1 TEKIJA 1 Pentti Seppänen

OUTOKUMPU OY Mining Services/ P SS 27 /- 7 1989 1 TUNNUKSET 1 Ka/MS/1./89/P. Seppänen I RUOSTESUON Mgskiisupitoisen jätteen vaikutus OKP: n kovettuvaan täyttöön LOPPURAPORTTI 1 TEKIJA 1 Pentti Seppänen I -- - - HAKUSANAT Kaivostäyttö ; Kovettuva täyttö ; Magneettikiisu ; Ruostesuo YHTEENVETO Tavoite ja työmenetelmat Tulokset Tavoite oli selvittää, miten Ruostesuon malmin magneettikiisupitoinen jäte vaikuttaa 0KP:n kaivoksen kovettuvan taytteen ominaisuuksiin. Ruostesuon malmin suunniteltu osuus 0KP:n rikastamon syötösta on noin 15 %. Kirja1 1 isuus ei antanut se1 v2a vastausta, joten asiaa se1 v i - tettiin tutkimalla VTT:n mineraalitekniikan laboratorion koeajon jätteitä (OKP-tyyppi, Ruostesuo-tyyppi ja seos 85 % / 15 %) seka malmia mineralogisesti ja raekokojakauman kannalta Geoanalyyttisessa laboratoriossa, VTT:11a tehtyjä puristuslujuuskappaleita Tampereen TKK:n rakennusgeologian 1 aboratoriossa puristus1 ujuuksien ja reaktiotul osten suhteen. Tuloksena todettiin, että magneetti ki isu menee jauhatuksessa niin hienoksi, että tayttöjatteeseen sitä jaa vain vähän. Mitään merkittäviä eroja puristuslujuuksissa tai reaktio-. muutoksissa ei havaittu. Toimenpideehdotukset I SIVULUKU LIZTTEET JAKELU 2 5 KTT, OKP I

Outokumpu Oy Mining Services Loppuraportti Pentti Seppanen/SS 27.7.1989 1 (2) RUOSTESUON Mg-KIISUPITOISEN JÄTTEEN VAIKUTUS 0KP:N KOVETTWAAN TÄYTTOON Työsop. OKP/P.Lappalainen 26.9.1988 Tavoite : Tavoitteena oli selvittää, miten Ruostesuon malmin mangeettikiisupitoinen jäte vaikuttaa 0KP:n kaivoksen kovettuvan täytteen ominaisuuksiin. Suunniteltu Ruostesuon malmin osuus 0KP:n rikastamon syötösta oli n. 15 %. Tehtävän toteutus ja tulokset Koska kirjallisuudesta ei löytynyt selviä koetuloksia magneettikiisun vaikutuksesta sementtistabiloidussa hydraulisessa jatetaytteessa, suunniteltiin koesarja VTT:n mineraalitekniikan laboratorion Ruostesuon malmin koeajossa saaduille jatteille. Koeajosta saatiin kolmenlaista jätettä: 0KP:n malmin jäte Ruostesuon malmin j ate OKP + Ruostesuo malmit suhteessa 85 % / 15 % jäte Malmia ja saatuja jätteitä tutkittiin mineralogisesti Geoanalyyttisessa laboratoriossa. Raportissa (liite 1) todetaan, että magneettikiisu jauhautuu niin hienoksi, että sitä joutuu tayttöjatteeseen vain muutamia prosentteja, joten sen vaikutuksenkin täytyy olla vähäinen. VTT:lla tehtiin puristuslujuuskoekappaleet 0KP:n hydraulisen täyttöprosessin mukaisesti 0KP:n malmin jatteesta, Ruostesuon malmin jatteesta ja edellisten seoksesta 85 % / 15 %. (Raportti liite 2). Koekappaleiden puristuslujuudet testattiin Tampereen TKK:n rakennusgeologian laboratoriossa. Myös mahdollisia Mg-kiisun aiheuttamia reaktiotuote-eroja tarkkailtiin röntgendifraktioanalysoinnilla. (Raportti liite 3) Puristuslujuudet olivat kaikilla jätteilla hy~ia, ja hajonnat vähäisiä. Myöskään röntgendifraktioanalyysien mukaan runkoaineen laadulla taytteen lujuuteen ei ollut vaikutusta. Näin ollen väliraportin 19.12.1988 johtopäätös, että Ruostesuon malmin jatteella ei ole mitään merkittävää eikä edes havaittavaa vaikutusta 0KP:n kovettuvan taytön ominaisuuksiin, näyttää pitävän paikkansa.

Liitteet: 1. Ruostesuon malmista syntyvän vaahdotusjatteen magneettikiisupitoisuus ja magneettikiisun kiderakenne, 24.1.1989 Geoanalyyttinen laboratorio 2. Ruostesuon magneettikiisun vaikutus Pyhasalmen kaivoksen kovettuvaan kaivostaytteeseen, 3.2.1989 VTT, Mineraalitekniikan laboratorio 3. Pyhasalmen kiisupitoisen kaivostaytön lujuuden maaritys, 29.5.1989 TTKK. 4. Väliraportti 19.12.1988/KTT 5. Työsuunnitelmia

E Hanninen 24. 1. 1989 RAPORTTI LIITE 1 075/Ruostesuo/EH/1989 RUOSTESUON MALMISTA SYNTWAN VAAHDOTUSJATTEEN MAGNEETTIKIISU- PI TOI SUUS JA MAGNEETTI KI 1 SUN KI DERAKENNE Esko Hanni nen Geoanal yyttinen laboratorio HKz&l Veikko Palosaari Lbboratoriopaallikkö JAKELU KTT/P Seppänen (2) GAL/E Hanninen, arkisto

RAPORTT 1 075/Ruos tesuo/eh/ 1989 E. Hänninen Johdanto Menetelmät Jätteen mineraalit ' Magneettikiisun kiderakenne

E. Hänninen JOHDANTO KTT:n Pentti Seppäsen toimesta esitettiin pyyntö tutkia Ruostesuon malmin käsittelyssä syntyvän vaahdotusjätteen magneettikiisupitoisuutta ja kiderakennetta. Osa Ruostesuon vaahdotusjätteestä joutuu aikanaan Pyhäsalmen kaivostäytteeksi ja runsaana esiintyvän maqneettikiisun pelätään heikentävän kaivostäytteen lujuus- ym. ominaisuuksia. Tutkimus tehtiin kahdesta jstenäytteestä, jotka olivat syntyneet VTTtllä Ruostesuon malmilla suoritetuissa vaahdotuskokeissa. Malmia edustavan yleisnäytteen vaahdotusjätteestä (OKRU-jäte) tehtiin seula-analyysit, kemialliset analyysit, mineraalilaskelmat sekä XRD-tutkimus. Magneettikiisun kiderakennetta tutkittiin hyvin magneettikiisurikkaan, jonkin verran poikkeuksellisen malmityypin vaahdotusjätteen näytteestä (OKP/FEK-jäte). Näytteistä analysoitiin AAS:llä Cu, Zn, Pb ja Fe sekä Lecolla S. AAS-analyysit tehtiin luotettavien mineraalilaskelmien saamiseksi typpihappo-, bromimetanoli- ja suolahappoliuotuksista. Yleisesti tunnettuahan on, että eri sulfidit liukenevat eri tavoin' ko. liuotuksissa- Typpihappoon liukenevat kaikki kyseessä olevat sulfidit, bromirnetanoliin muut sulfidit, paitsi pyriitti (n. 7 % pyriitistä liukenee standardiliuotusajassa) ja suolahappoon liukenee ko. sulfideista totaalisesti vain rnaqneettikiisu ja oksideista maqnetiitti. XRD:llä tutkittiin näytteiden mineraalikoostumusta ja magneettikiisun kiderakennetta. Mineraalipitoisuuksien laskentakaavat ovat seuraavat: CUK ZNS = 1.72*Zn HN03 PBH = FEK = 1.67*(Fe -.304*CUK-.08*ZNS-.07*.467*SK) BM FEM = 1.38*(Fe HC 1 -. 60*FEK) Laskuissa käytetyt arvioidut mineraalien kemialliset koostumukset ovat seuraavat: Kuparikiisu (CUK) : Cu 34.6 %? Fe 30.4 %, S 34.9 % Sinkkivälke (ZNS) : Zn 58.0 %, Fe 8-0 %, S 33.0 % Lyijvhohde (PBH) : Pb 86.6 7.9 S 13.4 % Maqneettikiisu (FEK) : Fe 60.0 %, S 40.0 % Pyriitti (SK) : Fe 46.7 %, S 53.3 % Maaneti itti (FEM) : Fe 72.5 %

RAPORTTI 075/Ruostesuo/EH/1989 E. Hanninen 5534506 JaTTEEN MINERAALIT Yleisnäytteen päämineraaleina ovat XRD:n mukaan pyriitti, baryytti, magnetiitti, silikaatit ja vähaisemmassa määrin magneettikiisu (liite 2). Sama on todettu myös mikroskooppisossa tutkimuksessa. Kemiallisista koostumuksista (liite 1, taulukko 1) lasketut mineraalikoostumukset ovat liitteen 1 taulukossa 2. Jäte on suhteellisen magneettikiisuköyhä, magneettikiisua on vain n. 5 7.. Pyriittipitoisuus on n. 17 % ja magaetiittipitoisuus n. 13 %. Jätteen karkeimmissa seulafraktiossa, jotka lähinnä joutuvat kaivostaytteeseen, on magneettikiisupitoisuus vain muutama %. MAGNEETTIKI ISUIY KIDERAKENNE Magneettikiisu näyttäisi XRD:n mukaan olevan kiderakenteeltaan pääasiassa monokliinista (liite 3).

TAULUKKO 1. KEHIALL ISET AHALYYSIT 1 i I CU l Zn i ptr F e / l ; t FR&LTIO / %SS&-Z 1 I i /! HNO3 HCl fih 1 HN03 HCl EH 1 HHOI HC1 El! HH03 K! El! 1 1 1 I 1 i 1 TAULUKKO 2. HINERAALIPITOISUUDET (p-x)

- \ R 1maoQ m*maoo Q3QQQ QQQQQ. + mpmaoq QQQQQ ~ Q Q Q Q o & b ó o Q Q Q Q Q

1 Sarnple: okrufek/hidas File: OKRUF-RD 16-JAN-89 10126 x103

LIITE 2 Tausta ------- RUOSTESUON MAGNEETTIKIISUN VAIKUTUS PYHÄSALMEN KAIVOKSEN KOVETTWAAN KAIVOSTÄYTTEESEEN VTT:n mineraalitekniikan laboratoriossa tehtiin syksyllä 1989 Ruostesuon malmiesiintyman rikastusteknillinen tutkimustyö sekä laboratorio- että koetehdas mittakaavassa. Tämän työn yhteydessä tehtiin myös selvitys mahdollisuudesta käyttää tästä vaahdotusprosessista tulevaa jätettä kovettu- Van kaivostäytteen raaka-aineena. Tässä selosteessa kuvataan lyhyesti jälkimmäiseen aihepiiriin kuuluvien testausnäytteiden llsyntyperääw sekä niillä suoritettujen varsinaisten kovettumistestivalanteiden tekoa,joka tapahtui myös alussa mainitussa VTT/MIN :ssa. Koetehdasmittakaavaisessa koeajossa käsiteltiin erikseen kolmea eri syötemateriaalia,joista tässä käytetään seuraavia lyhenteitä: Materiaali Lyhenne 1) Pyhasalmen malmia = OKP 2) Ruostesuon malmia = OKRU 3) Pyhäsalmen ja Ruostesuon seosmalmia suhteessa 85%/15% - OKP-OKRU Kaikista mainituista materiaaleista otettiin vaahdotusjätenäytteet ( CuR,ZnR ja FeS2-rik. oli poistettu ),joista -30 um raeluokka poistettiin märkäseulonnalla (seulonta pyr- ki matkimaan normaali prosessissa tapahtuvaa sykloniluokitusta).

Kaikista vaahdotusjatteista sellaisenaan,seka niistä seulomalla saaduista + 30 um tuotteista,tehtiin seula-analyysit ottaen talteen eri seulafraktiot kemiallista analyysia varten. ( Seula-analyysit liitteina ) Kemialliseen analyysiin GAL:oon lähetetyt seulafraktiot olivat seuraavat: vaahdotusjatteista +250;250/180;180/90;90/45;45/20 ja-20 um vaahdotusjatteiden +30 um osasta +250;250/180;180/90;90/45 ja 45/30 Koevalanteiden valmistus... Markaseulonnalla tuotetuista +30 um raeluokan testausnayt- teistä, jotka edustivat käytännön vaahdotusprosessista saatavasta jatteesta sykloniluokituksella saatua alitetta, tehtiin varsinaisia testivalanteita KTT:sta saadun ohjeen mukaisesti seuraavasti (ohje liitteenä): 1 Masuunikuonaa + Ca(OH)2 seostettiin 11.25% valanteen kiintoaineen maarasta(=180 kg/l m3 jatetta=n.1600 kg jätettä ) Masuunikuonan ja Ca(OH)2:n seososuudet olivat 95/5 ja ne sekotettiin keskenaan kuivana jo ennen vaahdotusjatteeseen sekottamista. 2 Em.seos lietettiin vesilietteeksi, jossa oli noin 65 p-%/ 35 p-% kiintoaineen ja veden osuudet.saatua vesilietta sekatettiin noin 5 min. astiassa,josta se kaadettiin edelleen valumuotteihin.

3 Valumuotteina käytettiin tyhjiä maitopurkkeja,joiden pohjat oli rei'itetty veden poisvalumisen mahdollistamiseksi.reititetyn pohjan paalle,purkin sisälle, oli asetet- tu helposti vettä lapaiseva suodinpaperi estamaan kiinto- aineen poisvaluminen purkista. 4 Valumuottina käytetyn purkin sisamitat(b x 1 = 7cm x 7cm) huomioiden pyrittiin kovettuneen kakun paksuudeksi saa- maan 8cm ohjeen mukaan( korkeus = 1 cm enemmän kuin leveys Taman perusteella voitiin laskea yhteen koevalanteeseen tarvittava seospanos ja sitä vastaava lietemaara,mika helpotti purkkeihin valamista.tama tehtiin maarittelemalla suodinkakkunaytteen tilavuusyksikköa vastaava kuivapaino. Tiheysmaaritys antoi OKP-OKRU jatteelle = 2,84g/cm3. Muidenkin jätteiden tiheydet olivat hyvin samanlaiset. Samalla voitiin tarkistaa kuutiopainot eri jatetyypeille, ja todettiin niiden olevan maaritystarkkuuden puitteissa keskenään samat = 1600 g/l = 1600 kg/m3. Koevalanteiden suunniteltua lukumaaraa ei saatu toteutumaan, prosessijatteen oletettua pienemmän lietetiheyden takia.tama aiheutti sen etteivät otettujen lietenaytteiden kiintoaine sisällöt olleetkaan oletetun suuruisia. Suunnitellut ja toteutuneet koevalanteiden maarat olivat seuraavat: Materiaali Suunniteltu Toteutunut OKP 10 kpl 4 kpl omu 10 " 3 " OKP-OKRU 20 II 16 "

Valanteet sijoitettiin vaakasuoralle lattialle muovisen maitopurkkilaatikon toimiessa kehikkona,jonka päälle asetettiin muovikelmu estämään veden haihtuminen.laatikon pohja oli ritilämäisesti avoin,joten veden pois valuminen oli mahdollinen. Kolmen vrk:n ikäisenä osa valanteista toimitettiin toimeksiantajalle P.Seppäselle KTT:oon,ja muutamia viikkoja myöhemmin loput mineralogista tutkimusta varten GAL:oon. Outokummussa 3.2.1989 VTT / MIN :n puolesta Väinö Hintikka Jakelu: Outokumpu Oy KTT Pentti Seppänen II II VTT II GAL Pertti Hautala Esko Hänninen MIN Pekka Mörsky Väinö Hintikka

Ruostesuon koeajoon liittyviä seula-analyysejä Seula Lapaisyprosentit um... OKP OKRU OKP-OKRU OKP(1 OKRU OKP-OKRU +30 +30 +30 90 68,O 62,8 41,3 teh- 42,O 35,3 (1 Materiaalin vähyyden vuoksi ei otettu seula-analyysi naytetta,vaan saastettiin kaikki koevalanteisiin.

OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen toimisto Pentti Seppänen/RST 11.11.1988 Neuvottelu VTT:llä 10.11.1988 Läsnä DI Väinö Hintikka, VTT DI Pentti Seppänen, KTT Koekuut ioiden teko Tutustuttiin Ruostesuon koeajon tilanteeseen ja keskusteltiin rikastusjätteillä tehtävistä kokeista. VTT on ottanut jatkokokeita varten Ruostesuon ja 0KP:n malmien koeajoista seuraavat rikastusjätenäytteet : A) 0KP:n normaalimalmiajo n. 20 kg B) 0KP:n malmi + Ruostesuon malmiajo n. '100 kg C) Ruostesuon malmiajo, n. 20 kg Otetut näytteet jaetaan kahtia 30 pm märkäseulonnalla. Karkemmasta fraktiosta tehdään 0KP:n kovettuvan täytön reseptillä koekuutiot. Märkään jätteeseen lisätään tarvittaessa vettä siten, että kiintoainepitoisuus on noin 65 p-% (eli lietetiheys n. 1,8). Tähän lietteeseen lisätään sideaineeksi 95 osaa masuunikuonaa ja aktivaattoriksi n. 5 osaa Ca(OH)2. &suunikuona-iäte suhde tulee olla 180 kg kuonaa / 1 m' jätettb (= n. 1 600 kg). Koska jätteiden A, B ja C koostumus on erilainen, on kuutiopainot syytä tarkastaa. Samalla voidaan tehdä myös jätteen raekokojakaumaanalyysi. Jateliete-masuunikuona-kalkki-seosta sekoitetaanhuolellisesti ja riittävästi (n. 5 min). Jos ph. ~vrkii laskemaan alle 11.5 lisataan Ca(OH),. Liete kaadetaan (tai pumpataan sekoituksen käydessä) koekuutiomuotteihin siten, ettei kiintoaine ehdi laskeutua. Muoteiksi käyvät maitopurkit, joiden pohja on reititetty ja varustettu suotopaperilla.

xuhunkin muottiin yritetään saada lietettä saman verran ja laskeutuneen osan korkeuden tulee olla n= 10 mm suurempi kuin leveyden. Purkit on säilytettävä mieluummin pakkauslaatikossaan (seinämien pullistumisen estämiseksi) ja pystyasennossa, että lietekerroksen yläpinta tulee suoraan kulmaan pituussuuntaan nähden. Valukappaleiden säilytyslämpötila on n. 18'-20'C. Valun jälkeen ylimääräisen vedeq on paastava no-- peasti valumaan pois pohjasuotimen ja reikien kautta. Koekuutioiden kuivuminen on estettävä peittamällä_ näytelaatikot muovikelmulla. Koekuutioita ei saa häiritsevästi siirrellä valun jälkeen n. 3 vuorokauteen. ~oekuutioita tehdään vähintään : - jätteestä A 10 kpl - jätteestä B 20 - jätteestä C 10 w Koekuutioista voidaan lähettää jatkotutkimuksiin 4-6 vrk:n ikäisinä : - ~AL:iin 2 kpl A:ta 2kpl B:tä 2 kpl C:tä - TTKK:hon 8 kpl A: ta 18 kpl B:ta 8 kpl C:tä Sovittiin, että V. Hintikka hankkii muotit, noin 50 kpl ja säilytyslaatikot, 2 kpl. P. ~eppänen toimittaa VTT:lle masuunikuonajauheen. JAKELU VTT/VäinÖ Hintikka KTT/Tauno Manunen, Pentti Seppänen

LIITE 3 0 2 TAMPEREEN TEKN 1 LLI NEN KORKEAKOULU Rakennusgeologian laboratorio PYHASALMEN KI ISUP 1 TOISEN KAI VOSTAYTON LUJUUDEN MAARITYS Tehtdvil: Outokumpu Oy:n/ Pentti Seppänen toimesta toimitettiin kalvostäyttökoekappalei ta puristuslujuuden maitrittamista varten. Koekappaleet sai lytett i in 95% suht.kost. Lujuudct maiiritcttiin 7 vrk:n, 28 vrk:n ja 90 vrk:n jrlkeen. Lisaksi tutkittiin röntgendiffrktioanalyysin avulla mahdoll isten lujuutta alentavien mineraa 1 ien muodostumista. Tulokset: Puri stusl ujuudet M N / ~ ~ OK& 0 Näyte OKP OKP t(fek) 7 vrk 3,O MN/RI~ 2.1 M N / ~ ~ 28 vrk ----- 3,4 90 vrk 3,05 3,8 Niytteissa lujuuksien hajonta 01 i pieni ja kuten tuloksista havaitaan runkoaineksen laadun vai htelul la ei nliden koekappaleisen perusteella ole merkitysta. Samaan johtopaatökseen tult i in myös röntgendiff rdkt iobnalyysin perusteel 1 a. Hervanta 29.5.1989 'P& - \ Pertti Nieminen, TkT

OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen toimisto VALIRAPORTTI LIITE 4 Pentti Seppänen/IU 19.12.1988 l(2) 499/88 T U T K I M U S JA K E H I T Y S PROJEKTI RUOBTEBUON MQ-KIIBUPITOIBEN JATTEEN VAIKUTUB 0KP:n KOVETTUVAAN TAYTTOON Laskentapaikka 486039 TILAUS OKP/P. Lappalainen, 26.9.1988 TYÖN SUUNNITTELU PSS/KTT, vk. 43 ja 45 TILANNE VIIKOLLA 49 1. Mineralogiset tutkimukset GAL 2. Ruostesuon malmin koeajon jätteen selvitykset, VTT ja GAL 3. Koekuutioiden testaus, Tampereen TKK 4. Kirjallisuus + raportointi (lausunto) PSS 1 GAL 2 VTT 3 TTKK - Tehdään seulotuista jatefraktioista Mg-kiisumaaritykset ainakin OKP+Ruostesuo- seoksesta. - Selvitetään mahdollisuuksien mukaan Mg-kiisun laatua (oksidoitumisherkkyytta). - Muu mineraloginen havainto tai kayttaytymisero esim. S-kiisuun nähden. Kokeet ovat vasta alussa, mutta tullevat tehdyiksi viikolla 50 suurimmaksi osaksi. - VTT otti näytteet OKP+FeS-koeajon jätteesta, 0KP:n ajon jätteesta ja 0KRU:n ajon jatteesta - Jätteistä selottiin -32 p rakeet pois ja karkeasta osasta tehtiin kovettumiskoekuutiot. 25.11.1988. - VTT seuloi jätteet normaalifraktioihin GALin tutkimuksia varten. - tekee koekuutioista OKP, OKP+FeK ja OKRV puristuskokeet 10 vrk, 30 vrk ja 90 vrk:n kuluttua - vertaa puristuslujuuksia - seuraa mahdollisesti tapahtuvia korroosiomuutoksia

OUTOKUMPU OY ~aivosteknillinen toimisto VÄLIRAPORTTI Pentti Seppanen/IU 19.12.1988 l(2) 499/88 4 PSS Puristuslujuudet : 10 vrk 30 vrk 90 vrk - OKP-normaali - OKP+FeK (seossyöte) 5.1 II - OKRU (Mg-pitoinen) 5.1 II Kiri allisuusosa - Varsinaista kirjallisuushakua (atk:lla) ei ole tehty - Suoranaista selvitystä magneettikiisun vaikutuksista kovettuvasa täytössä ei ole löytynyt toistaiseksi. - Magneettikiisututkimukset ovat kohdistuneet lähinnä kovettumisreaktioihin, jotka tapahtuvat magneettikiisun hapettuessa veden lasnaollessa. ~oistaiseksi ei ole löytynyt mitään kovettumista ehkäisevää tai merkittävästi huonontavaa vaikutusta, vaikka täyttöjätteessä magneettikiisua olisikin. Magneettikiisun osalta on isoja eroja sen hapettumisaktiivisuudessa ja myös muissa ominaisuuksissa riippuen mm. S/Fe-suhteesta. Alustavat havainnot osoittavat, että magneettikiisu jauhautuu jätteen hienoon paahan ja syklonoinnin ylitteeseen siitä menee valtaosa, joten mitään radikaalia muutosta Ruostesuon magneettikiisu ei 0KP:n täyttöjätteessä voi tehdä. Suunniteltu ja käynnissä oleva selvitys varmaankin antaa riittävän varmuuden tästä asiasta.

Geoanalyyttinen laboratorio 26.10.1988 Aihe : Läsnä : Tavoite: RUOSTESUON MALMIN Mg-PITOISEN JATTEEN VAIKUTUS 0KP:N KOVETTWAAN TAYTTOON Veikko Palosaari, Pertti Hautala, Esko Hänninen GAL Väinö Hintikka VTT Pentti Seppänen KTT Koeohjelman laatiminen 1. Selvitettiin taustoja ja tavoitteita 2. Sovittiin Malmiselvitys : 2.1 V.Hintikka toimittaa kahdesta edustavasta 2-tyyppimalminaytteesta (Ruostesuo) myllyn syötetta n. 1 kg:n pussin GAL:iin. 2.2 GAL selvittää naytteesta Mg-pitoisuuden Mg-laadun mahdollisuuksien mukaan Jateselvitys Syklonoidaan naytteet: 1. 0KP:n malmin rik. jatteestä 2. 0KP:n + Ruostesuon malmin rikastusjatteesta 6:l Naytteesta 1. 10 kg ja 2. n. 100 kg tehdään kovettamiskokeita varten testikappalevalut, jotka lähetetään TTKK:lle testattaviksi ja vastaavat erät myös GAL:iin. Materiaaleista seula-analyysit ja kuivaamattomat naytteet GAL:iin

OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen toimisto Pentti Seppänen/RST MAONEETTIKIISUN (RUOSTESUO) VAIKUTUS OKPtIU KOVETTWAAN TÄYTTÖÖM Neuvottelu VTT:llä 10.11.1988 Läsnä DI Väinö Hintikka, VTT DI Pentti Seppänen, KTT Koekuutioiden teko Tutustuttiin Ruostesuon koeajon tilanteeseen ja keskusteltiin rikastusjätteillä tehtävistä kokeista. VTT on ottanut jatkokokeita varten Ruostesuon ja 0KP:n malmien koeajoista seuraavat rikastusjätenäytteet : A) OKP: n nonnaalimalmiajo n. 20 kg B) 0KP:n malmi + Ruostesuon malmiajo n. 100 kg C) Ruostesuon malmiajo. n. 20 kg Otetut näytteet jaetaan kahtia 30 pm märkäseulonnalla. Karkemmasta fraktiosta tehdään 0KP:n kovettuvan täytön reseptillä koekuutiot. Märkään jätteeseen lisätaän tarvittaessa vettä siten, että kiintoainepitoisuus on noin 65 p-% (eli lietetiheys n. 1,8). Tähän lietteeseen lisätään sideaineeksi 95 osaa masuunikuonaa ja aktivaattoriksi n. 5 osaa Ca(OH)2. Masyunikuona-jäte suhde tulee olla 180 kg kuonaa / 1 m jätettä (= n. 1 600 kg). Koska jätteiden A, B ja C koostumus on erilainen, on kuutiopainot syytä tarkastaa. Samalla voidaan tehdä myös jätteen raekokojakaumaanalyysi. Jäteliete-masuunikuona-kalkki-seosta sekoitetaan huolellisesti ja riittävästi (n. 5 min). Jos ph pyrkii laskemaan alle 11,5 lisätään Ca(OH)2. Liete kaadetaan (tai pumpataan sekoituksen käydessä) koekuutiomuotteihin siten, ettei kiintoaine ehdi laskeutua. Muoteiksi käyvät maitopurkit, joiden pohja on reilitetty ja varustettu suotopaperilla.

Kuhunkin muottiin yritetään saada lietettä saman verran ja laskeutuneen osan korkeuden tulee olla n. 10 mm suurempi kuin leveyden. Purkit on säilytettävä mieluummin pakkauslaatikossaan (seinämien pullistumisen estämiseksi) ja pystyasennossa, että lietekerroksen yläpinta tulee suoraan kulmaan pituussuuntaan nähden. Valukappaleiden säilytyslämpötila on n. 18"-20 C. Valun jälkeen ylimääräisen veden on päästävä nopeasti valumaan pois pohjasuotimen ja reikien kautta. Koekuutioiden kuivuminen on estettävä peittämällä näytelaatikot muovikelmulla. Koekuutioita ei saa häiritsevästi siirrellä valun jälkeen n. 3 vuorokauteen. Koekuutioita tehdään vähintään : - jätteestä A 10 kpl -. jätteestä B 20 - jätteestä C 10 Koekuutioista voidaan lähettää jatkotutkimuksiin 4-6 vrk:n ikaisinä : - GAL:iin 2 kpl A:ta 2 kpl B:tä 2 kpl C:tä - TTKK:hon 8 kpl A:ta 18 kpl B:tä 8kpl C:tä Sovittiin, että V. Hintikka hankkii muotit, noin 50 kpl ja säilytyslaatikot, 2 kpl. P. Seppänen toimittaa VTT:lle masuunikuonajauheen. JAKELU VTT/VäinÖ Hintikka KTT/Tauno Manunen, Pentti Seppänen

TTKK MAGNEETTIKIISUN VAIKUTUS 0KP:N KOVETTWAAN T~YTTEESEEN Kolme eri seosta (näytteitä) kovetettu: 1. 0KP:n normaali (S-kiisu), 3 kpl 2. OKP + FeS OKP + RU seos, 16 kpl 3. RU (Mg-kiisu) 1 kpl Tehtävä: 1. Verrata puristuslujuuksia 2. Seurata puristuksen jälkeen korroosiomuutoksia 1.1 Alkuluuj udet Loppuluujuudet (syntyykö lujuutta myöhemmin särkeviä systeemejä)