Vastuullinen naudanlihantuotanto

Vastuullinen naudanlihantuotanto Lisää voimaa yhdessä

Vastuullinen naudanlihantuotanto

Hyvät tuotantotavat vastuullisuutta koko ketjussa Suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaisia elintarvikkeita. Erityisesti lihantuotannossa tärkeitä arvoja ovat tuotannon eettisyys, eläinten hyvinvointi ja elintarvikkeiden turvallisuus. Myös lihantuotannon ympäristövaikutuksista tulee yhä enemmän kysymyksiä. AtriaNauta edistää naudanlihantuotannon ja näin koko maaseudun monimuotoisuutta. Palvelemme kaikkia tiloja tasapuolisesti, jotta eri tiloilla olevat erilaiset tuotantomahdollisuudet voitaisiin hyödyntää tilalle sopivimmalla tavalla. Näin pyrimme takaamaan kotimaisen naudanlihan riittävyyden maassamme Elintarviketurvallisuus perustuu terveisiin eläimiin jotka eivät levitä ihmiseen tarttuvia sairauksia ja joissa ei ole haitallisia jäämiä sekä hyvään, koko ketjun kattavaan omavalvontaan. Atria joutuu tämän tästä vastaamaan kysymyksiin, miten lihaa tuotetaan ja miten me yrityksenä toimimme vastuullisesti. Vastuulliset tuotantotavat on nostettu entistä kiinteämmäksi osaksi Atrian sopimustuotantoa. Tämä opas on tarkoitettu yhteenvedoksi ja avuksi tuottajillemme. Oppaassa on käyty lyhyesti läpi eri eläinryhmien hoitoon ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kerrottu miten hyvinvointi vaikuttaa tuottavuuteen ja mitä lainsäädännössä sanotaan esimerkiksi eläinten kohtelusta ja olosuhdevaatimuksista. Tekstissä on nostettu esiin AtriaNauta palvelun suosituksia ja sopimustuotanto ohjeita. Tavoitteenamme on aina pyrkiä järkevästi parantamaan eläinten hyvinvointia ja sitä kautta myös tuottajan tulosta ja koko ketjun tuottavuutta. Edellytämme lihantuotantoketjuumme kuuluvilta sopimustuottajilta sopimustuotanto ohjeiden noudattamista. Oppaan lopussa on hyödyllisiä linkkejä, joiden takaa löytyy runsaasti lisätietoa. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Seinäjoella, kesäkuussa 010 kirjoittajat Ilkka Ala Fossi Tuomas Herva Maarit Ilola Marko Jokinen Raimo Murtoniemi Juha Ryhänen Susanna Vehkaoja Sisältö Eläintautien ennaltaehkäisy ja hyvä tiedonkulku parantavat elintarviketurvallisuutta s. 5 Terveet eläimet, kannattava tuotanto s. 6 Lehmät ovat tärkeä osa lihaketjua s. 9 Kestävät ja hyviä vasikoita tuottavat emolehmät ovat pihviketjun perusta s. 10 Vasikoista pitää välittää s.12 Teurashiehot ja sonnit tarvitsevat riittävästi tilaa ja hyvän ruokinnan s. 14 Luomutuotannosta lisää mahdollisuuksia s. 17 Ympäristöystävällistä naudanlihaa s. 18 Tuotantotapoja ohjataan sopimuksilla s. 20 Tuotannon seuranta ja valvonta s. 21 3

Vastuullinen naudanlihantuotanto

Eläintautien ennaltaehkäisy ja hyvä tiedonkulku parantavat elintarviketurvallisuutta Terveet eläimet antavat parhaan taloudellisen tuloksen. Eläinten terveydenhuolto on säännöllistä, ennaltaehkäisevää työtä eläinten hyvän terveyden puolesta. Eläintauteja on tehokkainta torjua korjaamalla eläinten kasvatusolosuhteita, tekemällä eläinten siirrot ja ryhmittelyt oikein sekä muilla tilan toiminnallisilla muutoksilla. Terveydenhuoltotyöhön kuuluvat olennaisena osana myös sairaiden eläinten asianmukainen hoitaminen ja tarvittaessa asiallinen eläinten lopettaminen ja raadon hävitys. Tarttuvien eläintautien torjunta Kaikki AtriaNauta tilat torjuvat eläintauteja tehokkaasti Eläintautien Torjuntayhdistyksen (ETT ry) sekä hoitavan eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. ETT ry antaa ohjeita mm. elävien eläinten kaupasta, rehuista, vierailijoiden käynneistä, toiminnasta ulkomaanmatkan jälkeen ja haittaeläinten torjunnasta. Tuottajan on aina ilmoitettavaa Atria Nauta palveluun kaikista havaitsemistaan seikoista, joilla voi olla merkitystä teuraiden tai välitysvasikoiden laatuun. Ilmoitettavia tauteja ovat esim. EHEC, salmonella, BVD, paratuberkuloosi, pälvisilsa, virusten aiheuttamat ripulit, tarttuvat sorkkasairaudet ja hengitystietulehdusepidemiat. Eläimiä saa myydä aikaisintaan kuukauden kuluttua eläinryhmässä todetun taudinpurkauksen (ripulit, hengitystietulehdukset, tarttuvat sorkkasairaudet) laantumisesta. Salmonellaa ja pälvisilsaa seurataan Salmonellan esiintymistä AtriaNauta ketjussa seurataan säännöllisesti vasikkakasvattamoista otettavilla eräkohtaisilla näytteillä. Positiivisten erien vasikoiden lähtötilat tutkituttavat karjansa yhteislantanäytteet salmonellan varalta. Tutkimustulokset ja salmonellavakuutuksen olemassaolo kirjataan Nasevaan. Atria- Nauta tiloilla on salmonellavakuutus. Lypsykarjat on vakuuttanut meijeri ja muut lihanautatilat teurastamo. Tilan pälvisilsatilanne kirjataan NASE VA-järjestelmään. Tila, jolla on pälvisilsan oireita, ei saa myydä välitys- tai siitoseläimiä muille kuin toisille tartuntatiloille. Pälvisilsatilalta voidaan ostaa välitys- tai siitoseläimiä aikaisintaan puolen vuoden kuluttua asianmukaisen saneerauksen aloittamisesta. Naseva helpottaa tiedonkulkua Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto auttaa tuottajaa pitämään eläimensä terveenä. Sairaiden eläinten hoitaminen on keskeinen osa terveydenhuoltoa. Eläinlääkinnän ja terveydenhuollon käytännön järjestelyt sovitaan yhteistyössä tilan ja hoitavan eläinlääkärin kanssa. Naseva on elinkeinon ylläpitämä nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä tilojen terveydenhuollon tueksi. Tila liittyy Nasevaan solmimalla terveydenhuoltosopimuksen hoitavan eläinlääkärinsä kanssa. Sopimuksen mukaan eläinlääkäri käy tilalla vähintään kerran vuodessa. Terveydenhuoltokäynnin havainnot ja sovitut toimenpiteet kirjataan NASEVAjärjestelmän tilakäyntiraporttiin. Raportissa on tiivistettynä terveydenhuollon kannalta oleelliset huomiot, annetut ohjeet sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi. Tarvittaessa laaditaan myös laajempi järjestelmään tallennettava terveydenhuoltosuunnitelma. Hyvä tiedonkulku teurastamon, hoitavan eläinlääkärin ja tuottajan välillä on toimivan terveydenhuollon edellytys. Naseva helpottaa tiedon välitystä. Tilan ruokintasuunnitelma, olosuhderaportti, lihantarkastus-, luokitus- ja punnitustiedot sekä eläinten päiväkasvuraportit ovat NASEVA-järjestelmän kautta kaikkien edellä mainittujen käytettävissä. Hoitavalla eläinlääkärillä on käytössään mahdollisimman paljon tietoa terveydenhuoltotyötä tehdessään. Tuottaja valtuuttaa hoitavan eläinlääkärin kirjaamaan Naseva-järjestelmään tiedot eläinten terveydentilasta ja käytetyistä lääkkeistä. Kaikki kasvatusaikana todetut sairaudet ja lääkitykset ja hoidettujen eläinten tunnistusmerkinnät kirjataan NASEVA-järjestelmään. Ketjuinformaatio parantaa elintarviketurvallisuutta Koko Euroopan Unionia koskevien ketjuinformaatiovaatimusten mukaan tuottaja ilmoittaa teurastamolle, onko tilalla sellaisia tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa eläimistä tehtävien elintarvikkeiden turvallisuuteen (esim. lääkitykset, EHEC tai salmonella tms.). Vuoden 2010 alusta alkaen myös jokaisen nautoja teuraaksi lähettävän tilan pitää ilmoittaa teurastamolle tarvittavat ketjuinformaatiotiedot. Ketjuinformaatiotiedot voi toimittaa AtriaNauta palveluun joko helposti sähköisesti teurasilmoituksen yhteydessä tai teuraskuorman mukana paperilla. NA SEVAan kuuluva tila voi täyttää teurasilmoituksen A-Netissä ja ilmoittaa toimittavansa mahdollisesti tarvittavat lisätiedot kuten viimeisen kolmen kuukauden aikana annetut varoajalliset lääkitykset NASE VAN kautta. Puhelimella teurasilmoituksen tekevä tila täyttää paperisen lomakkeen ennen teurasauton tuloa ja laittaa paperin teurasauton mukana teurastamolle. Säädösten mukaan ketjuinformaatiotiedot saa toimittaa teurasauton mukana paperilla, jos tilalla ei ole mahdollisuuksia sähköiseen tiedonsiirtoon, kyseessä on kiireelliset noudot tai eläin joudutaan vaihtamaan sen ilmoittamisen jälkeen.

Vastuullinen naudanlihantuotanto Terveet eläimet, kannattava tuotanto Atria-sopimustilalla eläinten olosuhteet ovat sellaiset, että eläimet pysyvät terveinä ja voivat hyvin. Hyvissä olosuhteissa poikimiset onnistuvat, vasikat ovat elinvoimaisia ja eläinten kasvu saavuttaa asetetut tavoitteet. Hyvät olosuhteet parantavat työympäristön viihtyisyyttä ja lisäävät eläinten hoitajan työmotivaatiota sekä pienentävät eläintautien riskiä. Tautien leviämistä estetään eläinten oikean ryhmittelyn ja hyvän hygienian avulla. Hyvät navettaolosuhteet merkitsevät entistä terveempiä eläimiä, vähäisempää lääkkeiden käyttöä ja taloudellista tuotantoa. Eläinsuojeluasetuksen yleiset vaatimukset Eläimen pitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että se on eläimelle turvallinen ja että pitopaikan palovaara ja eläimen karkaamisvaara ovat mahdollisimman vähäisiä. Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa ja siellä olevat eläimet on voitava tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta. Pitopaikka ei saa vahingoittaa eläintä eikä vaarantaa sen terveyttä. Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. Pitopaikan tulee olla kunkin eläinlajin erityistarpeet huomioon ottaen riittävän tilava. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä. Eläimen tulee voida pitopaikassaan luonnollisessa asennossa sekä liikkua ja nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtäaikaa makuulle. Ilmanvaihto ja lisälämmitys Raikas, hyvin tuuletettu navettailma parantaa eläinten terveyttä, hyvinvointia, rehujen maittavuutta ja tuotantoa. Minimi-ilmanvaihto säädetään eläinten koon ja tuotannon tehokkuuden mukaan. Pakkasillakin ilmaa vaihdetaan säädetty minimimäärä. Kasvattamo lämmitetään, jos lämpötila laskee liian alas (ei koske kylmäpihattoja). Navetan maksimi-ilmanvaihto mitoitetaan siten, ettei navetan lämpötila nouse hellepäivinä liian korkeaksi. Ilmanvaihtolaitteet ovat riittävän tehokkaita, kun ne pystyvät vaihtamaan ilmaa vähintään 50 m 3 tunnissa navetassa olevien eläinten yhteenlaskettua 100 elopainokiloa kohti. Ilmanvaihdon tehokkuutta ja navetan lämpötilaa pitää seurata erityisesti pakkas- ja hellejaksojen aikana. Seurannassa voidaan käyttää sekä mittareita että omia aisteja. Jos ongelmia esiintyy, korjaaviin toimiin ryhdytään heti. Kotieläinsuojien ilmanvaihdon mitoituksesta löytyy tarkat MMM:n rakennusmääräykset (ks. linkkilista). Melu Navetassa ei saa käyttää jatkuvaa yli 65 db:n melua aiheuttavaa laitetta. Kovaääniset poistopuhaltimet tuottavat usein yli 65 db:n ääntä. Melua voi vähentää mm. seuraavilla keinoilla: Ilmanvaihtokanavan yläpäässä olevat hatut poistetaan. Puhallin sijoitetaan kanavaan, jonka alapuolelle voi rakentaa meluneristyslevystä ns. meluhäkin, ja kanavan voi ympäröidä mahdollisuuksien mukaan meluneristyslevyllä. Valaistus Navetassa on oltava riittävästi ikkunoita luonnonvaloa varten, jotta eläimillä säilyy luonnollinen vuorokausirytmi. Valaistuksen pitää olla riittävä eläinten hoitoon ja tarkkailuun. Valaistus on riittävä, kun navetassa pystyy lukemaan sanomalehteä (yli 80 luxia). Yövalo vähentää eläinten tapaturmariskiä. Navettarakennus ja -kalusteet Navettarakennuksen on oltava tarkoituksenmukainen tuotanto-olosuhteiden, hoitotyön ja eläinten valvonnan kannalta. Kalusteet eivät saa aiheuttaa eläimille loukkaantumisen tai sairastumisen vaaraa. Suurilla eläimillä rakenteiden ja kalusteiden on oltava lujarakenteisia ja riittävän vahvoja, jotta ne kestävät kovaakin rasitusta. Rakolattiakarsinassa palkkien kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota. Raon leveys valitaan eläimen koon mukaan. Lattiassa ei saa olla sellaisia syöpymiä, jotka vaikeuttavat karsinoiden puhtaanapitoa ja aiheuttavat eläimille jalkavaurioita, nivelvikoja ja -tulehduksia. Mahdollisuuksien mukaan suositaan kiinteää ja pehmeää makuualustaa. Eläinten puhtaus ja tuotantorakennuksen siisteys Tilalla ei saa olla selvästi lantaisia eläimiä. Eläinten puhtautta arvioidaan sekä terveydenhuoltokäynnin että teurastuk

sen yhteydessä. Tuotantorakennus on yleisilmeeltään siisti. Eläimet pidetään puhtaina ja navetan hygienia korkealla tasolla. Lämpimät tuotantorakennukset pestään vähintään kerran vuodessa. Kylmäkasvattamot puhdistetaan muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Eläinten käsittely Sairaat tai poikima-apua tarvitsevat eläimet on saatava turvallisesti kiinni. Tätä varten on oltava käytettävissä eläinryhmän tarpeita vastaavat käsittelylaitteet ja varattava riittävä määrä irtoaitoja yllättäviä käsittelytilanteita varten. Hyvin suunniteltu käsittely sujuu ripeästi, mikä on tärkeää erityisesti suurissa karjoissa. Myös käsittelytaitoihin on panostettava. Turvallisuussyistä hoitajalla on oltava pakomahdollisuus karsinasta. Emolehmätilalla eläinten punnitukset, merkinnät, tiineystarkastukset, siirrot ja lastaukset ovat toistuvia työvaiheita, joiden suorittamiseen tila tarvitsee toimivat eläinten käsittelytilat ja -tarvikkeet. Ulkotarhan sekä eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava naudoille turvallisia. Tarhan tai laitumen maapohjan on oltava sellainen, että eläimet eivät vahingoita itseään eivätkä tarpeettomasti likaannu. Ulkotarhassa tai laitumella olevilla naudoilla on oltava riittävä suoja auringolta ja epäsuotuisia sääoloja vastaan. Säänsuojan on tarjottava naudoille mahdollisuus suojautua sateelta, lumisateelta ja tuulelta. Jos kylmäpihatossa on ns. suppea jaloittelutarha, 5 20 m²/täysikasvuinen eläin, sen pitää olla kiinteäpohjainen. Tätä suuremmissa tarhoissa riittää, että kulkuaukkojen edusta on valettu. Sujuva lastaus Tilalla on hyvät eläinten lastausolosuhteet, jotka mahdollistavat eläinkuljetusautojen esteettömän pääsyn tuotantorakennuksen lastausovelle tai lastaussillalle. Eläinten lastausreitin on oltava selkeä, jolloin eläinten siirtäminen teurasautoon on vaivatonta. Kasvattamoon voidaan rakentaa siirtokäytävät tai tehdä ulko-ovi jokaiseen karsinaan, jos karsinat ulottuvat ulkoseinään asti. Tällöin kasvattamon ulkopuolelle voidaan rakentaa esimerkiksi puusta siirtokäytävä, jonka päähän tehdään lastauslaituri. Ryhmäkokojen kasvaessa lastaustilojen merkitys korostuu entisestään. Toimivat lastaustilat ovat hyvin tärkeitä, jotta voidaan välttää sekä eläinten että ihmisten loukkaantumiset. Lastaus suunnitellaan siten, ettei eläinkuljettajien tarvitse olla kosketuksissa tilan muihin eläimiin. Tilat puhdistetaan ja desinfioidaan lastauksen jälkeen. Näin estetään mahdollisten tartuntojen siirtyminen eläinkuljetusautosta navettaan. Eläinten tarkkailu ja hoito Eläimiä ja niiden olosuhteita tarkkaillaan vähintään kerran päivässä - vasikoita sekä poikimassa olevia tai lypsäviä lehmiä huomattavasti useammin. Lehmät siirretään poikimakarsinaan hyvissä ajoin ennen poikimista. Kaikki poikkeavat eläimet tarkastetaan lähemmin. Olosuhteissa havaitut puutteet ja rikkoontuneet laitteet korjataan välittömästi. Sairaat eläimet eristetään muista eläimistä tartunnan leviämisen estämiseksi ja parantumisen nopeuttamiseksi. Emolehmätilalla emo ja vasikka eristetään yhdessä toisen sairastuessa, ellei sairauden laatu estä tätä. Lievästi vioittunut eläin siirretään sairaskarsinaan odottamaan teuraskuljetusta. Sairastuneet eläimet hoidetaan eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Tilalla kuolleiden eläinten kuolinsyy pyritään selvittämään; asioihin on paneuduttava viimeistään kolmannen tapauksen ilmaantuessa. Kuolinsyyn selvittäminen on usein välttämätöntä oikean sairausdiagnoosin

Vastuullinen naudanlihantuotanto ja muiden eläinten hoidon kannalta sekä vastaavien tapausten ennaltaehkäisemiseksi. Yleisimpiä kuolinsyitä ovat vasikoiden hengitystietulehdukset ja lihanautojen jalkaviat. Kuolinsyiden kunnollinen selvittäminen on tärkeää, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein ja eläinten kärsimystä sekä tarpeettomia kuluja voidaan välttää. Kuolleisuudesta pidetään kirjaa. Eläinten määrät/juomapaikka eri tuotantomuodoissa: Nautojen lukumäärä, kpl Juomapaikkojen lukumäärä Lypsylehmät Muut naudat 1-10 1 1 11-20 2 2 21-30 3 2 31 40 4 3 Veden virtausnopeus on syytä tarkistaa aika ajoin mittaamalla. Rehut ja ruokinta Rehuvalinnoilla ja ruokinnan suunnittelulla vaikutetaan sekä tuotostasoon että tuotteiden laatuun. Hyvä tuotostaso saavutetaan suunnitelmallisella ruokinnalla, jolloin eläin saa tarvitsemiaan ravintoaineita, kivennäisiä ja vitamiineja riittävästi ja keskenään oikeassa suhteessa. Eläimen ikä sekä tuotanto- ja kasvuvaihe on tärkeää ottaa huomioon ruokinnan suunnittelussa. Huolellisella ruokinnan suunnittelulla ja rehuseosten valinnalla vähennetään myös kotieläintalouden ympäristövaikutuksia. Onnistuneen tuotannon edellytys ovat hyvälaatuiset, kotitilalla tuotetut rehut, jotka on korjattu oikeaan aikaan ja säilötty huolellisesti, jolloin niiden ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu sekä maittavuus ovat moitteettomat. Kotoisista re huista teetetään riittävästi rehuanalyysejä ja niiden pohjalta lasketaan kullekin eläinryhmälle oikea ruokintasuunnitelma. Ruokintasuunnitelman olemassaolo ja sen tekijä kirjataan Nasevan terveydenhuoltokäyntiraporttiin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisee nettisivuillaan listat hyväksytyistä rehualan ja rehualan alkutuotannon toimijoista sekä valvoo rehujen ja rehuseosten valmistusta, myyntiä ja markkinointia. Käytännössä jokaisen kotieläintilan on kirjauduttava rehualan toimijaksi, ja tila saa hankkia rehuja ainoastaan muilta rekisteröityneiltä rehualan toimijoilta. Tilan on myös pidettävä kirjaa ostetuista ja myydyistä rehuista. Käytännössä viljelijän apuna on myös Eläintautien Torjuntayhdistys (ETT ry). ETT julkaisee positiivilistaa niistä rehutoimittajista, jotka Juoma-altaat lisäävät nautojen juoman veden määrää. Se parantaa kuiva-aineen syöntiä, kasvua ja tuotannon kannattavuutta. Allas on puhdistettava säännöllisesti. vapaaehtoisesti osoittavat riskienhallintakykynsä salmonellan varalta. Antibiootteja, hormoneja tai muita lääkkeiksi luettavia aineita ei saa käyttää rehun lisäaineena kasvunedistämistarkoituksessa. Antibiootteja saa käyttää ainoastaan eläinlääkärin määräyksellä sairauden hoitoon. Vitamiineja ja kivennäisaineita käytetään ruokintasuositusten mukaisesti. Entsyymejä ja probiootteja saa käyttää, ellei viranomainen toisin määrää. Ruokintapöydät pidetään puhtaina. Rehujen, ruokintapöydän ja juottolaitteiden saastuminen eläinten ulosteilla estetään. Ruokinta ja lannankäsittely hoidetaan siten, etteivät reitit pääse risteämään. Jos sitä ei voida estää, pitää lannan likaamat kohdat puhdistaa ja desinfioida ennen rehujen kuljettamista niiden kautta. Rehujen käsittely- ja varastotilat pidetään puhtaina eikä niihin varastoida asiaankuulumattomia tarvikkeita tai esineitä. Vilja ja muut rehut varastoidaan niin, ettei hometta tai muita laatuongelmia synny. Rehut varastoidaan peitettynä siten, että linnut eivät pääse ulostamaan rehun joukkoon. Haittaeläimiä (rotat, hiiret ja kärpäset) torjutaan tehokkaasti rehuvarastoissa ja kotieläintiloissa. Rehusiilot ja ruokintalaitteet puhdistetaan kunnolla vähintään kerran vuodessa. Ruokintalaitteiden vesipesu ja desinfiointi on suositeltavaa siltä osin kuin se on mahdollista. Juomavesi Eläinten juomaveden laatu täyttää eläinsuojissa ihmisten juomaveden vaatimukset. Eläinten vapaa veden saanti turvataan riittävällä määrällä juomalaitteita. Kuppi tai allas on nippaa suositeltavampi juomalaite naudoille. Isoilla sonneilla veden virtauksen tulisi olla vähintään 4 litraa minuutissa. Vedentuloa tarkkaillaan ja vedenvirtauksessa ilmenevät ongelmat korjataan välittömästi. Jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi juomapaikka kuitenkin siten, että juomapaikkoja on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Laitteet pidetään puhtaina ja vesi sulana.

Lypsy- ja emolehmiä hoidetaan aina tuotantovaiheen mukaisesti. Kytkettynä pidettävillä lehmillä ja uudistukseen kasvatettavilla hiehoilla on kesäaikana mahdollisuus jaloitteluun. Tuotannosta karsittavat lehmät lähetetään teuraaksi. Lehmät karsitaan riittävän hyväkuntoisina, jolloin niiden teurasarvo on parhaimmillaan. Teurastusten viivyttäminen heikentää lehmien hyvinvointia. Lehmien teuraslaatua voidaan parantaa suunnitelmallisilla teurastuksilla ja loppukunnostuksella. Se edellyttää olosuhteiden, ruokinnan ja eläinterveyden hallintaa, jolloin sairauksien aiheuttamaa yllättävää karsintaa voidaan rajoittaa. Lehmien hyvä eläinterveys on keskeinen osa tautien vastustamista AtriaNauta ketjussa. Lypsy- ja emolehmät pitää pitää erossa välityseläimistä. Lypsy- ja emolehmätilan kannattaa varmistaa lähtökarjojen eläinterveys aina, kun ostetaan eläimiä. Tätä varten voi käyttää Nasevan terveystodistusta. Eläimiä ostettaessa varmistetaan, ettei myyjä ole ostanut eläimiä kahden kuukauden aikana ennen karjan terveystodistuksen tekemistä ja eläinten myyntiä. Tavoitteet teuraslehmien laadulle: Lehmät ovat tärkeä osa lihaketjua Poistolehmät ovat keskeinen osa AtriaNauta tilojen lihantuotantoa. Teuraista runsaat neljä viidesosaa on maitorotuisia eläimiä. Näistä runsas kolmasosa on lypsylehmiä. Lypsylehmien käyttö lihantuotantoon ja maitorotuisten eläinten teuraskasvatus on järkevää resurssien käyttöä; se vähentää merkittävästi lihantuotannon ympäristövaikutuksia. Maitorotuisten eläinten kasvattaminen on hyvä tapa tuottaa ihmisten hyväksikäytettävissä olevaa valkuaista pohjoisillakin pelloilla kasvavasta nurmesta. Hyvät teuraslehmät ovat puhtaita ja hyväkuntoisia Lihakkuus P tai sitä parempi Rasvaluokka 2 4.

Vastuullinen naudanlihantuotanto Kestävät ja hyviä vasikoita tuottavat emolehmät ovat pihviketjun perusta Menestyvällä emolehmätilalla emolehmien perimä soveltuu tilan tuotanto-olosuhteisiin. Emojen hyvä hoito ja ruokinta, hyvä rehujen hyväksikäyttö sekä jokaisella tilalla tehtävä karjakohtainen jalostustyö luovat pohjan kestäville emoille ja koko pihviketjun kannattavuudelle. Hyvä emolehmä tuottaa kerran vuodessa vasikan, joka painaa vieroitettaessa puolet emonsa painosta. Pihvikolmio tehostaa rotujen hyväksikäyttöä Pihvikolmio Pihviteuraiden loppukasvatus Teuraat kolmen rodun risteytyksiä, sivutuotteena yhden ja kahden rodun teuraita AtriaNauta palvelun kehittämä PIH VIKOLMIO-malli yhdistää eri rotujen parhaat ominaisuudet. Tavoitteena on tuottaa hyvälaatuisia pihviruhoja ja parantaa koko pihviketjun kannattavuutta. Pihvikolmion tilat voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joille jokaiselle on omat vaatimuksensa ja toimintamallinsa. Jalostajat luovat pohjan eläinaineksen laadulle. Jalostaja kuuluu emolehmätarkkailuun, osallistuu aktiivisesti AtriaNauta siitossonnien kasvatusasematoimintaan, käyttää keinosiemennystä ja alkionsiirtoa eläinaineksen kehittämiseen. Oleellista on tehokas eläinaineksen valinta: vain parhaat eläimet kelpuutetaan myytäväksi ja siitoskäyttöön. Risteytysemojen tuottaja ostaa puhdasrotuisia emoja ja siitossonneja jalostuskarjoista sekä tuottaa risteytysemoja, jotka ovat kahden puhtaan liharodun risteytyksiä ja myy niitä edelleen pihvivasikan tuottajatiloille. Hyvä pihviristeytyshieho on sopivan kokoinen, hyväluonteinen ja omaa hyvät emo-ominaisuudet. AtriaNauta pihvivasikan tuottaja ostaa risteytyshiehot risteytysemon tuottajilta ja hyvää kasvua periyttävän isärodun sonnin jalostajalta. Risteytysvaikutus parantaa vasikkatuotosta jopa viidenneksen ja tuottaa hyvää ruhonlaatua. Kaikki syntyvät vasikat myydään pihviloppukasvatukseen erikoistuneille tiloille. Kaikilla AtriaNauta tiloilla käytetään astutussonnina vain puhdasrotuisia, kantakirjattuja siitossonneja. AtriaNauta palvelun siitosnautakaupassa tarkistetaan aina eläinten siitoskelpoisuus ja myyjätilan terveystilanne. Myyjätila on velvollinen toimittamaan Nasevan mallin mukaisen terveystodistuksen ja ottamaan salmonellanäytteet kahden kuukauden sisällä ennen myyntiä. Jalostajat Risteytysemon tuottajat Pihvivasikan tuottajat emälinja: Ab, Hf isälinja: Ch, Li, Si emot: Ab, Hf sonnit: Si Emolehmän ruokinnan erityispiirteet emot: Ab x Si tai Hf x Si sonnit: Ch, Li Emolehmien ruokinta perustuu säännölliseen kuntoluokitukseen. Emot ruokitaan pääosin karkearehuilla ja laidunrehulla. Ruokintaa väkevöitetään väkirehulla tarpeen vaatiessa. Ruokinnan kulmakivinä on sulavuudeltaan ja valkuaispitoisuudeltaan oikeanlaisen karkearehun tuottaminen ja käyttö oikeassa tuotantovaiheessa. Rehun tulee olla ravintoarvoiltaan riittävää, mutta samalla myös riittävän täyttävää. Karkearehuille valitaan kivennäisanalyysitietojen perusteella sopiva kivennäinen eri tuotantovaiheisin. Kivennäisseosta annetaan emoille ympäri vuoden. 10

AtriaNauta emotilan tavoitteet Tavoite Tiinehtyminen 100 % Vieroitettuja vasikoita 98 % syntyneistä Vasikan vieroituspaino 50 % emon painosta Poikimakauden pituus 60 vrk Poikimaväli 365 vrk Uudistusprosentti alle 12 % Emolehmän kuntoluokkatavoitteet Kevätpoikiva Syyspoikiva Vieroitus 3 2,5 Poikiminen 2,5 3 Astutus 2* 2,5 * astutus hyvällä laitumella Kaiken ei tarvitse olla uutta: toimiva ja taloudellisesti hyvä ratkaisu voi syntyä yhdistämällä uutta ja vanhaa sopivasti. Emotilalla on hyvä olla aina myös käytettävissään riittävästi irtoaitoja. Ne helpottavat eläinten siirtoa ja käsittelyä. Emolehmärakennukset Emolehmät pidetään kylmäpihatoissa tai makuukatoksissa sisäruokintakauden ajan. Jaloittelutarhat perustetaan ja niitä hoidetaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Kylmäpihatoissa ja makuukatoksissa emot makaavat joko makuuparsissa tai kiinteäpohjaisissa kuivikekarsinoissa. Rakennuksissa on ns. lantakäytävä, joka puhdistetaan säännöllisesti. Makuualueita kuivitetaan; siten varmistetaan niiden puhtaus ja pehmeys. Emot kytketään kiinni vain tilapäisesti. Vasikoille varataan ns. vasikkapiilo, eli tila, jonne täysikasvuisilla ryhmän jäsenillä ei ole pääsyä. Emoille varataan joko kiinteitä tai koottavia poikimakarsinoita vähintään 1/20 emoa (HUOM! Vertaa Eläinten hyvinvoinnin tuen lisäehdot). Siitossonneille varataan omat, kestävät ja kiinteäpohjaiset karsinat astutuskauden ulkopuoliseksi ajaksi. Emot ryhmitellään rakennuksissa ravinnontarpeen mukaisiin ryhmiin. Hiehot pidetään omissa ryhmissään. Tuotantokierto takaa töiden sujuvuuden Emolehmätuotannon onnistuminen perustuu tuotannon rytmittämiseen. Eläimet pitää astuttaa, vierottaa ja poi ittaa ryhminä, jotta ne voidaan ruokkia tarpeidensa mukaan ja työmäärä voidaan pitää kohtuullisena. Rytmittämisen perustana on noin kahden kuukauden mittainen astutuskausi, jonka jälkeen sonni poistetaan ryhmästä. Emot tiineystarkastetaan pari kuukautta astutuskauden päättymisestä tai sisään oton yhteydessä. Tiinehtymättömät emot karsitaan tai siirretään seuraavaan ryhmään. Tiineystulosten perusteella harkitaan, täytyykö tuotantoa muuttaa seuraaville astutusryhmille tulosten parantamiseksi. Tarvittaessa muutetaan ruokintaa, lisätään sonnien määrää tai tarkastetaan sonnin hedelmällisyys ennen astutuskauden alkua. Jos sonnin hedelmällisyys epäilyttää, emot voidaan tarkastaa jo vajaan kahden kuukauden kuluttua astutuskauden alusta, jolloin astutusten onnistumisesta saadaan alustava kuva ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Tavoitteena vasikka per lehmä Hyvä emolehmä tuottaa kerran vuodessa vasikan, joka painaa vieroitettaessa puolet emonsa painosta. 92 vieroitettua vasikkaa sataa emolehmää kohti voidaan pitää vielä onnistuneena tuotantona. Emolehmien kuntoluokkien seuraaminen on hyvä tapa varmistaa tuotannon onnistuminen ja emojen hyvinvointi. Tavoitteena on, että emolehmien lannenikamien poikkihaarakkeet erottuvat rasvakerroksen pyöristäminä niin astutettaessa kuin vieroitettaessakin. Poikiessa lehmät saavat olla puoli kuntoluokkaa tukevampia, jolloin poikkihaarakkeet tuntuvat vain melko voimakkaasti painettaessa. Liian laihat lehmät tiinehtyvät huonosti, kun taas liian lihavilla lehmillä on usein poikimavaikeuksia. 11

Vastuullinen naudanlihantuotanto Vasikoista pitää välittää Hyvä vasikan terveys alkaa poikimisesta. Puhdas ympäristö pienentää taudinaiheuttajien pääsymahdollisuuksia vasikan elimistöön ruuansulatuskanavan tai navan kautta. Vasikan napa desinfioidaan ongelmatiloilla tulehdusten ehkäisemiseksi. Mahdollisimman pian syntymän jälkeen vasikan imemä tai vasikalle juotettu ternimaito on vasikan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeää. Ternimaito sisältää vasta-aineita (immunoglobuliineja), jotka antavat passiivisen vastustuskyvyn ympäristön taudinaiheuttajia vastaan. Vasta-aineet imeytyvät vain ensimmäisen elinvuorokauden aikana vasikan elimistöön. Vasikan on juotava neljän ensimmäisen elintunnin aikana kaksi litraa ternimaitoa ja ensimmäisen vuorokauden kuluessa vähintään neljä litraa. Huolehdi, että vastasyntynyt emolehmän vasikka oppii imemään ternimaitoa emostaan neljän tunnin sisällä syntymästä tai anna sille ensiavuksi ternimaitoa pullosta tai juottolaitteesta. 12 Korvamerkit korviin Vasikat pitää lain mukaan merkitä korvamerkein 20 päivän kuluessa syntymästä. Emotilalla syntynyt vasikka merkitään, ennen kuin se palautetaan emonsa kanssa takaisin ryhmään. Tilalta lähtevät vasikat pitää aina olla merkitty ja rekisteröity nautarekisteriin. AtriaNauta palvelu suosittelee korvamerkkiparia, joista toinen merkki on elektroninen emerkki. Vasikoiden juotto ja ruokinta Välitykseen myytäville ternivasikoille on annettava riittävästi hyvälaatuista ternimaitoa syntymän jälkeen. Vasikat on aina opetettava tuttijuottoon. Ternimaidon jälkeen vasikat juotetaan täysmaidolla, joka vähitellen korvataan juomarehusta valmistetulla juomalla. Alle kolmen viikon ikäiselle vasikalle sopivat parhaiten pääosin maidon valkuaisaineita sisältävät juomarehut. Vasikkakasvattamoissa on vapaa hapanjuotto tai automaattijuotto. Vasikat vieroitetaan noin kahdeksan viikon iässä, jos vasikat syövät väkirehua vähintään 1 kg/pv. Jo lypsykarjatilalla vasikoille annetaan karkearehua ja väkirehua vapaasti muutaman päivän ikäisestä alkaen. Juotto- ja vieroitusvaiheen väkirehuksi suositellaan teollista vasikkarehua vapaasti annosteltuna. Karkearehuna on joko korkealaatuista kuivaaheinää tai esikuivattua säilörehua, jota myös pidetään vapaasti tarjolla. Vasikkakasvattamoissa käytettävät kotoiset rehut analysoidaan aina, ja ruokinta suunnitellaan vasikoiden tarpeen mu

kaisesti. Jos tilalla tehdään seosrehua, seoksen tekninen ja ravitsemuksellinen laatu on oltava moitteeton ja vasikoiden ravinnontarpeen mukaan suunniteltu. Pihvivasikat kasvavat yhdessä emonsa kanssa vieroitukseen saakka, noin 4 6 kuukauden ikään asti. Pihvivasikat nupoutetaan syntymätilalla alle 4-viikkoisina. Vasikat imevät maitoa emostaan ja opettelevat syömään kuivia rehuja vähitellen. Vasikoille tulisi olla tarjolla maittavaa väkirehua pötsin kehityksen takaamiseksi ja vieroituksen helpottamiseksi vähintään kuukausi ennen vieroitusta. Jos emon maidontuotanto on huono, väkirehua tarjotaan jo aikaisemmin. Karkearehuna tarjolla on rehevää laidunta tai esikuivattua säilörehua vapaasti. Vasikoiden pääsy vieroituksen jälkeen emojen ryhmään on estettävä turvallisilla ja riittävän tiiviillä rakenteilla. Sekä emojen että vasikoiden kuntoa on seurattava tarkasti vieroitusta seuraavien päivien aikana. Vesi Kaikille vasikoille pidetään aina raikasta ja puhdasta vettä vapaasti tarjolla! Veden juonti nopeuttaa kuivien rehujen syönnin kehitystä ja siten vasikan kehittymistä märehtijäksi. Vasikkakarsinat Vasikkakasvatuksen tavoitteet Vasikkaryhmä Kasvutavoite Maitorotuiset sonnivasikat 1000 g/pv Maitorotuinen lehmävasikka 900 g/pv Pihvirotuinen vasikka 1300 g/pv Vasikkakuolleisuus alle 4 % Eläinsuojelulain mukaan alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava kiinteäpohjainen hyvin kuivitettu makuualue. Vasikan yksittäiskarsinan leveys on vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja pituus vasikan pituus (mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn) x 1,1. Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka näkee ja voi koskettaa lajitovereitaan. Yli kahdeksan viikon ikäisten, terveiden vasikoiden kasvatuspaikkana on ryhmäkarsina. Alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajaksi. Tällöin kytkeminen saa kestää enintään tunnin. Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. Ryhmäkarsinassa vasikoiden on voitava vaivatta kääntyä ympäri ja käydä makuulle. Alle puolivuotiaita nautaeläimiä ei saa kasvattaa kytkettyinä. Pihvivasikka kasvaa vapaana emonsa kanssa noin puolen vuoden iässä tapahtuvaan vieroitukseen asti. Tarhassa tai pihatossa vasikoilla on käytössään vasikkapiilo tai vastaava tila, johon aikuiset eläimet eivät pääse. Toiminta vasikkakasvattamossa Ternivasikoita vastaanottavalla tilalla pitää olla erillinen, hyvin puhdistettavis sa oleva kertatäyttöinen vasikkaosasto. Osastossa pitää olla lisälämmitysmahdollisuus ja osaston korvausilma otetaan tiloista, joissa ei ole eläimiä. Makuualue on vedoton, kiinteäpohjainen ja kuivitettu, jossa kaikki vasikat mahtuvat samanaikaisesti makuulle. Kaikkien vasikoiden makuualueet on pidettävä puhtaina. Välityseläimiä vastaanottavalla tilalla tehdään saapuneille eläimille aina vastaanottotarkastus, jossa saapuneiden eläinten kunto ja terveydentila tarkastetaan. Erikoistuneissa vasikkakasvattamoissa eläinlääkäri tarkastaa jokaisen saapuneen vasikkaerän. Käynnin aikana vasikoiden terveydentila tarkastetaan, havaitut sairaudet hoidetaan välittömästi ja vasikat nupoutetaan rauhoitettuina ja niille annetaan kivunlievitys. Vasikoiden hyvinvointia sekä terveyttä tarkkaillaan vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa. Ryhmäkarsinan vähimmäistila alle kuuden kuukauden ikäisellä vasikalla Vasikan paino, kg minimi m 2 / vasikka AtriaNauta -suositus m 2 /vasikka alle 150 1,5 m 2 1,8 m 2 150 220 1,7 m 2 2,0 m 2 yli 220 1,8 m 2 2,2 m 2 13

Vastuullinen naudanlihantuotanto Teurashiehot ja -sonnit tarvitsevat riittävästi tilaa ja hyvän ruokinnan Eläimet tarvitsevat riittävästi tilaa ja mahdollisimman hyvät olosuhteet kasvaakseen hyvin. Hyvä kasvu parantaa ruhojen lihakkuutta, mutta altistaa jonkin verran rasvoittumiselle. Rodusta ja olosuhteista riippuen eläimet alkavat rasvoittua eri teuraspainoissa. Hyvissä oloissa maitorotuiset sonnit voidaan kasvattaa nopealla päiväkasvulla (keskinettokasvu välityksestä teuraaksi 620 g/ vrk) rasvoittumatta 340 kilon teuraspainoon ja 20 grammaa alhaisemmalla päiväkasvulla aina 380 kilon teuraspainoon saakka. Puhtaat hereford- ja angus-rotuiset sonnit alkavat yleisesti rasvoittua jo 300 kilon teuraspainossa. Pihviruhoiksi niistä luokittuu tässä painossa vain 40 %. Täysikasvuiset hereford- ja angusemot kannattaakin astuttaa uudistukseen käytettäviä lehmiä lukuunottamatta aina limousin- tai charolais-sonneilla. Teuraaksi kasvatettavien puhdasrotuisten hereford- ja angusnautojen ruokinta on aina suunniteltava huolellisesti ja niiden kasvua ja teuraskyp 14 syyttä kannattaa seurata tarkasti. Isojen pihvirotujen (Li, Ch, Si) ja niiden risteytysten elopainon kasvu voidaan nostaa sonneilla aina 1,5 kg/vrk asti ruhojen rasvoittumatta. Charolaisja simmental-sonnit kannattaa kasvattaa 400 500 kilon ja limousin- ja blonde d aquitaine -sonnit 380 480 kilon teuraspainoon. Hiehojen keskinettokasvu on noin 200 g/vrk pienempi kuin sonneilla. Maitorotuiset sekä angus- ja hereford-hiehot kannattaa kasvattaa noin 250 kilon teuraspainoon. Limousin-, charolais ja simmental-hiehojen teuraspaino voi nousta noin 300 kiloon. Hyvillä loppukasvatustiloilla kuolleisuus puolen vuoden iästä teurastukseen on kylmäpihatoissa alle 2 % ja rakolattiakasvattamoissa alle 4 %. Eläinsuojelulainsäädäntö määrittää vaatimuksissaan rajat nautojen minimitilantarpeelle 220 kilon elopainoon asti. Suositukset yltävät 500 elopainokiloon. AtriaNauta tuotanto-ohjeiden tilavaatimukset on luotu eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten ja suositusten pohjalta. 500 kilon painoinen eläin tarvitsee tilaa ritiläpalkkikasvattamossa vähintään 2,5 m 2. Nykyisillä teuraspainoilla sonnien elopaino kipuaa jopa 800 kiloon. Tällöin tilaa eläintä kohti tarvitaan noin kolme neliömetriä. Nuorella ja täysikasvuisella naudalla on oltava karsinatilaa vähintään oheisen taulukon mukaisesti. Mikäli eläinkohtaista tilaa on liian vähän, vaatimukset on helpoin toteuttaa karsinakohtaista eläinmäärää vähentämällä.

Nautojen tilantarve. Sisältää eläinsuojelulainsäädännön suositukset (200 600 kg) ja AtriaNauta suositukset (600 800 kg). Paino Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen kg m 2 / eläin m 2 / eläin 200-300 1,8 2,5 300-400 2,0 3,0 400-500 2,3 3,5 500-600 2,5 4,0 600-700 2,7 4,5 700-800 3,0 5,0 Hyvä ja tasapainoinen ruokinta varmistaa lihanautojen hyvän kasvun ja teuraslaadun. Olkikuivikkeen tasainen levitys onnistuu esim. olkisilppurilla. Kasvava nauta tarvitsee energiaa Teurashiehojen ja sonnien ruokinnassa noudatetaan yleisiä ruokinnan periaatteita (s. 8). Lihanautojen tarvitsemat rehumäärät, kivennäisten saanti ja niiden lisätarve lasketaan kasvutavoitteen mukaan. Kasvaville naudoille erityisen tärkeää on riittävä kalsiumin saanti. Fosforin liikasaantia rajoitetaan käyttämällä fosforitonta kasvukivennäistä. Ylenmääräinen fosforin saanti voi aiheuttaa nivelvaurioita. Tärkkelyksen määrä ruokinnassa ei saa olla liian korkea ja myös riittävä kuidun saanti on tärkeää, jotta pötsi toimii hyvin. Ruokinnan onnistuessa ja hyvissä olosuhteissa suurin osa eläimistä syö tai lepää ja märehtii. Vain yksittäiset eläimet tekevät jotakin muuta. Suunnitelmallisella ruokinnalla saavutetaan hyvinvoivat eläimet, tavoitteelliset päiväkasvut ja ruhon hyvä laatu. Kaikkien kasvattamossa olevien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti, jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla. Ruokintapöydän reunan pituuden on tällöin oltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 cm. Jos rehua on jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on oltava vähintään 40 cm täysikasvuiselle ja vähintään 30 cm nuorkarjaan kuuluvalle naudalle. 15

Vastuullinen naudanlihantuotanto Teuraspainon ja eläinten hyvinvoinnin (HV) sekä kasvatusnopeuden vaikutus rasvaluokkien 4 ja 5 ilmenemiseen teurastuksessa. Vertaa eri tekijöiden vaikutusta mustaan vertailukäyrään. Rasvaluokkien 4 &5 ilmaantuminen, % 45,00 % 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % 250 270 290 310 330 350 370 Teuraspainot, kg 390 410 430 450 Välttävä HV. Nettokasvu loppukasvatuksessa 650 g/vrk Välttävä HV ja keskimääräinen kasvu Hyvä HV. Nettokasvu loppukasvatuksessa 650 g/vrk Keskimääräinen HV ja keskimääräinen kasvu Hyvä HV ja keskimääräinen kasvu Mattoruokkijapöydälle likaa ei pääse kulkeutumaan, koska koneilla ei ajeta kasvattamon sisään. Kasvattamoissa, joissa liikutaan ulkona käytettävällä koneella, olisi hyvä olla erilliset ruokintakaukalot. Kaukalot vähentävät myös rehunsiirtotyötä, koska rehu on aina eläinten ulottuvilla. Kylmäkasvattamon erityispiirteet Kylmäkasvattamossa ilmanvaihdon täytyy toimia luonnollisesti. Ilmavissa kylmäpihatoissa lämpötila ei nouse yli 5 C korkeammaksi kuin ulkoilman lämpötila. Jos kylmäpihatosta tehdään liian tiivis, ilmanvaihto ei riitä. Tällöin lämpötila rakennuksessa nousee liikaa, ilmanlaatu huononee ja kylmiin pintoihin (ikkunat, katto) tiivistyy kosteutta, joka aiheuttaa rakenteellisia vaurioita, lahoamista ja korroosiota. Kylmäkasvattamossa makuualueena voi olla joko kestokuivike tai vinokuivikepohja. Makuualueen täytyy olla runsaasti kuivitettu ja kaikkien eläinten täytyy mahtua yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä riittävän usein ja lisäksi on huolehdittava siitä, että makuualue ei pääse jäätymään. Kaikkiaan eläintilaa tarvitaan vähintään 4 m² (eläinsuojelulain minimi) yli 500-kiloiselle eläimelle. Kuivitus helpottuu lisätilan myötä. 16

Luomutuotannosta lisää mahdollisuuksia Luonnonmukaisessa naudanlihantuotannossa, kuten kaikessa luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa, otetaan huomioon erityisesti eläinten hyvinvointi ja lajikohtaiset käyttäytymistarpeet. Luonnonmukaista kotieläintuotantoa säätelee neuvoston asetus (ETY) N:o 2092/91. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on laatinut tämän asetuksen ja sitä täydentävän kotimaisen lainsäädännön pohjalta ohjeet ja oppaan luonnonmukaiselle kasvin- ja eläintuotannolle. Tilalla ei voi olla samanaikaisesti luonnonmukaista ja tavanomaista tuotantoa. Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta tehdään viisivuotisena erityistukisopimuksena. Luomukotieläintuki maksetaan peltohehtaarien kautta eläintiheyden perusteella. Luomukotieläintuotantoon siirtyminen ja eläinten alkuperä Luonnonmukaiseen kotieläintalouteen siirryttäessä tilan peltojen on oltava luonnonmukaisessa viljelyssä. Tilan karja voidaan siirtää kerralla luonnonmukaiseen tuotantoon. Näiden eläinten osalta on noudatettava eläinlajikohtaisia siirtymäaikoja. Siirtymäajan päätyttyä voidaan eläimiä ja eläintuotteita markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina. Siirtymävaihe naudoilla on 12 kuukautta ja joka tapauksessa ¾ niiden elämästä. Siirtymisen jälkeen tilalle ostettavat eläimet on hankittava pääsääntöisesti luonnonmukaisesti tuotettuina. Muutamia poikkeuksia on ja niihin tarvitaan ELY:n maatalousosaston lupa. Ruokinta Luomutuotannossa naudat ruokitaan pääsääntöisesti oman tilan luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla. Naudoilla karkearehun osuus ruokinnan kuiva-aineesta pitää olla vähintään 60 %. Sallitut kivennäis- ja vitamiinivalmisteet on lueteltu erikseen. Terveydenhuolto ja eläinsuojat Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa pyritään estämään eläintaudit ennalta ja edistämään eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Eläimillä on oltava riittävästi tilaa, mahdollisuus jaloitteluun. Nautoja on laidunnettava kesällä. Sairastuneet ja loukkaantuneet eläimet hoidetaan viipymättä. Lääkinnästä on pidettävä kirjanpitoa. Valvonta ELY-keskus tekee luomukotieläintilalla vuosittain tuotantotarkastuksen, josta kirjoitetaan tarkastuspöytäkirja. Tästä pöytäkirjasta on lähetettävä kopio Atrialle. Jokaista myytävää luomueläintä pitää seurata vaatimuksenmukaisuusvakuutus. Ehdot täyttävistä eläimistä Atria maksaa kulloinkin voimassa olevien erillisehtojen mukaisen lisähinnan. 17

Vastuullinen naudanlihantuotanto Naudanlihantuotannon ravinnepäästöjen ja hiilijalanjäljen suuruuteen voidaan vaikuttaa. Hyvät peltoviljely-, lannankäsittely- ja tuotantokäytännöt ovat ympäristön kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä. Pellon hyvä kasvukunto ja hyvät viljelykäytännöt nostavat satotasoa ja pienentävät näin rehuntuotannon ympäristövaikutusta. Kasvukuntoa ylläpitävät keinot ovat yksinkertaisia: ei tiivistetä maata, salaojat pidetään kunnossa ja viljavuustutkimukset tehdään säännöllisesti. Nurmenviljely ja pellon kasvipeitteisyys pitävät maan rakennetta kunnossa. Avokesannointi ja pellonraivaus vapauttavat maasta kasvihuoneilmiötä lisäävää dityppioksidia. Lannan hyvä käsittely vähentää päästöjä Ympäristöystävällistä naudanlihaa Naudanlihantuotanto, kuten lähes kaikki ihmisen tekeminen vaikuttaa aina ympäristöön. Nauta röyhtäilee metaania ja hiilidioksidia. Pötsin lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä syntyy myös rehuntuotannosta, väkilannoitteiden valmistuksesta, lannan käsittelystä, karjatilan käyttämistä polttoaineista ja kuljetuksista. Nauta kuitenkin muuttaa ihmiselle syömäkelvottomia rehuja korkealaatuiseksi ja maukkaaksi eläinvalkuaiseksi. Karjanlanta on paitsi arvokas lannoite, myös maan rakenteen ylläpitäjä. Lannasta haihtuu kuitenkin metaania ja dityppioksidia. Lannasta haihtuva ammoniakki ei ole kasvihuonekaasu, mutta se lisää välillisesti dityppioksidipäästöjä laskeuman kautta. Kaasujen haihtumista voidaan pienentää lannan asiallisella käsittelyllä. Hyvät lantavarastot, varastojen tyhjentäminen ajallaan, lietelantavaraston ja lietelannan pinnan kattaminen pienentävät kaasujen haihtumista. Lietelantaa ei pitäisi turhaan sekoitella. Kuivalantasysteemissä turve on hyvä kuivike, sillä se sitoo ammoniakkia. Lanta pitää levittää kasvukaudella ja mullata välittömästi. Hyvät rehut ja ruokintasuunnitelman tekeminen pienentävät metaanipäästöjä Metaanin muodostumista pötsissä vähentävät hyvin sulava karkearehu ja väkirehuvaltainen ruokinta. Toinen ongelma naudan ruokinnassa on typen hukkaantuminen. Lypsylehmä käyttää rehun typestä hyväksi vain neljänneksen, naudanlihantuotannossa hyötysuhde on vielä huonompi. Ongelmana on typen nopea vapautuminen säilörehusta pötsissä. Happosäilönnällä ruohon sokeri pysyy tallella ja on käytettävissä pötsin mikrobien energianlähteenä samaan aikaan kuin ruohon nopeasti liukeneva typpi vapautuu. Ruokinnan tarkentaminen niin, ettei valkuaista anneta liikaa, on ympäristön kannalta eduksi. Tehokas tuotanto on ympäristöystävällistä Mitä tehokkaampaa tuotanto ja rehujen käyttö on, sitä pienempi on tuotekiloa kohti laskettu hiilijalanjälki. Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta tehokkaampaa kuin erikoistunut pihvilihantuotanto, sillä suuri osa hiilijalanjäljestä tulee maidon osalle. Lihantuotantoa maidon sivutuotteena voidaan vieläkin tehostaa, kun pidetään huoli, etteivät lypsylehmät muutu pelkiksi utareiden kantotelineiksi. Liharotusonnin käyttö jalostuksellisesti heikoimmille lehmille tehostaa osaltaan lihantuotantoa ja vie jalostusta eteenpäin. Liharotunautojen hyvä eläinaines ja tehokas kasvatus pienentävät ylläpitoenergian osuutta ja kasvihuonepäästöjä tuotettua lihakiloa kohti. Toisaalta varsinkin angus- ja hereford-rotuisten eläinten hyvä korsirehun käyttökyky mahdollistaa vähäarvoistenkin laidunalueiden hyödyntämisen elintarviketuotantoon ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Kasvatusmenetelmiä ja ruokintaa on varaa tehostaa. Esimerkiksi vasikkakuolleisuuden pienentäminen tuo mukanaan ympäristönkin kannalta positiivisia vaikutuksia. Ympäristönhoito AtriaNauta tilalla AtriaNauta tila on ympäristöltään siisti ja hyvin hoidettu eikä sen pihapiirissä saa olla selvästi rumentavia seikkoja, kuten hoitamattomia lantakasoja tai roskaläjiä eikä raunioitumaan jätettyjä rakennuksia tai koneita. AtriaNauta tilat noudattavat yleisesti ympäristötuen ehtoja. Ympäristötukisitoumus edellyttää mm. pihapiirin normaalia siisteyttä ja lannan asianmukaista varastointia ja käsittelyä. AtriaNauta tila huolehtii ympäristöstä pitämällä myös omat nurkat kunnossa. Hyvin hoidettu ympäristö on myönteinen käyntikortti niin naapureille kuin ohi matkaavillekin ja on omiaan vahvistamaan suomalaisen naudanlihantuotannon imagoa. 18

19

Vastuullinen naudanlihantuotanto Tuotantotapoja ohjataan sopimuksilla AtriaNauta tilojen tuotantotapoja ohjataan A Tuottajat Oy:n osto ja myyntiehtojen sekä AtriaNauta sopimuksen ja sen erillisehtojen avulla. Sopimustilan eläinten hyvinvointi ja terveystilanne vastaavat eläinten terveydenhuollon kansallisen tason vaatimuksia (www.naseva.fi) ja tila noudattaa A Tuottajat Oy:n voimassa olevia tuotantotapaohjeita. Vasikoita vastaanottavaa tila kuuluu Naseva järjestelmään ja osoittaa täyttävänsä kansallisen tason vaatimukset vähintään kerran vuodessa tehtävällä terveydenhuoltokäynnillä. Tuottajalla on velvollisuus ilmoittaa AtriaNauta palveluun tilalla todetuista tai epäillyistä eläinvälityksen tai lihan laadun kannalta merkittävistä taudeista ja muista seikoista. A Tuottajilla on oikeus tutustua AtriaNauta tilojen eläinten hoitoon ja olosuhtesiiin. Jos tilan tuotantotulosten tai eläinten terveydentilan perusteella on syytä epäillä, ettei tila täytä asetettuja vaatimuksia, tila on velvollinen osoittamaan Nasevajärjestelmään kirjattavalla terveydenhoitokäynnillä täyttävänsä kansallisen tason vaatimukset. Tuottaja on velvollinen ilmoittamaan A Tuottajille tilalla tehdyssä eläinsuojelutarkastuksessa mahdollisesti todetuista laiminlyönneistä. Sopimuslisiä ei makseta, jollei tila pysty osoittamaan täyttävänsä asetettuja vaatimuksia. AtriaNauta sopimus turvaa sujuvan yhteistyön tilan ja AtriaNauta palvelun välillä. Eläinten terveydenhuollon kansallinen taso nautatilalla 1. Tilalla on eläinlääkärin kanssa solmittu ETU terveydenhuoltosopimus ja tila on kirjattu Nasevaan.. Eläinlääkäri tekee tilalle vuosittain vähintään yhden ETU terveydenhuoltokäynnin. 3. Tilalla on eläinlääkärin tekemä, terveydenhuoltokäynnin perusteella laadittu kirjallinen ETU terveydenhuoltokartoitus ja suunnitelma, joka päivitetään vuosittain.. Tilalla harjoitetaan järjestelmällistä tuotanto ja terveysseurantaa.. Tilalla noudatetaan lakisääteisiä vaatimuksia eläinten lääkityksistä ja hoidoista. Antibioottihoidon varoajan päätyttyä lypsylehmän maidon jäämättömyys todetaan Eviran hyväksymällä testillä ja testin tulos kirjataan tilan kirjanpitoon. Eläinlääkäri dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä sekä käy läpi muut lääkityksiin liittyvät käytännöt.. Tilalla noudatetaan eläinsuojelusäädöksiä. Eläinlääkäri dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä ja antaa tarvittaessa eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontaa.. Tila noudattaa ETT ry:n ohjeita tilatason tautisuojauksessa, eläinten, sperman ja alkioiden tuonnissa sekä rehujen ostossa.. Tilalla ei ole BVD virusta erittäviä eläimiä.. Tila tutkituttaa ostamansa siitoseläimet salmonellan varalta ETT:n ohjeiden mukaisesti. Tilalla ei ole todettu salmonellatartuntoja. Ostamiaan vasikoita jatkokasvatukseen myyvä vasikkakasvattamo ottaa vuosittain karjan salmonellanäytteen ETT:n ohjeita noudattaen ja toimittaa tutkimustuloksen Nasevaan. 10. Eloeläimiä myyvällä tilalla ei ole todettavissa pälvisilsaa. 11. Ruokinta ja rehuhygienian, kuivituksen ja lannankäsittelyn sekä eläinten oleskelutilojen järjestelyillä ehkäistään ulosteperäisten taudinaiheuttajien leviämistä karjassa ja pidetään eläimet mahdollisimman puhtaina. Eläinlääkäri dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä. 0