1(5) VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2016/1350 7.4.2016 1. Yleistä Neuvosto antoi 3.6.2003 direktiivin 2003/48/EY säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta, jäljempänä säästödirektiivi. Jäsenvaltioiden oli sen 17 artiklan 1 kohdan ja 2 i kohdan mukaan sovellettava direktiivin noudattamisen edellyttämiä säännöksiä 1.1.2005 alkaen (tosiasiallisesti 1.7.2005 alkaen) muun muassa edellytyksin, että Andorra, Liechtenstein, Monaco, San Marino ja Sveitsi soveltavat samasta päivästä direktiivin toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä EY:n kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. EY teki 15.11.2004 Andorran, 7.12.2004 Liechtensteinin, Monacon ja San Marinon sekä 26.10.2004 Sveitsin kanssa sopimukset säästödirektiivissä säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä. Maat sitoutuivat pidättämään korkotulosta lähdeveron, jakamaan sen tuoton tosiasiallisen edunsaajan asuinjäsenvaltion kanssa EY:n sisällä sovellettavan 25/75 (veronpidättäjävaltio/edunsaajan asuinjäsenvaltio) jaon mukaan, luomaan menettelyn, jolla edunsaaja voi vapaaehtoisesti tiedot antamalla välttää lähdeveron, ja vaihtamaan pyydettäessä tietoja eräissä tapauksissa. Sopimuksiin sisältyy neuvotteluvelvoite, joka koskee sopimuksen toimivuuden tutkimista ja toimivuuden parantamista tarvittaessa ja kansainvälisen kehityksen arviointia. EYjäsenvaltiot vastaavat kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. EU-Sveitsi-sopimus vapauttaa Sveitsistä jäsenvaltioon tai jäsenvaltiosta Sveitsiin maksetun koron, osingon ja rojaltin lähdeverosta, jos emoyhtiö on omistanut vähintään kaksi vuotta välittömästi vähintään 25 prosenttia tytäryhtiön pääomasta. Valtioneuvosto antoi 17.10.2001 eduskunnalle kirjelmän U 70/2001 vp ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (säästöjen korkojen muodossa tuottamien tulojen tosiasiallisen vähimmäisverotuksen varmistamisesta yhteisössä). Valtiovarainministeriö antoi 3.2.2005 U-jatkokirjelmän (VM2005-00074) eli ilmoituksen tiettyjen säästödirektiivin toteuttamiseen liittyvien sopimusasioiden loppuun saattamisesta, jossa sopimusten sisältö selostettiin. Suomessa sopimukset implementoitiin lisäämällä (laki 1282/2003) rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 3 :ään uusi 7 momentti. Sen mukaan lähdeveroa ei kanneta säästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvasta korosta, joka maksetaan EU-jäsenvaltiossa asuvalle, direktiivin 2 artiklassa tarkoitetulle tosiasialliselle edunsaajalle. Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) 4 :ään lisättiin (laki 1283/2003) uusi 3 momentti, jonka mukaan veronhyvitys voi säästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvan koron osalta ylittää Suomessa suoritettavan veron määrän. Muutoin implementointi toteutettiin hallinnollisia toimenpitein. 2. Säästödirektiivissä säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehtyjen sopimusten muuttaminen Komissio antoi 17.6.2011 suosituksen valtuutukseksi aloittaa Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin kanssa neuvottelut edellä mainittujen sopimusten muuttamisesta. Valtiovarainministeriö antoi eduskunnalle suosituksen perusteella 5/6.7.2011 E-kirjelmän VM2011-00526. Neuvosto pääsi 14.5.2013 yhteisymmärrykseen neuvottelumandaatista ja totesi päätelmissään, että neuvotteluissa olisi otettava huomioon kansainvälisellä tasolla sovitut pyrkimykset edistää automaattista tietojenvaihtoa kansainvälisenä standardimenettelynä. Viimeinen muutos säästödirektiiviin tehtiin 24.3.2014 annetulla neuvoston direktiivillä 2014/48/EU säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin 2003/48/EY muuttamisesta. Koska säästödirektiivi sittemmin kumottiin, tätä viimeistä muutosta ei jäsenvaltioissa implementoitu. Eurooppa-neuvosto pyysi 21.3.2014 pitämässään kokouksessa neuvostoa virallisesti hyväksymään säästödirektiivin muutosdirektiivin ja totesi päätelmissään, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) silloin kehitteillä ollut globaali standardi (Common Reporting Standard, CRS) on se automaattisen tietojenvaihdon menetelmä, jota EU tulee soveltamaan alueellaan. Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa varmistamaan, ja että kun hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (2011/16/EU), jäljempänä virka-apudirektiivi, muutos hyväksytään vuoden 2014 loppuun mennessä, EU-lainsäädäntö kaikilta osin vastaa uutta globaalistandardia. Neuvosto antoi 9.12.2014 direktiivin 2014/107/EU virka-apudirektiivin muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla. Muutoksella EU:ssa otettiin vuoden 2016 alussa käyttöön jäsenvaltiossa asuvien henkilöiden tai yksiköiden toisessa jäsenvaltiossa olevissa
finanssilaitoksissa pitämiä finanssitilejä koskeva (CRS-pohjainen) automaattinen tietojenvaihto, joka pitkälti korvasi säästödirektiiviin perustuneen tietojenvaihdon. Komissio antoi 18.3.2015 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi säästödirektiivin kumoamisesta (COM(2015) 129 final). Valtioneuvosto antoi 7.5.2015 eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän (U1/2015 vp) ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen). Neuvosto antoi sitten 10.11.2015 direktiivin 2015/2060 säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta pääosin vuoden 2016 alusta alkaen. Neuvosto on vuonna 2015 päättänyt säästödirektiivissä säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehtyjen sopimusten muuttamisesta pöytäkirjoilla useilla niiden tekemistä ja allekirjoittamista koskevilla ehdotuksilla ja päätöksillä. Neuvotteluja sopimuksista on käyty keväästä 2015 alkaen. Lopulliset päätökset siitä, että kunkin maan kanssa tehdään sopimus, neuvosto on tehnyt seuraavasti: Liechtestein ja Sveitsi 8.12.2015 (EU) 2015/2453 ja (EU) 2015/2400, San Marino 21.4.2016 (EU) 2016/828, Andorra 20.9.2016 (EU) 2016/1751 ja Monaco 11.10.2016 (EU) 2016/1830. Muutospöytäkirjat ovat pitkälti samansisältöiset. Artikla 1 muuttaa sopimuksen nimen, korvaa Andorran osalta 1 19 artiklan, Liechtensteinin, Monacon ja San Marinon osalta 1 21 artiklan ja Sveitsin osalta 1 22 artiklan, sekä sisältää nykyiset liitteet korvaavat I III liitteet. Artikla 2 sisältää voimaantulo- ja soveltamismääräykset ja 3 artikla kielimääräyksen, Andorran ja Sveitsin tapauksessa täydentävän pöytäkirjan, jolloin kielimääräys on 4 artiklassa. Pöytäkirjojen lopussa ovat sopimuspuolten julistukset. Pöytäkirjoissa on sovittu sellaisesta raportoitavia tilejä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta (2 artikla), joka perustuu OECD:n Common Reporting Standardiin ja jota edellyttää myös virka-apudirektiiviin 9 päivänä joulukuuta 2014 annetulla neuvoston direktiivillä 2014/17/EU tehty muutos. Pöytäkirjoissa on sovittu myös virka-apudirektiivin 5 artiklan ja OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan mukaisesta pyyntöperusteisesta tietojenvaihdosta (5 artikla). Artikla 1 koskee määritelmiä, 3 artikla automaattisen tietojenvaihdon ajankohtaa ja toteutustapaa, 4 artikla yhteistyötä sääntöjen noudattamisessa ja soveltamisen valvonnassa, 6 artikla luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa, 7 artikla neuvotteluja ja sopimuksen soveltamisen keskeyttämistä, 8 artikla muutoksia, 9 artikla irtisanomista ja 10 artikla alueellista soveltamisalaa. Sveitsin kanssa tehdyssä pöytäkirjassa määrätään yritysten välisten osinkojen, korkojen ja rojaltien verovapaudesta 9 artiklassa, joka vastaa nykyisen sopimuksen 15 artiklaa, EUVL L 385, 29.12.2004, s. 28 49, jolloin irtisanomisesta ja alueellisesta soveltamisalasta määrätään 10 ja 11 artiklassa. Pöytäkirjan I liitteen I IX jakso sisältävät finanssitilitietoja koskevan yhteisen tietojenvaihto- ja huolellisuusstandardin (yleiset raportointi- ja huolellisuusvaatimukset, aiempia ja uusia henkilö- ja yksikkötilejä koskevat huolellisuusmenettelyt, erityiset huolellisuussäännöt, määritelmät, tehokas täytäntöönpano). Pöytäkirjan II liite sisältää finanssitilitietoja koskevat täydentävät tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt. Liitteessä III luetellaan sopijapuolten toimivaltaiset viranomaiset. San Marinon kanssa tehdyn muutospöytäkirjan III liite sisältää sopimuksen mukaisen tietojen keräämiseen ja vaihtamiseen liittyvät tietosuojan lisätakeet, jolloin sopijapuolten toimivaltaiset viranomaiset luetellaan IV liitteessä. Eräissä sopimuksissa on lisämääräyksiä, jotka muun muassa koskevat viittauksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (tietosuojadirektiivi) muun muassa salassapito ja tietosuojaa koskevassa 6 artiklassa (Liechtenstein, Monaco ja San Marino), jäsenvaltion velvollisuudesta varmistaa, että raportoitavalle henkilölle ilmoitetaan häntä koskevien tietojen keräämisestä ja siirtämisestä. Pöytäkirjoissa on seuraavat sopimuspuolten julistukset. Yhteinen julistus (niiden aihe) 1) pöytäkirjan voimaantulo: sopimuspuolet odottavat kansainvälisten sopimusten tekemiselle kyseisen EU:n sopimuspuolen perustuslaissa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen vaatimusten täyttyvän ajoissa, jotta pöytäkirja voi tulla voimaan 1.1.2017, ja toteutettavat toimivaltansa rajoissa kaikki toimet tämän saavuttamiseksi (Andorra, Sveitsi; Liechtensteinilla lisäys sopimuspuolten toimista sopimuksen toteuttamiseksi ja tästä ilmoittamisesta); 2) sopimus ja sen liitteet eli on sovittu niiden täytäntöönpanosta, että kommentaareja OECD:n laatimaan toimivaltaisten viranomaisten mallisopimukseen ja yhteiseen tietojenvaihtostandardiin pitäisi käyttää esimerkki- tai tulkintalähteenä johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi (Andorra, Monaco, San Marino ja Sveitsi) 2(5)
3) sopimuksen 5 artikla, jossa sovitaan pyyntöperusteista tietojenvaihtoa koskevan 5 artiklan täytäntöönpanosta, että OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklan kommentaaria pitäisi käyttää tulkintalähteenä (Andorra, Monaco ja Sveitsi; Liechtensteinilla ja San Marinolla lisäys 26 artiklan kommentaarin uusista versioista ja niiden soveltamisen aloittamisesta, tästä ilmoittamisesta ja soveltamisen alkuajankohdasta; 4) sopimuksen I liitteen III jakson A kohta, jossa sovitaan sen tutkimisesta, mikä käytännön merkitys on tällä kohdalla, jonka mukaan aiempia käteisarvovakuutussopimuksia ja elinkorkosopimuksia ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida, jos raportoivaa finanssilaitosta estetään lailla myymästä kyseisenkaltaisia sopimuksia raportoitavan lainkäyttöalueen asukkaille ja tämän ilmaisun tulkinnasta (Sveitsi; Andorra, jolla asia on kytketty myös jäsenvaltioiden ja Andorran ilmoituksiin komissiolle); 5) globaalin standardin noudattaminen (Monaco), jossa sovitaan standardin noudattamisen osalta automaattiseen tietojenvaihtoon liittyvistä määräyksistä, jotka sisältyvät niin virka-apudirektiiviin (direktiivillä 2014/107/EU tehdyn muutoksen mukaisena), EU:n ja ei-eu-jäsenvaltion sopimukseen liitteineen ja muihin kyseistä aihepiiriä koskeviin sopimuksiin, jotka EU on samanaikaisesti neuvotellut Andorran, Liechtensteinin, San Marinon ja Sveitsin kanssa, eräin tarkennuksin, ottaen huomioon Monacon ja näiden neljän maan eräät erilaiset kannat ja sikäli kuin se on ehdottoman välttämätöntä, jotta EU-jäsenvaltiot voivat noudattaa niille unionin lainsäädännössä asetettuja velvoitteitaan EU:n ulkopuolella sijaitsevien lainkäyttöalueiden kanssa ylläpitämiin suhteisiinsa nähden; 6) muutospöytäkirjan 2 artikla (Monaco), jossa sovitaan, että pöytäkirjan 2 artiklan tapauksessa pöytäkirjan väliaikainen soveltaminen edellyttää seuraavaa: a) Monaco ja jäsenvaltiot ja niiden finanssilaitokset noudattavat liitteiden I ja II mukaisia sovellettavia tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, 3 artiklan 3 kohdan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi. Sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, 3 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteita ei kuitenkaan sovelleta sopimuspuoliin ennen kuin muutospöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut voimaantuloa koskevat ehdot täyttyvät; b) sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tällä muutospöytäkirjalla, 5 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat lähettää tietopyyntöjä Monacolle 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen, mutta Monacon ruhtinaskunta voi halutessaan vastata näihin tietopyyntöihin vasta sitten, kun muutospöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut voimaantuloa koskevat ehdot täyttyvät; c) Monaco ja sen finanssilaitokset voivat muutospöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen huomioon ottaen päättää keskeyttää niille neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä tehdystä EY:n ja Monacon välisestä sopimuksesta, sellaisena kuin se oli ennen tämän muutospöytäkirjan hyväksymistä, johtuvien velvoitteiden soveltamisen 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen, ellei muutospöytäkirjan 2 artiklan 4 kohdassa toisin määrätä, 7) verotunniste (San Marino), jossa sovitaan, mitä tunnisteella tarkoitetaan jäsenvaltion raportoitavan henkilön/tilinhaltijan osalta ja San Marinon raportoitavana henkilönä/tilinhaltijana olevan henkilön ja yrityksen tai muun yhteisön osalta; 8) San Marinon ja EU:n väliset yleiset suhteet, joka koskee muun muassa maan kansainvälistä aktiivista roolia avoimuutta ja veroyhteistyötä koskevassa kansainvälisessä prosessissa, EU:n kanssa vuonna 2012 tehtyä valuuttasopimusta, finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta EU:n kanssa tehdyn pöytäkirjan tavoitetta; 9) keskuspankin määritelmä (San Marino), jossa sovitaan, että keskuspankkina on San Marinon keskuspankki; 10) muutospöytäkirjan 2 artikla (San Marino), jossa sovitaan, että 2 artiklan osalta muutospöytäkirjan väliaikainen soveltaminen edellyttää, että San Marino ja jäsenvaltiot ja niiden rahoituslaitokset noudattavat liitteiden I ja II mukaisia sovellettavia tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä 1 päivästä tammikuuta 2016 (Itävalta 2017) alkaen muutospöytäkirjasta tuloksena olevan sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, mutta San Marino ja sen finanssilaitokset voivat, ottaen huomioon myös vuoden 2015 loppuun mennessä odotettavissa oleva neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamista koskevan neuvoston direktiivin hyväksyminen ja voimaantulo, keskeyttää säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä koskevan Euroopan yhteisön ja San Marinon tasavallan välisen sopimuksen, sellaisena kuin se on ennen muuttamistaan pöytäkirjalla, mukaisten velvoitteidensa soveltamisen 1 päivästä tammikuuta 2016, ellei muutospöytäkirjan 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa toisin määrätä. 3(5)
11) Andorran ja Sveitsin julistus, sopimuksen 5 artikla, joiden mukaan niiden delegaatiot ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vaihda tietoja laittomasti saatuihin tietoihin perustuvan pyynnön yhteydessä, minkä kannan komissio on ottanut huomioon. Sopimuspuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä muutospöytäkirjat omien menettelyjensä mukaisesti ja ilmoitettava toisilleen menettelyjen toteuttamisesta. Pöytäkirja tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen ilmoitus on tehty (Andorra, Liechtenstein ja Sveitsi) tai viimeisen ilmoituksen tekemistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä (Monaco ja San Marino). San Marinon kanssa tehdyn pöytäkirjan mukaan sopimuspuolet soveltaisivat pöytäkirjaa väliaikaisesti ennen sen voimaantuloa väliaikaisen soveltaminen alkaessa 1 päivänä tammikuuta 2016, mikäli kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä väliaikaisen soveltamisen edellyttämien omien sisäisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta, Monacon osalta väliaikainen soveltaminen alkaisi 1 päivänä tammikuuta 2017, mikäli kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä väliaikaisen soveltamisen edellyttämien omien sisäisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta (Monaco). 3. Pöytäkirjojen tekemisen oikeusperusta Sopimusten tekemisen oikeusperustana on ollut SEUT-sopimuksen 115 artikla yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan ja 8 kohdan toisen alakohdan kanssa. 4. Vaikutukset Suomelle Pöytäkirjoilla siirrytään säästöjen tuottamia korkotuloja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta finanssitilejä koskevaan automaattiseen tietojenvaihtoon. Ilmoitettavat tiedot ovat tilin saldo tai arvo, eräissä tapauksissa käteistai takaisinostoarvo, koron ja osingon bruttomäärä, tilillä pidetyistä varoista syntyneen muun tulon bruttomäärä, finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty bruttotulo kyseiseltä raportointijaksolta ja tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron bruttomäärä. Tietojenvaihto laajenee käsittämään uusia tulolajeja (osingot ja luovutusvoitot), joten tietojenvaihto paranee merkittävästi. Suomella on Sveitsin kanssa jo nykyisen sopimuksen perusteella voimassa Suomesta Sveitsiin ja Sveitsistä Suomeen maksettuja osinko-, korko- ja rojaltituloja koskeva lähdeverovapaus. Ehtona on, että emoyhtiöllä on ollut välittömässä omistuksessa vähintään kaksi vuotta vähintään 25 prosenttia tytäryhtiön pääomasta. Tältä osin ei tapahdu muutosta. Suomi-Sveitsi-verosopimuksen (SopS 90/1993, 92/2006, 122/2010 ja 14/2013) perusteella korko ja rojalti ovat aina lähdeverovapaat. Osinko on lähdeverovapaa, jos emoyhtiö välittömästi omistaa osingon maksavan yhtiön pääomasta vähintään 10 prosenttia eli vähemmän kuin pöytäkirjalla muutettu sopimus muutosta edeltävässä ja sen jälkeisessä muodossaan vaatii. Finanssivaroista luovutuksesta saatua luovutusvoittoa sekä muuta tuloa verotetaan vain asuinvaltiossa. Sveitsin ja Suomen välinen pöytäkirja ei vaikuta verotusoikeuden jakautumiseen verrattuna nykyhetkeen. Suomi-Sveitsi- verosopimukseen sisältyy tietojenvaihtoartikla, jonka perusteella maat eräin edellytyksin vaihtavat tietoja, jotka ovat ennalta katsoen olennaisia (OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklaa vastaava standardi) sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tai sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön hallinnoimiseksi tai täytäntöönpanemiseksi. Tältäkään osin muutospöytäkirja ei merkittävästi muuta nykytilannetta. Muiden neljän valtion kanssa Suomella ei ole voimassa tuloverosopimuksia mutta kylläkin sopimukset veroasioita koskevasta tietojenvaihdosta eli ns. TIEA-sopimukset (Andorra SopS 16/2011, Liechtenstein 53/2012, Monaco 114/2010, San Marino 60/2010). TIEA-sopimukset eivät koske automaattista tietojenvaihtoa. Niissä määrätään (ulkomailla tapahtuvien verotarkastusten lisäksi) pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta, joten tältä osin pöytäkirjat eivät tuo suurta muutosta. Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin, kanssa tehtyjen pöytäkirjojen suorat taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, tuleeko tietojenvaihdossa esille tuloa, joka on jäänyt verottamatta Suomessa. Tästä ei ole mahdollista esittää arvioita. 4(5)
Kokonaisuudessaan taloudellisten vaikutusten voidaan olettaa olevan positiivisia, mutta ei erityisen merkittäviä. 5. Vaikutukset lainsäädäntöön Lähtökohtaisesti sopimusten määräykset sitovat Suomea ilman kansallista toimeenpanoakin SEUT:n 218 nojalla. Suomessa asuvat finanssilaitokset on kuitenkin erikseen velvoitettava tietojen antamiseen toimivaltaiselle viranomaiselle eli Verohallinnolle, jotta tämä voisi välittää tiedot eteenpäin kyseisiin viiteen valtioon. 6. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 5 kohdan mukaan Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat kunnalle tulevaa veroa. Sopimuksissa keskeisessä asemassa oleva pakollinen automaattinen tietojenvaihto finanssitilien tiedoista on tietojen vaihtamista virka-apuna, joten kyseessä ei ole itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluva asia. Ehdotuksella ei siis olisi välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. 7. Asiakirjat Andorra: OJ L 45/10, 20.2.2016, COM(2015) 631 final, COM(2015) 631 final LIITE 1, COM(2015) 632 final, COM(2015) 632 final LIITE 1, 15495/15 FISC 192 ECOFIN 991 AELE 68 AND 10 + ADD 1, FISC 194 ja ECOFIN 997, FISC 195 ja ECOFIN 998, FISC 196 ja ECOFIN 999 Liechtenstein: OJ L 339, 24.12.2015, COM(2015) 394 final, COM(2015) 394 final LIITE 1, COM(2015) 395 final, COM(2015) 395 final LIITE 1, FISC 105 ja ECOFIN 691, FISC 106 ja ECOFIN 692, FISC 107 ja ECOFIN 693, FISC 129 ja ECOFIN 786, FISC 176 ja ECOFIN 932 Monaco: COM(2016) 201 final LIITE 1, COM(2016) 201 final, COM(2016) 200 final, COM(2016) 200 final LIITE 1 San Marino: OJ L 346/1, 31.12.2015, COM(2015) 518 final, COM(2015) 518 final LIITE 1, COM(2015) 519 final, COM(2015) 519 final LIITE 1, 13300/15 FISC 134 ECOFIN 795 AELE 44 SM 6 + ADD 1, FISC 137 ja ECOFIN 807, FISC 138 ja ECOFIN 808, FISC 139 ja ECOFIN 809 Sveitsi: OJ L 333/10-11, 19.12.2015, COM(2015) 150 final, COM(2015) 150 final LIITE 1, COM(2015) 151 final, COM(2015) 151 final LIITE 1, 7759/15 FISC 29 AELE 14 CH 14 + ADD 1, FISC 35 ja ECOFIN 265, FISC 36 ja ECOFIN 266, FISC 37 ja ECOFIN 268, 7784/15 FISC 30 AELE 15 CH 15 + ADD 1 (EU) 2015/2453, (EU) 2015/2400, (EU) 2016/828, (EU) 2016/1751 ja (EU) 2016/1830. 5(5)