Sukunimi / Efternamn Kaikki etunimet / Samtliga förnamn Henkilötunnus / Personbeteckning Puhelinnumero / Telefonnummer Valintatoimiston merkintöjä / Urvalsbyråns anteckningar VVS A (B) Sähköpostiosoite / E-postadress Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet Humanistiska fakulteten Hakukohteiden latvia ja liettua sekä puola, tšekki ja eteläslaavi valintakoe Yleiset suoritusohjeet 26.5.2015 Urvalsprov för ansökningsobjekten lettiska och litauiska samt polska, tjeckiska och sydslaviska Allmänna instruktioner Tarkista sivunumeroiden avulla, että olet saanut kaikki sivut. Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi niille varattuihin tiloihin. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Kirjoita kukin vastaus sille varattuun tilaan. Vastauksen on mahduttava kokonaisuudessaan sille varattuun tilaan. Arvostelija jättää huomioimatta merkinnät, joita ei ole tehty vastaukselle varattuun tilaan. Kun olet vastannut tehtäviin, järjestä sivut sivunumeroiden mukaiseen järjestykseen ja palauta kaikki sivut salin etuosassa olevalle valvojalle. Palauta kaikki sivut myös siinä tapauksessa, ettet vastannut joihinkin tehtäviin. Todista henkilöllisyytesi sivuja palauttaessasi. Ruutupaperiarkille voit luonnostella vastauksia ja tehdä muita muistiinpanoja. Älä kirjoita ruutupaperiarkille varsinaisia vastauksia. Vie ruutupaperiarkki mukanasi tai jätä se koesalissa olevaan paperinkeräyslaatikkoon. Kontrollera med hjälp av sidnumren att du har fått alla sidor. Fyll i dina person- och kontaktuppgifter i fälten avsedda för detta. Om du inte har en finsk personbeteckning, fyll istället i ditt födelsedatum. Skriv varje svar inom utrymmet avsett för detta. Svaret måste rymmas i sin helhet i det avsedda utrymmet. Bedömaren ignorerar anteckningar som inte ligger inom utrymmet som är avsett för svaret. När du besvarat uppgifterna, ska du ordna sidorna enligt sidnummer och lämna in alla sidor till övervakaren framme i salen. Lämna in alla sidor även om du lämnat någon uppgift obesvarad. Då du lämnar in provsidorna ska du legitimera dig. På det rutiga pappret kan du skriva utkast till svar och göra andra anteckningar. Skriv inte de slutliga svaren på det rutiga pappret. Ta med dig det rutiga pappret eller lämna det i pappersinsamlingslådan som finns i salen. Sivu/Sida 1/13
Arvostelu Kokeen maksimipistemäärä on 100. Osat 1 ja 2 arvostellaan pistein 0 30, osa 3 pistein 0 40. Voit tulla valituksi vain jos saat kokeesta vähintään 50 pistettä. Tehtävien arvostelussa väärä vastaus ja vastaamatta jättäminen katsotaan samanarvoisiksi. Jos kirjoitat vaihtoehtoja, arvostelu tapahtuu huonoimman vaihtoehdon mukaisesti. Vastaa suomeksi tai ruotsiksi. Muun kielen käyttö johtaa ko. vastauksen hylkäämiseen (0 pistettä). Bedömning Provets maximala poängantal är 100. Del 1 och 2 bedöms med 0 30 poäng, del 3 med 0 40 poäng. För att kunna bli antagen måste du erhålla minst 50 poäng för provet. Vid bedömningen av uppgifterna betraktas fel svar och uteblivet svar som likvärdiga. Skriver du alternativ, sker bedömningen enligt det sämsta alternativet. Svara på finska eller på svenska. Användningen av ett annat språk leder till att svaret underkänns (0 poäng). Sivu/Sida 2/13
Sukunimi / Efternamn Kaikki etunimet / Samtliga förnamn Henkilötunnus / Personbeteckning Valintatoimiston merkintöjä / Urvalsbyråns anteckningar VVS B (B) Osa 1 (30 pistettä) Del 1 (30 poäng) Määrittele tai selitä lyhyesti seuraavat termit (2 pistettä / termi) Definiera eller förklara kort följande termer (2 poäng / term) 1. affrikaatta 1. affrikat 2. diglossia 2. diglossi 3. allofoni 3. allofon 4. analyyttinen kieli 4. analytiskt språk Sivu/Sida 3/13
5. deminutiivi 5. diminutiv 6. hyperonyymi 6. hyperonym 7. idiolekti 7. idiolekt 8. kardinaalivokaali 8. kardinalvokal 9. kreoli 9. kreol 10. lekseemi 10. lexem Sivu/Sida 4/13
11. prefiksi 11. prefix 12. sandhi-ilmiö 12. sandhifenomen 13. sanavartalo 13. ordstam 14. sisarkieli 14. systerspråk 15. substraatti 15. substrat Sivu/Sida 5/13
Osa 2 (30 pistettä) Jos pyrit latvia ja liettua -hakukohteeseen, kirjoita essee seuraavasta aiheesta: Baltian maiden itsenäisyyden palauttaminen Jos pyrit puola, tšekki ja eteläslaavi -hakukohteeseen, kirjoita essee seuraavasta aiheesta: Tšekkoslovakia toisen maailmansodan jälkeen Del 2 (30 poäng) Om du söker till ansökningsobjektet lettiska och litauiska, skriv en essä om följande tema: Återupprättandet av självständigheten i de baltiska länderna Om du söker till ansökningsobjektet polska, tjeckiska och sydslaviska, skriv en essä om följande tema: Tjeckoslovakien efter det andra världskriget Sivu/Sida 6/13
Sivu/Sida 7/13
Sivu/Sida 8/13
Osa 3 (40 pistettä) Merkkien selityksiä: - vokaalikirjaimen päällä oleva tarkoittaa pitkää vokaalia - vokaalikirjaimen alla oleva tarkoittaa, että vokaali on nasaalivokaali - æ tarkoittaa vokaalia, joka on suomen ä- vokaalin ja ruotsin här-sanassa esiintyvän vokaalin kaltainen vokaali - š tarkoittaa konsonanttia, kuten suomen sanassa šakki ja (suomen)ruotsin sanassa sjö - c tarkoittaa konsonanttia, joka vastaa konsonanttiyhtymää ts (esim. suomen tsaari, ruotsin tsar) - č tarkoittaa konsonanttia, joka vastaa suomen konsonanttiyhtymää tš (esim. tšekki) ja (suomen)ruotsin konsonanttiyhtymää tj (esim. tjeckiska) Tehtävä 3.1 (15 pistettä) Eräässä kielessä on mm. seuraavat eri taivutusluokkiin kuuluvat verbit. Taulukossa on esitetty verbien preesenstaivutus. Del 3 (40 poäng) Förklaringar till tecknen: - Tecknet ovanför en vokalbokstav betyder en lång vokal - Tecknet under en vokalbokstav betyder att vokalen är en nasalvokal - æ betyder en vokal som är liknar ä-vokalen i finskan och vokalen i det svenska ordet här - š betyder en konsonant som finns i början av det finska ordet šakki och det (finlands)svenska ordet sjö - c betyder en konsonant som motsvarar konsonantförbindelsen ts (t.ex. i finska tsaari, svenska tsar) - č betyder en konsonant som motsvarar konsonantförbindelsen tš i finskan (t.ex. tšekki) och konsonantförbindelsen tj i (finlands)svenskan (t.ex. tjeckiska) Uppgift 3.1 (15 poäng) I ett språk finns det bl.a. följande verb som hör till olika böjningsklasser. I tabellen ges verbens presensböjning. kantaa bära tietää veta nähdä se infinitiivi næstī znātī vīdǣtī infinitivum yks. 1. p. næsǫ znājǫ vīdžǫ 1. p. sg. yks. 2. p. næsæšī znājæšī vīdīšī 2. p. sg. yks. 3. p. næsætu znājætu vīdītu 3. p. sg. mon. 1. p. næsæmu znājæmu vīdīmu 1. p. pl. mon. 2. p. næsætæ znājætæ vīdītæ 2. p. pl. mon. 3. p. næsǫ tu znājǫ tu vīdą tu 3. p. pl. (a) Verbi čūtī kuulla taipuu samalla tavalla kuin yksi taulukossa esitetyistä verbeistä. Mikä on sen yksikön 3. persoonan muoto? (a) Verbet čūtī höra böjs på samma sätt som ett av verben i tabellen. Vilken är verbets form i 3:e person singular? (b) Millä perusteella oikea verbimuoto on esittämäsi? (b) På vilka grunder är den rätta formen den som du givit? Sivu/Sida 9/13
Sivu/Sida 10/13
Tehtävä 3.2 (12,5 pistettä) Samassa kielessä on tapahtunut aiemmin mm. seuraavia muutoksia: Uppgift 3.2 (12,5 poäng) Samma språk har tidigare genomgått bl.a. följande ändringar: kuulla, infinitiivi kæutæi > čūtī höra, infinitiv puhua, infinitiivi slauītæi > slovītī tala, infinitiv (sinä) puhut slauīhī > slovīšī (du) talar sana, yks. nominatiivi slauas > slovo ord, nominativ sg. huhu, yks. nominatiivi slauhus > slūhu rykte, nominativ sg. kuunnella, infinitiivi slauhǣtæi > slaušǣtæi > slūšātī lyssna, infinitiv suudella, infinitiivi kailauātī > cǣlovātī kyssa, infinitiv (minä) suutelen kailauiam > cǣlūjǫ (jag) kysser (sinä) suutelet kailauiæhī > cǣlūjæšī (du) kysser laulaa, infinitiivi paitæi > pǣtī sjunga, infinitiv (sinä) laulat paiæhī > pojæšī (du) sjunger (a) Mikä on säännönmukainen muoto merkitykselle (minä) puhun, kun lähtömuoto on slauiam? (a) Vilken är den regelbundna formen för betydelsen (jag) talar när ursprungsformen är slauiam? (b) Anna kolme sääntöä, joiden mukaan erityyppisiä äänteenmuutoksia on tapahtunut. Jotta muutosta voi pitää säännönmukaisena, sen on esiinnyttävä listassa vähintään kaksi kertaa. (b) Ge tre regler som beskriver olika ljudändringar. För att en förändring kan anses regelbunden måste den förekomma på listan minst två gånger. 1. 2. 3. Sivu/Sida 11/13
Tehtävä 3.3 (12,5 pistettä) Myöhemmin kielessä on tapahtunut mm. seuraavia muutoksia: Uppgift 3.3 (12,5 poäng) Senare har det skett bl.a. följande förändringar i språket: kyynärpää, yks. nominatiivi lokuti > lokot armbåge, nominativ sg. kyynärpää, mon. nominatiivi lokutī > lokti armbåge, nominativ pl. prepositio + uni, yks. akkusatiivi sg. vu sunu > v son preposition + sömn, ackusativ prepositio + uni, mon. akkusatiivi pl. vu sunū > vo sny preposition + sömn, ackusativ koira, yks. nominatiivi pisu > pes hund, nominativ sg. koira, yks. genetiivi pisā > psa hund, genitiv sg. ikkuna, yks. nominatiivi okuno > okno fönster, nominativ sg. ikkuna, mon. genetiivi okunu > okon fönster, genitiv pl. päivä, yks. nominatiivi dini > den dag, nominativ sg. päivä, mon. nominatiivi dinī > dni dag, nominativ pl. neitsyt, yks. nominatiivi dǣvā > deva jungfru, nominativ sg. neitsyt, mon. genetiivi dǣvu > dev jungfru, genitiv pl. tyttö, yks. nominatiivi dǣvukā > devka flicka, nominativ sg. tyttö, mon. genetiivi dǣvuku > devok flicka, genitiv pl. pikkutyttö, yks. nominatiivi dǣvučikā > devočka småflicka, nominativ sg. (a) Voidaan havaita, että ī > i, ū > y, ǣ > e ja ā > a. Minkä sääntöjen mukaan sanoissa on tapahtunut muita vokaalimuutoksia? (a) Man kan se att ī > i, ū > y, ǣ > e och ā > a. Enligt vilka regler har andra vokalförändringar skett i orden? Sivu/Sida 12/13
(b) Anna devočka-sanan historiallisesti säännönmukainen monikon genetiivin muoto. (b) Ge den historiskt regelbundna formen av genitiv plural för ordet devočka. Sivu/Sida 13/13