Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 3/2012

Transkriptio

1 37 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 3/2012 Tiedekuntaneuvosto Pöytäkirja Aika: tiistai klo Paikka: Siltavuorenpenger 5 A, kokoushuone K108 Läsnä: professori Patrik Scheinin, dekaani, pj 1-30 professori Olli Aaltonen 1-30 professori Markku Hannula 5-30 professori Heikki Summala 1-30 professori Leena Krokfors 5-8, pj. 9 ja professori Kirsti Lonka 1-30 professori Katri Räikkönen-Talvitie 5-30 professori Heikki Ruismäki 1-30 akatemiatutkija Teemu Rinne 1-5 yliopistonlehtori Kauko Komulainen 1-30 lehtori Marja K. Martikainen 1-30 hallintosihteeri Marja Junnonaho 1-21 viestintäsihteeri Antti Moilanen 1-30 opiskelija Miika Väliaho 1-30 opiskelija Minna Kivinen 1-30 opiskelija Vili Niinikivi 1-30 opiskelija Marina Lampinen 1-21 opiskelija Marju Rinne 1-21 Varajäsen: opiskelija Susanna Jokimies 1-5 Esittelijät: hallintopäällikkö Heljä Linnansaari (puh ), opintoasiainpäällikkö Raija Lahdenperä (puh ), 6-8, 29 tutkimusasiainpäällikkö Kari Kantasalmi (puh ), opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner (puh ), 9 jatkokoulutuskoordinaattori (ma.) Sami Syrjämäki (puh ), 23 Sihteeri: taloussihteeri Sirpa Koivumäki (puh ) 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Helsingin yliopiston hallintojohtosäännön 45 ja 46 :n sekä yliopistolain 42 :n mukaan tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Opintosuoritusta arvosteltaessa tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Käsiteltäessä professorin viran täyttämistä koskevaa asiaa tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun dekaanin lisäksi vähintään puolet tiedekuntaneuvostoon hallintojohtosäännön 21 :n 1-4 momentin perusteella kuuluvista jäsenistä on läsnä. (Hallintojohtosääntö 21 ja 45 ). Esitys: Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäkirjantarkistajien valinta Esitys: Valitaan pöytäkirjantarkistajiksi professori Markku Hannula ja yliopistonlehtori Kauko Komulainen.

2 Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkistajiksi professori Olli Aaltonen ja yliopistonlehtori Kauko Komulainen Lisäasiat Helsingin yliopiston hallintojohtosäännön 44 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esityslista mahdollisista lisäasioista jaetaan kokouksen alussa. Esitys: Otetaan käsiteltäväksi. Päätös: Todettiin, ettei lisäasioita ollut. 4 Ilmoitusasiat Esitys: Merkitään tiedoksi liitteessä esitetyt ilmoitusasiat (liite 1 4). Päätös: Merkittiin tiedoksi. 5 Keskusteluasiana: Minervan tori (Lonka) Liitteenä tämänhetkiset suunnitelmat (liite 1 5), Liitteenä muistio (muistio sisältää 2 liitettä) (liite 2 5). Varadekaani Kirsti Lonka esitteli PowerPoint esityksenä World Design Capital 2012 Tulevaisuuden tilat/uudet oppimisympäristön konseptin ja asiasta keskusteltiin. 6 Pro gradu -tutkielmat (Lahdenperä) Helsingin yliopiston johtosäännön 21 :n mukaisesti hallintoelin on päätösvaltainen opintosuoritusta arvosteltaessa, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä neljä muuta jäsentä, jolla on samantasoinen opintosuoritus. Johtosäännön mukaan 10 :n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää syventävien opintojen tutkielmien hyväksymisestä, ellei tiedekuntaneuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ei ole päättänyt päätösvallan siirrosta tutkielmien osalta. Päätösehdotus: Hyväksytään ja arvostellaan liitteessä (liite 1 6) mainitut pro gradu - tutkielmat (ei esittelyä; HY:n johtosääntö 22 ) Päätös: Hyväksyttiin ja arvosteltiin liitteen mukaisesti. Päätöksen tekoon osallistuivat dekaani Patrik Scheininin lisäksi professori Olli Aaltonen, professori Markku Hannula, professori Heikki Summala, professori Leena Krokfors, professori Kirsti Lonka, professori Heikki Ruismäki, professori Katri Räikkönen-Talvitie, yliopistonlehtori, FT Kauko Komulainen, lehtori, FM Marja K. Martikainen ja viestintäsihteeri, VTM Antti Moilanen. Yliopistolaki (558/2009), 82 :n ja Helsingin yliopiston opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevan johtosäännön 32 :n mukaan opiskelija voi pyytää opintosuorituksen arvostelua koskevaan tiedekuntaneuvoston antamaan päätökseen oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltamisen omalta osaltaan tietoonsa.

3 39 7 Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelman tutkintovaatimukset ja (Lahdenperä) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Tiedekunta antoi laitoksille tutkintovaatimusten suunnittelua, sisältöä ja vahvistamista koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan opintojen rakenne sekä opinto-kokonaisuuksista ja opintojaksoista seuraavat: 1. nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, 2. laajuus opintopisteinä, 3. tavoite (osaamistavoite), 4. sisältö, 5. oppimateriaali ja kirjallisuus (opintojaksoista), 6. mahdolliset edeltävät opinnot ja 7. arviointi. Koulutussosiologian ja politiikan tutkintovaatimukset on suunniteltu yhteistyössä Turun yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvosto on käsitellyt kokouksessaan koulutussosiologian ja politiikan tutkintovaatimusesityksen lukuvuosiksi ja esittää tutkintovaatimuksien hyväksymistä liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Esityksestä puuttuu opintojaksojen nimet ruotsiksi ja englanniksi. Ne laitos toimittaa tiedekuntaan myöhemmin. Muutokset edellisiin tutkintovaatimuksiin nähden on merkitty liitteisiin (liite 1-2 7). Esitys: 1. Päätetään hyväksyä koulutussosiologian ja politiikan maisteriohjelman tutkintovaatimukset vuosille liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että laitos toimittaa tiedekunnalle opintojaksojen nimet myös ruotsiksi ja englanniksi. 8 Kognitiotieteen opinnot sivuaineopiskelijoille, suuntautumisvaihtona biolingvistiikka , ja (Lahdenperä) Tiedekuntaneuvosto hyväksyi kognitiotieteen koulutuksen tutkintovaatimukset ml. kognitiotieteen opinnot sivuaineopintoina (25 op). Siinä yhteydessä ei ollut vielä käsittelyssä uutta sivuaineopintokokonaisuutta kognitiotieteen opinnot sivuaineopiskelijoille, suuntautumisvaihtoehtoehtona biolingvistiikka (25 op). Käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvosto käsitteli ko. sivuainekokonaisuutta ja päätyi esittämään ko. kokonaisuutta tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi vuosiksi Kognitiotieteen opinnot sivuaineopiskelijoille, suuntautumisvaihtona biolingvistiikka on 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen sivuainekokonaisuus. Se koostuu kognitiotieteen ja biolingvistiikan kursseista Kokonaisuudessa perehdytään tutkintovaatimusten kuvauksen mukaisesti ihmisen kognition toimintaan, kielen ja merkityksen biologiaan, biolingvistisiin malleihin, kielen ja kognition evoluutioon, neurolingvistiikkaan sekä kielen oppimiseen. Kokonaisuus sopii sivuaineeksi erityisesti kielitieteen, tietojenkäsittelytieteen, biologian, filosofian ja psykologian opiskelijoille. Kognitiotieteen opinnot sivuaineopiskelijoille, suuntautumisvaihtona biolingvistiikka on mahdollista suorittaa etäopintoina, koska luennot on videoitu. Liite 1 8. hyväksyä tutkintovaatimukset liitteen mukaisesti. Päätös: Asia jätettiin pöydälle.

4 40 9 Suomenkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen päävalinnan 2012 valintaperusteiden muuttaminen (Steiner) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on päättää opiskelijoiden valinnan perusteista. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto hyväksyi kokouksessaan valintaperusteet tiedekunnan kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon johtaviin koulutuksiin vuodelle Päätöksen mukaisesti suomenkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen valintamenettely on kaksivaiheinen siten, että ensimmäinen vaihe on kirjallinen VAKAVA-koe ja toinen vaihe on soveltuvuuskoe, joka koostuu helsinkiläisissä päiväkodeissa järjestettävästä tekstipohjaisesta haastattelusta ja lapsiryhmätilanteesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti yliopistoille tammikuussa 2012 kirjeen, jossa kerrottiin eduskunnan päättäneen vuoden 2012 talousarvion käsittelyn yhteydessä 1,5 miljoonan euron määrärahasta yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen laajentamiseen. Tavoitteena on vastata kasvavaan lastentarhanopettajapulaan mahdollisimman nopeasti. Kirjeen mukaan koulutuslisäykset voivat kohdistua sekä lastentarhanopettajan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen että koulutuksiin, jotka suunnataan sellaisille osallistujille, jotka aiempia opintoja täydentämällä voivat saada kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin. Nykyisten kelpoisuusvaatimusten (asetus 272/2005, 7 ) mukaan lastentarhanopettajan kelpoisuuden antaa kuitenkin vain lastentarhanopettajan koulutuksessa suoritettu kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, mikä sulkee käytännössä pois erilaiset täydennyskoulutusohjelmat. Helsingin yliopisto on hakemassa opetus- ja kulttuuriministeriöltä em. rahaa, jolla on tarkoitus nostaa lastentarhanopettajan koulutuksen aloituspaikkamäärää 100 uudesta opiskelijasta 120 uuteen opiskelijaan jo vuonna Tämä asettaa haasteita lastentarhanopettajan koulutuksen opiskelijavalinnalle. Lastentarhanopettajan koulutuksen soveltuvuuskokeeseen kutsutaan valintaperusteiden mukaan kolminkertainen määrä hakijoita hyväksyttävien määrään nähden eli 300 hakijaa, joista vuosittain noin 90 % osallistuu soveltuvuuskokeeseen. Päiväkodeissa järjestettäviä nelipäiväisiä soveltuvuuskokeita varten on tarvittu seitsemän arviointipäiväkotia, ja niihin yhteensä 21 opettajankoulutuslaitosta edustavaa arvioitsijaa sekä lisäksi yksi kunkin päiväkodin henkilökuntaan kuuluva arvioitsija ja vara-arvioitsija, jotka ovat itse suorittaneet kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon lastentarhanopettajan koulutuksessa. Jo useana vuonna sekä päiväkotien että arvioitsijoiden rekrytoiminen on ollut vaikeaa. Päiväkodeissa on ollut kiinnostusta toimia arviointipäiväkotina, mutta usein esteeksi on tullut se, ettei henkilöstöstä löydy tarvittavaa kahta KK-lastentarhanopettajaa. Opettajankoulutuslaitoksen henkilökunnan osalta ongelmana on ollut se, että lastentarhanopettajan koulutuksella ei ole riittävästi omaa henkilökuntaa, ja muusta henkilökunnasta kilpailevat myös luokanopettajan koulutuksen ja opettajan pedagogisten opintojen soveltuvuuskokeet. Lastentarhanopettajan koulutuksen valinnoissa onkin käytetty arvioitsijoina mm. varhaiskasvatuksen maisteriohjelman opiskelijoita sekä yksikön entisiä työntekijöitä ja hallintohenkilökuntaa. Aloituspaikkamäärän nostaminen 120 opiskelijaan tarkoittaa sitä, että soveltuvuuskokeeseen kutsutaan 360 hakijaa. Koska päiväkoteihin ei ole mahdollista laittaa nykyistä enempää hakijoita, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että valintaperusteiden mukaisen soveltuvuuskokeen toteuttamiseen tarvittaisiin kaksi päiväkotia ja kuusi opettajankoulutuslaitoksen arvioitsijaa aiempaa enemmän. Näiden rekrytoiminen on käytännössä mahdotonta. Toinen vaihtoehto olisi kutsua sama määrä hakijoita kuin ennen (300) ja valita heistä 120 uutta opiskelijaa. Lastentarhanopettajan koulutus on kuitenkin monelle hakijalle varavaihtoehto mieluisammalle koulutukselle, mikä johtaa siihen, että vuosittain noin 10 % soveltuvuuskokeeseen kutsutuista ei osallistu soveltuvuuskokeeseen, ja noin 40 % koulutukseen hyväksytyistä ei ota paikkaa vastaan. Jos soveltuvuuskokeeseen kutsuttaisiin 300 hakijaa, tulisivat koulutukseen hyväksytyksi lopulta lähes kaikki soveltuvuuskokeeseen osallistuneet hakijat, jolloin kokeella ei olisi juurikaan merkitystä.

5 Edellä mainituista syistä luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen koulutusten valintatoimikunta on päätynyt esittämään soveltuvuuskokeen rakenteen muuttamista vuoden 2012 opiskelijavalinnassa siten, että soveltuvuuskoe on tekstipohjainen haastattelu. Näin ollen opiskelijavalinta voidaan järjestää yliopiston tiloissa Siltavuorenpenkereellä, ja suurempi hakijajoukko on mahdollista haastatella aiempaa pienemmällä arvioitsijamäärällä, jolloin kaikki arvioitsijat ovat aidosti (lastentarhan)opettajankouluttajia. Etuna on myös valintojen järjestelyjen helpottuminen ja kustannusten pieneneminen, sekä arvioitsijoiden vapautuminen järjestelytehtävistä varsinaiseen tehtäväänsä eli hakijoiden arviointiin. Samalla lastentarhanopettajan koulutuksen valintakoe kevenee tiedekunnan, yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden mukaisesti, ja on linjassa luokanopettajan koulutuksen soveltuvuuskokeen kanssa, joka on vuodesta 2009 lähtien ollut pelkkä tekstipohjainen haastattelu. Liitteenä Valintatoimikunnan esitys uusiksi valintaperusteiksi on (liite 1 9) Valintaperusteiden muuttaminen hakuajan alkamisen ( ) jälkeen on hyvin harvinaista. Helsingin yliopiston lastentarhanopettajan koulutuksen osalta tällainen menettely on kuitenkin opiskelijavalinnan järjestämisen kannalta edellä mainituin perusteluin välttämätöntä, mikäli vuodelle 2012 suunniteltu aloituspaikkamäärän lisäys toteutuu. Lastentarhanopettajan koulutuksen aloituspaikkamäärän nostamiseen edelleen vuonna 2013 kohdistuu paineita, joten soveltuvuuskoetta tultaisiin joka tapauksessa yksinkertaistamaan jatkossa. Valintaperusteiden muuttamisesta tullaan tiedottamaan hakijoille sekä tiedekunnan että VAKAVA-verkoston verkkosivuilla ja mahdollisuuksien mukaan myös sähköpostitse välittömästi valintaperusteiden hyväksymisen jälkeen. Esitys: 1. Päätetään hyväksyä suomenkielisen lastentarhanopettajan koulutuksen päävalinnan valintaperusteet vuodelle 2012 liitteen mukaisesti. 2. Todetaan, että valintaperusteisiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia PsM Johanna Mikkosen väitöskirja, hyväksyminen ja arvostelu (Kantasalmi) PsM Johanna Mikkosen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Interest in University Studies. Its role and relation to other motivational variables tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dosentti Mari Murtonen, kustoksena professori Sari Lindblom- Ylänne ja arvolausetoimikunnan jäsenenä professori Kirsti Lonka. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet ). Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Sari Lindblom-Ylänne ja toisena ohjaajana dosentti Mirja Ruohoniemi. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu PsM Johanna Mikkoselle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. PsM Johanna Mikkonen on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ). Arvosanaksi ehdotetaan eximia cum laude approbatur. Päätös: Päätettiin hyväksyä PsM Johanna Mikkosen väitöskirja arvolauseella eximia cum laude approbatur. Päätöksen tekoon osallistuivat dekaani Patrik Scheininin lisäksi professori Olli Aaltonen, professori Markku Hannula, professori Heikki Summala, professori Leena Krokfors, professori Kirsti Lonka, professori Heikki Ruismäki, professori Katri Räikkönen-Talvitie, ja yliopistonlehtori, FT Kauko Komulainen. Todettiin, että yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja koskevan johtosäännön 33 :n mukaan opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua

6 42 kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 11 KL Ulla Hotin väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Kantasalmi) KL Ulla Hotti on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Aineenopettajan pedagogiset opinnot opetussuunnitelman toteutuminen pedagogisena ja didaktisena opiskelu- ja oppimisympäristönä opettajuuden kehittymisen kannalta opiskelijoiden kokemana. Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Jari Lavonen ja toisena ohjaajana KT Elina Harjunen. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Pauli Kaikkonen ja dosentti Kari Sormunen. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 11). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KL Ulla Hotille vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Jari Lavonen ehdottaa vastaväittäjäksi professori Arja Virtaa Turun yliopistosta. KL Ulla Hotille on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää KL Ulla Hotille väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Arja Virta, 4. todeta, ettei KL Ulla Hotti ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Jari Lavonen, 6. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi dosentti Hannele Cantell. 12 PsM Markku Kilpeläisen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Kantasalmi) PsM Markku Kilpeläinen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Spatial and temporal determinants of context modulation in human contrast perception. Jatko-opintojen valvojana on professori Kimmo Alho ja ohjaajina ovat toimineet professori Kristian Donner, professori Jussi Saarinen ja dosentti Simo Vanni. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Lynn Olzak ja professori Matti Weckström. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 12). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu PsM Markku Kilpeläiselle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkintoja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Kimmo Alho ehdottaa vastaväittäjäksi professori Mark Georgesonia (Aston University, UK). PsM Markku Kilpeläiselle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti.

7 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä ja että toinen esitarkastaja, professori Lynn Olzak on ilmoittanut kieliasun täyttävän väitöskirjalle asetetut vaatimukset, 2. myöntää PsM Markku Kilpeläiselle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Mark Georgeson, 4. todeta, ettei PsM Markku Kilpeläinen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Kimmo Alho, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu FM Ulla Oksasen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Kantasalmi) FM Ulla Oksanen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Merkkejä tietoyhteiskunnan maisemasta vuonna Käytäntöperustaisen semiotiikan näkökulmia lukiolaisten piirrosten tulkinnassa. Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Heikki Ruismäki ja toisena ohjaajana professori Harri Veivo. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Päivi Granö ja professori Susanna Vihma. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 13). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu FM Ulla Oksaselle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Heikki Ruismäki ehdottaa vastaväittäjäksi professori Reijo Kupiaista Aaltoyliopistosta. FM Ulla Oksaselle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää FM Ulla Oksaselle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Reijo Kupiainen, 4. todeta, ettei FM Ulla Oksanen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Heikki Ruismäki, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi dosentti Martina Paatela-Nieminen. 14 TM Jenny Vainion väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Kantasalmi) TM Jenny Vainio on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Hegemony, contradiction and gender in the context of Finnish university physics. Jatko-opintojen valvojana on professori Yrjö Engeström ja ohjaajina ovat toimineet dosentti Annalisa Sannino ja professori Cathrine Hasse. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Endla Lõhkivi ja professori Susan Meriläinen. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 14).

8 44 Esitarkastajien lausunnot on toimitettu TM Jenny Vainiolle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Yrjö Engeström ehdottaa vastaväittäjäksi professori Tara Fenwick a (University of Stirling, Scotland). TM Jenny Vainiolle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä ja että kielikeskus (Marlene Broemer) on ilmoittanut kieliasun täyttävän väitöskirjalle asetetut vaatimukset, 2. myöntää TM Jenny Vainiolle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Tara Fenwick, 4. todeta, ettei TM Jenny Vainio ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Yrjö Engeström, 6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu. 15 KM Päivi Fernströmin väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Kantasalmi) KM Päivi Fernström on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi käsityötieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Damastin traditio ja innovaatio. Tekstiilitaiteilija Dora Jungin toiminta ja damastien erityisyys. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 15). Jatko-opintojen valvojana on professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja ohjaajina ovat toimineet dosentti Kirsti Salo-Mattila ja professori Päikki Priha. Professori Pirita Seitamaa- Hakkarainen ehdottaa esitarkastajiksi dosentti Marketta Luutosta (Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito Oy) ja dosentti Sanna Kaisa Spoof (Tieteellisten seurain valtuuskunta). HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi dosentti Marketta Luutonen ja dosentti Sanna Kaisa Spoof, 2. todeta, että KM Päivi Fernström ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 16 TM Kristiina Holmin väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Kantasalmi) TM Kristiina Holm on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Ethical, Intercultural and Interreligious Sensitivities: A Case Study of Finnish urban secondary school students. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 16). Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Kirsi Tirri ja toisena ohjaajana professori Petri Nokelainen. Professori Kirsi Tirri ehdottaa esitarkastajiksi

9 45 professori Ulrich Riegel a (Universität Siegen, Germany) ja Dr. Theo Van der Zee ta (Radboud University, Nijmegen, The Netherlands). HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Ulrich Riegel ja Dr. Theo Van der Zee, 2. todeta, että TM Kristiina Holm ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 17 KL Markku Meriruohon väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Kantasalmi) KL Markku Meriruoho on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Keskustelupiirit koululuokan ryhmäkoheesion edistäjinä. Toimintatutkimus eräässä alakoulun luokkaryhmässä. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 17). Jatko-opintojen valvojana on professori Leena Krokfors ja ohjaajana on toiminut professori Lasse Lipponen. Professori Leena Krokfors ehdottaa esitarkastajiksi professori emerita Kaarina Lainetta ja professori emeritus Erkki Olkinuoraa. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori emerita Kaarina Laine ja professori emeritus Erkki Olkinuora, 2. todeta, että KL Markku Meriruoho ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta. Päätös: Asia jätettiin pöydälle. 18 DI Antti Salovaaran väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Kantasalmi) DI Antti Salovaara on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kognitiotieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Repurposive Appropriation and Creative Technology Use in Human-Computer Interaction. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 18). Jatko-opintojen valvojana on professori (ma.) Minna Huotilainen ja ohjaajina ovat toimineet professori Kai Hakkarainen, Dr. Giulio Jacucci ja FT Antti Oulasvirta. Professori Minna Huotilainen ehdottaa esitarkastajiksi professori David Kirsch a (Dept. of Cognitive Science, San Diego, USA) ja professori Michael Muller (IBM Watson Research Center, Cambridge, USA). HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin

10 46 tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori David Kirsch ja professori Michael Muller, 2. todeta, että DI Antti Salovaara ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 19 PsM Hanna Hapon lisensiaatintutkimus, hyväksyminen ja arvostelu (Kantasalmi) PsM Hanna Happo on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykoterapian erikoispsykologikoulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksensa Mitä psykoterapiassa opitaan? Kahdeksan naisen kokemuksia lyhyestä psykodynaami-sesta psykoterapiasta tai voimavarasuuntautuneesta lyhytterapiasta. Jatko-opintojen valvojana on toiminut professori Juhani Julkunen ja ohjaajina dosentti Sanna Vehviläinen, professori Jarl Wahlström ja FT Hely Kalska. Tiedekunnan nimeäminä lausunnonantajina ovat toimineet VTT Leena Ehrling ja VTT Jukka Valkonen. Lausunnonantajat esittävät, että PsM Hanna Hapon lisensiaatintutkimus hyväksyttäisiin. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 19). PsM Hanna Hapolle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34 ja 64 ) mukaisesti. PsM Hanna Happo on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista lausuntojen suhteen. Päätösehdotus: Päätetään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 34 ja 41 ). Arvosanaksi ehdotetaan hyväksytty. Päätös: Päätettiin hyväksyä PsM Hanna Hapon lisensiaatintutkimuksen arvosanalla hyväksytty. Päätöksen tekoon osallistuivat dekaani Patrik Scheininin lisäksi professori Olli Aaltonen, professori Markku Hannula, professori Heikki Summala, professori Leena Krokfors, professori Kirsti Lonka, professori Heikki Ruismäki, professori Katri Räikkönen- Talvitie ja yliopistonlehtori, FT Kauko Komulainen. Todettiin, että yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja koskevan johtosäännön 33 :n mukaan opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 20 PsM Maarit Lassanderin lisensiaatintutkimus, hyväksyminen ja arvostelu (Kantasalmi) PsM Maarit Lassander on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi terveyspsykologian erikoispsykologikoulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksensa Benefits of Health- Related Quality of Life Assessment in Pediatric Diabetes Care. Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Juhani Julkunen Tiedekunnan nimeäminä lausunnonantajina ovat toimineet dosentti Anna-Mari Aalto ja professori Martti Tuomisto. Lausunnonantajat esittävät, että PsM Maarit Lassanderin lisensiaatintutkimus hyväksyttäisiin. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 20). PsM Maarit Lassanderille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34 ja 64 ) mukaisesti. PsM Maarit Lassander on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista lausuntojen suhteen.

11 Päätösehdotus: Päätetään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 34 ja 41 ). Liitteenä olevan professori(ma.) Laura Hokkasen perustelujen mukaisesti arvosanaksi ehdotetaan kiittäen hyväksytty (liite 3 20). Päätös: Päätettiin hyväksyä PsM Maarit Lassanderin lisensiaatintutkimuksen arvosanalla kiittäen hyväksytty. Päätöksen tekoon osallistuivat dekaani Patrik Scheininin lisäksi professori Olli Aaltonen, professori Markku Hannula, professori Heikki Summala, professori Leena Krokfors, professori Kirsti Lonka, professori Heikki Ruismäki, professori Katri Räikkönen-Talvitie ja yliopistonlehtori, FT Kauko Komulainen. Todettiin, että yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja koskevan johtosäännön 33 :n mukaan opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Psykonetin erikoispsykologikoulutuksen opinto-oppaan hyväksyminen (Kantasalmi) Psykonet, erikoispsykologikoulutuksen johtoryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää käyttäytymistieteelliselle tiedekunnalle, että se hyväksyisi liitteenä olevan erikoispsykologikoulutuksen opinto-oppaan (liite 1 21). hyväksyä erikoispsykologikoulutuksen opinto-opas liitteen mukaisesti. 22 Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien tohtorin tutkintojen rakenne (Kantasalmi) Tohtorin tutkinnon tavoitteet perustuvat lakiin ja asetuksiin ja Helsingin yliopiston säädöksiin ja tiedekunnan määräyksiin. Tiedekunnanpäätösten kehyksenä toimivat myös tutkijakoulutusta koskevat periaatteelliset ja strategiset linjaukset: - Yliopistolaki (558/2009) - Valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009) - Valtioneuvostona asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) - HY:n konsistorin päätös ( ) jatkotutkintolinjauksista, jotka sisältävät tohtorikoulutusta ohjaavat yliopistotason periaatteet* - HY:n strategia ja toimenpideohjelma vuosille Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset ( ) ja niitä muuttavat tiedekuntaneuvoston päätökset ( sekä ) sekä Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan toimeenpanosuunnitelma Suomen Akatemian ilmaisemat tarpeet tutkijakoulutuksen kehittämiselle ( ) - Rehtorin linjaukset tutkijakouluista ( sekä ) - Helsingin yliopiston tohtorikoulutustoimikunnan kuvaus tohtorikoulutuksen organisoinnista HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö (tuli voimaan ) Tieteellisestä ja taiteellisesta jatkokoulutuksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa yliopistotutkinnoista ( ). Asetus tuli voimaan Asetuksen 21 :n mukaan: "Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;

12 2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen." Tutkintoasetuksen 22 :ssä säädetään tohtorin tutkinnon suorittamisesta seuraavasti: "Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvosto hyväksyy tutkintovaatimukset. Perustutkintojen osalta näin on tehty laitosneuvoston esityksestä (johtosääntö 11 ). Tohtorin tutkintoja käsitellään tiedekunnassa tutkimusasioihin kuuluvana tutkijakoulutuksena. Tieteen kehityksen näkökulmasta katsoen tiedekunnassa ei pidetä tarkoituksenmukaisena esittää tohtoritukintojen vaatimuksia samalla yksityiskohtaisuudella kuina kandidaatin ja maisterin tutkintojen osalta on ollut tapana. Opintokokonaisuuksien suoritustavat on jätettävä mahdollisimman avoimiksi. Näin ollen on mahdollista päättää lähinnä yleisten tavoiteilmaisujen tasolla tohtoritutkintojen rakenteesta. Taustalla on laaja tutkimusasioissa päteväksi arvioitu laitos- ja tiedekuntatason valmisteluelinten käsittely. Taustalla on käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset ( ) ja niitä muuttaneet tiedekuntaneuvoston päätökset ( sekä ) sekä Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan toimeenpanosuunnitelma Asiaa ovat valmistelleet laitosten tutkimustoimikunnat sekä rehtorin päätöksen (RP ) mukainen tiedekunnan vastuullisten tutkijoiden ryhmä. Tiedekunnan tutkijakoulutustoimikunta on koonnut tämän laajan keskustelun ja kollektiivisena kirjoitustyönä laatinut tiedekuntaneuvostolle ehdotuksen, jolla pyritään yhdenmukaistamaan tohtorin tutkintojen rakennetta laadukkaiden tohtoriopintojen kehittämisen tueksi. Tiedekuntaneuvosto (TN , ja ) on linjannut tutkijakoulutuksen tavoitteista. Esitetyn tutkintorakenteen tavoitteena on turvata hyvät käytännöt, joilla tiedekunnassa suoritettavia jatkotutkinto-oikeuksia myönnetään harkitusti siten, että voimme työskennellä mahdollisimman korkeatasoisten tohtoriopiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on asettaa oppiaine- ja laitoskohtaiset tutkintotavoitteet mahdollisimman hyvin ennustettavalla tavalla siten, että tutkimuksen painoalojen (TN ) suuntaama tutkimushenkilöstön uusiutuminen on turvattu. Tavoitteena on myös lisätä kansainvälisten tohtoriopiskelijoiden määrää laadusta tinkimättä. Tätä tavoitetta tukee pyrkimys edistää tutkintorakenteen selkeyttä. Tutkijakoulutuksen järjestelyjen keskeinen tavoite on turvata laadukas väitöstutkimustyön ohjaus sekä sitä metodologisesti ja sisällöllisesti mahdollisimman hyvin tukeva pedagogisesti korkeatasoinen opetus. Tässä tarkoituksessa esitetään tiedekuntaneuvoston päätettäväksi liitteen mukainen tutkintorakenne-ehdotus (liite 1 22). Esitys: 1. Päätetään hyväksyä tiedekunnan tutkimusasioiden kollektiivisten valmisteluelinten ehdotus Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien tohtorin tutkintojen rakenteesta liitteen 1 mukaisesti, 2. todetaan, että rakennekuvaukseen voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia sekä täsmennyksiä, jotka seuraavat Helsingin yliopiston tutkijakoulukonseptin päätöksiä sekä tiedekunnan tutkimuksen painoalojen kehitystä. Päätös: Hyväksyttiin pienin korjauksin Jatkotutkinnon suoritusoikeuksien myöntäminen (Syrjämäki) Seuraavat henkilöt ovat hakeneet oikeutta suorittaa jatko-opintoja (FL/KL/PsL, FT/KT/PsT) käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa:

13 PhD Brigitte Bogert (psykologia), Laurea Specialistica Silvia Bona (psykologia), KM Kaisa Räty (erityispedagogiikka), KK Seppo Salmivirta (kasvatustiede/okl), Dipl.-Psych. Sarah Winter (psykologia), PsM Paula Virtala (psykologia) ja PsM Elli Vuokko (psykologia) Tiedot hakijoista liitteenä (liite 1 23). Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus. Erityisestä syystä jatkokoulutus voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon ja koulutuksen antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Dosentti Mari Tervaniemi, professori Teija Kujala, professori Markku Jahnukainen, professori Jari Lavonen, professori Kimmo Alho ja dosentti Päivi Helenius ovat hyväksyneet hakijoiden tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman. Esitys: Myönnetään PhD Brigitte Bogertille (FL/FT), Laurea Specialistica Silvia Bonalle (FL/FT), KM Kaisa Rädylle (FL/KL,FT/KT), KK Seppo Salmivirralle (FL/KL,FT/KT), Dipl.- Psych. Sarah Winterille (FL/FT), PsM Paula Virtalalle (FL/PsL,FT/PsT) ja PsM Elli Vuokolle (FL/PsL,FT/PsT) oikeus suorittaa jatkotutkintoja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Päätös: PsM Elli Vuokon (psykologia) osalta asia jätettiin pöydälle. Muutoin hyväksyttiin esityksen mukaisesti FT Suvi Stoltin dosenttihakemus, esityksen tekeminen kanslerille (Linnansaari) FT Suvi Stolt on hakenut logopedian dosentiksi Helsingin yliopistoon. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää Hyvin pienenä keskosena syntyneen lapsen kielellinen kehitys. Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Tiedekuntaneuvosto pyysi lausunnonantajiksi professori emeritus Matti Leiwoa ja professori Sari Kunnaria Oulun yliopistosta. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta on arvioinut hakijan opetustaidon. Liitteenä FT Suvi Stoltin hakemus, asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunto opetustaidosta (liitteet ). 1. todeta, että FT Suvi Stoltilla on dosentin edellyttämä tieteellinen pätevyys ja opetustaito, 2. todeta, että hän täyttää dosenteille asetetut kielitaitovaatimukset 3. esittää kanslerille, että FT Suvi Stoltille myönnettäisiin logopedian dosentin arvo. 25 PhD Julie Byrd Clarkin dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) PhD Julie Byrd Clark on hakenut multicultural education dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää: Multicultural and Multilinqval Education, Applied Linguistics, Social and Anthropological Approaches to Languages and Cultural Studies. Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 25).

14 50 Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Apulaisprofessori Fred Dervin esittää lausunnonantajiksi professori Mirjam Egli Cuenat a Pädagogische Hochschule des Kantons St. Gallen (Sveitsi) ja professori Karen Risager a Roskilde University, (Tanska) 1. pyytää asiantuntijoiksi professori Mirjam Egli Cuenat ja professori Karen Risager, 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 26 PhD Hanna Jokinen-Salmelan dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) PhD Hanna Jokinen-Salmela on hakenut neuropsykologian dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää: Aivoverenkiertosairaudet ja niihin liittyvät neuropsykologiset pitkäaikaisvaikutukset. Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 26). Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Laitoksen johtaja Jussi Saarinen esittää lausunnonantajiksi dosentti Päivi Heleniusta Aalto yliopistosta ja professori Matti Lainetta Turun yliopistosta 1. pyytää asiantuntijoiksi dosentti Päivi Helenius ja professori Matti Laine, 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 27 KT Matti Latun dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) KT Matti Lattu on hakenut tietotekniikan didaktiikan dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää: Mistä löydetään tulevat IT-toivot. Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 27). Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä

15 51 pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Tiedekuntaneuvosto esittää lausunnonantajiksi johtaja Kari Kumpulaista Oulun yliopistosta (harjoittelukoulu) ja professori Tapio Varista Tampereen yliopistosta. 1. pyytää asiantuntijoiksi johtaja Kari Kumpulainen ja professori Tapio Varis, 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 28 MuT Sara Sintosen dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) MuT Sara Sintonen on hakenut mediakasvatuksen dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää: Mediakasvatus digitaalisen osallisuuden kulttuurissa. Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 28). Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Dosentti Heikki Kynäslahti esittää lausunnonantajiksi professori Sirkku Kotilaista Tampereen yliopistosta ja professori Jukka Sihvosta Turun yliopistosta. 1. pyytää asiantuntijoiksi professori Sirkku Kotilainen ja professori Jukka Sihvonen, 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 29 Korjaukset kognitiotieteen tutkintovaatimuksiin (Lahdenperä) Kognitiotieteen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja hyväksyttiin tiedekuntaneuvoston kokouksessa Tutkintovaatimusten tarkistuksen yhteydessä on havaittu tarvetta muutoksiin. Liitteenä esitettävät muutokset (liite 1 29). Esitys: Muutetaan kognitiotieteen tutkintovaatimuksia lukuvuosille , ja liitteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin korjatun liitteen mukaisesti. 30 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen.

16 52 Dekaani, puheenjohtaja (1-30 ) Professori Patrik Scheinin Sihteeri (1-30 ) Taloussihteeri Sirpa Koivumäki Esittelijä (24 28 ) Hallintopäällikkö Heljä Linnansaari Esittelijä (6-8, 29 ) Opintoasiainpäällikkö Raija Lahdenperä Esittelijä (9 ) Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner Esittelijä (10 22 ) Tiedesihteeri Kari Kantasalmi Esittelijä (23 ) Jatkokoulutuskoordinaattori (ma.) Sami Syrjämäki Pöytäkirjan tarkistajat Professori Olli Aaltonen Yliopistonlehtori Kauko Komulainen