30.3.2015 Liite 4. TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN YHTEINEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ WALTTI Tässä tarjouskilpailussa lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset koskevat ainoastaan kohdetta 1 Aamubussivuoro Tuulos Lammi kohteessa 3 palvelulinja Kyläpussin osuutta Sisällys 1 Yleistä... 1 2 Lippujärjestelmä... 2 2.1 Kuvaus... 2 2.2 Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 2 2.3 Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 2 2.4 Muutokset nykytilanteeseen verrattuna Hämeenlinnan seudulla... 2 2.4.1 Maksuportaat ja vyöhykkeet... 2 2.4.2 Lipputuotteet ja lippujen hinnoittelu... 3 3 Maksujärjestelmä... 4 3.1 Kuvaus... 4 3.2 Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 4 3.3 Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 5 3.4 Maksujärjestelmän virhetilanteet... 6 3.4.1 Vaikutukset liikennöintiin... 6 3.4.2 Tilaajan vastuulla olevasta seikasta aiheutuva virhetilanne... 6 3.4.3 Virhetilanne aiheutuu liikenteenharjoittajan vastuulla olevasta seikasta... 6 3.4.4 Virhetilanne aiheutuu seikasta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla... 7 1 YLEISTÄ Liikennevirastolla ja toimivaltaisilla joukkoliikenneviranomaisilla on käynnissä uuden lippu- ja maksujärjestelmän kehittämistyö. Järjestelmä on otettu käyttöön ensimmäisillä kaupunkiseuduilla ja käyttöönotto laajenee vähitellen. Hämeenlinnan seudulla järjestelmä on päätetty ottaa käyttöön porrastaen vuoden 2016 aikana. Lippu- ja maksujärjestelmän avulla myydään matkustajille lipputuotteita, leimataan matkakortteja ajoneuvoissa, siirretään matkustustietoja taustajärjestelmään sekä varmistetaan lipputulojen ja muiden korvausten kohdentuminen oikeille tahoille. Lippu- ja maksujärjestelmän avulla joukkoliikenteen matkojen maksamisen on oltava matkustajille helppoa koko seudun alueella. Lisäksi järjestelmä tarjoaa viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa sähköisessä muodossa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi. Käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen lippu- ja maksujärjestelmä toteutetaan vuoden 2016 alusta (arvio) eteenpäin käyttämällä tilaajien yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää Walttia. Tarjouspyynnön liitteinä ovat Hämeenlinnan seudulla tehty selvitys lippu- ja maksujärjestelmästä sekä päätös Waltin käyttöönotosta. Hämeenlinnan kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Raatihuoneenkatu 9, 3.krs 13100 Hämeenlinna Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Puh. (03) 621 3850 Faksi (03) 621 3569 www.hameenlinna.fi etunimi.sukunimi@hameenlinnna.fi
Liite 4.1 Selvitys siirtymisestä lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin Hämeenlinnan seudulla Liite 4.2 Joukkoliikennejaoston päätös Waltin käyttöönotosta Waltti-järjestelmä on kuvattu dokumenteissa, jotka ovat saatavissa TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n sivuilta www.lmj.fi kohdasta Ohjeet ja materiaalit > Liikennöitsijät. TVV LMJ Liikennöintitietojen hallinta integraatio-ohje TVV LMJ Tuote- ja tariffirajapinta Toiminnallinen määrittely Waltti XSD Schema Items Liikenteenharjoittajan tulee noudattaa tilaajan ohjeistusta niin lippujärjestelmän kuin maksujärjestelmänkin osalta. 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ 2.1 Kuvaus Lippujärjestelmä koostuu maksuvyöhykkeistä, lipputuotteista, käyttäjäryhmistä ja lippujen hinnoista. Lipputuotteita ovat esimerkiksi kertalippu, kausilippu, arvolippu ja koululaislippu ja turistilippu. Lipputuotteet voivat olla joko haltija- tai henkilökohtaisia. Tilaajalla on oikeus muuttaa ja kehittää lippujärjestelmää sopimuskauden aikana. 2.2 Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Tilaaja vahvistaa lippujärjestelmän vyöhykerajat, käytettävät lipputuotteet ja lipputuotteiden asiakashinnat. Näiden määrittelyjä on esitelty liitteessä 4.1. Tilaaja vastaa lipputulojen ja muiden korvausten jakamisesta liikenteenharjoittajien kesken (clearing-toiminnoista). Tilaaja saa myyntipisteiden ja ajoneuvojen tapahtumatiedot Waltti-järjestelmästä. Tilaaja laskuttaa myyntipisteiltä myyntitulot myyntitietojen perusteella ja tilittää ne Waltin käyttötapahtumien mukaisesti liikenteenharjoittajille. Asia on kuvattu tarkemmin Waltin toiminnallisissa vaatimuksissa (kohta 7.1, Rahaliikenne ja tapahtumatiedot). Tilaaja vastaa palvelupisteiden ja myyntipisteiden toiminnasta. Palvelupisteessä perustetaan asiakkuuksia, tarkastetaan henkilöllisyyksiä, myydään matkakortteja sekä selvitetään matkustajien ongelmatilanteita. Myyntipisteessä myydään lipputuotteita ja tehdään myyntitilityksiä. 2.3 Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Liikenteenharjoittajan tulee myydä lipputuotteita ajoneuvoissa sovitun mukaisesti ja valvoa, että matkustajat käyttävät lippu- ja maksujärjestelmää ajoneuvoissa oikein. 2.4 Muutokset nykytilanteeseen verrattuna Hämeenlinnan seudulla 2.4.1 Maksuportaat ja vyöhykkeet Nykyisessä lippujärjestelmässä kerta- ja sarjalippujen hinnat sekä kausilipuista maksettavat korvaukset perustuvat kilometriportaisiin. Waltti-järjestelmässä tulee käyttöön vyöhykemalli. Hämeenlinnan seudulla otetaan käyttöön ns. yhden vyöhykkeen malli, jossa matkan hinta määräytyy suoraan matkalla ylitettävien vyöhykkeiden määrän mukaan. Seudulla tulevat käyttöön alla olevan kuvan mukaiset vyöhykkeet A, B ja C. 2
2.4.2 Lipputuotteet ja lippujen hinnoittelu Hämeenlinnan seudulla tullaan ottamaan käyttöön Waltti-järjestelmässä kerta-, arvoja kausiliput sekä peruskoululaisten liput, Kelan koulumatkatukiliput, palvelulinjaliput, veteraaniliput ja mahdollisesti myös sotilasliput. Lipputuotteiden hinnoittelussa pidetään tavoitteena sitä, että lipputulototeumaan ei aiheutuisi suuria muutoksia. Muutoksia voivat kuitenkin aiheuttaa esim. ikärajojen muuttuminen. Yksi isoimmista muutoksista on lasten lipun ikärajan muuttuminen. Nykyisin lasten hinnalla matkustavat 4-11-vuotiaat, mutta Waltissa ikäraja on 7-16- vuotiaat. Näin ollen 4-6-vuotiaat siirtyvät ilmaismatkustajiksi ja 7-16-vuotiaat lasten ikäryhmään. Mikäli seudulla päätettäisiin nuorisolipun käyttöönotosta, saisivat 17-19- vuotiaat tai 17-24-vuotiaat myös alennusta. On mahdollista, että käyttöön tulevassa peruskoululaisten koulumatkalipussa on lasten lipusta poikkeavat ikärajat (esim. hintaraja 11 vuoden iässä). Liitteessä 1 Yleiset ehdot on määritetty sopijapuolten mahdollisuudet neuvotella lippu- ja maksujärjestelmän aiheuttamista yllättävistä tulomuutoksista (luku 5). 3
3 MAKSUJÄRJESTELMÄ 3.1 Kuvaus Maksujärjestelmä muodostuu lippujärjestelmän tarkoitusta ja tehtäviä toteuttavista tietoteknisistä ohjelmista, sovelluksista ja laitteista. Maksujärjestelmän osia ovat taustajärjestelmä, palvelupistesovellus, myyntisovellus, matkakortit, matkakorttisovellus, ajoneuvojen rahastuslaitteet, varikkojärjestelmät sekä useat sisäiset ja ulkoiset tiedonsiirron rajapinnat. 3.2 Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Tilaaja vastaa maksujärjestelmän taustajärjestelmästä, taustajärjestelmän ja liikenteenharjoittajien laitejärjestelmien välisten tiedonsiirtorajapintojen määrityksistä, matkakorteista, matkakorttisovelluksesta sekä palvelu- ja myyntipistesovelluksista. Tilaaja vastaa, että sopimuksen perustiedot kuten sopimusnumero on tallennettu oikein taustajärjestelmään. Tilaaja määrittelee käytettävät pysäkkitunnisteet (pysäkin nimi ja ID) sekä pysäkkien sijaintitiedot ja vastaa näiden tietojen tallentamisesta ja päivittämisestä taustajärjestelmään sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tilaaja tallentaa ja päivittää taustajärjestelmään lippujärjestelmän maksuvyöhykkeet eli mihin vyöhykkeeseen kukin pysäkki kuuluu ja vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tilaaja tallentaa ja päivittää lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat taustajärjestelmään ja vastaa tietojen oikeellisuudesta sekä siitä, että liikenteenharjoittajan on mahdollista hakea tiedot taustajärjestelmästä tilaajan määrittämän rajapinnan ja ohjeiden mukaisesti liikenteenharjoittajan omiin järjestelmiin. Tilaajan tulee tallentaa tiedot taustajärjestelmään kolme (3) kuukautta ennen liikenteen aloittamista ja sen jälkeen tietojen muuttuessa vähintään yhtä (1) kuukautta ennen niiden voimaanastumista. Tilaajalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikkojärjestelmät. Tilaajaa vastaa auditoinnin kustannuksista. Jos liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteissa tai varikkojärjestelmissä ilmenee virheitä, on liikenteenharjoittaja velvollinen välittömästi korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan sekä korvaamaan tilaajalle aiheutuneet vahingot ja kustannukset. Mahdollisen uuden auditoinnin kustannuksista vastaa liikenteenharjoittaja. Jos lippu- ja maksujärjestelmää muutetaan sopimuskauden aikana yksinomaan tilaajan tarpeen takia siten, että siitä aiheutuu liikenteenharjoittajalle lisäkustannuksia esimerkiksi uusien laitehankintojen vuoksi, korvaa tilaaja muutoksista aiheutuneet kustannukset liikenteenharjoittajalle. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi uuden korttityypin tai maksuvälineen käyttöönotto. Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus järjestelmään tallennettuihin tietoihin, joita ovat mm. reitti-, aikataulu- ja matkustajatiedot. Tilaajan tarkoituksena on kehittää tulevaisuudessa Waltti-järjestelmän yhteensopivuutta muiden maksujärjestelmien kanssa. Mahdollisia muita maksujärjestelmiä ovat esimerkiksi VR:n, Helsingin seudun ja markkinaehtoisen liikenteen järjestelmät. Muita kehittämistoimenpiteitä ovat clearing-toimintojen edelleen kehittäminen, automaattinen arvon tai kauden lisälataus matkakortille, uusien maksutapojen käyttöönotto, 2Dkoodien käyttöönotto kertalipuissa sekä online-tiedonsiirto ajoneuvolaitteiden ja taustajärjestelmän välillä. 4
Kehitettäessä Waltti-järjestelmää tavoitteena on myös, että liikenteenharjoittajat voisivat niin harkitessaan ja sovittaessa käyttää sitä teknisenä maksujärjestelmäsovelluksena markkinaehtoisessa liikenteessään. Tarkemmin kehittämistoimenpiteet on esitetty Waltti-lippujärjestelmän kuvauksessa. 3.3 Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Liikenteenharjoittaja sitoutuu noudattamaan tilaajan erikseen määrittelemässä palvelu- ja myyntiohjeessa esitettyjä toimintaohjeita ja määräyksiä ilman eri korvausta koko sopimuskauden. Palvelu- ja myyntiohje tehdään ennen Waltin käyttöönottoa. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan ajoneuvojen rahastuslaitteista ja varikkojärjestelmästä sekä niiden huollosta ja toimivuudesta. Ajoneuvojen rahastuslaitteilta ja varikkojärjestelmiltä vaadittavat ominaisuudet on esitetty aiemmin mainituissa Waltti-dokumenteissa. Liikenteenharjoittajalla on oltava riittävä määrä varalaitteita. Liikenteenharjoittaja korjaa ajoneuvojen rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän virheet omalla kustannuksellaan. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän versiopäivityksistä. Liikenteenharjoittaja hankkii ja vastaa koko sopimuskauden kustannuksellaan varikkojärjestelmän vaatimasta tiedonsiirtoyhteydestä sekä varikkojärjestelmän ja ajoneuvolaitteistojen välisestä tiedonsiirtoyhteydestä. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että lippujärjestelmän tiedot kuten vyöhykkeet, lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat tallentuvat ja päivittyvät tilaajan määrittämien rajapintojen ja tilaajan ohjeiden mukaisesti taustajärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin. Liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää ilman korvausta liikenteen aikataulut ja reitit pysäkkiaikoineen Waltin taustajärjestelmään sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja voi tallentaa ja päivittää tiedot joko Waltti-järjestelmän käyttöliittymän tai Waltti-rajapinnan kautta. Liikenteenharjoittaja tallentaa tiedot taustajärjestelmään yhtä (1) kuukautta ennen liikenteen aloittamista ja aikataulujen voimaanastumista. Myös sopimusaikana tehtävät muutokset on liikenteenharjoittajan tallennettava taustajärjestelmään yhtä (1) kuukautta ennen muutosten voimaanastumista. Maaseudun reiteillä voi olla osuuksia, joilla maastoon merkittyjä pysäkkejä ei ole, ja linja-auto on käyttänyt muita vakiintuneita pysähtymispaikkoja. Liikenteenharjoittajan tulee ilmoittaa tilaajalle käyttöoikeussopimusta koskevat vakiintuneet, maastoon merkitsemättömät pysähtymispaikat (sijainti ja nimi) viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmään siirtymistä. Tilaaja tallentaa ne pysäkkirekisteriin, jonka jälkeen liikenteenharjoittaja pystyy tallentamaan niille arvioidut ohitusajat ja pysähtymispaikoille voidaan määritellä vyöhykkeet ja niiden mukaiset hinnat. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että ajoneuvon rahastuslaitteesta siirtyy taustajärjestelmään tilaajan määrittämän rajapinnan välityksellä kerran vuorokaudessa seuraavat matkustajatiedot: nousijatiedot lähdöittäin nousijatiedot pysäkeittäin nousijatiedot linjoittain pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain lähdöittäin eriteltynä pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain. 5
3.4 Maksujärjestelmän virhetilanteet 3.4.1 Vaikutukset liikennöintiin Maksujärjestelmän virhetilanteet eivät saa vaikuttaa siihen, että varsinainen liikennöinti estyy. Maksujärjestelmän virhetilanteita ovat esimerkiksi maksutapahtuman estyminen, virheellisen maksun periminen matkustajalta tai se, että tiedot eivät siirry taustajärjestelmän ja ajoneuvon rahastuslaitteen välillä sovitun mukaisesti. Virhetilanteet voidaan jaotella tilaajasta tai liikenteenharjoittajasta aiheutuviin virhetilanteisiin. Virhetilanne voi aiheutua myös seikasta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla. 3.4.2 Tilaajan vastuulla olevasta seikasta aiheutuva virhetilanne Jos maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti tilaajan vastuulla olevan seikan vuoksi, on tilaajan ilmoitettava asiasta heti liikenteenharjoittajalle, jos virheellä on vaikutusta liikenteenharjoittajan toimintaan. Tilaajan on korjattava virhe viipymättä. Tilaajan vastuulla olevia seikkoja ovat esimerkiksi taustajärjestelmävika, palvelupisteja/tai myyntisovellusten toimiminen virheellisesti sekä lipputuotteiden ja/tai asiakashintojen tallentaminen väärin taustajärjestelmään. Virhetilanteen aikana liikenteenharjoittajalta mahdollisesti saamatta jääneet tai virheellisesti tuloutetut lipputulot korvataan aiempien tilastotietojen perusteella liikenteenharjoittajalle. Jos aiempia tilastoja lipputuloista ei ole saatavissa Walttijärjestelmästä, käytetään korvausten arviointiperusteena mahdollisimman vertailukelpoista myöhempää aineistoa. Mikäli tilaaja laiminlyö virheen korjaamisen ja se pitkittyy yli 24 tuntia, on liikenteenharjoittaja oikeutettu saamaan lipputulomenetyksen lisäksi korvauksen virheen aiheuttamasta mahdollisesta muusta kustannuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi rahastamiseen liittyvät lisäkustannukset tai ylimääräiset varikko- ja rahastuslaitepäivitykset. 3.4.3 Virhetilanne aiheutuu liikenteenharjoittajan vastuulla olevasta seikasta Jos maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti liikenteenharjoittajan vastuulla olevan seikan vuoksi, on liikenteenharjoittajan ilmoitettava asiasta heti tilaajalle, jos virheellä on vaikutusta tilaajan toimintaan. Liikenteenharjoittajan on korjattava virhe viipymättä. Liikenteenharjoittajan vastuulla olevia seikkoja ovat esimerkiksi vika yhdessä tai useammassa rahastuslaitteessa, rahastuslaitteen toimiminen väärin, käyttötapahtumat eivät välity autojen rahastuslaitteista taustajärjestelmään, reitti- ja/tai aikataulutiedot on väärin syötetty tai uudet asiakashinnat eivät siirry oikein liikenteenharjoittajan varikkojärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin. Virhetilanne on myös se, että ajoneuvolaitteiden täyteen toimintakuntoon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta tai järjestelmä ei ole toimintavalmiudessa testausta varten 30 päivää ennen liikenteen aloittamista. Liikenteenharjoittaja ei ole oikeutettu saamaan lipputulokorvausta virhetilanteen aikana virheen alaisen liikenteen osalta. Tilanteen pitkittyessä yli 24 tuntia, on tilaajalla oikeus alentaa liikennöintikorvausta samalla periaatteella, kuin liikennöintisopimuksen yleisissä ehdoissa on ajamattomista lähdöistä todettu. Tilaaja korvaa asiakkaalle aiheutuneet vahingot ja perii ne liikenteenharjoittajalta, jos vahinko on aiheutunut liikenteenharjoittajasta. 6
3.4.4 Virhetilanne aiheutuu seikasta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla Kumpikaan osapuoli ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen toiselle osapuolelle seikasta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla. Tällainen on esimerkiksi tiedonsiirtoyhteyden pitkäaikainen katkos. 7