin asennettiin 23.5.2013) veden paine nostetaan 7-9 bar ja vesi johdetaan puoliläpäisevän kalvon läpi. Tuohinossa käytetään spiraalista kalvotyyppiä, jolloin käsiteltävä vesi virtaa spiraalimaisesti etenevän kalvon välissä ja pyrkii kalvon läpi huokoiseen vettä keräävään kerrokseen ja sitä kautta kalvon keskellä olevaan pääkeräysputkeen. Yhdessä nanosuodatusyksikössä on 36 kalvoyksikköä. Laskennallinen yhden kalvon tuotto on 1 m 3 /h, joten yhdestä nanosuodatusyksiköstä saadaan vettä 36 m 3 /h. Kolmen nanosuodatusyksikön kapasiteetti on yhteensä 2 500 m 3 /vrk. UV-desinfioinnin jälkeen hidassuodatukselta ja nanosuodatukselta tuleva vesi sekoitetaan keskenään alavesisäiliöissä, jonka jälkeen se on valmista johdettavaksi verkostoon. Tuohinosta pumpattiin vesijohtoverkostoon keskimäärin 2 016 m 3 /vrk, josta itäiseen jakelupiiriin 625 m 3 /vrk ja läntiseen vesitornin jakelupiiriin 1 370 m 3 /vrk. 3.3 Monkkasen pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Monkkasen pohjavedenottamolla on kolme siiviläputkikaivoa, joiden siivilätasot sijaitsevat maanpinnan alapuolella 5,5 12 metriä. Yhdessä kaivossa vesi on varsin puhdasta. Toisen kaivon vedessä on hieman rautaa sekä mangaania ja kolmannen vedessä sekä rautaa että mangaania hiukan enemmän. Parhaan kaivon tuotto on 650 m 3 / vrk. Sen vesi käsitellään kontaktisuodattimella, jonka tuotto on 14 m 3 /h. Monkkasen vedenottamo Parhaan kaivon rinnalla otetaan heikompilaatuista vettä nanosuodatuksella käsiteltynä. Nanosuodattimessa on 12 kalvoa, joten tuotto on 12 m 3 /h ja sen kapasiteetti 200 m 3 /vrk. 21
Kaikki vesi ilmastetaan hiilidioksidin poistamiseksi laitoksen alasäiliössä. Monkkasen laitoksella on UV-desinfiointi verkostoon lähtevässä linjassa. Verkostoon johdettiin keskimäärin 395 m 3 /vrk. 3.4 Honkasalmen pohjavedenottamo Honkasalmen pohjavedenottamolla on yksi korkealaatuinen ja hyvätuottoinen siiviläputkikaivo. Se on 49 metriä syvä ja siivilätasot sijaitsevat kolmessa eri osassa välillä 28 47 metriä. Honkasalmen vedenottamo on otettu tuotannolliseen käyttöön 30.5.2012. Honkasalmesta raakavesi johdetaan kahdella M200-putkella 2,5 km matkan Tuohinon vesilaitokselle käsiteltäväksi nanosuodatusprosessille. Kaivosta on otettu pohjavettä tuotantoon vuonna 2014 keskimäärin 1 236 m 3 /vrk. 3.5 Veden tuotanto ja jakelu Tuohinosta pumpattiin pohjavettä 526 257 m 3, keskimäärin 1 442 m 3 /vrk. Monkkasesta pumpattiin pohjavettä 168 630 m 3, keskimäärin 462 m 3 /vrk. Honkasalmesta pumpattiin pohjavettä 451 140 m 3, keskimäärin 1 236 m 3 /vrk. Verkostoon johdettiin vettä yhteensä 887 828 m 3 /a, keskimäärin 2 432 m 3 /vrk. Laskutettu vesi oli 851 271 m 3, keskimäärin 2 332 m 3 /vrk. Vuodesta 2013 myynti laski 9 590 m 3, eli -1,1 %. 22
3.6 Vesisäiliöt Tuohinon vesilaitoksella on kolme alavesisäiliötä 270 m 3, 430 m 3 ja 500 m 3. Monkkasessa on 400 m 3 alavesisäiliö ja Murron pumppaamolla 50 m 3 maanpäällinen alavesisäiliö. Vesitornin hyötytilavuus on 1 000 m 3. Vesisäiliötilavuus on yhteensä 2 650 m 3. 3.7 Vesitutkimus ja vedenlaatu Terveydensuojelulain edellyttämää veden laadun valvontatarkkailua on suoritettu Oulun seudun ympäristötoimen päätöksen 16.12.2011 183 valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ohjelma on päivitetty vuosille 2014-2018 ja Oulun seudun ympäristötoimen johtokunta hyväksyi sen päätöksellään 21.8.2014 Dnro OUKA/7045/11.02.02/2013. Ohjelma sisältää vesilaitoksen omavalvonnan, käyttötarkkailuohjelman ja verkostovesinäytteiden valvontatutkimusohjelman. Valvontatutkimusohjelman mukaiset näytteet tutkitaan talousvesiasetuksen 13 :n mukaisessa julkisen valvonnan alaisessa hyväksytyssä laboratoriossa. Valvontatarkkailun suorittaa vuodesta 2015 lähtien Ahma Ympäristö Oy. Kaikkien verkostovesinäytteiden tutkimustulokset ovat täyttäneet talousvesiasetuksen 461/2000 laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Virallisen tarkkailun lisäksi vesijohtoverkostosta on otettu vesinäytteitä saneerauksen ja rakentamisen aikana sekä asiakkaiden yhteydenottojen perusteella. 3.8 Vedenhankinnan varmistaminen Yhtiön strategisesti tärkein haaste on omien vedenottamoiden pohjaveden puhtauden säilyttäminen. Tavoitteena on, että nykyiset pohjavedenottamot säilyvät pysyvästi vedenhankintaan kelvollisina. Sen eteen on työskennelty 60-luvulta, toiminnan alusta, lähtien. Kasvavan kunnan maankäyttöpaineet aiheuttavat riskejä vedenhankinnalle sillä pohjavesi joudutaan ottamaan Kempeleessä taajaman alta. Sen vuoksi vedenottamoille on perustettu vesioikeuden vahvistamat suoja-alueet. Lisäksi Kempeleen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 15.6.2000 Kempeleenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman. Päätöksellä kunta on velvoitettu huomioonottamaan pohjavesien suojelun omassa toiminnassaan. Honkasalmen vedenottamon käyttöönoton seurauksena Kempeleessä on vesihuoltolaitosten varmuusluokituksessa paras turvallisuusluokka I. Eli yhtiöllä on käytössään kaksi erillistä pohjavesilähdettä, joista kummastakin erikseen saadaan koko kulutukseen tarvittava vesimäärä. Honkasalmessa kaikki pohjavesi ja Tuohinossa pääosa pohjavedestä otetaan syvistä kerroksista, missä vesi on suojassa likaantumiselta ja on turvallisin vesilähde vakavan ympäristöonnettomuuden sattuessa. Yhtiön strategiana on jatkossa rakentaa nykyisille vedenottamoille lisää kaivoja syvän kerroksen pohjaveden ottoa varten, millä vedenhankintaa, -laatua ja -määrää edelleen varmistetaan. Niin ikään naapurilaitosten kanssa on rakennettu keskenään varmistavat yhdysvesijohdot, joiden teoreettinen kapasiteetti on Limingasta 800 m 3 /vrk, Oulusta 1 000 m 3 /vrk, Oulunsalosta 900 m 3 /vrk ja Tyrnävältä 250 m 3 /vrk, eli yhteensä 2 950 m 3 /vrk. Vuonna 2013 rakennetun, Oulun verkkoon yhteydessä olevan, yhdysvesijohdon 1 000 m 3 /vrk välityskapasiteetilla voitaisiin hoitaa Kempeleen itäisen jakelupiirin kulutus. Oulussa käytetään ilmeisesti vielä pitkään pintavettä, jota ei kannata johtaa pohjavesilaitoksen verkostoon kuin vain äärimmäisen kriisin aikana. 23