Puolustusvaliokunnan lausunto 4/2010 vp Puolustusministeriölle JOHDANTO Vireilletulo Puolustusministeriö on 18 päivänä marraskuuta 2009 toimittanut puolustusvaliokunnalle selvityksen "Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) täytäntöönpano ja toimivuus" (MINS 1/2010 vp). Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina kansliapäällikkö Kari Rimpi, lainsäädäntöjohtaja Seppo Kipinoinen ja vanhempi osastoesiupseeri Petteri Tervonen, puolustusministeriö eversti, koulutuspäällikkö Pertti Laatikainen, Pääesikunta toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) toiminnanjohtaja Janne Kosonen, Suomen Reserviupseeriliitto toiminnanjohtaja Olli Nyberg, Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry pääsihteeri Lotta Mertsalmi, Naisten valmiusliitto ry PUOLUSTUSMINISTERIÖN SELVITYS Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva laki astui voimaan 1.1.2008. Puolustusvaliokunnan lakiehdotuksesta tekemässä mietinnössä (PuVM 3/2006 vp) valiokunta edellytti, että puolustusministeriö antaa vuoden 2009 aikana selvityksen valiokunnalle lain täytäntöönpanosta ja toimivuudesta. Puolustusministeriö toimitti selvityksen valiokunnalle 9.11.2009. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Perustuen ministeriön selvitykseen ja valiokunnan kuulemiin asiantuntijoihin valiokunta toteaa, että laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on osoittautunut tarpeelliseksi ja myös varsin toimivaksi. Kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ei tuonut esiin, että varsinaisiin säännösmuutoksiin olisi tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustushallinnon antama normiohjeistus vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä on tulkinnoiltaan yhtenevä eri puolilla maata. Valiokunta pitää lisäksi välttämättömänä, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen alan keskeiset toimijat - puolustushallinto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja reserviläisjärjestöt - käyvät keskenään säännöllistä vuoropuhelua ja pyrkivät yhdessä hakemaan toiminnallisesti järkeviä ratkaisuja esille tulleiden haasteiden voittamisessa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rooli ja toiminnan resursointi Saadun selvityksen mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooliin julkisoikeudellisena yhdistyksenä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä,
joskin yhdistyksen julkisoikeudellisen aseman ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimikentän lisääntyneen sääntelyn nähtiin myös byrokratisoivan toimintaa. Asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että käytännön tasolla kohdatut ongelmat eivät kuitenkaan ole olleet ylipääsemättömiä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan sujuvuudesta kertoo myös se, että MPK:lla oli vuonna 2009 yhteensä 62 000 koulutusvuorokautta, missä oli 15 % kasvua vuoteen 2008 verrattuna. Kasvu kohdistui erityisesti puolustusvoimien tilaamaan sotilaalliseen koulutukseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ohjaus ja valvonta on keskitetty puolustusministeriölle, jonka kanssa yhdistys tekee vuosittain tulossopimuksen. Pääesikunnan tehtävänä on vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvien sotilaallisten tehtävien johto sekä muun toiminnan ohjaus, tukeminen ja valvonta. Puolustusvoimien ja MPK:n kumppanuussopimus on tarkistettu vuoden 2009 lopulla. Sopimusta seurataan kumppanuussopimuksen seurantaryhmässä, joka kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen yhteensä noin 3 miljoonan euron budjetti muodostuu noin kahden miljoonan euron valtionapuosuudesta sekä puolustusvoimien noin miljoonan euron tilauskannasta. Puolustusvoimien MPK:lta tilaaman sotilaallisen koulutuksen kautta koulutetaan vuonna 2010 noin 10 000 henkilöä. Valiokunta pitää tärkeänä, että MPK:n toiminnan rahoitustaso säilyy myös jatkossa nykyisenlaisena, ja että kehittämisvaiheessa olevan järjestelmän rahoituksesta huolehditaan. Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä, että puolustusministeriön tulee hallinnonalan sisäisin toimenpitein varmistaa riittävä resursointi MPK:n toiminnalle, jotta eduskunta ei joudu vuodesta toiseen budjetin käsittelyn yhteydessä lisäämään MPK:n rahoitusta. Valtionavun ja puolustusvoimien maksaman osuuden tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan olla samassa suhteessa kuin tilattava koulutus (2/3 ja 1/3). MPK:n puolelta tuotiin esiin, että käytännön toiminnan kannalta on haasteellista noudattaa yhdistyksen toiminnan rahoituksesta (11 ) annettuja määräyksiä. Valtionavun käyttökielto puolustusvoimien tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on ollut merkittävä hallinnollinen haaste rinnakkaisbudjetoinnin vuoksi. Valiokunta arvioi, että nykyinen järjestely on tietystä hallinnollisesta raskaudestaan huolimatta kuitenkin yhdistyksen toiminnan ja erityisesti sen rahoituspohjan kannalta toimivin ratkaisu. Neuvottelukuntien rooli vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä Vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittamista, ohjaamista ja kehittämistä varten puolustusministeriön apuna ja sen yhteydessä toimii valtakunnallinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta. Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä asiantuntijoita sekä asettaa alueellisia tai toimialakohtaisia neuvottelukuntia. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin tyytyväisyys siitä intensiteetistä, jolla valtakunnallinen neuvottelukunta on aloittanut toimintansa. Valiokunta pitää tärkeänä, että keskeisiä vapaaehtoisen maanpuolustuksen alalla toimivia järjestöjä kuullaan neuvottelukunnan toiminnassa. Valiokunta rohkaisee myös järjestökenttää ottamaan itse yhteyttä neuvottelukuntaan itselleen tärkeinä pitämistään kysymyksistä. Valtakunnallinen neuvottelukunta on asettanut toimikaudekseen neljä alueellista neuvottelukuntaa sekä lisäksi kaksi toimialakohtaista
neuvottelukuntaa ilma- ja merivoimiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alueellisten neuvottelukuntien työskentely on käynnistynyt eri tahtiin. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että valtakunnallinen neuvottelukunta ohjaa alueellisten ja toimialakohtaisten neuvottelukuntien toimintaa. Alueellisten neuvottelukuntien työssä tulee ottaa huomioon erilaiset maakunnalliset tarpeet ja paikallisten toimijoiden näkemykset. Naisten osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen Lain tavoitteena on ollut parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Naisten valmiusliiton mukaan kokemukset lain täytäntöönpanosta ja toimivuudesta ovat pääosin myönteisiä. Naisten osallistumismahdollisuudet vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ovat selvästi parantuneet lain voimaantulon myötä. MPK:n tarjoaman siviilikoulutuksen jatkaminen nähtiin ehdottoman välttämättömäksi ja tarpeelliseksi asiaksi, josta koko yhteiskunta hyötyisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MPK:n koko koulutustarjonnasta siviilikoulutuksen osuus on noin kolmannes. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä osuus säilyy myös jatkossa yhtä suurena. Valiokunnan mielestä MPK:n roolia valtakunnallisena varautumiskouluttajana tulee vahvistaa YETT-strategian päivityksen yhteydessä. Puolustusministeriö on muun muassa neuvottelukuntien nimittämispäätöksillään pyrkinyt parantamaan naisten osallistumista päätöksentekoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös MPK on huomioinut naisten osallistumisen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön lain edellyttämällä tavalla, ja vuoden 2010 aikana naisten osallistumista tullaan edelleen kehittämään. Valiokunta toteaa, että vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia on noin 5 000, joten naisten osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön tulee lisääntymään myös tätä kautta. Sotilaallinen ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 todetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, että sitä kehitetään palvelemaan yhä paremmin puolustusvoimien kokonaissuorituskykyä muun muassa puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kouluttamisessa ja ylläpidossa. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen avulla lisätään operatiivisten ja tärkeimpien alueellisten joukkojen suorituskykyä sekä puolustusvoimien kykyä tukea muita viranomaisia. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tuotetaan myös kokonaismaanpuolustuksen edellyttämää osaamista ja valmiutta. Puolustusministeriön selvityksessä todetaan vastaavasti, että puolustusvoimien joukkotuotannon painopiste on ollut sijoitetun reservin suorituskyvyn kehittämisessä. Painopiste säilyy selvityksen mukaan samana myös jatkossa. Puolustusvoimien MPK:lta tilaamat kurssit pyritään turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 mukaisesti kohdentamaan pitkälti maakuntajoukkojen ja muiden operatiivisten joukkojen kouluttamiseen. Puolustusvoimilta saadun selvityksen mukaan tilattavassa koulutuksessa vuosille 2011-2015 pyritään entistä paremmin ottamaan huomioon sijoittamattoman reservin osaamisen kehittäminen sijoituskelpoisuuden parantamiseksi. Valiokunta pitää tätä oikeana päämääränä.
Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 17 :n mukaan puolustusvoimat voi antaa sotilaallista koulutusta vapaaehtoisille 18 vuotta täyttäneille henkilöille järjestämällä harjoituksia tai hankkimalla palveluja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä siten kuin siitä erikseen sovitaan. MPK on hankkinut omille kouluttajilleen oikeuden kouluttaa puolustusvoimien tilaisuuksissa. Tällaisen kouluttajaoikeuden omaavia henkilöitä on yli 800, joista ampumakouluttajia on 80 henkeä. Puolustusvaliokunnan mietinnössä koskien lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta yksi keskeisiä tavoitteita oli selventää lakiehdotukseen sisältyviä lukuisia ja osin epäselviä käsitteitä sotilaallisesta ja sitä tukevasta koulutuksesta. Puolustusvaliokunta päätyi esittämään käsitteiden rajaamista kahteen kokonaisuuteen. Valiokunta määritteli termin "sotilaallinen koulutus" seuraavasti: puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuva sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittäminen sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten (2 ).Toinen keskeinen määritelmä oli "sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus", joka tarkoitti muuta MPK:n ja eri järjestöjen organisoimaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Valiokunta korostaa, että MPK on käytännössä ainoa taho, joka voi tarjota mahdollisuuden sotilaalliseen koulutukseen suurelle osalle alueellisiin joukkoihin sijoitetuista reserviläisistä ja koko sijoituskelpoiselle reserville. Sijoittamattoman reservin ja yli 60-vuotiaiden osallistumismahdollisuudet vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan pyritään turvaamaan sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen kautta. Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn aikana tavoitteena ei ollut - eikä siihen ole mitään yhteiskuntapoliittista tarvettakaan - rajoittaa saati kieltää puolustusvoimien aseilla (erityisesti rynnnäkkökivääreillä) toteutettavien tavanomaisten ampumatilaisuuksien järjestämistä. Näissä tilaisuuksissa kyse ei ole lain tarkoittamassa mielessä sotilaallisten taitojen saati joukon yhteistoiminnan kehittämisestä, eikä se siten kuulu sotilaallisen koulutuksen tai sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen määritelmään. Kysymys on lähinnä reserviläisille ja puolustusvoimien toimintaan tutustuville henkilöille järjestettävistä ampumakilpailuista tai muista ampumatapahtumista. Valiokunnan näkemyksen mukaan tällaisia tilaisuuksia puolustusvoimat voi edelleen järjestää voimavarojensa rajoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusministeriö selvittää yhdessä Pääesikunnan kanssa - reserviläisjärjestöt myöhemmässä vaiheessa keskusteluun mukaan kytkien - mahdollisuudet reserviläisille suunnatun puolustusvoimien aseilla tapahtuvan ampumatoiminnan laajentamiseen esimerkiksi maanpuolustuspiireittäin siten, että puolustusvoimat perisi reserviläisiltä ampumatoiminnan järjestämisen kustannukset kuten esimerkiksi rynnäkkökiväärien patruunakustannuksen. Tällainen järjestely voisi valiokunnan mielestä osaltaan vastata reserviläiskentän toiveeseen päästä ampumaan puolustusvoimien käsiaseilla nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Valiokunta huomauttaa, että itsestään selvää on, että puolustusvoimien aseilla tapahtuvassa ampumatoiminnassa tulee aina noudattaa kaikkia varomääräyksiä ja että ne tapahtuvat puolustusvoimien palveluksessa
olevan ammattisotilaan valvonnassa vastuukysymysten takia. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että tapahtumiin osallistuvat henkilöt hankkivat itselleen asianmukaisen vakuutusturvan. Sitoumusjärjestelmä ja virka-aputehtävät Puolustusvoimiin ja MPK:hon on luotu vapaaehtoisia koskeva sitoumusjärjestelmä. Puolustusvoimat voi käyttää sitoumuksen antaneita vapaaehtoisia maakuntajoukoissa ja sen myötä puolustusvoimien virkaaputehtävissä poliisille tai palo- ja pelastustoimelle. MPK:n toimintaan henkilö voi sitoutua koulutustehtävään tai koulutus- ja tukiyksikköön. Sitoumuksen MPK:n tehtäviin on antanut noin 1 700 henkeä. Saadun selvityksen mukaan sitoumuksen sisältöä on kahden vuoden aikana kertyneiden kokemusten perusteella muutettu siten, että sitoumuksessa ei enää kysytä halukkuutta virka-aputehtäviin. Kyseisen kohdan on käytännössä nähty koskevan lähinnä maakuntajoukkoja ja niihin kuuluvien henkilöiden sitoutumista puolustusvoimien antamaan virka-aputehtävään, jolloin sitoumus tehdään suhteessa puolustusvoimiin. Vapaaehtoiseen harjoitustoimintaan tai virka-aputehtävään vaaditaan vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain mukaan työnantajan kirjallinen suostumus. Valiokunnalle esitettiin, että tällaiseen toimintaan osallistuminen tulisi rinnastaa kertausharjoitustoimintaan, jolloin työnantajat on velvoitettu antamaan vapaata. Valiokunta toteaa, että suomalaiset työnantajat suhtautuvat lähtökohtaisesti positiivisesti maanpuolustustyöhön ja sen tukemiseen, joten työnantajalta vaadittava kirjallinen suostumus ei käytännön tasolla asettane vapaaehtoistoiminnalle ylivoimaisia esteitä. Asiantuntijakuulemisissa tuli ilmi, että MPK:n poikkeusolojen tehtäviä ja roolia edelleen kehitettäessä olisi hyvä selvittää edellytykset luoda kansalaisten yhteinen varaamisrekisteri. Näin voitaisiin huomioida nykytilannetta paremmin kaikkien kansalaisten vapaaehtoisesti hankkima kriisiajan koulutus sekä välttää mahdolliset päällekkäiset varaukset eri kriisiajan tehtäviin. Valiokunta toteaa, että mahdollisuuksia tällaisen rekisterin perustamiseen on arvioitava koko valtioneuvoston kesken. Virka-apuosaston johtaminen Maakuntajoukkojen käyttämisestä virka-aputehtävään ei ole kattavia kokemuksia, ja joukkoja on tähän mennessä käytetty kolme kertaa virkaaputehtävissä. Kaikki tehtävät ovat perustuneet ennakkosuunnitteluun ja henkilöstöä ei ole tarvinnut kutsua hälytysluontoisesti tehtävään. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maakuntajoukoille ollaan parhaillaan luomassa suorituskykyä virka-aputehtäviin. Reserviläisjärjestöt ovat esittäneet, että kantahenkilökuntaan kuuluvan johtajan vielä poissa ollessa virka-apuosasto voisi käynnistää toimintansa reserviläisjohtajan johdolla. Perustuslakivaliokunta totesi antamassaan lausunnossa koskien lakiehdotusta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, että ehdotus virka-apuosaston johdon kuulumisesta sotilasvirassa olevalle henkilölle on asianmukainen. Puolustusvaliokunta toteaa, että vapaaehtoisista koostuva joukko ei itsenäisesti päätä virkaaputehtävässä käytettävistä keinoista, vaan päätöksen tekee virka-apua pyytänyt viranomainen, jonka johdossa ja valvonnassa toiminta tapahtuu. Näin ollen on luontevaa, että virka-apuosastoa johtaa kaikissa tapauksissa puolustusvoimien palveluksessa oleva henkilö.
Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä, että maakuntajoukkokonseptin kautta toteutettavat puolustusvoimien virka-aputehtävät saadaan myös hajaasutusalueilla nopeasti käyntiin. Virka-aputehtävissä toimintaa voidaan valiokunnan mielestä nopeuttaa siten, että ennen varsinaisen virkaaputehtävän käynnistämistä virka-apuosaston reserviläisjohtajien johdolla käynnistetään valmistavat toimenpiteet. Puolustusvoimien tulee puolestaan varmistaa, että haja-asutusalueilla sotilasvirassa palveleva henkilö saadaan mahdollisimman nopeasti virka-apuosaston johtotehtävään. Lausunto Lausuntonaan puolustusvaliokunta esittää, että puolustusministeriö ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2010 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Juha Korkeaoja /kesk vpj. Olli Nepponen /kok jäs. Thomas Blomqvist /r Juha Hakola /kok Hanna-Leena Hemming /kok Reijo Kallio /sd Inkeri Kerola /kesk Jaakko Laakso /vas Reijo Laitinen /sd Juha Mieto /kesk Lauri Oinonen /kesk Sari Palm /kd Eero Reijonen /kesk Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Heikki Savola