KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LIUTUNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KANGASALANTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 16.9.2014 ASEMAKAAVAN NUMERO 698 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LIUTTU/1 KYLÄ VATIALA/462 KORTTELI 900 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Vatialan länsiosa Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVOITUSKATSAUS 2013 KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta v. 2011. Kaavamuutoksen tavoitteista ja vaihtoehdoista on laadittu runsaasti vaihtoehtoja ja neuvoteltu maanomistajien kanssa. Kaavan valmisteluaineisto tuli nähtäville syksyllä 2013. Suunnitelmaa tarkistettiin viranomaisten vaatimusten mukaisesti kulkujärjestelyjen osalta ja liito-oravalle suotuisan elinympäristön säilyttämiseksi. 2.2 Asemakaava Kaavalla jaetaan omakotitontti kuuteen osaan ja lisätään rakennusoikeutta uusien asuinrakennuksien tarpeiden mukaan. Kulku järjestetään yhdestä liittymästä kaupungin rajalta. Korttelissa säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus. Maankäytön tehostamisella on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palvelutarjontaan. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentaminen olemaan ympäristöön sopivaksi niin, että kielteisiltä vaikutuksilta voidaan välttyä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Rakentamisen toteutusvastuu on maanomistajalla. Asemakaava on mahdollista toteuttaa v. 2014. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Jaettava tontti Kiinteistö sijoittuu Kangasalantien varteen Kaukajärven rantaan Vatialassa. Luonnonympäristö

Vatialan osayleiskaavan laatimiseen liittyneessä luontoselvityksessä rantavyöhyke todettiin liito-oravien tärkeäksi kulkureitiksi. Tontti on puutarhamainen, mutta villiintynyt vuosien saatossa. Pihapiirissä kasvaa useita jaloja lehtipuita, joista osa on kuitenkin ränstynyt. Maaperä on kantavaa. Alueen ympäristö on rakennettua. Vanhan omakotitalon etelä- ja länsipuolella on lehtipuuvaltainen puistikko. Alue viettää jyrkästi kohti Kaukajärveä. Kuva. Pihasta kartoitetut vanhat lehtipuut. Liutun laaja uimaranta-alue sijaitsee tontin itäpuolella. Rakennettu ympäristö Rakennuspaikka liittyy ympäristölle Tampereen puolella olevaan Vehmaisten omakotivaltaiseen asutukseen, joka ulottuu Kaukajärven rantaan asti. Kangasalan puolella. Tontilla sijaitsee vanha asuinrakennus. Kaavoitettavan alueen länsireunassa on yksi lomarakennus. Alue tukeutuu pääosin Vatialan palveluihin, jotka sijaitsevat alle 1 km etäisyydellä. Maanomistus Jaettava tontti Muutettava tontti on yksityinen. Kunta omistaa viereisen puistoalueen. Ympäristön häiriötekijät

Kangasalantien melu ulottuu selvityksen mukaan häiritsevänä noin 30 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella on vireillä Vatialan osayleiskaavan laatiminen, jonka avulla pyritään ohjaamaan alueen maankäytön kehittämistä. Yleiskaavaluonnoksessa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Tontti rajoittuu pohjoisessa Kangasalantiehen. Kaukajärven ranta on merkitty virkistysalueeksi, jonka kautta kulkee ekologinen yhteys.

Jaettava tontti Alueella on voimassa asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty yhdeksi omakotirakennuspaikaksi. Tontin rakennusoikeus on 400 k-m² ja sallittu kerrosluku ½I. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, Kangasalan Vesi -liikelaitos) Viranomaiset (Pirkanmaan ELY-keskus) Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos oli nähtävillä 11.9. 10.10.2013. Se lähetettiin kirjeitse lähinaapureille ja siitä pyydettiin osallisten viranomaisten lausunnot. Rakennusvalvonta 18.9.2013 Rakennusvalvonta puoltaa muutosta ja pyytää ottamaan huomioon seuraavat seikat: Liikennemelumerkintä lisättävä, mahdollisen meluesteen toteuttamisvastuu Pohjoisosan ajoyhteydet tonteille tulisi muodostaa asemakaavan mukaisina katuina, ei rasitejärjestelyin Omakotitalojen kolmikerroksisuutta tulisi vielä harkita Alueelle suunniteltu tontti 5 tulisi poistaa ja lisätä väljyyttä muilla tonteilla Ranta-alueet tulisi merkitä istutettavaksi vyöhykkeeksi ja niille tulisi mahdollistaa yleinen kulku (ulkoilureitti) Tekstilisäykset: autopaikkamääräys, vähimmäisetäisyydet rajasta, laiturien sijoittaminen, saunojen katosten enimmäiskoko

Ympäristönsuojelu 18.10.2013 Ei huomautettavaa. Yhdyskuntatekniikka 21.10.2013 Korttelin itäreunassa oleva polku uimarannalle tulee säilyttää. Kangasalan Vesi liikelaitos 22.10.2013 Alue ei kuulu Kangasalan Vesi liikelaitoksen puhtaan veden jakelun tai jätevesiviemäröinnin toiminta-alueeseen. Alueen liittäminen verkostoon edellyttää verkoston täydennysrakentamista. Alueen liittämistä Tampereen Veden vesihuoltoverkostoon tiedustellaan Tampereen vedeltä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 11.10.2013 Asemakaava-alue sisältyy vireillä olevan Vatialan osayleiskaavan alueeseen. Alueelta on tehty liito-oravaselvitys, jonka mukaan suunnittelualueen poikki kulkee yksi lajin merkittävimmistä kulkuyhteyksistä. Tämän ekologisen yhteyden säilyttämiseksi kaavan ranta-alueelle tulee merkitä riittävän leveä, puustoisena säilytettävä alueen osa. Kaavamuutosalueen melutilannetta on selvitetty v. 2012 Liikenneviraston teettämässä meluselvityksessä, josta kaavaselostukseen on liitetty alueen yöaikaista melua kuvaava kartta. Liikenneviraston meluselvityksen päiväajan keskiäänitasoa kuvaavan kartan mukaan asuinrakennukset sijoittuvat alueelle, jossa meluarvot ylittävät valtioneuvoston suositukset. ELY-keskuksen mielestä on tarpeen lisätä kaavaan melun leviämistä rajoittavat määräykset. Asemakaava-alueelle esitetään kaavaluonnoksessa kahta liittymää maantieltä 339. Tonteille tulee järjestää kulku vain yhden, kaava-alueen länsipäässä sijaitsevan liittymän kautta. Tampereen kaupunki 30.10.2013 Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa Tampereen puoleinen alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Taajamarakenne on Tampereen puolella toteutunut samanlaisena pientalovaltaisena asutuksena kuin kaavaluonnoksessa Kangasalan puolelle esitetään. Korttelialue rajittuu kuntarajaan ilman välivyöhykettä vallitsevan suunnittelukäytännön mukaisesti. Tampereen kaupungilla ei ole huomautettavaa valmisteluaineistosta. Eeva-Liisa ja Kaarlo Moilanen, Hamari Rno 10:5, 20.9.2013 Ovat tyytyväisiä kaavaan oman kiinteistönsä osalta. Muutoin tuovat esiin seuraavaa: Sähköpylväät haittaavat liikkumista osoitetulla tieyhteydellä. Mitoitus tulisi selvittää ennen kaavan jatkovalmistelua. Kaavan myötä alueelle saadaan vesihuolto. Toivottavaa on, ettei saunaa ole tarpeen liittää viemäriverkkoon ennen kuin päärakennuksen rakentaminen käynnistyy. Vesipostille on kuitenkin tarve. Karttaan on piirretty laituri väärälle puolelle rajaa. Kommenttien vaikutus suunnitelmaan Kaukajärven rannan puustoinen rinne on merkitetty suojeltavaksi alueeksi, jossa tulee säilyttää liito-oravalle suotuisa elinympäristö. Kerroslukumerkintä on muutettu siten, että ylärinteen puolelta rakennukset voivat olla enintään kaksikerroksisia. Alueelle on lisätty melumerkintä.

Kulkujärjestelyjä on muutettu siten, että alueelle sallitaan vain yksi liittymä Kangasalantielle ELY-keskuksen määräittelemästä paikasta. Korttelin sisäinen liikenne järjestetään yhteisen paikoituskorttelin kautta. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 24.6. 25.7.2014. Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja muistutukset: Tampereen kaupunki 30.6.2014 Taajamarakenne on toteutunut Tampereen puolella samanlaisena pientaloasutuksena kuin asemakaavaluonnos Kangasalan puolella esittää. Korttelialue rajoittuu kunnanrajaan ilman välivyöhykettä vallitsevan suunnittelukäytännön mukaisesti. Asemakaavaa ei ole oleellisesti muutettu luonnosvaiheen jälkeen, eikä Tampereen kaupungilla ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Rakennusvalvonta 8.9.2014 Rakennusvalvonta puoltaa muutosta ja osa luonnosvaiheen kommenteista on otettu jo huomioon. Lisäksi pyydetään huomioimaan seuraavat seikat: -ranta-alueelle tulisi mahdollistaa yleinen kulku esim. ulkoilureittinä -rakennuspaikalla kaksi voisi talousrakennuksen rakennusalan yhdistää asuinrakennuksen rakennusalaan rakennuspaikan yksi mukaisesti, jolloin saataisiin tilaa paremmin talousrakennuksen sijoittamiseen - asemakaavassa ei ole mitenkään määritelty julkisivumateriaaleja, katon väriä, kattokulmaa tai mahdollisen harjan suuntaa. Kun rakennuspaikat sijaitsevat niin näkyvällä paikalla ja kattomaailma on ainakin Kangasalantien puolelta katsottuna hallitseva julkisivu, joitain määräyksiä voisi asemakaavassa antaa yhtenäisyyden aikaansaamiseksi. Tekninen lautakunta 12.8.2014 Ei huomautettavaa. Kangasalan Vesi liikelaitos 15.8.2014 Alue ei kuulu Kangasalan Vesi liikelaitoksen puhtaan veden jakelun tai jätevesiviemäröinnin toiminta-alueeseen. Alueen liittäminen verkostoon edellyttää verkoston täydennysrakentamista. Alueen liittämistä Tampereen Veden vesihuoltoverkostoon tiedustellaan Tampereen Vedeltä. Aki Hyrkkönen 14.7.2014 Tampereen kaupungin puoleisen naapuritontin maanomistaja vaatii, että tontille 900/6 merkitty rakennusala siirretään vähintään neljän metrin etäisyydelle rajasta tai tontille tulevan rakennuksen ulkoseinä määrätään rakennettavaksi siten, ettei se aiheuta varaa paloturvallisuudelle mikäli valittajan tontille rakennetaan uudisrakennus neljän metrin etäisyydelle rajasta. Kunnan perusteltu vastine muistutukseen: Voimassa olevan kaavan mukaan Tampereen puolen naapuritontin rakennusala on noin 12 metrin etäisyydellä rajasta. Maanomistajalla on tavoitteena muuttaa kaavaa siten, että tontin täydennysrakentaminen on mahdollista neljän metrin päähän rajasta. Tontti on kooltaan ja sijainniltaan täydennysrakentamiseen sovelias. Palomääräysten vuoksi rakennusalat pyritään yleensä sijoittamaan vähintään kahdeksan metrin päähän toisistaan, mikäli tonttien koko ja rakentamisen tapa antavat myöten. Yleinen menettely on jättää aina naapuria vasten neljän metrin etäisyys. Kangasalan puolen kapealla tontilla rakennusala on kaavaehdotuksessa itäpuolella metrin päässä naapurin rajasta, länsipuolella kahden metrin päässä. Rakennusalan

rajan siirtäminen kauemmaksi on perusteltua naapurin tontin kehittämisen, kuntarajan, mutta myös oman tontin käytön kannalta. Neljän metrin rakentamaton vyöhyke mahdollistaa rakentamisen ja kulkemisen ajoneuvolla tontin rannan puoleiseen osaan. Muistutus voidaan ottaa huomioon. Rakennusvalvonnan esitys tontin 2 talousrakennuksen rakennusalan yhdistämisestä päärakennuksen rakennusalaan voidaan ottaa huomioon. Kattomaiseman yhtenäisyys jätetään rakennusvalvonnan ohjausvastuulle rakennuslupavaiheessa. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi ollut tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on omakotitontin jakaminen useiksi omakotitonteiksi ja uudisrakentamisen sovittaminen alueen ympäristön luonteeseen. Kangasalantien meluhaittoja pyritään vähentämään. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös 25.6.2013 Luonnos nähtävillä 11.9. 10.10.2013 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 28.1.2014 Asemakaavaehdotus nähtävillä 24.6. 25.7.2014 Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa 16.9.2014 > kh >valt 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava mitoitetaan kuudelle uudisrakennukselle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisen koko ja sijoitus määritellään alueen rakentamisen tapaan soveltuviksi. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alue merkitään omakotitalojen korttelialueeksi. Kerrosluvuksi merkitään ½II. Kiinteistö jaetaan kuudeksi tontiksi, joiden pinta-alat ovat n. 600m² - 1700m 2. Tonteille merkitään rakennusoikeudeksi asuinrakennuksille n. 200 kerrosneliömetriä ja talousrakennuksille 40 kerrosneliömetriä. Lisäksi viidelle tontille on osoitettu erillisen saunan rakennusala rannan tuntumasta.

Tonttien piha-alueet sijoittuvat alarinteeseen talojen suojaan, missä melutasot ovat alhaiset. Tonteille osoitetaan yksi yhteinen liittymä Kangasalantieltä korttelin länsireunasta. Tonteille kuljetaan yhteisen paikoituskorttelin kautta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin jakaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja parantaa palveluiden järjestämismahdollisuuksia. Tontin rakentaminen vastaa jaettuna lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja rakeisuutta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakennukset sijoittuvat vanhalle piha-alueelle, jonka arvokkaimmat puut on merkitty säilytettäviksi. Liito-oravan elinpiirin kannalta tärkeä kulkuyhteys rantapuustossa on merkitty säilytettäväksi. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon. Hulevesien aiheuttamia ongelmia tulee vähentää tonttikohtaisella imeytyksellä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Valmiiseen ympäristöön lähelle palveluita muodostuvan rakennuspaikan asukkaiden päivittäinen elinpiiri on tehokas. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia.

5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräysten avulla pyritään sovittamaan uudisrakentaminen olevaan ympäristöön. Kaavalla määrätään mm. käyttötarkoitus, kerrosluku, julkisivumateriaali ja kattomuoto. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva uudisrakennuksista. Uutta tonttia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Kunnalla ei ole alueella sadevesiverkostoa. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa hankkeen toteutuksesta. Rakentaminen ei edellytä kunnallistekniikan tai kadunrakentamista. Talonrakentaminen on mahdollista käynnistää v. 2014. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan ja liikenteeseen. KANGASALA 16.9.2014 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen