Aineistokuvaus Harmonisoitu palkkarakennepaneeli - yksityinen sektori 1995-2013 Sisältökuvaus Yksityisen sektorin harmonisoitu palkkarakennepaneeli vuosilta 1995-2013 tarjoaa työsuhdetason tietoa palkansaajien (palkatuista) tunneista, palkoista ja palkanosista + yksilötason tietoa työntekijän iästä, koulutuksesta yms. + tietoa työsuhteesta vastaavan työnantajan toimialasta, yrityskoosta.jne. Tilasto kattaa lähes kaikki ne yksityisen sektorin palkansaajat, jotka työskentelevät vähintään viisi palkansaajaa työlllistävissä yrityksissä. Tilaston ulkopuolelle on rajattu yritykset, joiden päätoimiala on maa-,metsä- ja kalatalous, työnantajakotitaloudet tai kansainväliset järjestöt (TOL2008-pääluokat A, T ja U). Aineiston kattavuus kaikista vuoden viimeisellä neljänneksellä yksityisellä sektorilla työskennelleistä vaihtelee 55-75 %:in välillä vuodesta ja toimialasta riippuen. Huomattavimmat puutteet aineiston kattavuudessa suhteessa yksityisen sektorin perusjoukkoon ovat seuraavat joko kokonaan tilaston ulkopuolelle jäävät tai selvästi aliedustetut työsuhderyhmät: 1) valtaosa pienten (alle 5 henk.) yritysten henkilöstöstä; 2) valtaosa järjestäytymättömien (lähinnä pienten) yritysten henkilöstöstä, 3) yritysten korkein johto ja omistajat perheenjäsenineen; 4) kesken tilastointikuukauden alkaneet tai päättyneet työsuhteet. Tulosten yleistämiseksi kattamaan yksityisen sektorin vähintään 5 työntekijää työllistävien yritysten muodostama perusjoukko aineistoon on lisätty katokorotuskerroin. Kohdejoukko Lähdeaineisto Muuttujia Muuttujaluettelo SHTUN_L SYRTUN_L SHTUN_P SYRTUN_P VUOSI PMUOTO AINE SUKU IKA HAR_KOR PLKMKEH HAR_BASIS0 HAR_BASIS1 HAR_BASIS2 HAR_AMMA10 YRTOL08 HAR_TUTK1 HAR_TUTK1_VUODET HAR_VKTA HAR_OSAIK HAR_TYOAIKAKK HAR_YLIT HAR_LED HAR_VKORV HAR_YLIP HAR_TUNTIPALKKA Tiedot on harmonisoitu sekä suhteessa julkisen sektorin vastaaviin palkkatilastokäsitteisiin että yli vuosien. Siinä missä alkuperäinen palkkarakenneaineisto takaa sektorien välisen vertailtavuuden saman tilastovuoden sisällä, takaa harmonisoitu palkkarakenneaineisto lisäksi vielä sen, että käytettävät muuttujat todella mittaavat/kuvaavat samaa asiaa tilastovuodesta riippumatta. Vuosien yli harmonisoinnissa noudattavat harmonisoidut muuttujat vuoden 2013 yksityisen sektorin palkkarakenneaineiston yhteydessä käytettyjä muuttujien muodostussääntöjä ja luokitusmuuttujien luokitusversioita. HAR_ -etuliite muuttujan nimen alussa viittaa yli ajan harmonisoituun muuttujaan. Loput mukaan otetuista muuttujista olivat yli ajan harmonisoidussa muodossa jo vuosipoikkileikkausaineistoissa. Yksityisen sektorin tuntipalkat, yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin tuntipalkat, yksityisen sektorin kuukausipalkat, yksityisen sektorin palkkarakenneaineistot (harmonisoimattomat vuosipoikkileikkaukset) 36 TILASTOVUOSI PALKKAUSMUOTO AINEISTOTUNNUS PALKANSAAJAN SUKUPUOLI PALKANSAAJAN IKÄ Korotuskerroin Palkansaajia kehikossa Lukumäärärajaus Tuntiansiorajaus Kuukausiansiorajaus Tilastokeskuksen AML2010-ammattiluokitus (kansallinen ISCO) Yrityksen toimiala TOL08 Tutkintokoodi Tutkinnon pituus Säännöllinen sovittu viikkotyöaika Osa-aikaisuus Kokonaistyöaika Ylityötunnit Luontoisedut Varallaolokorvaukset Ylityöansiot Tuntiansiot 1 (7)
HAR_KKPALKKA HAR_TULOSPA HAR_TPSANS HAR_KKSANS HAR_STYOAIKAKK HAR_VTL HAR_OSL HAR_PROV HAR_KKSANSLIS HAR_KKPALKKA2 Muuttujat Kokonaiskuukausiansiot Tulospalkkiot Säännöllisen työajan tuntiansio Säännöllisen sovitun työajan kuukausiansio Säännöllinen sovittu työaika kuukaudessa Työaikalisät Olosuhdelisät Provisiot Säännöllisen työajan palkanlisät Kuukausiansiot+tulospalkat per kk SHTUN_L (ilman väliviivaa). SYRTUN_L (ilman väliviivaa) SHTUN_P (myös väliviiva). SYRTUN_P (myös väliviiva) VUOSI TILASTOVUOSI Tilaston tilastointivuosi. Tässä tiedostossa 1995-2013. Tiedot kuvaavat pääasiassa vuoden viimeistä neljännestä. PMUOTO PALKKAUSMUOTO Työsuhteen palkkausmuoto. Mahdolliset arvot vv 1995-2013: 1 - Kuukausipalkkainen 2 - Tuntipalkkainen. AINE AINEISTOTUNNUS 2 (7)
Aineistotunnuksella erotetaan eri tiedonantajalähteet toisistaan. Yksit. sekt. mahdolliset arvot vv 1995-2013: 0 - Järjestäytymättömät palvelualat (TK:n oma otos); 1 - Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto (nyk. EK,ent. TT); 2 - Palvelutyönantajat (nyk. EK,ent.PT); 3 - PT Autoliikenne (nyk. EK,ent. PT); 4 - Autoalan keskusliitto (nyk. EK,ent. AKL); 5 - Valtion liikelaitokset (aineistossa vain 1995-98); 6 - Energia-alan kuukausipakkaiset ENL (aineistossa vain 1995-96); 7 - Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY (aineistossa vasta 2001 läht.); 8 - Järjestäytymättömät teollisuusalat (TK:n oma otos); 9 - Kirkon työmarkkinalaitos (KIT); A - Näyttämöväen vanhuudenturvasäätiö (aineistossa 1996 läht.); B - PT Opetusala (nyk. EK,ent. PT) F - PT Kiinteistöpalvelut (nyk. EK,ent. PT, aineistossa 1996 läht); G - PT Siivouspalvelut (nyk. EK,ent. PT, aineistossa 1998 läht); H - Tietojenkäs. palveluala TIPAL (PT, aineistossa vain 1998-2002); J - Työterveyslaitoksen henkilöstö (PT, aineistossa vain 1999-2005); L - Kirkon lastenohjaajat (KISV, aineistossa 1999-2002, muina vuosina AINE=9) N - PTY opetusala (aineistossa 2001-2006, 2007 läht. AINE=7?) R - Järjestäytymättömät opetusala (TK:n oma otos, aineistossa vain 2003-04); SUKU PALKANSAAJAN SUKUPUOLI Tieto sukupuolesta. Muodostetaan pääasiassa henkilötunnuksen perusteella. 1=mies, 2=nainen. IKA PALKANSAAJAN IKÄ Palkansaajan ikä vuosina. Lasketaan henkilön syntymävuoden mukaan henkilötunnuksen perusteella. HAR_KOR Korotuskerroin Harmonisoitu katokorotuskerroin: Tutkimuskehikossa 210 yrityksen KOKOLUOKKA*TOIMIALA -koht. ositetta (j). Formaalisti esitettynä korotuskerroin on F_j/f_j, missä F_j = (toimivien) tutkimuskehikon yritysten lukumäärä ositteessa j, f_j = vastanneiden yritysten määrä ositteessa j. PLKMKEH Palkansaajia kehikossa Tieto yrityksen palkansaajien lukumäärästä. Tieto saadaan yritysrekisteristä. Kuvaa kokoaikavastaavaa palkansaajaa. HAR_BASIS0 Lukumäärärajaus Harmonisoitu rajausehto. Arvo=1 tietueilla, jotka otetaan mukaan palkansaajien lukumääriä laskettaessa. Muuten arvo=0. HAR_BASIS1 Tuntiansiorajaus Harmonisoitu rajausehto. Arvo=1 tietueilla, jotka otetaan mukaan kokonaistyöajan tuntiansioita laskettaessa. Muuten arvo=0. HAR_BASIS2 Kuukausiansiorajaus Harmonisoitu rajausehto. Arvo=1 tietueilla, jotka otetaan mukaan kokonaistyöajan kuukausiansioita laskettaessa. Muuten arvo=0. 3 (7)
HAR_AMMA10 Tilastokeskuksen AML2010-ammattiluokitus (kansallinen ISCO) Harmonisoitu kansainväliseen ISCO-ammattiluokitukseen pohjautuva Tilastokeskuksen virallinen kansallinen ammattiluokitus. Ammattiluokituksen pohjana ovat alakohtaiset työnantajien ja Tilastokeskuksen ylläpitämät ammattinimikeluokitukset, jotka on käännösavaimella muokattu sekä kansallisen että kansainvälisen virallisen ammattiluokituksen mukaiseksi. Käytössä kansallinen ammattiluokitus 2010 (AML2010). YRTOL08 Yrityksen toimiala TOL08 Yrityksen tai työnantajan päätoimiala. Perustuu kansainväliseen TOL2008 toimialaluokitukseen. Toimiala on mahdollista luokitella usealle eri tasolle. HAR_TUTK1 Tutkintokoodi Harmonisoitu tutkintokoodi. Palkansaajan viimeisin ja korkein tutkinto tilastovuoden lopussa. Käytössä kansainväliseen ISCED 1997 -luokitukseen perustuva Tilastokeskuksen ylläpitämä kansallinen Koulutusluokitus 2013 -sovellus. Tutkinnot poimitaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä prioriteettikentän korkeimman prioriteettiarvon mukaan. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot. (Käsikirja: Koulutusluokitus 2006). Mittausmenetelmän kuvaus HAR_TUTK1_VUODET Tutkinnon pituus Harmonisoidut tutkintoasteet koulutusvuosina. Ei perusasteen jälk. tutkintoa (tutkintoaste<=2) - tutkinnon pituus 9 vuotta; Keskiasteen tutk. (tutkintoaste=3) - tutkinnon pituus 12 vuotta; Alimman korkea-asteen tutk. (tutkintoaste=5) - tutkinnon pituus 14 vuotta; Alemman korkeakouluasteen tutk. (tutkintoaste=6) - tutkinnon pituus 16 vuotta; Ylemmän korkeakouluasteen tutk. (tutkintoaste=7) - tutkinnon pituus 18 vuotta; Tutkijakoulutusasteen tutk. (tutkintoaste=8) - tutkinnon pituus 21 vuotta. HAR_VKTA Säännöllinen sovittu viikkotyöaika Harmonisoitu palkansaajan henkilökohtainen sovittu säännöllinen viikkotyöaika. Kattaa sekä kokoettä osa-aikaiset työsuhteet ja määritettävä työsopimuslain mukaisesti kirjallisesti joko työsopimuksessa tai työnantajan antamassa työnteon keskeisiä ehtoja koskevassa selvityksessä. Säännöllisen viikkotyöajan on noudatettava työaikalakia ja mahdollista työsuhteessa noudatettavaa työehtosopimusta. Ei kuvaa pelkästään todellista työssöoloaikaa, sillä myös TES:in mukaiselle säännölliselle työssäoloajalle sijoittuvat palkattomat ja palkalliset poissaolot sisältyvät käsitteeseen. HAR_VKTA sisaltää myös ns. palkalliset pekkasvapaat. Sen sijaan harmonisoidusta säännöllisen kuukausityöajan (HAR_STYOAIKAKK) käsitteestä palkalliset pekkasvapaat on laskennallisesti poistettu. HAR_OSAIK Osa-aikaisuus Harmonisoitu työsuhteen koko- tai osa-aikaisuus -tieto. Muodostetaan palvelussuhteen ehtojen ja säännöllisen viikkotyöajan mukaan. Osa-aikaisuuden määrittelyssä rajana pidetään 90 prosenttia alan yleisestä säännöllisestä työajasta. Mahdolliset arvot: 1 - Kokoaikainen, 2 - Osa-aikainen. HAR_TYOAIKAKK Kokonaistyöaika 4 (7)
Mittausmenetelmän kuvaus Harmonisoitu kokonaistyöaika kuukaudessa (=HAR_STYOAIKAKK+HAR_YLIT). Harmonisoidut lisä- ja ylityötunnit (HAR_YLIT) kuvaavat yksinomaan todellisia palkattuja työssäolotunteja. Sen sijaan säännöllisen kuukausityöajan tunnit (HAR_STYOAIKAKK) eivät kuvaa pelkkää todellista työssöoloaikaa, sillä myös TES:in määrittämälle työssäoloajalle sijoittuvat palkattomat ja palkalliset poissaolot sisältyvät käsitteeseen. Palkalliset pekkasvapaat on kuitenkin poistettu laskennallisesti. HAR_YLIT Ylityötunnit Palkatut lisä- ja ylityötunnit kuukaudessa. HAR_LED Luontoisedut Harmonisoitujen veronalaisten luontoisetujen arvo euroina kuukaudessa. Esimerkiksi auto- tai puhelinetu. HAR_VKORV Varallaolokorvaukset Harmonisoidut varallaoloajan palkat ja muut kokonaisansion lisät, kuten toimenpidepalkkiot euromääräisinä tilastokuukaudelta. HAR_YLIP Ylityöansiot Harmonisoidut yli- ja lisätyöajalta maksetut palkat euromääräisinä tilastokuukaudelta. HAR_TUNTIPALKKA Tuntiansiot Harmonisoitu kokonaistyöajan tuntiansio. Säännölliseltä työajalta sekä lisä- ja ylityöltä maksetun ansion määrä euroina tunnissa. Muodostettu kuukausiansiosta (HAR_KKPALKKA) jakamalla kuukausiansio kokonaistyöajan tuntien määrällä (HAR_TYOAIKAKK). Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa (kts. kokonaistyöaika). Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta peruspalkka + tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät+ työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät+ työaikalisät+ provisiot (myyntiprovisiot, henkilökohtaiseen työpanokseen/-tulokseen perustuvat suoritusperusteiset ansiot) + luontoisetujen verotusarvo + lisä- ja ylityön ansio + varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset + muut vastaavat lisät. Huom.! palkkarakennetilastossa mukaan lasketaan lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettua palkkaa. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia tai epäsäännöllisiä palkkaeriä, kuten lomarahaa ja usean työntekijän tai koko yrityksen kollektiivisiin tuotantotuloksiin perustuvia tulos- ja voittopalkkioita. HAR_KKPALKKA Kokonaiskuukausiansiot Harmonisoitu kokonaistyöajan kuukausiansio. Säännölliseltä työajalta sekä lisä- ja ylityöltä maksetun ansion määrä euroina kuukaudessa. Sisältää myös mahdolliset varallaolokorvaukset. HAR_TULOSPA Tulospalkkiot Harmonisoidut kertaluontoisesti ja epäsäännöllisesti maksettavat tulospalkkiot euroina vuodessa (vrt HAR_PROV kuukaudessa!). Varsinaisten tulospalkkioiden lisäksi mukaan on laskettu myös käteiset voittopalkkiot näiden tilastoinnin puutteista (erityisesti 1990-luvulla) huolimatta, mikä on yli ajan tarkastelussa syytä ottaa huomioon. Toinen huomioon otettava seikka on tulospalkkioiden erottaminen provisioista (HAR_PROV). Harmonisoinnissa on lähdetty ajatuksesta, että tulospalkkioihin luetaan epäsäännöllisesti maksettavat ansioerät, joiden perusteena on koko yrityksen tai jonkin sen työntekijäryhmän kollektiivisesti yrityksen taloudellista kannattavuutta edistäneen työsuorituksen palkitseminen. Provisioihin on pyritty sen sijaan rajaamaan työntekijän yksilölliseen (määrällisen ja/tai laadulliseen) 5 (7)
suoritukseen perustuva palkitseminen (mm. kappale- tai myyntimäärä, laadun tasaisuus). Provisioille on tyypillistä myös se, että niitä maksetaan huomattavasti säännöllisemmältä pohjalta - joka tai lähes joka palkanmaksujaksolta. HAR_TPSANS Säännöllisen työajan tuntiansio Harmonisoitu sovitun säännöllisen työajan tuntiansio. Säännölliseltä työajalta maksetun ansion määrä euroina tunnissa. Muodostettu säännöllisen työajan kuukausiansiosta (HAR_KKSANS) jakamalla se säännöllisen työajan tuntien määrällä (HAR_STYOAIKAKK). Harmonisoituun säännöllisen työajan tuntiansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta peruspalkka + tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät+ työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät + työaikalisät + provisiot (sisältää myyntiprovisiot, toimihenkilöiden yksilötason työsuoritukseen pohjaavat tulos- ja suoritusperusteiset palkanosat ja työntekijöiden yksilötason työsuoritukseen perustuvat suoritusperusteiset ansiot) + luontoisetujen verotusarvo. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä varallaolokorvauksia eikä kertaluonteisia tai epäsäännöllisesti maksettavia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja usean työntekijän tai koko yrityksen kollektiivisen työsuoritukseen/-tulokseen pohjautuvia tulospalkkioita. HAR_KKSANS Säännöllisen sovitun työajan kuukausiansio Harmonisoitu säännöllisen työajan kuukausiansio. Säännölliseltä työajalta maksetun ansion määrä euroina kuukaudessa. Harmonisoituun säännöllisen työajan kuukausiansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta peruspalkka + tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät + työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät + työaikalisät + provisiot (myyntiprovisiot, toimihenkilöiden yksilötason työsuoritukseen pohjaavat tulos- ja suoritusperusteiset palkanosat ja työntekijöiden yksilötason työsuoritukseen perustuvat suoritusperusteiset ansiot) + luontoisetujen verotusarvo. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä varallaolokorvauksia eikä kertaluonteisia tai epäsäännöllisesti maksettavia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja usean työntekijän tai koko yrityksen kollektiivisen työsuoritukseen/-tulokseen pohjautuvia tulospalkkioita. HAR_STYOAIKAKK Säännöllinen sovittu työaika kuukaudessa Harmonisoitu säännöllisen työajan tuntien lukumäärä kuukaudessa. Säännöllisen kuukausityöajan tunnit eivät kuvaa pelkastään todellisia palkattuja työssöolotunteja, sillä myös työaikakalain ja/tai TES:in mukaiselle säännölliselle työssäoloajalle sijoittuvat palkattomat ja palkalliset poissaolot sisältyvät käsitteeseen. Palkalliset kuukautta kohden määritetyt pekkasvapaat on kuitenkin poistettu käsitteestä laskennallisesti. HAR_VTL Työaikalisät Harmonisoitujen vuoro- ym. työaikalisien euromäärä kuukaudessa. Esimerkiksi vuoro-, yö-, ilta-, viikonloppu- ja arkipyhätyöltä maksetut palkanosat. HAR_OSL Olosuhdelisät Harmonisoidut työntekijän erillisinä maksetut olosuhdelisät. Huom! Poikkeuksellisesti ei sisälly yli ajan harmonisoimattomiin vuositason poikkileikkaustyyppisiin palkkarakenneaineistoihin. Harmonisoituun palkkarakenneaineistoon muodostettu suoraan alakohtaisista palkkatilastoista. HAR_PROV Provisiot Harmonisoidut säännöllisesti jokaiseen palkanmaksujaksoon sisältyvät provisiot ja muut vastaavat yksilön työsuoritukseen perustuvat ansiot euroina kuukaudessa (vrt HAR_TULOSPA vuodessa!). Varsinaisten (myynti)provisioden lisäksi kattaa myös mm. teollisuuden kappalemääräpohjaiset urakka- ja suorituspalkat näiden tilastoinnin (varsinkin 1990-luvulla) yksiselitteisyyden puutteista huolimatta (mikä sinänsä on yli ajan tarkastelussa syytä ottaa huomioon.) 6 (7)
Lisäksi on syytä pitää mielessä se, miten tulospalkkiot eroavat provisioista (HAR_PROV). Harmonisoinnissa on lähdetty ajatuksesta, että tulospalkkioihin luetaan epäsäännöllisesti maksettavat ansioerät, joiden perusteena on koko yrityksen tai jonkin sen työntekijäryhmän kollektiivisesti yrityksen taloudellista kannattavuutta edistäneen työsuorituksen palkitseminen. Provisioihin on pyritty sen sijaan rajaamaan työntekijän yksilölliseen (määrällisen ja/tai laadulliseen) suoritukseen perustuva palkitseminen (mm. kappale- tai myyntimäärä, laadun tasaisuus). Mutta ennen kaikkea on provisioille tyypillistä se, että vaikkakin niiden maksujaksokohtainen määrä vaihtelee, on niiden maksaminen huomattavan säännöllistä - kattaen (lähes) jokaisen palkanmaksujakson. HAR_KKSANSLIS Säännöllisen työajan palkanlisät Harmonisoidut säännölliseltä työajalta maksetut palkanlisät euroina kuukaudessa. Säännöllisen työajan palkanlisiin lasketaan työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät + työaikalisät + provisiot (myyntiprovisiot, toimihenkilöiden yksilötason työsuoritukseen pohjaavat tulos- ja suoritusperusteiset palkanosat ja työntekijöiden yksilötason työsuoritukseen perustuvat suoritusperusteiset ansiot) + luontoisetujen verotusarvo. Formaalisti HAR_KKSANSLIS=HAR_OLS+HAR_VTL+HAR_PROV+HAR_LED. HAR_KKPALKKA2 Kuukausiansiot+tulospalkat per kk Harmonisoitu kokonaistyöajan kuukausiansio, kun myös epäsäännölliset usean työntekijän tai koko yrityksen kollektiiviseen työtulokseen perustuvat tulospalkat ja käteiset voittopalkkiot mukana käsitteessä. Muodostus: =HAR_KKPALKKA2=HAR_KKPALKKA+HAR_KKTULOSPA, missä HAR_KKTULOSPA kuvaa kollektiivisia epäsäännöllisesti (lähinnä) vuositasolla maksettavia tulospalkkoja kuukautta kohden laskettuna. 7 (7)