Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto
Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit Tartuntojen torjunta Välineiden huolto Hygieeniset työtavat Hoitotilojen pintojen puhtaus 4.9.2014 Päivi Aalto 2
Taudinaiheuttajat ihonkäsittelyssä Virukset Hepatiittivirukset (A), B, C, (D) HIV Bakteerit Esim. stafylokokit ja streptokokit Sienet Tartunta voi tapahtua kosketustartuntana esim. kontaminoituneista hoitovälineistä tai hoitajan käsitä tai epäsuorasti pinnoilta 4.9.2014 Päivi Aalto 3
Tartuntariskit Ihon läpäisy Kauneushoitolassa neulan pisto Tatuointi Lävistykset Kuppaus Rikkinäinen iho Limakalvot (silmät, nenä, suu) Asiakkaiden tarttuvat taudit Asiakkaan infektioalttius 4.9.2014 Päivi Aalto 4
Veripalvelun ohje Kuppaus, tatuointi, lävistys, ihopigmentointi, korvien rei itys ja akupunktiohoito estävät verenluovutuksen neljän kuukauden ajaksi. Jos akupunktio on tehty Suomessa kertakäyttöneuloin ja hoidon on tehnyt terveydenhuollon ammattilainen, ei neljän kuukauden varoaikaa tarvita. 4.9.2014 Päivi Aalto 5
Tartuntojen torjunta, välineiden huolto Tartuntojen torjunnan lähtökohtana on huolehtia, että hoitovälineet ja hoitoympäristö eivät aiheuta tartuntariskiä Välineet puhdistetaan, desinfioidaan ja steriloidaan huolellisesti Välineet huolletaan jokaisen asiakkaan jälkeen Välineet puhdistetaan ensin mekaanisesti ja sen jälkeen ne desinfioidaan ja/tai steriloidaan käyttötarkoituksen mukaisesti 4.9.2014 Päivi Aalto 6
Mekaaninen puhdistus Mekaaninen puhdistus Ilman mekaanista puhdistusta desinfiointi ja sterilointi eivät onnistu Lika poistetaan mekaanisesti pesemällä käsin tai koneellisesti Käsinpesussa pestään uurteet huolellisesti esim. harjalla Mikäli väline ei ole suorassa kosketuksessa asiakkaaseen, riittää pelkkä pesu tavallisella pesuaineella Jos välineet ovat kontaminoituneet, ne on desinfioitava myös ennen pesua Pesun jälkeen välineiden kunto tarkastetaan 4.9.2014 Päivi Aalto 7
Desinfiointi 1/2 Välineet ja pinnat, jotka ovat kosketuksessa asiakkaaseen on desinfioitava Desinfiointi vähentää mikrobien määrää, mutta se ei tuhoa niiden itiöitä Desinfiointikohteita ovat mm. Läpäistäessä iho asiakkaan hoidettava ihoalue Hoitajan kädet Hoitotilan tasot ja pinnat Eritteillä kontaminoituneet pinnat Hoidossa käytettävät välineet 4.9.2014 Päivi Aalto 8
Desinfiointi 2/2 Desinfiointi voi olla fysikaalista (lämmön avulla tapahtuvaa) tai kemiallista Kemikaalien käsittelyssä ja käytössä on oltava huolellinen ja noudatettava aineen toimittajan antamia käyttöohjeita Kemiallisen desinfioinnin jälkeen välineet huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti (mikrobit eivät kasva eivätkä lisäänny kuivalla pinnalla) 4.9.2014 Päivi Aalto 9
Desinfiointiaineiden teho Desinfiointiaineiden tehoon vaikuttavat Orgaaninen ja epäorgaaninen kuorma Mikrobityyppi ja määrä Desinfiointiaineen pitoisuus Desinfioitavan kohteen materiaali ja rakenne Lämpötila ph Vaikutusaika Biofilmi 4.9.2014 Päivi Aalto 10
Välineiden sterilointi Sterilointi tuhoaa kaikki mikrobit sekä niiden itiöt Välineiden, jotka läpäisevät ihon tai limakalvon tai ovat suoraan tai välillisesti kosketuksissa rikkoutuneen ihon kanssa on oltava steriilejä Kestokäyttöiset välineet steriloidaan sterilointiin soveltuvalla menetelmällä tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kertakäyttöisiä steriilejä välineitä Steriilit välineet säilytetään sterilointipusseissa tai pakkauksissa omissa varastoissaan/kaapeissaan Steriloidut pakkaukset merkitään viimeisellä käyttöpäivällä 4.9.2014 Päivi Aalto 11
Sterilointilaitteen toiminta Toimintaa seurataan esim. fysikaalisilla, kemiallisilla ja/tai biologisilla indikaattoreilla Fysikaalisia indikaattoreita ovat lämpötilaa ja painetta osoittavat mittarit ja piirturit Kemiallisissa indikaattoreissa tapahtuu värinmuutos (esim. erilaiset sterilointiteipit) ja tulos nähdään heti steriloinnin päätyttyä. Noudatettava valmistajan ohjeita indikaattorin käytöstä. Bioindikaattorit sisältävät bakteeri-itiöitä. Käytössä noudatettava valmistajan ohjeita. Viljelyaika on 2 7 vuorokautta, joten steriloinnin päivittäisessä valvonnassa pitää tukeutua muihin menetelmiin. Vastuu siitä, että sterilointilaite toimii oikein ja sitä myös käytetään ohjeiden mukaisesti, on toiminnanharjoittajalla. Laitetoimittajan on annettava laitteen mukana selkeät käyttö- ja huolto-ohjeet. 4.9.2014 Päivi Aalto 12
Höyrysterilointi 1/2 Höyrysterilointi Autoklaavissa 101 kpa:n ylipaineessa kylläisessä vesihöyryssä Sterilointiaika 15 min. Tehokas menetelmä Soveltuu kaikille kuumennusta kestäville materiaaleille (esim. lasi, metallit ja nesteet, nykyään myös muoveja, jotka kestävät autoklavoinnin) Tavarat pakataan autoklavointia varten pakkauksiin, jotka läpäisevät ilmaa ja vesihöyryä, mutta suojaavat tavaran mikrobitartunnalta varastoinnissa 4.9.2014 Päivi Aalto 13
Höyrysterilointi 2/2 Nykyaikaisissa autoklaaveissa on ohjelmat erilaisia lämpötiloja ja paineolosuhteita kestäville välineille Sterilointiin vaaditaan enemmän aikaa kuin tavanomaisessa autoklavoinnissa Sterilointitulos varmistetaan jokaisen sterilointikerran yhteydessä esim. autoklavointiteipillä 4.9.2014 Päivi Aalto 14
Kuumailmasterilointi Kuumailmasterilointi perustuu lämmön johtumiseen ja ilman kiertoon kuumailmakaapissa Kuivan lämmön sterilointikyky on huonompi kuin kuuman vesihöyryn, joten sterilointiaika on pitempi ja lämpötila korkeampi kuin höyrysteriloinnissa 160 o C:ssa 2 tuntia 170 o C:ssa 1 tunti 180 o C:ssa 30 minuuttia Sterilointitulos varmistetaan jokaisen sterilointikerran yhteydessä esim. kuumailmateippi-indikaattorilla 4.9.2014 Päivi Aalto 15
Hygieeniset työtavat 1/2 Huolehditaan käsihygieniasta ja että jokaisella hoitokerralla on käytössä puhtaat aineet ja hoitovälineet Työvaatteet vaihdetaan päivittäin ja heti kun ne ovat likaantuneet Käsihygienia Käsien pesu Suojakäsineet kosketaan verta, eritteitä, asiakkaan limakalvoa tai rikkinäistä ihoa 4.9.2014 Päivi Aalto 16
Hygieeniset työtavat 2/2 Kynsien hoito kynsien alla paljon mikrobeja pitkät kynnet voivat vahingoittaa asiakkaan ihoa tai rikkoa suojakäsineet Sormukset, rannekorut ja kellot Kädet desinfioidaan ennen asiakkaan hoitamista, hoidon jälkeen sekä ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen Toimenpiteissä, joissa läpäistään iho, desinfioidaan myös asiakkaan käsiteltävä ihoalue 4.9.2014 Päivi Aalto 17
Hoitotilojen pinnat Bakteerit ja virukset voivat säilyä elinkelpoisina kuivalla elottomalla pinnalla jopa kuukausia Siivouksessa edetään puhtaimmista pinnoista likaisiin pintoihin päin Kuiva tai nihkeä pyyhintä poistaa pinnoilta pölyä ja siihen sitoutuneita mikrobeja Yleensä tavalliset puhdistusaineet riittävät Hoitotasot, kosketuspinnat ja infektoituneet pinnat desinfioidaan. Kosketuspinta tarkoittaa pintaa johon hoitaja tai asiakas helposti koskettaa kädellään Veriset pinnat, esim. kuppauksessa, pestään ja desinfioidaan jokaisen asiakkaan jälkeen Siivousvälineet pidetään puhtaina 4.9.2014 Päivi Aalto 18
Kiitos! 4.9.2014 Päivi Aalto 19