Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 4/2015 Tiedekuntaneuvosto Esityslista Aika: tiistai 21.4.2015 klo 9.00 Paikka: Siltavuorenpenger 5 A, kokoushuone K108 Läsnä: Jäsenet: Varajäsenet: professori Patrik Scheinin, dekaani, pj professori Leena Krokfors professori Kirsi Tirri professori Teija Kujala professori Mari Tervaniemi professori Sari Lindblom-Ylänne professori Hannele Niemi professori Johanna Mäkelä professori Pirjo Aunio professori Markku Niemivirta professori Gunilla Holm professori Heikki Ruismäki professori Kristiina Kumpulainen akatemiaprofessori Katri Räikkönen-Talvitie professori Anu Klippi professori Sirpa Tani professori Markku Hannula yliopistonlehtori Anu-Katriina Pesonen yliopistonlehtori Jari Lipsanen yliopistonlehtori Fritjof Sahlström yliopistonlehtori Eila Lonka apulaisrehtori Marja K. Martikainen lehtori Marko van den Berg koulutuspäällikkö Johanna Lammi XXX amanuenssi Miia Valento viestintäsihteeri Antti Moilanen opiskelija Susanna Jokimies opiskelija Tommi Mäki opiskelija Jussi Järvinen opiskelija Jouni Vainio opiskelija Ilkka Muukkonen opiskelija Petra Aho opiskelija Minna Suorsa opiskelija Meri Leppänen opiskelija Jaakko Tähkä opiskelija Sallamaria Rautavaara Esittelijät: hallintopäällikkö Laura Tuominen (puh. 20613), 24 26 opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila (puh. 20501), 7 opintoasiainkoordinaattori Salla Mäkinen (puh. 20505), 5, 6 kansainvälisten asioiden suunnittelija Turkka Lavaste (puh 20604), 8, 9 jatkokoulutuskoordinaattori Olli Hallamaa (puh. 20502), 10 23 Sihteeri: hallintosihteeri Sirpa Koivumäki (puh.191 20609) 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Helsingin yliopiston johtosäännön 21 ja 22 :n sekä yliopistolain 42 :n mukaan tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Opintosuoritusta arvosteltaessa tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Esitys: Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 2 Pöytäkirjantarkistajien valinta Esitys: Valitaan pöytäkirjantarkistajiksi professori (ma.) Anu-Katriina Pesonen ja apulaisrehtori Marja K. Matikainen. 3 Lisäasiat Helsingin yliopiston hallintojohtosäännön 44 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esityslista mahdollisista lisäasioista jaetaan kokouksen alussa. 1
Esitys: Otetaan käsiteltäväksi. 4 Ilmoitusasiat Esitys: Merkitään tiedoksi esitetyt ilmoitusasiat. Kanslerin päätöksiä - kansleri on 11.3.2015 myöntänyt FT Jaakko-Pekka Viljami Kaukolle koulutuspolitiikan dosentin arvon (189/114/2015) - kansleri on 11.3.2015 myöntänyt FT Anu Maaria Kajamaalle oppimisen ja organisaatioiden muutoksen dosentin arvon (190/114/2015) - kansleri on 11.3.2015 myöntänyt KT Liisa Kristiina Postareffille yliopistopedagogiikan dosentin arvon (221/114/2015) Opetus- ja kulttuuriministeriö - päätös hakijasuman purkamiseksi tarkoitettujen korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen kohdentamisesta vuonna 2015 (248/42/2015) liite 1 5 Pro gradu -tutkielmat (Mäkinen) Helsingin yliopiston johtosäännön 21 :n mukaisesti hallintoelin on päätösvaltainen opintosuoritusta arvosteltaessa, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä neljä muuta jäsentä, jolla on samantasoinen opintosuoritus. Johtosäännön mukaan 10 :n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää syventävien opintojen tutkielmien hyväksymisestä, ellei tiedekuntaneuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ei ole päättänyt päätösvallan siirrosta tutkielmien osalta. Päätösehdotus: Hyväksytään ja arvostellaan liitteessä (liite 1 6) mainitut pro gradu - tutkielmat (ei esittelyä; HY:n johtosääntö 22 ). Liitteenä perustutkinnot 2011 2014 (liite 2 5). 6 Ruotsinkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2015 2016, 2016 2017 ja 2017 2018 (Mäkinen) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset. Ruotsinkielinen lastentarhanopettajakoulutus toteutetaan yhteistyönä Åbo Akademin kanssa. Vuonna 2011 perustetun koulutuksen ensimmäinen vuosikurssi valmistui keväällä 2014, jolloin suoritettiin koulutuksen kokonaisvaltainen arviointi. Arvioinnin tulokset olivat perustana uusia tutkintovaatimuksia laadittaessa. Ruotsinkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen voimassa olevat tutkintovaatimukset (2012 2015) hyväksyttiin joulukuussa 2011. Kun muiden käyttäytymistieteellisen tiedekunnan koulutusten tutkintovaatimuksia jatkettiin vuodella (2012 2015 2012 2016), ei päätös koskenut ruotsinkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimuksia. Tiedekuntaneuvosto vahvisti 2016 2021 kauden tutkintovaatimuksia koskevat ohjeet kokouksessaan 9.12.2014. Ruotsinkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimustyössä on pääsääntöisesti noudatettu tätä ohjetta. Koska kyseessä on yhteistyö kahden yliopiston (HY ja ÅA) sekä kolmen eri laitoksen (IBS-OKL-PF) kanssa ja koska tutkintovaatimustyö kummassakin yliopistossa oli pitkällä siinä vaiheessa, kun tutkintovaatimuksia koskevat ohjeet vahvistettiin, ei esimerkiksi tavoiteltuun opintojakson 2
minimilaajuuteen (5 op) tutkintovaatimustyössä ollut mahdollisuutta koko tutkinnon osalta päästä. Tutkintovaatimukset on suunniteltu työryhmissä, jotka ovat koostuneet sekä HY:n että ÅA:n henkilöstöstä. Tutkintovaatimuksia on lisäksi työstetty koulutuksen johtoryhmässä. Käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvosto on hyväksynyt tutkintovaatimukset kokouksessaan 5.2.2015 ja opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on hyväksynyt tutkintovaatimukset kokouksessaan 14.4.2015. Laitosneuvostot esittävät tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteen 1 mukaisesti. Tutkintovaatimukset esitetään vahvistettavan kolmelle lukuvuodelle (2015 2018) tavoitellun viiden lukuvuoden sijaan. Käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan suunnitellaan ruotsinkielistä luokanopettajan koulutusta, jonka osalta suunnitteilla on, että koulutuksen ensimmäiset tutkintovaatimukset esitettäisiin kahdelle lukuvuodelle (2016 2018). Tämän jälkeen näiden kahden koulutuksen tutkintovaatimuksia voisi suunnitella osittain yhteisiksi. Liitteenä 1 on esitys ruotsinkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimuksiksi lukuvuosille 2015 2016, 2016 2017 ja 2017 2018 (liite 1 6). Liitteenä 2 on kooste keskeisistä muutoksista kauden 2012 2015 tutkintovaatimuksiin verrattuna sekä taulukko, josta ilmenee opintojaksojen vastuujako Åbo Akademin, käyttäytymistieteiden laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen kesken (liite 2 6). Liitteessä 3 on esitetty uusien tutkintovaatimusten vastaavuudet nykyisiin tutkintovaatimuksiin (liite 3 6). Esitys: 1. Päätetään vahvistaa ruotsinkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2015 2016, 2016 2017 ja 2017 2018 liitteen 1 mukaisesti. 7 Yliopistopedagogiikan perus- ja aineopintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille 2015 2016 ja 2016 2017 (Laurila) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on päättänyt 9.12.2014 kokouksessaan lukuvuosia 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 koskevista tutkintovaatimusten suunnittelun, valmistelun ja hyväksymisen ohjeista. Ohjeet on julkaistu Flamma-intranetissä: https://flamma.helsinki.fi/fi/hy303565 Yliopistopedagogiikan 60 opintopisteen opintokokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa käyttäytymistieteiden laitoksen yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY). Lukuvuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tarkoitettujen tutkintovaatimusten valmistelussa on huomioitu soveltuvin osin tiedekunnan 9.12.2014 antamaa ohjeistusta. Opintokokonaisuus muodostuu 25 opintopisteen laajuisista perusopinnoista ja 35 opintopisteen laajuisista aineopinnoista. Kokonaisuus sisältää yhteensä 20 opintopistettä ohjattua opetusharjoittelua ja se antaa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 (muutosasetus 865/2005) mukaisen opettajan pedagogisen kelpoisuuden. Opintokokonaisuus toteutetaan kaksivuotisena koulutuksena siten että haku on joka toinen vuosi. Aiemmat sisäänotot ovat olleet 2009 (35 opiskelijaa), 2011 (21 opiskelijaa) ja 2013 (23 opiskelijaa). Kevään 2015 valintamenettely on kesken. Opintoihin hakeutuvien osalta noudatetaan soveltuvuuden arvioinnissa pääsääntöisesti 3
aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvien erillisten opettajan pedagogisten opintojen valintamenettelyä. Käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvosto on käsitellyt yliopistopedagogiikan perusja aineopintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille 2015 2016 ja 2016 2017 kokouksessaan 9.4.2015 ja esittää ne edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi. Esitys liitteenä (liite 1 7). Esitys: 1. Päätetään hyväksyä yliopistopedagogiikan perus- ja aineopintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille 2015 2016 ja 2016 2017 liitteen 1 mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston päätöksen jälkeen tehdä teknisluonteisia korjauksia. 8 Master's Degree Programme in Education, Diversities and Social Justice maisteriohjelman perustaminen ja tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2018 (Lavaste) Käyttäytymistieteiden laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvostot esittävät tiedekuntaneuvostolle, että tiedekuntaan perustetaan molempien laitosten yhdessä toteuttama Master's Degree Programme in Education, Diversities and Social Justice - maisteriohjelma. Ohjelmasta käytetään lyhennettä EDISO. Helsingin yliopiston johtosäännön 10 11 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on päättää tutkintovaatimuksista laitosneuvoston esityksestä. Molemmissa laitosneuvostoissa on hyväksytty samansisältöiset tutkintovaatimukset kyseiselle maisteriohjelmalle. IBS:n laitosneuvosto hyväksyi ne 5.2.2015 ja OKL 22.1.2015. Yliopistomme tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan (3 2 mom.) tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan koulutusvastuun puitteissa tutkinto-ohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta. Johtosäännön mukaan tutkinto-ohjelmalla tarkoitetaan koulutusohjelmaa, oppiainepohjaisesti järjestettävää koulutusta tai muuta koulutuskokonaisuutta, josta tiedekunta myöntää tutkinnon. Koulutusohjelman perustamista käsiteltiin tiedekuntaneuvoston kokouksessa 17.3.2015. Asia päätettiin jättää pöydälle, ja pyytää ohjelmaa tekemään muutoksia siihen tapaan, jolla tutkintovaatimukset ovat kirjoitettu. Liitteenä muutetut tutkintovaatimukset (liite 1 8). Myös maisteriohjelman nimeä on lyhennetty, uusi nimi on Master's Degree Programme in Education, Diversities and Social Justice entisen Master's Degree Programme in Educational Sciences with Special Emphasis on Diversities and Social Justice sijaan. Ohjelman peruspiirteet Maisteriohjelma on kaksivuotinen ja laajuudeltaan 120 opintopistettä, ja se johtaa kasvatustieteen maisterin/master of Arts (Education) tutkintoon. Opetuskieli on englanti, ja se voidaan suorittaa ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tutkintovaatimukset on valmistellut työryhmä, jossa on ollut jäseniä sekä IBS:stä että OKL:stä, akateemisina vastuuhenkilöinä ovat olleet Kristiina Brunila ja Fred Dervin. EDISO- maisteriohjelman opetus- ja taloudelliset vastuut jakaantuvat tasan laitosten välille. Laitokset ovat tehneet erillisen sopimuksen koskien vastuiden jakamisen periaatteista liitteenä (liite 2 8). Ohjelmaan on tarkoitus ottaa opiskelijoita joka toinen vuosi ja ensimmäinen sisäänotto järjestää vuonna 2016. Opiskelijoita on suunniteltu valittavan enintään 20, joista puolet sijoittuu IBS:in ja puolet OKL:ään. Tästä syystä opiskelijoiden tasavertainen kohtelu eri laitoksilla on hyvin tärkeää ja koskee mm. mahdollista taloudellista tukea työharjoittelua varten. 4
EDISO on tutkimusperustainen maisteriohjelma, jonka keskiössä on moninaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmat koulutuksessa ja kasvatuksessa. Ohjelma nojaa laitoksilla toteutettuun monitieteelliseen tutkimukseen (kasvatuksen sosiologiset, poliittiset ja kulttuuriset ulottuvuudet) ja pyrkii tuomaan kasvatuksen ja koulutuksen globaaleja kysymyksiä kriittisen tarkastelun kohteeksi. Kansainvälistymistä ja työelämäyhteyksiä pyritään tukemaan ohjelman käytännön toteuttamisessa. Esitys: 1. Päätetään perustaa 120 opintopisteen laajuinen englanninkielinen Master's Degree Programme in Education, Diversities and Social Justice maisteriohjelma, jonka toteuttamisvastuu jakautuu tasan IBS:n ja OKL:n välille 2. Päätetään hyväksyä EDISO maisteriohjelman tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017 ja 2017 2018 liitteen 1 mukaisesti. 3. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 9 Master s Degree Programme in Education, Diversities and Social Justice maisteriohjelman uusien opiskelijoiden valintaperusteet vuodeksi 2016 (Lavaste) Yliopistolain (482/2013) 36 :n mukaan opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista tai jatkotutkintoa. Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Helsingin yliopiston johtosäännön 72 :n mukaan valittaessa opiskelijoita suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa valintakriteereinä käytetään aiemman koulutuksen todistuksia, valintakoetta tai aiempia opintosuorituksia taikka näiden yhdistelmiä etukäteen vahvistettujen ja ilmoitettujen valintakriteerien mukaisesti. Johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää opiskelijoiden valinnan perusteista. EDISO maisteriohjelman 2016 valintaperusteet on valmisteltu yhteistyössä ohjelman vastuuhenkilöiden ja tiedekunnan suunnittelijoiden kanssa. Liitteenä maisteriohjelman valintaperusteet (liite 1 9). Valintamenettelyn keskeiset periaatteet: a) ensimmäisen vaiheen hakumenettely University Admissions Finlandin (UAF) kautta. b) sisäänotto joka toinen vuosi, ohjelmaan valittavien opiskelijoiden enimmäismäärä 20 per sisäänotto c) puolet hyväksytyistä hakijoista osoitetaan OKL:ään ja puolet IBS:iin d) taustatutkintona voi olla kasvatustieteellinen, humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen tutkinto e) hakijoilta ei edellytetä aikaisempia kasvatustieteellisiä opintoja, myönnettävä tutkinto KM f) opinnot suomalaisessa ammattikorkeakoulussa eivät kelpaa hakukelpoisuuteen, tutkinto sen sijaan kelpaa g) ulkomailla sijaitsevien ammattikorkeakoulujen tutkinnot ja opinnot kelpaavat hakukelpoisuuteen h) kaikki toiseen vaiheen päässeet hakijat haastatellaan joko kasvotusten tai internetin välityksellä i) hakijoille voidaan tarvittaessa määrätä täydentäviä opintoja 30 opintopisteeseen saakka 5
Esitys: 1. Päätetään vahvistaa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan EDISO maisteriohjelman uusien opiskelijoiden valintaperusteet vuodeksi 2016 liitteen 1 mukaisesti. 2. Todetaan, että valintaperusteisiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia ja täydentää valintaperusteita yliopistokohtaisilla ja valtakunnallisilla ohjeilla, mm. valintaan liittyvien päivämäärien osalta. Päätös: Esityksen mukainen 10 TtM Kati Karhulan väitöskirja, hyväksyminen ja arvostelu (Hallamaa) TtM Kati Karhulan psykologian alaan kuuluvan väitöskirja Association of job strain with sleep, and psychophysiological recovery in shift working health care professionals tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Göran Kecklund, kustoksena professori Mika Kivimäki ja arvolausetoimikunnan jäsenenä professori Laura Hokkanen. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 10). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on professori Mika Kivimäki ja toisena ohjaajana dosentti Sampsa Puttonen. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu TtM Kati Karhulalle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. TtM Kati Karhula on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnosta. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ). Arvosanaksi ehdotetaan eximia cum laude approbatur. 11 PsL Liisa Klenbergin väitöskirja, hyväksyminen ja arvostelu (Hallamaa) PsL Liisa Klenbergin psykologian alaan kuuluvan väitöskirja Assessment and development of executive functions in school-age children tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Timo Ahonen, kustoksena professori Laura Hokkanen ja arvolausetoimikunnan jäsenenä professori Teija Kujala. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 11). Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on professori Laura Hokkanen ja ohjaajana on toiminut professori Marit Korkman. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu PsL Liisa Klenbergille vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. PsL Liisa Klenberg on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnosta. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ). Arvosanaksi ehdotetaan eximia cum laude approbatur. 12 KM Reko Niemelän väitöskirja, hyväksyminen ja arvostelu (Hallamaa) KM Reko Niemelän kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirja Inclusionary practices in a Finnish pre-primary school context tarkastettiin 27.3.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Arja Virta, kustoksena professori Arto Kallioniemi ja arvolausetoimikunnan jäsenenä dosentti Kalle Juuti. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 12). 6
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Arto Kallioniemi ja professori Lasse Lipponen ja toisina ohjaajina FT Arniika Kuusisto ja professori emeritus Mikko Ojala. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu KM Reko Niemelälle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. KM Reko Niemelän vastine liitteenä (liite 4 12). Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ). Arvosanaksi ehdotetaan non sine laude approbatur. 13 KM Heli Sahlstedtin väitöskirja, hyväksyminen ja arvostelu (Hallamaa) KM Heli Sahlstedtin kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirja Pedagogisesti yhtenäinen peruskoulu. Siinä on nuoremmilla nähtävissä tulevaisuus ja vanhemmilla menneisyys tarkastettiin 27.3.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Marjaana Soininen, kustoksena professori Kirsi Tirri ja arvolausetoimikunnan jäsenenä dosentti Riitta Jyrhämä. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 13). Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Kirsi Tirri ja toisena ohjaajana yliopistonlehtori FT Janne Säntti. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu KM Heli Sahlstedtille vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. KM Heli Sahlstedt on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnosta. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ). Arvosanaksi ehdotetaan cum laude approbatur. 14 KM Matti Aarnion väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) KM Matti Aarnio on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Collaborative knowledge construction in the context of problem-based learning: learning from conflicting ideas and knowledge. Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Sari Lindblom-Ylänne ja ohjaajana dosentti Eeva Pyörälä ja FT Juha Nieminen. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Kati Hakkarainen ja dosentti Sari Poikela. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 14). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Matti Aarniolle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Sari Lindblom-Ylänne ehdottaa vastaväittäjäksi apulaisprofessori Piet Van den Bosschea (Maastricht University ja University of Antwerp) ja arvolausetoimikunnan jäseneksi dosentti Leila Pehkosta. 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää KM Matti Aarniolle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi apulaisprofessori Piet Van den Bossche, 4. todeta, ettei KM Matti Aarnio ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 7
5. nimetä kustokseksi professori Sari Lindblom-Ylänne, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 7. nimetä arvolausetoimikunnan jäseneksi dosentti Leila Pehkonen. 15 KM Heidi Hyytisen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) KM Heidi Hyytinen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Looking Beyond the Obvious Theoretical, Empirical and Methodological Insights into Critical Thinking. Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Sari Lindblom-Ylänne ja ohjaajina dosentti Katariina Holma, dosentti Auli Toom ja professori Richard Shavelson. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet lehtori, Dr Ben Kotzee ja apulaisprofessori Jeffrey Greene. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 15). Esitarkastajista Kotzee puoltaa väittelyluvan myöntämistä, Grenin lausunto ei ole puoltava. KM Heidi Hyytinen pyytää tiedekuntaneuvostoa käsittelemään väittelyluvan myöntämisen. Anomus liitteenä (liite 3 15). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Heidi Hyytiäiselle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. KM Heidi Hyytiäisen vastine liitteenä (liite 4 15) Sari Lindblom-Ylänne ehdottaa vastaväittäjäksi professori Krista Muissia (McGill University, Canada). 1. todeta, että Dr Ben Kotzeen lausunnossa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. todeta, että apulaisprofessori Jeffrey Greene ei puolla väittelyluvan myöntämistä, 3. myöntää KM Heidi Hyytiäiselle väittelylupa, 4. pyytää vastaväittäjäksi professori Krista Muiss, 5. todeta, ettei KM Heidi Hyytinen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 6. nimetä kustokseksi professori Sari Lindblom-Ylänne, 7. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 8. nimetä arvolausetoimikunnan jäseneksi Sami Paavola. 16 PsL Kari Kososen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) PsL Kari Kosonen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Facilitation of Understanding in Distributed Orienting Activity. Jatko-opintojen oppiainetta edustavan ohjaajana on toiminut professori Kai Hakkarainen ja ohjaajana on dosentti Ritva Engeström. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Andrey Podolskiy ja dosentti Jussi Silvonen. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 16). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu PsL Kari Kososelle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Kai Hakkarainen ehdottaa vastaväittäjäksi professori Anna Stetsenko (General and Developmental psychology, The Graduate Center, The City University of New York). 8
1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää PsL Kari Kososelle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Anna Stetsenko, 4. todeta, ettei PsL Kari Kosonen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 5. nimetä kustokseksi professori Kai Hakkarinen, 6. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi professori Laura Hokkanen. 17 YTM Michael Laakasuon väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) YTM Michael Laakasuo on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kognitiotieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Healthy Individuals Decision Making in Online Poker Perspectives on Emotional Stability and Wellbeing. Jatko-opintojen oppiainetta edustavan ohjaajana on toiminut professori emerita Christina Krause ja nyt ohjaajana toimii tutkijatohtori Jussi Palomäki. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet apulaisprofessori Topi Miettinen ja apulaisprofessori Lauri Nummenmaa. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 17). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu YTM Michael Laakasuolle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkintoja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Apulaisprofessori Markus Jokela ehdottaa vastaväittäjäksi dosentti Johanna Järvinen- Tassopoulosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää YTM Michael Laakasuolle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi dosentti Johanna Järvinen-Tassopoulos, 4. todeta, ettei YTM Michael Laakasuo ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 5. nimetä kustokseksi professori Heikki Summala, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu. 18 PsM Maija Lindgrenin väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) PsM Maija Lindgren on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Psychotic-like symptoms and psychosis prediction in adolescent psychiatric patients. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on yliopistonlehtori Hely Kalska ja ohjaajana dosentti Jaana Suvisaari. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Sari Lindeman ja professori Pirjo Mäki. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 18). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu PsM Maija Lindgrenille vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Yliopistonlehtori Hely Kalska ehdottaa vastaväittäjäksi dosentti Klaus Rantaa (Turun yliopisto). 9
1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää PsM Maija Lindgrenille väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi dosentti Klaus Ranta, 4. todeta, ettei PsM Maija Lindgren ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 5. nimetä kustokseksi professori Laura Hokkanen, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu. 19 KM Topi Litmasen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) KM Topi Litmanen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatuspsykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Stressful, important and rewarding, How higher education students experience learning at different environments. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on professori Kirsti Lonka ja ohjaajina professori Kai Hakkarainen ja dosentti Laura Hirsto. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Erkki Olkinuora ja professori John Richardson. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 19). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Topi Litmaselle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Kirsti Lonka ehdottaa vastaväittäjäksi professori Lars-Erik Malmbergiä Oxfordin yliopistosta. 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää KM Topi Litmaselle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Lars-Erik Malmberg, 4. todeta, ettei KM Topi Litmanen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 5. nimetä kustokseksi professori Kirsti Lonka, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 7. nimetä arvolausetoimikunnan jäseneksi professori Leena Krokfors 20 KM Laura Revon väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) KM Laura Repo on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Bullying and its Prevention in Early Childhood Education. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut dosentti Nina Sajaniemi ja toisena ohjaajana professori Eeva Hujala (Tampereen yliopisto). Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet dosentti Päivi Pihlaja ja dosentti Niina Junttila. Lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 20). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Laura Revolle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Lasse Lipponen ehdottaa vastaväittäjäksi professori Marja-Leena Laaksoa Jyväskylän yliopistosta. 10
1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää KM Laura Revolle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Marja-Leena Laakso, 4. todeta, ettei KM Laura Repo ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 5. nimetä kustokseksi professori Sari Lindblom-Ylänne, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 7. nimetä arvolausetoimikunnan jäseneksi dosentti Leila Pehkonen. 21 PsM Elyana Saadin väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Hallamaa) PsM Elyana Saad on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Interaction between visual perception and mental representations of imagery and memory in the early visual areas. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Teija Kujala ja ohjaajana dosentti Juha Silvanto (Aalto yliopisto). Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet dosentti Iiro Jääskeläinen ja dosentti Johanna Kaakinen. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 21). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu PsM Elyana Saadille vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Teija Kujala ehdottaa vastaväittäjäksi tutkimusprofessori Antoni Valero-Cabrea (Cerebral Dynamics and Plasticity Laboratory, Centre National de la Recherche Scientifique (CNRS) UMR 7225 & Institut du Cerveau et de la Moelle Epinière (ICM), Paris). 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää PsM Elyana Saadille väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi tutkimusprofessori Antoni Valero-Cabre, 4. todeta, ettei PsM Elyana Saad ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän 5. nimetä kustokseksi professori Teija Kujala, 8. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 6. nimetä arvolausetoimikunnan jäseneksi dosentti Petri Paavilainen. 22 MSc Amandeep Dhirin väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Hallamaa) MSc Amandeep Dhir on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen On the nature of Internet Addiction among Adolescents: What is it and How to measure it?. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 22). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Kirsti Lonka ja ohjaajina professori Sufen Chen (National Taiwan University of Science and Technology) ja professori Marko Nieminen (Aalto yliopisto). Professori Kirsti Lonka ehdottaa esitarkastajiksi professori Li-Jen Wengiä, (Department of Psychology, National Taiwan University) ja professori Tasuku Igarashia (Graduate School of Education and Human Development at Nagoya University, Japan). HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin 11
tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Li-Jen Wengi ja professori Tasuku Igarashi, 2. todeta, että MSc Amandeep Dhir ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 23 KM Irene Rämän väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Hallamaa) KM Irene Rämä on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi erityispedagogiikan alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Yhdessä luotua - opetustilanteen vuorovaikutukseen liittyvien tekijöiden tarkastelua erityisen tuen kehyksessä. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 23). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut yliopistonlehtori Elina Kontu ja ohjaajana professori Raija Pirttimaa (JY). Yliopistonlehtori Elina Kontu ehdottaa esitarkastajiksi professori Eija Kärnää Itä-Suomen yliopistosta ja dosentti Maili Pörhölää Jyväskylän yliopistosta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Eija Kärnä ja dosentti Maili Pörhölä, 2. todeta, että KM Irene Rämä ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 24 PsM Petra Wariksen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Hallamaa) PsM Petra Waris on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen The comorbidity of schizophrenia and pervasive developmental disorders in adolescence. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 24). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Laura Hokkanen ja ohjaajina dosentti Pekka Tani sekä professori Nina Lindberg. Professori Laura Hokkanen ehdottaa esitarkastajiksi professori (emerita) Irma Moilasta Oulun yliopistosta ja professori Aarno Laitilaa Itä-Suomen yliopistosta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Irma Moilanen ja professori Aarno Laitila, 2. todeta, että PsM Petra Waris ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien 12
3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 25 PsM Vera Gregovin lisensiaatintutkimus, lausunnonantajien nimeäminen (Hallamaa) PsM Vera Gregovon jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykoterapian erikoispsykologikoulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksensa Subjective outcomes of psychotherapeutic interventions: a naturalistic follow-up study among Finnish adolescent psychiatric out-patients. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on yliopistonlehtori Hely Kalska ja toisena ohjaajana professori Nina Lindberg. Yliopistonlehtori Hely Kalska ehdottaa lausunnonantajiksi professori Aarno Laitilaa Itä- Suomen yliopistosta ja professori Hannele Räihää Turun yliopistosta. Päätösehdotus: Pyydetään lausunnonantajiksi professori Aarno Laitila ja professori Hannele Räihä. (HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 40 ). 26 KT Esa Juhani Rautopuron dosenttihakemus, esityksen tekeminen kanslerille (Tuominen) KT Esa Juhani Rautopuro on hakenut koulutuksen arvioinnin dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheena hän esitti: Kvantitatiivinen tutkimusprosessi esimerkkinä oppimistulosten arviointi. Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Tiedekuntaneuvosto päätti lausunnonantajiksi professori Pekka Kuparin ja professori, emeritus Jarkko Hautamäkeä. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta on arvioinut hakijan opetustaidon. Liitteenä hakemus, asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunto opetustaidosta (liitteet 1-3 26). 1. todeta, että KT Juhani Rautopurolla on dosentin edellyttämä tieteellinen pätevyys ja opetustaito, 2. todeta, että hän täyttää dosenteille asetetut kielitaitovaatimukset, 3. esittää kanslerille, että KT Juhani Rautopurolle myönnettäisiin koulutuksen arvioinnin dosentin arvo. 27 FT Eero Salmenkiven dosenttihakemus, esityksen tekeminen kanslerille (Tuominen) FT Eero Salmenkivi on hakenut filosofian didaktiikan dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheena hän esitti: Puhuttu, kirjoitettu ja digitalisoitu informaatio filosofian opetuksen lähtökohtana. 13
Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Tiedekuntaneuvosto päätti lausunnonantajiksi professori Tapio Puolimatkan ja professori, emeritus Pertti Kansasen. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta on arvioinut hakijan opetustaidon. Liitteenä hakemus, asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunto opetustaidosta (liitteet 1-3 27). 1. todeta, että FT Eero Salmenkivellä on dosentin edellyttämä tieteellinen pätevyys ja opetustaito, 2. todeta, että hän täyttää dosenteille asetetut kielitaitovaatimukset, 3. esittää kanslerille, että FT Eero Salmenkivelle myönnettäisiin filosofian didaktiikan dosentin arvo. 28 FT Sari Ylisen dosenttihakemus, esityksen tekeminen kanslerille (Tuominen) FT Sari Ylinen on hakenut kognitiivisen neurotieteen dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheena hän esitti: Ennakoiva koodaus puheen tunnistuksessa ja tuotossa. Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Tiedekuntaneuvosto päätti lausunnonantajiksi professori Paavo Leppäsen ja professori, emeritus Kari Suomen. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta on arvioinut hakijan opetustaidon. Liitteenä hakemus, asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunto opetustaidosta (liitteet 1-3 28). 1. todeta, että FT Sari Ylisellä on dosentin edellyttämä tieteellinen pätevyys ja opetustaito, 2. todeta, että hän täyttää dosenteille asetetut kielitaitovaatimukset, 3. esittää kanslerille, että FT Sari Yliselle myönnettäisiin kognitiivisen neurotieteen dosentin arvo. 29 Kokouksen päättäminen 14