Lausunto lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportista sekä hallituksen esitysluonnoksesta lomituspalveluista annetun lain muuttamiseksi

Lausunto lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportista sekä hallituksen esitysluonnoksesta lomituspalveluista annetun lain muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö on 25.9.2015 lähettänyt lomituspalveluja hallinnoiviin kuntiin niiden lomituspalveluyksiköille suunnatun lausuntopyynnön. Lausuntopyyntö koskee samanaikaisesti lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraporttia sekä hallituksen esitysluonnosta maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain muuttamiseksi. Lausuntopyyntö on saapunut Hankasalmen kuntaan 29.9.2015 ja lausuntoaika loppuu 16.10.2015. Lisäksi lomituspalveluyksiköstä saadun tiedon mukaan lakiesitys on tarkoitus antaa jo lokakuussa 2015 eduskunnalle. Lausuntoaika on erittäin lyhyt, koska muutokset, joita laki aiheuttaa paitsi maatalousyrittäjien lomaoikeuksiin, niin myös kuntien vastuisiin ja velvollisuuksiin lomituspalvelujen järjestämisessä sekä ennen kaikkea lomituspalvelujen toimeenpanosta aiheutuvien kustannusten korvaamisessa, ovat erittäin merkittäviä. Hankasalmen kunnan lausunto keskittyykin käsittelemään 1) lausunnolle varattua aikaa, 2) lausuntojen todellista merkitystä sekä sopijaosapuolten asemaa sen nojalla nykyisen toimeksiantosopimuksen kautta, 3) esitettyjen muutosten vaikutusta maatalousyrittäjiin, 4) esitettyjen muutosten vaikutusta Hankasalmen kuntaan lomituspalvelujen järjestäjänä ja niiden kautta kuvaamme ne johtopäätökset, joihin Hankasalmen kunta on edellä mainittujen seikkojen johdosta pakotettu sosiaali- ja terveysministeriön johtaman valmistelun johdosta. Otamme lausunnossamme toki sosiaali- ja terveysministeriön pyytämänä kantaa myös siihen, miten lomituspalvelujen toimeenpano tulisi uudistaa, mikä raportissa esitetyistä vaihtoehdoista on toteuttamiskelpoisin ja onko muita vaihtoehtoisia toimeenpanomalleja? Samoin otamme kantaa pyydettynä lomituspalvelujen arvonlisäveron osuuden korvaamisesta valtion varoista kunnille. Yllä oleva valmisteluteksti jo osaltaan perustelee, miksi Hankasalmen kunnan lausunto perustellusti on hyvin kriittinen lausunnon kohteena olevaan lakiin ja sitä koskevaan kehittämistyöryhmän loppuraporttiin. Lakimuutoksen sisällön osin ymmärrämme ja osin pidämme sitä lyhytnäköisenä. Mutta eniten olemme hämmentyneitä siitä, ettei kuntia ole tosiasiallisesti haluttu kuulla asiassa, vaikka lomituksen järjestämisestä vastaaville 45 kunnalle aiheutuu muutoksesta merkittäviä toiminnallisia ja/tai taloudellisia riskejä. Vaikka lakiin ehdotetut muutokset ovat monelta osin perusteltuja ja ymmärrettäviä tosin osin puutteellisesti täytäntöönpantavissa niin tämän valmistelun pohjalta esimerkiksi Hankasalmen kunta on pakotettu vakavasti harkitsemaan lomituspalveluja koskevan toimeksiantosopimuksensa, joka on tehty Melan kanssa, irtisanomista. Samoin tulemme selvittämään, onko meillä tuohon ratkaisuun päädyttäessä oikeus vaatia toimeksiantosopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa lyhyemmäksi, koska sopijaosapuolena Hankasalmen kunnan asemaa on kunnan näkökulmasta loukattu, mikäli laki toteutetaan nykyisessä muodossaan. Silloin kustannusten korvaaminen ja toimeksiantajan ja toimeksiottajan väliset muut oikeudet ja velvollisuudet, jotka perustuvat kulloinkin voimassaolevaan lainsää-

däntöön, muuttavat huomattavasti Hankasalmen kunnan asemaa, ilman että sopijaosapuolista Hankasalmen kuntaa olisi tosiasiallisesti kuultu lain muuttamisen johdosta. Tämä ei oikeusvaltiossa voi olla mahdollista. Tämä lausunto on annettu määräajassa 16.10.2015 kello 16.15 mennessä sosiaali- ja terveysministeriöön, käyty läpi ennen sitä kunnanhallituksen kanssa iltakoulussa 12.10.2015 sekä sähköpostilla ja hyväksytään nyt kunnanhallituksessa virallisesti kunnan kannaksi. Mikäli kunnanhallitus tekee kokouksessaan lausuntoon muutoksia, ne toimitetaan tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriöön. Asian valmistelija kunnanjohtaja lomituspalvelupäällikköä valmistelussa kuullen liitteenä: lausuntopyyntö lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti toimeksiantosopimus Hankasalmen kunnan ja MELAn välillä Kunnanjohtajan ehdotus Hankasalmen kunta lausuu lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportista sekä hallituksen esitysluonnoksesta maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain muuttamista koskien seuraavaa: Keskeiset johtopäätökset: Hankasalmen kunta tulee irtisanomaan lomituspalveluja koskevan toimeksiantosopimuksensa vuoden 2015 kuluessa, mikäli lausunnolla oleva lakimuutos toteutetaan nykyisessä muodossaan vuoden 2016 alusta, ilman että kuntien paikallisyksiköille taataan riittävät korvaukset lomitushallinnon järjestämistä varten muutosvaiheen läpiviemiseen. Ja joka tapauksessa kunta joutuu harkitsemaan toimeksiantosopimuksen irtisanomista, koska uuden lain myötä hallinnon resurssointi muuttuu liian pieneksi. Kunta tulee myös tuolloin selvittämään, onko sillä irtosanomisratkaisuun päädyttäessä oikeus vaatia toimeksiantosopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa lyhyemmäksi, koska sopijaosapuolena Hankasalmen kunnan asemaa on kunnan näkökulmasta loukattu, mikäli laki toteutetaan nykyisessä muodossaan ja nykyisellä aikataululla ilman siirtymäajan erillistä korvausta lomituksen järjestäjälle, jota lain muutoksesta ei ole asiallisesti kuultu. Lain muutoksen myötä käytännössä kustannusten korvaaminen ja toimeksiantajan ja toimeksiottajan väliset muut oikeudet ja velvollisuudet, jotka perustuvat kulloinkin voimassaolevaan lainsäädäntöön, muuttavat huomattavasti Hankasalmen kunnan asemaa etenkin vuoden 2016 osalta, ilman että sopijaosapuolista Hankasalmen kuntaa olisi tosiasiallisesti kuultu lain muuttamisen johdosta. Hankasalmen kunta on ollut lomituspalvelujen järjestämisen ja niitä koskevien hallinnollisten toimenpiteiden suorittamisen toimeksiottaja voimassa olevan sopimuksen mukaisesti maatalousyrittäjien lomituspalveluista annetun lain

(1231/1996) perusteella. Lakiehdotus maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamiseksi muuttaa merkittäviltä osin Hankasalmen kunnan tosiasiallisia mahdollisuuksia jatkaa sopijaosapuolena niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Tulemme myös, mikäli lainsäädäntö esitetyssä muodossa etenee, harkitsemaan kantelun tekemistä oikeuskanslerille maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisen valmisteluprosessin aikataulun lainmukaisuudesta ja vapaaehtoisuuden kautta lomituksen paikallishallinnosta vastaavien 45 kunnan vaikutusmahdollisuuksien toteutumatta jäämisestä valmisteluprosessissa. Näillä kunnilla ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa niihin keskeisiin tekijöihin, joita lakiin tehtävät muutokset koskevat, eikä niillä ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia purkaa sopimuksia, jotka pohjautuvat aivan erilaiseen lakiin ja muuttuvat monen kunnan kohdalla hyvin epäedullisiksi lakimuutoksen toteutuessa esitetyllä tavalla. Tulemme jatkovalmistelusta riippuen harkitsemaan sen tutkituttamista, toteutuuko hyvän hallinnon periaatteet tässä lainsäädäntöhankkeessa. Maatalousyrittäjien, jotka ovat merkittävä osa Hankasalmen kunnan elinkeinorakennetta, kannaltakin olemme tarkastelleet lakimuutosta myös seuraavassa lausunnossamme. Joudumme toteamaan, että Melassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä on joko puutteelliset tiedot viljelijöiden arjesta tai sitten viljelijöiden työssä jaksamisella ei ole valmistelussa ollut juurikaan merkitystä. Näitä vakavia ja perusteltuja lausunnon aluksi esitettyjä johtopäätöksiä perustelee siis seuraava laajempi lausuntomme: Yleistä lausunnosta: Otamme lausunnossamme ensin kantaa niihin kahteen asiakohtaan, joihin ensisijaisesti sosiaali- ja terveysministeriö lausunnon pyytäjänä on pyytänyt kantaa ottamaan eli (LAUSUNNON OSA A) 1) työryhmäraportin osalta lausumme siihen, miten lomituspalvelujen toimeenpano tulisi uudistaa, mikä raportissa esitetyistä vaihtoehdoista on toteuttamiskelpoisin ja onko muita vaihtoehtoisia toimeenpanomalleja? 2) hallituksen esityksen osalta lausumme lomituspalvelujen arvonlisäveron osuuden korvaamiseen valtion varoista kunnille. Tämän ohella haluamme saattaa sosiaali- ja terveysministeriön tietoon Hankasalmen kunnan näkemykset (LAUSUNNON OSA B) 1) lausunnolle varatusta ajasta, 2) lausuntojen todellisista merkityksistä sekä sopijaosapuolten asemasta sen nojalla nykyisen toimeksiantosopimuksen kautta,

3) esitettyjen muutosten vaikutuksista maatalousyrittäjiin, 4) esitettyjen muutosten vaikutuksista Hankasalmen kuntaan lomituspalvelujen järjestäjänä ja näiden seikkojen pohjalta on kunnanhallituksen päätöksen alussa kuvattu ne keskeiset johtopäätökset, joihin Hankasalmen kunta on lausunnossa käsiteltyjen seikkojen johdosta pakotettu sosiaali- ja terveysministeriön valmistelun johdosta. LAUSUNNON OSA A 1) Miten lomituspalvelujen toimeenpano tulisi uudistaa, mikä raportissa esitetyistä vaihtoehdoista on toteuttamiskelpoisin ja onko muita vaihtoehtoisia toimeenpanomalleja? Hankasalmen kunta pitää enemmän kuin ongelmallisena sitä, että lomituspalvelulakia uudistetaan tilanteessa, jossa lomituspalvelujen toimeenpanojärjestelmän uudistaminen jää täysin auki. Kun sosiaali- ja terveysministeriö on jo 12.3.2014 asettanut Maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän, niin on suorastaan hämmästyttävää, että vuoden 2015 lopussa tehdään lakimuutosta tilanteessa, jossa sitä, miten muutettava laki toimeenpannaan, ei ole ollenkaan ratkaistu. Lakia käytännössä muutetaan tietämättä, miten se oikeastaan käytännössä toimeenpannaan ja tätä ei voi kutsua hyväksi valmisteluksi tai hyväksi lainsäädäntötyöksi. Se lähtökohta, että nykyiset 45 kuntaa jatkaisivat nykyisillä toimeksiantosopimuksilla siihen saakka, kunnes joskus tulevaisuudessa palveluseteleiden varaan jollain tavoin rakentuva uusi toimeenpanojärjestelmä rakentuisi, ei tule toteutumaan. Lausunnolla olevien asiakirjojen pohjalta esimerkiksi Hankasalmi tulee irtisanomaan sopimuksensa, jollei lausunnolla olevaan lakiehdotukseen aikaan saada muutoksia. Missään tapauksessa emme ala yhtiöittämään omaa lomituspalveluyksikköämme, etenkään tilanteessa, jossa sen toiminta tulee työryhmän työn valossa joka tapauksessa muutamassa vuodessa loppumaan. Ongelmalliseksi oikeastaan kaikki työryhmän hahmottelemat viisi palvelutuottamismallia tekee, kuten työryhmä itsekin on hahmottanut ja myös julkituonut, yksityisen palvelutuotannon riittämättömyys. Se, että hallitusohjelmaan on kirjattu viljelijöiden lomitusjärjestelmän uudistaminen yrittäjälähtöisesti, ei vielä tuo yhtään palvelusetelituottajaa lisää markkinoille yksinään. Toki nykyinen tilanne, jossa järjestämisvastuussa olevat kunnat itse ovat palkanneet ison osan lomittajista, on taas hidastamassa yrittäjälähtöisemmän ratkaisun syntyä. Joka tapauksessa yksinomaan palvelusetelimalliin siirtyminen ei ole mahdollista vielä pitkään aikaan ja tuskin koskaan -, jos lakisääteisiä (edes nyt lausunnolla olevan muutetun lain mukaisia supistettuja) palveluja aiotaan toteuttaa. Ja sama näkemys koskee Hankasalmen kunnalla myös mallia, joka pohjautuisi palveluseteliin ja Melan kilpailuttamaan palvelutuotantoon. Palveluseteliyrittäjäkunnan synnyttämiseen vaadittava aika tekee mallista palve-

luseteli ja markkinapuutealueiden palvelutuotanto tämän vuoksi myös aivan yhtä hankalan. Lomittajayrittäjiä ei synnytetä hetkessä satoja tähän maahan. Käytännössä malleiksi jäisivät siis palveluseteli ja viranomaisen järjestämä palvelutuotanto tai palveluseteli ja itsehallintoalueen järjestämä palvelutuotanto. Kummankin kohdalla nyt valmistelussa oleva sote-uudistus luo oikeastaan vasta suuntaviivat sille, minkälaisia itsehallintoalueita ja/tai valtionhallinnon keskus- ja aluehallintoa Suomessa tulevaisuudessa on. Julkista palvelutuotantoa tarvitaan kuitenkin jatkossakin lomituspalveluihin palveluseteleillä palkattavien yrittäjien ohella, jos maatalousyrittäjien lakisääteiset palvelut aiotaan toteuttaa. Eli työryhmän käsittelemistä malleista nämä kaksi ovat varteenotettavimpia. Mutta olennaista on se, että reaalimaailman tasolla 4-5 vuotta jouduttaneen jatkamaan siis nykyisillä palveluntuottamismalleilla ja se ei taas ilman toimeksiantosopimusten selkeää tarkastelua ole mahdollista ei ainakaan Hankasalmen kunnan näkökulmasta. Ja tämän johdosta lain uudistaminen niin, että sen toimeenpanosuunnitelma jää täysin auki, johtaa ainakin jossain määrin ongelmiin. Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan melko isoihinkin ongelmiin. 2) Lomituspalvelujen arvonlisäveron osuuden korvaamiseen valtion varoista kunnille. Nähtävästi keskeisin peruste arvonlisäveron tukikelpoisuuden muutokselle löytyy lain perusteluosion sivulta 33, jossa todetaan, että koska toimeksiantosopimuksen tehneelle 45 kunnalle maksetaan arvonlisävero täysimääräisesti sekä arvonlisäverolain mukaisena palautuksena että lomituspalvelulain mukaisena valtion korvauksena, toimeksiantosopimuksen tehnyt kunta saa sille tosiasiassa aiheutunutta kustannusta suuremman valtion korvauksen Hankasalmen kunta on omalta osaltaan hyväksynyt toimeksiantosopimuksen nykyisen arvonlisäkohtelun mukaisilla tiedoilla. Mahdolliset muutokset lomituspalveluja järjestävien kuntien kohdalla niille epäedulliseen suuntaan arvonlisäveron osuuden korvaamisessa - muiden kuntien lomitushallinnon järjestämiseen liittyvien määrärahojen leikkausten ohella, mitä lakiuudistus toisi tullessaan tekevät nekin toimeksiantosopimuksen sisällön osaltaan epäedullisemmaksi kunnille sopijakumppaneina. Toimeksiantosopimuksessa on käytännössä kaksi osapuolta, eli valtio (Mela) ja kunta. Nyt valtio omilla lakimuutoksilla tekee sopimuksesta kunnalle epäedullisemman. Kun toimeksiantosopimuksessa on säädetty, että Lomituksen toimeenpanosta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä toimeksiantajan ja toimeksiottajan väliset muut oikeudet ja velvollisuudet perustuvat kulloinkin voimasssaolevaan lainsäädäntöön, sen nojalla annettuihin säännöksiin ja määräyksiin sekä tähän toimeksiantosopimukseen. Niin kohtuuttomana voi toimeksiottajan (kunnan) osalta pitää sitä, että valtio (toimeksiantaja) muuttaa itselleen edullisemmaksi ja toimeksiottajakunnille epäedulliseksi korvausperusteita, ilman, että toimeksiottaja voi sillä perusteella suoraan purkaa sopimuksen. Kuvaavaa on se, että kunnanhallituksilta ei edes pyydetä lausuntoa suoraan asiasta, vaikka kunnanhallitus on sopimuskumppani - ei lomituspalveluyksik-

kö, jonne lausuntopyyntö on sosiaali- ja terveysministeriöstä osoitettu. Käytännössä tämä saattaa johtaa tilanteeseen, että kaikki toimeksiottajat eivät edes pääse lausumaan asiakokonaisuudesta. Lisäksi on vähintään epäselvää, mikä merkitys näillä kunnista tulevilla lausunnoilla on, kun lakiesitys ollaan antamassa saatavissa olevilla tiedoilla jo lokakuun kuluessa. Hankasalmen kunta yksiselitteisesti vastustaa kaavailtuja muutoksia lomituspalvelujen arvonlisäveron osuuden korvaamisessa valtion varoista kunnille. Toimeksiantosopimuksen solmimishetken käytännöstä on pidettävä kiinni tai annettava sopijakumppanille mahdollisuus purkaa sopimus, jos muutos halutaan tehdä, mutta sopijakumppani ei sitä hyväksy. LAUSUNNON OSA B 1) lausunnolle varattu aika Lausuntopyyntö on lähetetty perjantaina 25.9.2015. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 16.10.2015 kello 16.15 mennessä. Lausunnon laatimiseen varattu aika on kohtuuttoman lyhyt, kun otetaan huomioon, että lausuntoa pyydetään samanaikaisesti sekä lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportista että hallituksen esitysluonnoksesta maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain muuttamiseksi. Hankasalmen kunta viittaa oikeuskanslerin lausuntoon (OKV/3/21/2012), joka koskee kuntauudistukseen liittyvää kuntien kuulemista. Tuossa lausunnossa todetaan, että kuulemisen aitous edellyttää, että kuultavilla on todellinen mahdollisuus kantansa muodostamiseen ja ilmaisemiseen, esimerkiksi käytettävissään riittävän selkeä lausuntopyyntö ja riittävät taustatiedot sekä riittävä aika lausuntonsa antamiseen. Nyt käytettävissä oleva käytännössä noin kahden viikon lausuntoaika ei Hankasalmen kunnan mielestä ole riittävää asianosaiskuulemista. Asian valmistelusta todetaankin lakiluonnoksen perustelumuistiossa, että esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Melan asiantuntijoiden kanssa. Esitystä on käsitelty valmistelun aikana useaan otteeseen Maatalouden lomitusjärjestelmän kehittämistyöryhmässä. Asia on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 10.11.2015. Esityksestä on pyydetty ja saatu lausunnot. Näin siis sivulla 47 lausunnolla olevassa asiakirjassa todetaan. (onko tuo 10.11.2015 painovirhe vai ennakointia, sitä emme kunnassa lähde arvuuttelemaan, muutoin kuin että nyt esillä olevan kaltaisessa valmistelussa kumpikin vaihtoehto on mahdollinen) Olennaista on sen sijaan se, ettei lain valmistelija yritäkään edes esittää, että kuntia, joita laki koskee niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti, olisi millään tavoin valmistelussa kuultu. Käytännössä lomitus järjestetään Suomessa tällä hetkellä 45 paikallishallinnosta vastaavan paikallisyksikön toimesta siis 45 kunnan toimesta. Raskauttavaksi laiminlyönniksi kuulematta tosiasiassa jättäminen käy, kun ilmenee, että lakia valmistelleet tietävät selvästi jo lausunnolla olevan asiakirjan perusteella, että nyt tehtävät yksipuoliset muutokset lakiin (yksipuolisuudella tarkoitamme toteuttajaosapuolen kuntien kuulematta jättämistä) vaikuttavat suuresti kuntien taloudellisiin ja toiminnallisiin mahdollisuuksiin järjestää lomitusta tulevaisuudessa.

Tämä käy ilmi mm. seuraavien lakiluonnoksen perustelutekstien kautta, josta otamme esille kaksi selkeintä esimerkkiä: Melan omia paikallisyksikköjä ei ole toistaiseksi tarvittu, sillä riittävä määrä kuntia on halunnut ottaa lomituspalvelut hoitaakseen koko maan alueella. Lähitulevaisuudessa näin ei välttämättä tapahdu kaikkialla, joten Melan omien paikallisyksikköjen asettaminen voi osoittautua tarpeelliseksi. Nykyisten sopimuksien perusteella tällainen tilanne voi tulla eteen jo vuoden 2017 alusta. Siihen mennessä ei todennäköisesti ole mahdollista saada uutta hallintomallia toimintavalmiuteen. (kohta 2.4. sivu 36 lausunnolla olevassa materiaalissa) Paikallisyksiköiden työmäärä lisääntyy aluksi muutosten johdosta. Esimerkiksi itse järjestetyn lomituksen korvauksen maksamiseksi esitetty muutos aiheuttaa lomitusmaksujen perinnässä lisätyötä. Kun uudistukset ja muutokset on saatu voimaan, vähentävät ne jatkossa paikallishallinnon työmäärää (4.2. sivu 45 lausunnolla olevassa materiaalissa) Käytännössä suoraan lain valmistelussa siis myönnetään, että ollaan tekemässä lakimuutosta, joka alkuvaiheessa lisää kuntien hallintomenoja lomituksen järjestämisestä samanaikaisesti, kun lakimuutokset heikentävät kunnille tulevaa rahoitusta tuon hallinnon järjestämiseksi. Kuntien hallintoa lisää vuonna 2016 lomituksen järjestämisen suhteen suuresti myös laajat YT-prosessit ja lomitushenkilöstön vähentämistarve, mihin nyt esitettävä lain muuttaminen väistämättä johtaa ja mikä on suoraan lain perusteluteksteissä tuotu ilmi. Tähän muutosvaiheeseen valtion olisi kohdennettava kunnille siirtymävaiheen tukea, tai muussa tapauksessa valtio maksattaa pääsääntöisesti 45 pienellä kunnalla lain muutoksen täytäntöönpanoa ilman että näillä kunnilla on tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa lain säätämiseen. Lainsäädäntöä valmistelleet ovat siis, kuten edellä oleva lainaukset osoittavat, myös hyvin tietoisia siitä, että suunnittelut muutokset mitä todennäköisimmin johtavat nykyisten sopimuksien irtisanomisiin. Tämä johtaa siihen ikävään loppupäätelmään, että sopimuskumppanien, lomituksen käytännössä järjestävien 45 kunnan lausuntoja ei ole edes haluttu ja kuntien kuuleminen on jätetty niin viimeiseen vaiheeseen valmisteluprosessia, kuin vain on voitu, jotta kuntien perustellut näkemykset voidaan sivuuttaa kokonaan. Ja kuuleminen tulee ikään kuin muodollisesti hoidetuksi. Vaikka asiakokonaisuus nyt lausunnolla olevan lain suhteen on mittaluokaltaan huomattavasti pienempi, kuin mitä se oikeuskanslerin lausunto koski, mihin aiemmin viittasimme, niin lomituspalvelulain muutos on esimerkiksi Hankasalmen kunnalle taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvin merkittävä, etenkin kuin lain toimeenpano on täydellisesti vielä auki. Hyvä hallintotapa ei tällä kuulemisen tavalla ja siihen varatulla ajalla toteudu. 2) lausuntojen todellinen merkitys sekä sopijaosapuolten asemasta sen nojalla nykyisen toimeksiantosopimuksen kautta tehtävät johtopäätökset Edellä kohdassa 1) perustelimme sitä, että nyt on kyse jo kuulemiseen varatun ajan ja kuulemistavan perusteella näennäiskuulemisesta. Oikeuskansleri on todennut myös, että kuulemisen aitous edellyttää oikeaa ajoitusta: kuuleminen

on toteutettava riittävän varhaisessa valmisteluvaiheessa, jossa kuuleminen voi vielä tehokkaasti vaikuttaa valmisteltavan asian sisältöön. (näin vaikkapa OKV/450/1/2013 annettu 10.04.2013) Tällä lausuntopyynnöllä ei voi nähdä olevan kuulemisen aitoutta täyttävää merkitystä. Lausuntoaika oli lyhyt ja Hankasalmen kunnan käsityksen mukaan lakiesitys ollaan antamassa jo lokakuussa. Jos näin tapahtuu, niin nyt annettavia lausuntoja ei ehditä käytännössä lain valmistelussa ottaa huomioon mitenkään. Sopijaosapuolten asema johtaa tässä tapauksessa kohtuuttomaan tilanteeseen sopimuksen suhteen, koska muutettu lomituspalvelulaki heikentäisi kuntien rahoitusta lomituksen järjestämisen suhteen. Paikallishallinnon kustannuksia varten paikallisyksiköt saavat Melalta laskennallisin perustein määräytyvän valtion korvauksen, joka maksetaan valtion talousarvioon varatusta kiinteästä määrärahasta. Määräraha jaetaan paikallisyksikköjen kesken pääsääntöisesti kunkin paikallisyksikön toimialueella lomitettujen päivien määrän mukaan. Vuoden 2016 hallintorahan määrää ei ole vielä ilmoitettu paikallisyksiköille. Uusi laki vähentää lomitettujen päivien määrää. Lain muutoksella tähdätään myös kustannussäästöihin. Näin ollen voidaan olettaa hallinnon järjestämiseen kohdentuvan määrärahan laskevan jo vuonna 2016, vaikka juuri ensi vuonna hallinnossa on työtä enemmän kuin muulloin uuden lain jalkauttamisessa. Myöhemmin hallinnon työt ja kulut voivat toki laskea merkittävästikin ja kunnan on sopijakumppanina silloin sopeutettava hallinnon resursseja pienenevään työmäärään peilaten. Vuodelle 2016 lomitusta järjestävät kunnat tarvitsevat kuitenkin hallintorahan määrällisesti vähintään vuoden 2015 suuruisena, jotta lain muutokset on vietävissä käytäntöön. Uuden lain myötä joka tapauksessa pieniltä lomituspalveluyksiköiltä, millainen Hankasalmikin on, toimintaedellytykset katoavat, koska hallinnon henkilöstö olisi sopeutettava niin ohueksi, että lain velvoitteita ja vaateita ei enää pystyttäisi toteuttamaan. Tähän asti lomituspäivät ovat Hankasalmen vastuulla olevalla paikallishallinnon alueella vähentyneet 1200-1400 päivää vuodessa, joka on tullut luontaisen poistuman ja käyttötarpeen vähentymisen johdosta. Nyt esitettävän lakimuutoksen myötä lomituspäivät vähenevät vielä jopa kolme kertaa nopeammin kuin aikaisemmin. Muutosten vaikutus lomittajien työllistämiseen on 17-21 henkilövuotta ja hallintoraha laskee, mikäli sen maksamisperusteet eivät suuresti muuttuisi, tämän seurauksena niin rajusti, ettei kunta pysty noudattamaan nykyisenkaltaisen toimeksiantosopimuksen ja/tai lomituslain velvoittamaa hyvää hallintoa. Käytännössä kunta ei pysty takamaan maatalousyrittäjille tasaista palvelua, koska se ei Hankasalmen omin verovaroin voi alkaa rahoittamaan viiden kunnan maatalousyrittäjien lomahallintoa. 3) esitettyjen muutosten vaikutukset maatalousyrittäjiin Hankasalmen kunta on lausunnossaan keskittynyt ennen kaikkea kunta-valtio vastuisiin lomitustoimen rahoituksessa ja järjestämisessä. Mutta koska maata-

loudella on suuri merkitys kunnan elinkeinorakenteessa ja lomituksella merkittävä asema viljelijän arjessa, haluaa Hankasalmi lausunnossaan ottaa kantaa myös muutosten vaikutuksiin maatalousyrittäjiä koskien. Vuosiloman ulkopuolelle jäävien maatalousyrittäjien rajauksia Hankasalmen kunta ei sinällään pidä perusteettomina. Mutta päivittäisen tehtäväosuuden rajaus niin, että vuosiloman ulkopuolelle jäävät ne tilat, joissa kotieläinten hoitotyö jää alle neljän tunnin, vaatisi yhtenäisiä tapoja läpi Suomen mitoittaa tuo hoitotyö. Nyt sen sijaan esitetään, että palvelusuunnitelmienkin pakollisuus poistetaan. Sijaisapuoikeuksien leikkaamisessa aikuiskoulutuksen ja tuottajajärjestöjen kokousten rajaaminen sijaisavun ulkopuolelle hankaloittaa viljelijöiden edunvalvonnan toteutumista sekä tilojen kehittämistä. Vielä ongelmallisempia ovat sijaisavun uudet rajoitukset sairaan lapsen hoidon ja työkyvyttömyyden perusteella. Kaikkein ongelmallisinta viljelijöiden kannalta, vaikka se toki helpottaa palvelun järjestämisestä vastaavia, on sijaisavun kohdalla se muutos, että sijaisapu ei enää vastaa äkilliseen ja ennalta arvaamattomaan sijaisaputarpeeseen, mihin esimerkiksi Hankasalmen lomituspalveluyksikössä on tähän saakka pyritty hyvin vastaamaan. Äkilliseen omaan tai lapsen sairastumiseen tai tapaturmaan ei viljelijän ole helppo varautua. Jos taas viljelijällä tulee olla oma varajärjestelmä äkillisen ja ennalta arvaamattoman sijaisaputarpeen varalle, niin koko sijaisavun keskeisin merkitys katoaa. Tällä muutoksella on myös jo eläinsuojelullista merkitystä. Jotain kuvaa sijaisavun kohdalla tapahtuvista muutoksista antanee se, että muutosten vaikutus Hankasalmen toiminta-alueella (5 kuntaa) voi olla noin 1000 päivää vuodessa. Koska sijaisapu on maksullista palvelua, niin erittäin harvoin siihen turhanpäiten turvaudutaan. Yhtä aikaa pidettävien lomien määrä nousee 20 päivästä 22 päivään, käytännössä enää 4 päivää lomaoikeudesta voidaan siis pitää eri aikaisesti, millä on suuri merkitys etenkin lapsiperheissä. Kotieläinyksikköraja nousee 20 kotieläinyksiköstä 30 kotieläinyksikköön. Hevostiloilla muutos on 8 hevosesta 16 hevoseen. Tällä valtion hakee tietysti selkeitä säästöjä ja rajaa tiloja lomitusoikeuden ulkopuolelle, samoin kuin sillä, että laki muuttuu myös siten, että yrittäjien MYEL-tulo vaikuttaa lomaoikeuteen ja MYEL-tulo pitää jatkossa olla vähintään 10 000 euroa. Näiden kaikkien tässä kappaleessa mainittujen muutosten yhteisvaikutus on Hankasalmen alueella merkitykseltään noin 1600 lomituspäivän vähenemä. Muutoksille on varmasti taloudelliset perusteensa, mutta niillä on siis merkittävä vaikutus viljelijöiden lomaoikeuteen ja sitä kautta työssä jaksamiseen. Ja kun koko lomitusjärjestelmän keskeisin merkitys on ollut tukea työssä jaksamista, niin miksi se päämäärä halutaan romuttaa? Tuettua maksullista lomitusta on tähän asti saanut käyttää mihin tahansa työtehtäviin ja siinä ei ole ollut mitään rajoitusta pyhäpäiville. Hankasalmen toiminta-alueella on vielä kannustettu yrittäjiä työssä jaksamistaan tukemaan kuntien omalla tuella, joka on ollut Laukaassa ja Konnevedellä 3000 euroa vuodessa, 2 euroa tunnilta, Uuraisilla tuki on ollut 3000 euroa vuodessa ja 3 euroa tunnilta, Hankasalmella tuki on ollut 7000 euroa vuodessa ja 3 euroa tunnilta. Äänekoski ei ole tukenut omaehtoisesti yrittäjiä.

Tuetun maksullisen tuntihinta on ollut 11,60 euroa tunnilta riippumatta siitä, käyttääkö sitä pyhänä vai arkena, tästä hinnasta on sitten vähennetty kunnan tuki ja loput on maksanut yrittäjä. Vuonna 2014 tuettua maksullista lomitusta käytettiin yhteensä 1264 päivää. Täysin maksullista käytettiin 23 päivää vuonna 2014. Nyt laki on muuttumassa siten, ettei täysin maksullista lomitusta ole jatkossa ollenkaan, tuettua maksullista saa käyttää vain ja ainoastaan välttämättömiin karjataloustöihin, sitä saa käyttää vain ja ainoastaan arkipäivinä ja sen uusi hinta on 16 euroa tunnilta. Suurin osa alueemme maatalousyrittäjistä on yksin yrittäviä ja he ovat käyttäneet tuettua maksullista lomitusta lisäpyhäpäivien ja lisäkäsiparien ostoon esim. navetan pesuun. Uuden lain voimaan tulon jälkeen tuettua maksullista lomitusta eivät yrittäjät käyttäne jatkossa enää juurikaan entisessä laajuudessaan. Valtionvallan tulisi miettiä lakia säätäessään, mikä vaikutus tällä muutoksella on maatalouden harjoittamiseen Suomessa pitkällä aikajänteellä, nyt saavutettavien pienten säästöjen kustannuksella. Hankasalmen toiminta-alueella lomituspäivät vähenevät siis suuresti lakimuutosten myötä. Vähenemää lisännee se, että itsejärjestetyssä lomituksessa olevat eivät jatkossa saa käyttää työsuhteisia työntekijöitä, sukulaisia eivätkä ammatinharjoittajia, jotka ovat lomaoikeutettuja maatalousyrittäjiä. Mikäli nämä itse järjestetyssä olevat luopuvat kokonaan lomaoikeudesta (kuten osa on jo ilmoittanut), niin heidän poisjäännin vaikutus lomituksessa on 806 päivää. Kertauksena ja tiivistyksenä ongelmallisimpina uudistuksina ja viljelijöille hankalimpina Hankasalmen kunta pitää sijaisapuoikeuden kirjallisen hakemisen vaatimusta, koska kirjallinen hakumenettely ei sovi äkilliseen sairastumistarpeeseen. Kunnassakin ensimmäiset sairauslomapäivät myönnetään puhelinsoitosta työntekijöille, nyt viljelijöiden pitäisi ennakoida tapaturmansakin ja sydänkohtauksensa. Samoin tuetulla maksullisella lomituksella on tähän saakka voitu tukea tehokkaasti viljelijöiden jaksamista ja on lyhytnäköistä tuhota uudella lailla tämä mahdollisuus. 4) esitettyjen muutosten vaikutukset Hankasalmen kuntaan lomituspalvelujen järjestäjänä Kun kuvasimme edellä kohdassa 3) esitettyjen muutosten vaikutusta viljelijöille, niin samalla toimme esiin muutosten vaikutusta Hankasalmen kunnalle lomituspalvelujen järjestäjänä. Jo tähän saakka lomituspäivät ovat Hankasalmen lomituspalvelujen alueella vähentyneet 1200-1400 päivää vuodessa. Tämä on tapahtunut viljelijöiden luontaisen poistuman ja lomituksen käyttötarpeen vähentymisen johdosta. Nyt lakiin esitettävien muutosten jälkeen lomituspäivät vähenevät vielä jopa kolme kertaa nopeammin kuin aikaisemmin. Kun paikallisyksiköt saavat Melalta paikallishallinnon kustannuksia varten valtion korvauksen lähinnä lomitettujen päivien määrän mukaan, on Hankasalmen kunnan kohdalla enemmän kuin suuri riski, että hallintoraha laskee niin rajusti, ettei kunta pysty noudattamaan toimeksiantosopimuksen ja lomituslain velvoittamaa hyvää hallintoa ja takamaan maatalousyrittäjille tasaista

palvelua. Kunta ei voi omalla verorahoituksellaan alkaa rahoittamaan viiden kunnan maatalouslomituksen hallinnointia. Olemme halunneet lausua laajasti, jotta kaikille tulisi selväksi, miksi kunta on pakotettu irtisanomaan nykyisen toimeksiantosopimuksen, mikäli uusi laki tulee voimaan. Irtisanomalla sopimuksen toimeksiantosopimus päättyy 31.12.2016, mutta Hankasalmen kunta tulee tutkimaan mahdollisuudet luopua järjestämisvastuusta jo aiemmin, jos lakimuutoksen vaikutukset paikallishallinnon rahoitukseen ovat kohtuuttoman suuret vuonna 2016. Näin ei toki tulisi olla, koska lain perusteluissa todetaan jo lausunnolla olevassa asiakirjassa, että paikallisyksiköiden työmäärä lisääntyy aluksi muutosten johdosta. Lisääntynyt työ tulisi siis paikallisyksiköille korvata vuonna 2016 kertaluontoisesti kasvatetulla valtion korvauksella hallinnon kuluihin. Joka tapauksessa Hankasalmen kunta joutuu käymään vuoden 2016 kuluessa ytneuvottelut lomituspalveluissa ja lomittajien määrää Hankasalmen toimintaalueella on vähennettävä arviolta 17-21 henkilövuotta. Myös lomahallinnon suhteen olemme pakotettuja yt-neuvotteluihin, vaikka siellä vuonna 2016 on työtä enemmän kuin aiemmin, mikäli kunnille ei osoiteta muutosvaiheessa lisärahoitusta hallinnon hoitamiseen. Kunnanhallituksen päätöksen alussa on kuvattu otsikon keskeiset johtopäätökset alla, miten Hankasalmen kunta lausunnolla olevan loppuraportin ja lakiluonnoksen johdosta aikoo toimia. Tämä lausunto kokonaisuudessaan perustelee johtopäätöksiämme. Perusteellisella lausunnolla olemme halunneet myös kuvata sitä, että kunnilla olisi ollut halua päästä aidosti kuntina osallistumaan valmistelutyöhön ja kuntien aidolle kuulemiselle olisi ollut tarvetta. Täytäntöönpano: sosiaali- ja terveysministeriö Päätös: