KIRJALLINEN KYSYMYS 807/2009 vp Jatkokoulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen tavoitteena on turvata jatko-opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville nuorille. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen paikkoja on lisätty yli 7 000:lla viime vuodesta. Kuitenkin osa nuorista on jäänyt kaikkien ovien ulkopuolelle näin syksyn koittaessa. Heitä ovat koulupudokkaat, jotka eivät saaneet päästötodistusta lainkaan viime keväänä. Heitä ovat nuoret, jotka eivät saaneet jatko-opintopaikkaa, eivät päässeet kymppiluokalle eivätkä ole saaneet työpaikkaa. Jotkut ovat syystä tai toisesta päättäneet itse olla hakematta mitään jatkoväylää peruskoulun jälkeen. Nuoret, jotka luiskahtavat elämän reunaalueille peruskoulun päätyttyä, ovat suuressa vaarassa syrjäytyä. On esitetty arvioita, että tänä vuonna heitä olisi tullut yli 4 000 lisää. Jatkokoulutuksen ulkopuolella olevien nuorien kokonaismäärästä liikkuu hyvin vaihtelevia arvioita. Elämän haastavassa nivelvaiheessa on erityisen tärkeää, että nuoret pysyvät kiinni merkityksellisessä toiminnassa, oli sitten kyseessä opinnot, työpajatoiminta tai vaikkapa työnteko. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka moni nuori jäi tänä syksynä jatkokoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että tänä syksynä tyhjän päälle jääneet nuoret saavat opiskelu- tai työpaikan? Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2009 Tuomo Puumala /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuomo Puumalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 807/2009 vp: Kuinka moni nuori jäi tänä syksynä jatkokoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että tänä syksynä tyhjän päälle jääneet nuoret saavat opiskelu- tai työpaikan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Jokaiselle perusopetuksen päättäneelle turvataan mahdollisuus jatko-opintoihin. Tämä tarkoittaa, että kaikkialla maassa on oltava tarjolla riittävä ja oikein kohdennettu koulutustarjonta. Se koostuu lukiokoulutuksen ja ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi peruskouluissa ja kansanopistoissa järjestettävästä lisäopetuksesta ja ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävistä valmistavista koulutuksista, joita ovat ammattistartti, maahanmuuttajien valmistava koulutus, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus sekä talouskouluopetus. Lukiokoulutukseen sijoitutaan pääsääntöisesti suoraan perusopetuksesta. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta sitä vastoin mitoitetaan myös muut kohderyhmät huomioon ottaen: lukion jälkeen ammatilliseen koulutukseen tulevat nuoret, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat aikuiset. Koska ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee mitoittaa koulutustarjontansa alakohtaisesti ennakoidun työvoimatarpeen mukaisesti, opiskelijoiden koulutuskysyntä ja järjestäjien koulutustarjonta eivät aina kohtaa toisiaan, vaikka kokonaistarjonta alueella olisikin riittävä. Tämän vuoksi mikäli tähtäimessä on myös koulutuksen jälkeinen työllistyminen ei ole mahdollista pelkästään tarjonnan määrää lisäämällä päästä siihen, että kaikki hakijat sijoittuisivat koulutukseen. Kevään 2009 yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen haki noin 62 000 ensisijaista hakijaa ja lukiokoulutukseen noin 33 350 ensisijaista hakijaa. Keväällä perusopetuksen päättäneitä hakijoita oli kaikkiaan noin 63 300 ja heistä 51 % haki lukioon ja 49 % ammatilliseen koulutukseen. Noin 2 500 perusopetuksen keväällä päättänyttä ei hakenut kevään yhteishaussa lainkaan. Yhteishaussa ilman hakemaansa koulutuspaikkaa jäi noin 14 000 ammatillisen koulutuksen hakijaa ja 1 700 lukiokoulutukseen hakenutta. Perusopetuksen keväällä päättäneistä ilman hakemaansa opiskelupaikkaa jäi noin 4 000. Osa kevään yhteishaussa valitsematta jääneistä on kuitenkin tullut valituksi varasijalta koulutukseen, kesän täydennyshaussa tai lisähaulla suoraan oppilaitokseen. Lisäksi osa on voinut hakea ja päästä samanaikaisesti yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen, joita ovat muun muassa vieraskielinen koulutus, erityisoppilaitosten järjestämä koulutus ja oppisopimuskoulutus. Kevään yhteishaussa ensi vaiheessa täyttämättä jäi noin 9 000 lukion ja 4 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkaa. Vapaat paikat olivat pääsääntöisesti aloilla, joiden vetovoima ei ole työvoimatarpeeseen nähden riittävä, sijaitsivat alueilla, joille nuoret eivät olleet kiinnostuneita hakeutumaan tai olivat sellaisia, joille hakeneet eivät täyttäneet pääsyvaatimuksia. Täy- 2
Ministerin vastaus KK 807/2009 vp Tuomo Puumala /kesk dennyshaussa ja oppilaitoskohtaisissa lisähauissa on voitu kohdentaa vapaaksi jääneitä paikkoja uudelleen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa koulutuksissa aloitti tänä syksynä yhteensä 4 750 opiskelijaa, joista perusopetuksen keväällä päättäneitä oli 1 800. Perusopetuksen lisäopetuksessa aloitti arviolta noin 1 500 oppilasta, joista suurin osa saman vuoden perusopetuksen päättäneitä. Nämä koulutukset eivät kuulu yhteishakuun, mutta osa näihin valituista on saattanut hakea samanaikaisesti myös yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen. Opetusministeriön tämän hetkisen arvion mukaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle on tänä syksynä jäämässä kaikkiaan noin 9 000 hakijaa, joista arviolta on 3 000 lukion tai aiemman ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Perusopetuksen keväällä päättäneistä ilman koulutuspaikkaa näyttäisi jäävän noin 1 000 hakijaa, mutta kaikkiaan kuitenkin noin 3 500 nuorta, kun huomioon otetaan myös ne perusopetuksen päättäneet, jotka eivät hakeneet lainkaan koulutukseen. Syksyn yhteishaussa tammikuussa 2010 alkavaan koulutukseen hakijoita oli kaikkiaan 3 400, mikä on 1 200 enemmän kuin edellisenä syksynä. Osa nyt koulutuksen ulkopuolelle jääneistä saa tätä kautta opiskelupaikan tammikuussa. Hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätöksiin perustuen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää on lisätty vuoden 2008 alusta noin 2 200 opiskelijalla ja vuoden 2009 alusta noin 4 200 opiskelijalla. Lisäksi vuoden 2009 I lisätalousarviossa hyväksyttiin 750 opiskelijan lisäys syksyllä alkavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjille kohdennettu opiskelijamäärän kokonaislisäys on tähän mennessä ollut jo 7 150 opiskelijapaikkaa. Erityisesti kesäkuussa lisätalousarvion perusteella jaetulla lisäyksellä koulutuksen järjestäjät saattoivat reagoida välittömästi yhteishakutietojen valmistuttua lisäämällä kesän täydennyshakuun paikkoja ja ottamalla opiskelijoita suunniteltua enemmän myös varasijoilta koulutukseen. Hallituksen vuoden 2010 talousarvioesitykseen sisältyy, osana hallituksen elvytyspakettia, yhteensä noin 1 250 opiskelijapaikan lisäys ammatillisen peruskoulutukseen. Lisäys kohdistetaan erityisesti nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tavoitteena on samalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen talouskasvun käynnistyessä. Ministeriö tekee koulutuksen järjestäjäkohtaiset päätökset opiskelijapaikkojen kohdentamisesta koulutuksen järjestäjien hakemusten perusteella. Opiskelijamäärälisäykset tulevat voimaan vuoden 2010 alusta. Perusopetuksen päättävien jatko-opintoihin hakeutumisen tueksi opetusministeriö käynnisti syksyllä 2006 ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun: ammattistartin. Tällä hetkellä kokeilussa on mukana 48 koulutuksen järjestäjää eri puolilta maata. Opiskelijoita on vajaa 1 300. Kokeilut on tarkoitus vakinaistaa syksyllä 2010 alkavasta koulutuksesta lukien ja sitä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan Eduskunnan käsiteltävänä. Ammattistartti on suunnattu erityisesti sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Ammattistartilla voidaan myös vähentää vääristä opiskelualan valinnoista aiheutuvia koulutusten keskeyttämisiä. Kun toivottu opiskelupaikka on löytynyt, ammattistarttikoulutuksesta opiskelija voi hakea tai siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea nuoren kasvua ja kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lisäopetukseen osallistuu vuosittain noin 1 300 oppilasta. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tavoitteena on, että nuori oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, kehittää opiskelutaitojaan, kehittää valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan, parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tar- 3
Ministerin vastaus vittavaa tieto- ja taitopohjaa sekä oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa. Lisäopetuksen jälkeen jokaisella oppilaalla tulisi olla selkiytynyt suunnitelma jatko-opinnoista ja valmiudet aloittaa ne. Monille nuorille lisäopetuksesta on ollut hyötyä jatko-opintoihin pääsemisessä. Ei kuitenkaan vielä riitä, että nuoret saadaan aktiivisesti hakeutumaan tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Opintojen ohjausta, opiskelijahuoltoa, koulutusta koskevaa tiedotusta ja neuvontaa, opiskelijavalintoja, opiskelun henkilökohtaistamista, opintojen seurantaa sekä kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä voimme edelleen lisätä onnistuneita jatko-opiskelupaikkavalintoja ja opinnoissa menestymistä. Opetusministeriön tavoitteena on panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn hyvissä ajoin jo ennen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelkohtaa. Vuonna 2006 käynnistetyssä joustavan perusopetuksen (Jopo) hankkeessa kehitetään uudenlaisia koulupudokkuutta vähentäviä toimia. Toiminta järjestetään perusopetuksen yhteydessä noin 10 oppilaan ryhmissä ja sen avulla voidaan tehokkaasti jo perusopetuksen yläluokkien aikana vähentää koulupudokkuutta. Toiminnalla pyritään myös turvaamaan kaikille mahdollisuus perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 100 kuntaa. Etsivällä nuorisotyöllä tavoitetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolisia nuoria. Vuonna 2008 etsivällä nuorisotyöllä tavoitettiin kaikkiaan lähes 2 000 nuorta. Heistä 28 % oli keskeyttänyt toisen asteen opinnot, 24 % ei ollut opiskellut lainkaan toisella asteella perusopetuksen suoritettuaan ja 3,5 % oli keskeyttänyt perusopetuksen ja jäänyt ilman päättötodistusta. Hallituksen vuoden 2010 talousarvioesityksessä etsivään nuorisotyöhön (so. TAE 2010:ssa etsivään työparitoimintaan) esitetään 2 miljoonan euron lisämäärärahaa. Lisäyksellä arvioidaan voitavan laajentaa toiminta kattamaan noin 65 % maamme kunnista. Nuorten työpajatoiminta on vakiinnuttanut asemansa. Työpajat ja oppilaitokset tekevät enenevässä määrin yhteistyötä, jotta opintojen keskeyttämisuhka väistyisi ja nuori jatkaisi opintojaan heti työpajajakson päätyttyä. Myös nuorten työpajatoiminnan tehostamiseksi hallitus esittää talousarvioesityksessään määrärahan lisäämistä. Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 807/2009 vp Tuomo Puumala /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 807/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuomo Puumala /cent: Hur många unga blev i höst utan fortsatt utbildning och jobb och vad tänker regeringen göra för att de unga som i höst föll ut ska få en studieeller arbetsplats? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För var och en som slutfört sin grundläggande utbildning säkras en möjlighet till fortsatta studier. Det betyder att det överallt i landet ska finnas ett tillräckligt och rätt riktat utbildningsutbud. Det består dels av gymnasieutbildning och utbildning som leder till yrkesinriktad grundexamen, dels av påbyggnadsundervisning i grundskolor och folkhögskolor och förberedande utbildning i samband med yrkesutbildning, såsom yrkesstart, förberedande utbildning för invandrare, tränande och rehabiliterande utbildning för studerande med handikapp och undervisning i hushållsskola. Från den grundläggande utbildningen går man i regel direkt till gymnasieutbildning. Däremot bestäms utbudet av grundläggande yrkesutbildning med hänsyn också till de övriga målgrupperna: till yrkesutbildning efter gymnasiet söker sig unga, unga som saknar yrkesutbildning och vuxna från arbetslivet eller som annars står utanför utbildningssystemet. De som anordnar yrkesutbildning ska avpassa sitt utbildningsutbud efter det förväntade arbetskraftsbehovet i respektive bransch och därför händer det att den utbildning de studerande frågar efter och anordnarnas utbildningsutbud inte alltid matchar varandra, även om det totala utbudet i ett område är tillräckligt. Om målet är att man ska få jobb efter utbildningen räcker det inte med att bara öka utbudet för att alla sökande ska få en utbildningsplats. I den gemensamma elevantagningen 2009 sökte omkring 62 000 primära sökande till grundläggande yrkesutbildning och omkring 33 350 till gymnasieutbildning. På våren fanns det totalt omkring 63 300 sökande med slutförd grundläggande utbildning och av dem sökte 51 % till gymnasium och 49 % till yrkesutbildning. Omkring 2 500 elever som slutfört sin grundläggande utbildning i våras var inte alls med om vårens gemensamma elevantagning. Omkring 14 000 sökande till yrkesutbildning och 1 700 sökande till gymnasieutbildning blev utan studieplats vid den gemensamma antagningen. Omkring 4 000 sökande som slutfört sin grundläggande utbildning i våras blev utan studieplats. Men en del av dem som inte blev antagna vid den gemensamma antagningen har fått studieplats på reservplats, i sommarens kompletterande antagning eller genom extra antagning direkt till läroanstalten. Andra har möjligen sökt och fått en plats i utbildning som inte är med i den gemensamma antagningen, bl.a. i utbildning på främmande språk, utbildning i någon specialläroanstalt och i läroavtalsutbildning. I vårens gemensamma antagning blev omkring 9 000 gymnasieplatser och 4 000 yrkesutbildningsplatser obesatta i första fasen. De obesatta platserna fanns främst på områden som inte är tillräckligt attraktiva med hänsyn till arbetskraftsbehovet, som finns på områden som de unga inte är intresserade av att söka sig till eller för vilka de sökande inte uppfyllde inträdeskraven. I den kompletterande antagningen och läro- 5
Ministerns svar anstalternas extra antagning har obesatta platser kunnat fördelas på nytt. I höst började sammanlagt 4 750 studerande på förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning och av dem slutförde 1 800 sin grundläggande utbildning i våras. På påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen började uppskattningsvis 1 500 studerande, största delen av dem sådana som slutfört sin grundläggande utbildning i våras. De här utbildningarna finns inte med i den gemensamma antagningen, men en del av de antagna kan samtidigt ha sökt till utbildning inom den gemensamma antagningen. Undervisningsministeriet bedömer att totalt omkring 9 000 sökande i höst kommer att bli utan plats i utbildning på andra stadiet och av dem tros 3 000 vara sådana som gått ut gymnasiet eller som tidigare tagit en yrkesexamen. Omkring 1 000 av dem som slutfört sin grundläggande utbildning i våras ser ut att bli utan studieplats, men det totala antalet är omkring 3 500 unga om man också räknar in dem som slutfört sin grundläggande utbildning och som inte alls sökt in till någon utbildning. I höstens gemensamma elevantagning till utbildning som börjar i januari 2010 fanns det totalt 3 400 sökande, vilket är 1 200 fler än hösten innan. En del av dem som blev utan studieplats får en plats den här vägen i januari. I linje med regeringsprogrammet och besluten om ramarna för statsfinanserna har antalet studerande i grundläggande yrkesutbildning ökats med omkring 2 200 i början av 2008 och med omkring 4 200 i början av 2009. I den första tilläggsbudgeten 2009 godkändes dessutom ett tillskott på 750 studerande i utbildning som börjar under hösten. För utbildningsanordnarna har det betytt ett tillskott på 7 150 studieplatser hittills. Inte minst genom det tillskott som godkändes på grundval av tilläggsbudgeten i juni kunde utbildningsanordnarna reagera så fort uppgifter om den gemensamma antagningen var tillgängliga genom att ställa fram fler platser i sommarens kompletterande antagning och genom att anta fler studerande än planerat också från reservplatser. I budgetpropositionen för 2010 ingår som ett inslag i regeringens stimulanspaket ett tillskott på ca 1 250 studieplatser i grundläggande yrkesutbildning. Tillskottet ska framför allt fokuseras på att minska ungdomsarbetslösheten, förebygga marginalisering av unga och öka utbildningsmöjligheterna för vuxna. Målet är samtidigt att trygga tillgången på yrkeskunnig arbetskraft när den ekonomiska tillväxten åter sätter in. Ministeriet fattar beslut om hur studieplatserna ska fördelas mellan utbildningsanordnare utifrån anordnarnas ansökningar. De nya studieplatserna ska gälla från början av 2010. För att stödja deras intresse för fortsatta studier som slutfört sin grundläggande utbildning inledde undervisningsministeriet hösten 2006 ett försök med vägledande och förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning, dvs. yrkesstart. För tillfället är 48 utbildningsanordnare involverade i olika delar av landet. Nästan 1 300 studerande är med om försöket. Meningen är att försöket ska permanentas från och med den utbildning som börjar hösten 2010 och riksdagen har redan fått en proposition om saken för behandling. Yrkesstart är avsedd framför allt för de unga som just ska slutföra sin grundläggande utbildning och som ännu inte har en klar uppfattning om sitt yrkesval eller som saknar tillräckliga färdigheter för att söka in till yrkesutbildning eller för att klara av studierna. Med hjälp av yrkesstart kan man också minska antalet avhopp på grund av fel utbildningsval. När en studerande har hittat önskad studieplats kan han eller hon smidigt söka in till eller flytta över till en utbildning som leder till examen från yrkesstartutbildningen. För de unga som slutfört grundskolans lärokurs kan det ordnas påbyggnadsundervisning under ett läsår. Till undervisningen kan antas unga som fått avgångsbetyg från grundskolan samma år eller året innan. Syftet är att fortsätta den grundläggande undervisningen och samtidigt stödja de ungas växt och utveckling och förebygga marginalisering. På påbyggnadsundervisning går årligen omkring 1 300 elever. Enligt läroplansgrunderna för påbyggnadsundervisningen är målet att de unga ska lära sig självständighet 6
Ministerns svar KK 807/2009 vp Tuomo Puumala /kesk och ansvar, utveckla sina studiefärdigheter och sin beredskap att fatta beslut och lägga upp planer för sina fortsatta studier, sin karriär och sin framtid, förbättra sina chanser att bli antagna till fortsatta studier och den kunskaps- och färdighetsbas som behövs i studierna och lära sig hantera olika livssituationer. Efter påbyggnadsundervisningen bör alla elever ha en utkristalliserad plan för sina fortsatta studier och beredskap att påbörja dem. Många unga har haft nytta av påbyggnadsundervisningen för att komma vidare till fortsatta studier. Men det räcker ännu inte med att de unga aktiveras att söka in till examensinriktad utbildning. Genom att utveckla studiehandledningen, elevvården, informationen och rådgivningen om utbildning, elevvalen, personliga studieplaner, studieuppföljningen och samarbetet mellan hem och skola kan vi bidra till fler lyckade val av fortsatta studier och till studieframgångar. Undervisningsministeriet vill satsa på att förebygga problem i tid redan före skarven mellan grundläggande utbildning och utbildning på andra stadiet. År 2006 startades ett projekt för flexibel grundläggande undervisning som ska ta fram nya insatser för att förebygga avhopp. Verksamheten är ordnad i grupper om 10 elever i samband med den grundläggande utbildningen och den har visat sig vara ett effektivt sätt att minska skolavhopp redan på högstadiet. Syftet är också att garantera alla en chans att få ett avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen. För tillfället deltar omkring 100 kommuner i verksamheten. Genom uppsökande ungdomsarbete fångar man upp de unga som står utanför utbildning och arbetsliv. År 2008 fångade man upp totalt ca 2 000 unga. Av dem hade 28 % avbrutit sina studier på andra stadiet, 24 % hade inte alls studerat efter slutförd grundläggande utbildning och 3,5 % hade avbrutit sin grundläggande utbildning utan avgångsbetyg. I budgetpropositionen för 2010 föreslås ett tillskott på 2 miljoner euro för uppsökande ungdomsarbete (i budgeten för 2010 uppsökande verksamhet i arbetspar). Med tillskottet tror man sig kunna utvidga verksamheten till omkring 65 % av landets kommuner. Verksamheten i ungdomsverkstäder har befäst sin position. Verkstäderna och läroanstalterna har allt mer samarbete för att förebygga risken för avhopp från utbildning och för att förmå de unga att fortsätta sina studier direkt efter det att verkstadsverksamheten har avslutats. Regeringen föreslår ökat anslag också för verksamhet i ungdomsverkstäder. Helsingfors den 2 november 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 7