1
ERKKI IIVARI KY 61400 YLISTARO, Rajamäki, puh. 473 3772, auto 0400 867 408, 050 378 2708 www.muotek.fi TRAKTORIURAKOINTI VELJEKSET KUISMANEN 0400-265 593, 0400-269 138 HERKUT 2
Tervetulua Ylistaron viimeesihin kisoohi Tervetuloa seuraamaan Ylistaron Pienoisautokerhon isännöimää SM-osakilpailua. Ylistaron Pienoisautokerhon historiassa tämä vuosi on ollut kaikista kiireisin. Kerhoa on työllistänyt erilaiset autourheilutapahtumat, omat SM-kilpailut viime vuoden helmikuussa, maastosarjan SM-kisat Vaasan upealla EM-radalla ajetut EM-kisat. Jussi Luopajärven johdolla kerholaisia oli töissä Neste-Rally Finlandissa hoitamassa ajanottoa. Lisäksi olemme olleet ralleissa eri seuroilla apuna. Nämä kaikki tapahtumat on vaatinut pieneltä kerholta niin taloudellisia kuin fyysisiäkin ponnisteluja. Kerhon tulevaisuus näyttää vakaalta, kerhon jäsenmäärä on tällä hetkellä 20. Harjoituspaikkana talvisin on edelleen legendaarinen Alapään nuorisoseura. Harjoituksissa käy aktiivisesti 10-15 jäsentä. Treenipäivämme on lauantai jos vaan kisakalenteri antaa siihen mahdollisuuden. Yleisö on tervetullut seuraamaan harjoituksiamme. Ylistaro, Nurmo, Seinäjoki yhdistyvät v. 2009 Suur-Seinäjoeksi. Se mitä tapahtuu kerhollemme jää arvailujen varaan, voi olla ettei mitään... toivottavasti se toisi meille kauan haaveissamme olleen ulkoradan. Kerhomme kiittää yrityksiä ja yhteisöjä saamastamme tuesta. Kiitoksen sanat kuuluvat myös AKK:n lajiryhmälle näiden kisojen järjestämisoikeudesta. Katso netistä www.hotmotor.org nopeasti vaihtuvaa varastoa Toivomme kaikille kisailijoille onnea kisoihin. Toivottavasti näemme Ylistarossa myös jatkossakin. Ylistaron Pienoisautokerhon puolesta Veli Haapaharju puh. 050 327 3910 TERVETULOA TÄYDEN PALVELUN HUOLTOASEMALLE! PESU avoinna joka päivä HUOLTO arkisin klo 9.00-16.00 AAMUPALA arkisin klo 6.00-9.00 LOUNAS arkisin klo 10.30-13.30 KAHVIO TIEN PÄÄLLÄ NIIN KUIN SINÄKIN avoinna arkisin klo 6-22, la 8-22, su 9-22 ESSO YLISTARO Huoltopaussi Oy puh. 06-474 0120 3
4 www.urakoinnit.fi
Arvoisat pienoisautoilun ystävät! Tervetuloa Ylistaroon kilpailemaan pienoisautojen SM-pisteistä. Voisi kai jo sanoa perinteiseen SMosakilpailuun, sillä Ylistaron Pienoisautokerho on jo vuodesta 2005 lähtien järjestänyt tätä osakilpailua hyvällä menestyksellä. Pienoisautoilu on siitä erittäin kiitollinen laji, että sitä voi harrastaa tasavertaisesti ikään, sukupuoleen ja siviilisäätyyn katsomatta. Tietenkin, kuten muissakin lajeissa, huipulle pääsyyn tarvitaan lukemattomia tunteja harjoittelua. Kalusto on myös oltava kunnossa. Vaikka Ylistaro, Nurmo ja Seinäjoki yhdistyvätkin uudeksi Seinäjoen kaupungiksi vuoden 2009 alusta, niin olen varma, että näitä kilpailuja voidaan tulevaisuudessa Kirmaus-hallissa järjestää. Ylistaron kunnan puolesta haluan toivottaa kaikille kilpailijoille parhainta menestystä kisaviikonlopulle. Tavataan radalla ja sen vieressä. Juha Luukko kunnanjohtaja 5
LIIKUNTAHALLI KIRMAUS Käyntiosoite: Kirkkotie 22, 61400 Ylistaro : : Puh. (06) 4700 342 - iso liikuntasali, 792 m2 - sali jaettavissa kolmeen osaan - lyöntipressu - 40 m:n juoksusuora + hyppylaatikko - kuntonurkkaus - katsomotilaa 135 istumapaikkaa + 2 pyörätuolipaikkaa - sauna - kahvio Kirmaus liikuntahalli soveltuu monipuolisesti liikunnan harrastamiseen. Kerrosalaa hallilla on 1980 m2, joista hyötyalaa 1.krs 1350 m2ja 2.krs 339 m2. Kirmaus liikuntahalli on avoinna elokuusta toukokuuhun. AUKIOLOAJAT ma pe klo 16.00 21.00 la su klo 12.00 18.00 Hallin vahtimestari Jukka Polvi-Lohikoski. Hallin vakiovuorot jakaa kunnan liikuntatoimi. Ilo liikkua Kirmauksessa! TIEDUSTELUT: Ylistaron kunta, liikuntatoimi Liikuntasihteeri Jari Mäkelä PL 35, 61401 YLISTARO Puh. (06) 4700 252, 050 556 6187 YLISTARON KUNTA Kaukolanraitti 5, 61401 YLISTARO Puh. (06) 4700 111, f. (06) 4700 213 info@ylistaro.fi, www.ylistaro.fi 6
Mihin on RC-autoilu menossa? Itse olen ollut mukana pienoisautoilun maailmassa reilut kaksitoista vuotta, joten monia asioita on vuosien aikana tullut vastaan. Maailma on muuttunut vuosien aikana huimasti ja muuttuu edelleen. Onko meidän lajimme muuttunut siinä mukana? Onhan se, ja erityisesti tekniikan kehitys on viime vuosina ollut valtava. Monilla muillakin osa-alueilla olemme nähneet muutoksia, varsinkin jos katsomme asiaa maailmanlaajuisesti. Jos lähdetään katsomaan muutosta toisesta näkökulmasta, niin tulos voikin olla päinvastainen. Lajin parissa toimii huomattava määrä aktiivisia harrastajia, mutta uusia harrastajia suhteessa nykyisiin ei ole riittävästi. Tämä tulee mielestäni olemaan tulevaisuudessa ongelmana. Mitä tulee toiminnan kehittämiseen harrastajamäärien suhteen, olemme pienoisautoilun eri tasoilla kerhoissa, lajiliitoissa ja jopa kansainvälisesti pysähtyneet kauas historiaan. Kuten muutkin lajit, kilpailemme ihmisten vapaaajasta muiden harrastusten sekä muun viihteen kanssa. Tarjontaa on nykyään ylen määrin, eikä tämä kenellekään tule varmasti uutisena. Kun omalla paikkakunnalla seuraa toimintaa, niin mitä suurempi seura on kyseessä, sitä järjestelmällisempää heidän nuorisotoimintansa on. Totta nämä ovat niin sanottuja massalajeja, jotka ihmiset tuntevat ilman minkäänlaista markkinointiakin. Itse olen sitä mieltä, että tunnettavuuden lisäksi nimenomaan heidän järjestelmällinen työnsä on kasvattanut lajin suosiota. Kotiseurani on Nuori Suomi Sinettiseura eli meillä on takuu laadukkaasta nuorisotyöstä. Kun tämä sinetti seuralle aikoinaan myönnettiin, nuorisotyö todellakin oli loistavalla tasolla ja se oli järjestelmällistä. Ihmiset vaihtuivat vuosien jälkeen ja jatkuvuusketju katkesi, jonka seurauksena nuorisotyön taso laski oleellisesti ja myös harrastajien määrä laski suoraan verrannollisesti. Jos taas katsotaan pienoisautoilua, niin lajina se on mitä mainioin vaihtoehto nykyiselle pleikkari-sukupolvelle. Ja tietenkään ei sovi unohtaa uusia aikuisharrastajia. Laji on edullinen aloittaa ja harrastaa voi lähes paikassa kuin paikassa. Me olemme kuitenkin nukkumassa onnemme ohitse, jos emme ala kehittää nuorisotoimintaa aktiivisesti. Meillä on muutamia hyviä seuroja, jotka tekevät järjestelmällisesti nuorisotyötä. Väitän kuitenkin, että suurin osa seuroista ei tätä tee ja allekirjoittanut voi sen myöntää saman tien oman seuransa kohdalta, kun on ollut seurassa vastuussa kerhon vetämisestä. Haluan vielä korostaa, että en missään nimessä ole hakemassa syyllisiä, rankaisemassa syyttömiä ja palkitsemassa asiaankuulumattomia. Enemmänkin haluan herättää ajatuksia ja olla mukana rakentamassa meille terveellä pohjalla olevaa nuorisotoimintaa. Omassa seurassani vetovuoro vaihtui lähes kaikilla osa-alueilla mukaan lukien pienoisautoilu. Meille tämä onkin oikea hetki lähteä rakentamaan jotain uutta. Jos katson pelkästään meidän lajiamme, niin harrastajien kahtiajakautuminen tulee olemaan selkeämpää. Joku pitää tätä ehkä huonona asiana, mutta sitä se ei välttämättä ole. Nyt en suoranaisesti jaottele kuljettajia TSM-10 luokan SMsarjankuljettajiin ja esimerkiksi drifting-harrastajiin. Enemmänkin haen sitä, millä mentaliteetilla harrastaja on mukana. Osa harrastajista tulee aina olemaan tosissaan mukana. He toimivat kerhossa toimitsijoina, tekevät kilpailuja tai ajavat SM-tasolla kilpaa. Toinen joukko sisältää taas harrastajat, jotka haluavat vain nauttia sen kahden tunnin kerhokisan kerran viikossa ja se on siinä. Heillä on elämässään jo riittävästi tekemistä ja haluavat helpon tavan päästä irti arjesta. Me kaikki harrastajat haemme elämyksiä, mutta tyyli on jokaisella oma. Toisille pienoisautoilu on iso osa elämää, toisille taas keino päästä irti arjesta pariksi tunniksi. Nämä kerran viikossa käyvät harrastajat ovat meille se pohja, joista kehittyy muutamia aktiiveja tai jopa uusia kilpakuljettajia seuralle. Kaikista ei missään nimessä tule SM-sarjaa kiertäviä kuljettajia tai seuralle uutta puheenjohtajaa, eikä heistä tarvitse. Kysymys enemmänkin kuuluu, onko meillä tarjota näille harrastajille puitteet? Monella paikkakunnalla meillä on tarjota kyllä loistavat olosuhteet kilpakuljettajille harjoitteluun. Tämä ei kuitenkaan niin sanottua paikallisharrastajaa kauaa kiinnosta. Hänkin haluaa ajaa kavereitaan vastaan kilpaa, mutta ei häntä kiinnosta lähteä SM-kilpailuihin. Eikö seurojen kannattaisi panostaa nimenomaan näiden harrastajien mahdollisuuksiin? Tärkeintä mielestäni on se, että harrastajilla on hauskaa, ja että he viihtyvät lajin parissa. Kenen vastuu on tämä harrastustoiminnan kehittäminen? Meidän jokaisen! Voin jo kuulla mielessäni, että lajiliitto ei ole tehnyt asian eteen yhtään mitään. Se on kyllä osittain totta, mutta mikä estää meitä ajattelemasta yksilöinä ja tekemästä sitä arvokasta työtä seuroissa kehittämällä omia menetelmiä? Varmasti lajiliitto tulee kohtuullisen ajan kuluessa tarjoamaan työkaluja seuroille, jotka auttavat tässä työssä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä vastuuta seuroilta, että se kaikkein suurin ja vastuullisin työ lajin eteen tehdään nimenomaan seuroissa. Lajiliitto voi toimia ainoastaan tukena tekemällä materiaalia seurojen käyttöön tai saamalla lajille valtakunnallista julkisuutta kansainvälisten kilpailujen myötä. Itse näen, että kansallinen kilpailutoiminta Suomessa on hyvällä tasolla, mutta senkään kehittämistä ei saa unohtaa. Meillä on laadukkaita kilpailuja sekä SM- että KV-tasolla, ja tämä tuottaa huippukuljettajia maailmalle jatkuvasti. Asia, josta olen enemmänkin huolissani, on toiminnan laajuus pyramidin toisessa päässä oleville. Täytyy kuitenkin muistaa, että ilman uusia harrastajia meille ei jatkossa synny lisää Euroopan mestareita tai maailmanmestareita. Jussi Luopajärvi Termex ERISTEPALVELU Moilanen & Kamppinen 040-589 7303, 050 324 7830 7
8
Radio-ohjattava helikopteri 29,90 kpl Tamiya Lexus SC430, valmis paketti ovh 239, erikoiserä /kpl 199 Tamiya Subaru Impreza 07 led valoilla, valmis paketti 249 Piper Cup RTF sähkölennokki, valmis paketti 109 M1A2 ABRAMS ampuva panssarivaunu, valmis paketti 149 U-16 Mini Sukellusvene, valmis paketti 39 fi Porinmäentie 2, 66500 Vähäkyrö Puh: 044-3646570 www.racingfactory.fi www.rc-kauppa.fi 9
KERHOMME KUSKIT Markus Latvanen Automerkki: Tamiya TRF 416 Ikä: 15 v. Kotipaikka: Ylistaro Siviilisääty: Sinkku Harrastanut: 1,5 vuotta Saavutukset: FinTrackTour 2007 TSS-10 luokan 15 sija. Muut saavutukset edessäpäin. Saanut mopokortin ja on Lipon tavoin oppinut jo? Jukka Hietanen Automerkit: Tamiya, CEN, Kyosho Ikä: 26. Asuinpaikka: Jurva / Seinäjoki. Siviilisääty: varattu Harrastanut rc-autoilua: noin 14 vuotta (välillä vähä taukoa) Muita harrastuksia: rc-lennokit, Tractor Pulling Lauri Hautanen 20-vuotias korpraali Nurmoosta. 180cm ja 75kg ovimies Skaalalla. Ajaa Seatilla ja ohjaa Futaballa. Voittaja-ainesta. Björn Södergård Automerkki: TAMIYA TRF 416 Ikä: 30 v. Kotipaikka: Mustasaari Siviilisääty: sinkku Harrastanut 13 vuotta Muita harrastuksia. kalastus På svenska också... Huhtala Jukka-Pekka -33.v. Harrastanut 5 vuotta -avoliitossa, 1 lapsi tietääkseni -korokevapinainen täysfanaattinen pienoisautoilija, erittäin räjähtävä -motto: peilistä löytyy syy jos et pärjää Timo Nurmi 42v. Kauhava 5.v harrastanut. Vannoutunut polttiskrossikuski, joka taipui sittenkin ajamaan miniä sekä tourinkia Tamyalla Jussi Hirvonen Automerkit: Tamiya, Xray, Asso Ikä: 18. Asuinpaikka: Jurva Siviilisääty: vapaa Harrastanut rc-autoilua: noin 5 vuotta. Muita harrastuksia: tietokoneet, autot, rc-lennokit Jussi Neirola Ikä: 17 vuotta Kotipaikka: Seinäjoki Harrastanut: 7 vuotta Luokka: TSP-10 Kalusto: XRAY T2 008 Kim Haapaharju Automerkki: TAMIYA 501 Ikä 16 v. Kotipaikka: Ylistaro Siviilisääty: Vapailla markkinoilla Harrastanut : 6 vuotta Harrastaa Rc-autojen lisäksi : punttisali, Dj-hommia Juha Nyrhinen alias Lipo Automerkki: Team Xray Ikä: 15v. Naimaton? Harrastanut: noin 2.5v Saavutukset: A-finaali sijoituksia viime kesältä. Ikuinen ruuvari ja säätäjä. Jussi Mister-EM Luopajärvi Automerkki RC18B2. Ikä26v (Henkisestä iästä ei varmuutta) Kotipaikka Vaasa. Seurustelee. Harrastanut reilut 12 vuotta. Muita harrastuksia lumilautailu ja nukkuminen. Oli mm. ajanottotehtävissä Neste-Rally Finlandissa. Mika Uutela 13 v. Kauhava 2v harrastanut On Timon tavoin vannoutunut polttiskrossikuski, oppinut Timon opis ajaan myös Miniä. Joni Hietanen Automerkit: Tamiya Ikä: 16. Asuinpaikka: Jurva Siviilisääty: vapaa Harrastanut rc-autoilua: noin 7 vuotta. Muita harrastuksia: tietokoneet, mopot Petri Peltola Kauhava Olen jo aikaa sitten kakskytviis täyttänyt ukkomies Kauhavalta Meitä on mun lisäksi kolome kakaraa ja yks vaimo. Kaikki naisia. Kierrän videokameran kans ralleja. Ari-Pekka Kyykkä Automerkki: XRAY Ikä: 23 v. Kotipaikka: Tampere Siviilisääty: vapailla vesillä Harrastanut 10 vuotta. Saavutukset: Parhaat tulokset jo historiaan kirjoittuja..? Kenties. Harrastukset: Pyöräily, kuntosali sekä audio/hifi/pc -laitteet Opiskelu: Tampereen Teknillinen Yliopisto, sähkötekniikka. Valmistuu joskus Diplomiinsjööriksi? Kenneth Södergård 28v. Avoliitossa. Harrastanut vuodesta 1990 Ensimmäinen auto: Kyosho Lazer ZX, ensimmäinen kilpailu vuonna 1994 Trinity Revolver 12 autolla... nykyinen kalusto: Tamiya TRF416, TRF501X, Suzuki Swift Super 1600. Tunnustettu Tamiyafiili ;-) På svenska också... Miken lefthand. 10 Mikael Hellbom 37v. Naimisissa, 6 lasta. Pitää RC kauppaa Vähässäkyrössä. Kilpaillut vuodesta 2004 TSS, TSP ja LS-5 luokissa. Tämän hetken kalusto: Tamiya Mini sekä HARM SX-3 WC, 1/5 skaalan polttomoottori auto. Paras saavutus: LS-5 luokassa A- finaaliin viime vuonna. Jaakko Huhmarsalo Jaakko Huhmarsalo Automerkki 1:18 Pikku-Asso. Ikä 18 v. Kotipaikka Vaasa Seurustelee. Harrastanut 4 v. Pieni varoitus: Sai juuri kortin, varokaa jos ajelette Vaasassa päin! Toimi Jussin Lefthandinä Nesterallis viime kesänä. Hanskaa ajanoton Luopajärven tavoin. Tatu Rintamäki Kaunis 17-vuotias poika Nurmoosta, joka harrastaa RCautojen lisäksi salibandyä Salvapojis. Vannoutunut XRAY -kuski. Haaveissa on erelleen omakotitalo, vaimo ja 3- lasta sekä elätettävä anoppi. Kesääsin ajelee Hannu-iskälle mettäkonetta. Ajeloo kesääsin moottoripyärällä sillon kun se on kunnos.
11
12
Yleistä asiaa rcautoista RC-autoharrastukseen kuuluu myös auton korien maalaaminen. Kuvassa Pienoisautokerhon Kenneth Södergårdin maalaama kori. Suomessa RC-autojen yleisimmät kokoluokat ovat 1:12, 1:10 ja 1:8. RC on lyhennys englannin kielisistä radio control -sanoista, ja se tarkoittaa suomeksi radioohjattavaa. RC-autoilla ajetaan pääasiassa matto-, maasto- ja asvalttiradoilla. RC-autoja saa sekä takaettä nelivetoisina sekä sähkö- että polttomoottorilla monissa eri mitta-kaavoissa. Useimmat RC-autot kootaan itse rakennussarjasta, mutta osa myytävistä RCautoista on koottu osittain valmiiksi. RC-autoissa säätöjen määrä on lähes yhtä suuri kuin 1:1 autoissakin. Mm. pyöränkulmat, iskunvaimentimet ja viritetyissä luokissa moottorit ovat säädettävissä. Renkaita löytyy eri kuvioilla ja kovuuksilla lukematon määrä eri RC-autoluokkiin. RC-autoilu on Suomessa Autourheilun Kansallisen Keskusliiton eli AKK:n alainen laji. RC-autoilun suurimmat harrastajamäärät löytyvät USA:sta ja Japanista, koska siellä ovat myös suurimmat RC-autojen valmistajat. Myös Euroopassa toimii suuri joukko hieman pienempiä RC-autojen valmistajia. MMja EM-kilpailuja järjestetään monissa eri luokissa ympäri maailmaa joka vuosi. RC-autojen hinnat Ensimmäinen kysymys aloittelevalla harrastajalla on ostaako uusi vai käytetty auto. Käytettyjä RC-autoja on myynnissä monella kilpakuljettajalla, joiden vanhat autot ovat usein hyvässä kunnossa ja mukaan tulee yleensä varaosia ja muuta tarpeellista. RC Maailman ilmoituksista löytyy paljon edullisia käytettyjä RC-autoja. Uudet sähkömoottorilla varustetut RC-autot maksavat noin 250-350 euroa. Polttomoottoriautot ovat hieman sähköautoja kalliimpia. Harrastuksen aloittamiseen tarvitaan (sähkö)autosarjan lisäksi mm. ohjainpaketti (sisältää ohjaimen, vastaanottimen ja servon), nopeudensäädin, moottori, muutama akkupaketti ja laturi akuille. Monet kauppiaat myyvät myös RC-autopaketteja, joissa on mukana kaikki harrastamiseen tarvittavat laitteet. RC-autopakettien hinnat ovat noin 350-500 euroa riippuen autosta ja sen mukana tulevasta varustuksesta. RC-autokerhot RC-autoharrastus pääsee täyteen vauhtiinsa silloin, kun liittyy kerhon jäseneksi. Kilpailuissa ajaminen tuo harrastukseen paljon enemmän RC-auton alusta vaatii tarkkaa säätöä toimiakseen syvyyttä kuin yksin ajaminen. RC-autokerhoilla on omat harjoitusvuorot, joissa kerhon jäsenet ajavat ja säätävät autojaan. Osalla kerhoista on käytössä kerhoauto, jota kaikki aloittelijat voivat kokeilla ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Harjoituksia kannattaa mennä seuraamaan vaikka ei omistaisikaan omaa autoa. Harjoitukset ovat myös hyvä paikka käytetyn auton ostoon - apu ja vinkit ovat aina lähettyvillä, jos ostat saman kerhon jäseneltä auton. Kerhotoiminnasta saat lisätietoja kerhojen omilta kotisivuilta sekä RC Maailman keskustelufoorumista. 13
RC-autoluokat 1:12 kokoluokan RCautot Perinteisen rakentamisen osaaja Tämän luokan RC-autot ovat pienimpiä Suomessa. Pienen painonsa ja tehokkaiden sähkömoottoreiden vuoksi ne kiihtyvät todella nopeasti, ja niiden huippunopeus on yli 60 km/h. Mattoautoja (C-12) pidetäänkin erittäin opettavana luokkana uusille harrastajille, koska mattoautoilu on nopeatempoista ja vaatii kuljettajalta nopeita refleksejä. Mattoautoilu on erittäin hyvä vaihtoehto talviharjoitteluun myös muiden luokkien harrastajille. Mattoautoilla ajetaan yleensä vain mattoradoilla, mutta niillä voi ajaa myös sileällä asvalttiradalla. 1:10 kokoluokan RCautot 1:10 kokoluokan RC-autoille on eniten erilaisia luokkia. Nopeimmat 1:10 RC-autot 14 (TP-10) kulkevat polttomoottorin voimalla noin 100 km/ h. Touringpolttis onkin hyvä luokka polttomoottoriautoilun aloittamiseen, koska autot eivät poikkea alustaltaan kovinkaan paljon sähköautoista. Sähköcrossiautot (M2-10, M4-10, S2-10 ja S4-10) kulkevat parhaimmillaan lähes 60 km/h. Crossareilla ajetaan yleensä vain kesäisin maastoradoilla, mutta autoilla voi ajaa myös talvella solukumirenkailla mattoradalla. Sähkötouring (TSM-10, TSP-10 ja TSS-10) on suosituin luokka niin Suomessa kuin maailmallakin. Neliveto ja erillisjousitus kaikissa pyörissä takaavat hyvät ajo-ominaisuudet näille yli 70 km/h huippunopeuden saavuttaville autoille. TSM-10 on avoin viritetty luokka, TSP-10 on tarkoitettu harrastajille ja TSS10 alle 18-vuotiaille. Touringautot soveltuvat loistavasti RC-autoharrastuksen aloittamiseen, koska autoilla voi ajaa ympäri vuoden täysipainoisesti sekä asvalttiettä mattoradoilla. 1:8 kokoluokan RCautot Kaikki 1:8 kokoluokan RC-autot ovat polttomoottorilla varustettuja. 1:8 rata-autot (C8) ovat nopeimpia RC-autoja. Ne kulkevat parhaimmillaan noin 120 km/h, ja niillä pystytään saavuttamaan yli 60 km/h keskituntinopeuksia ratakierroksella. 1:8 polttiscrossarit (M-8) ovat nopeimpia crossareita, ja niiden huippunopeus on noin 80 km/h. M-8 onkin Suomen suosituin polttomoottoriauto-luokka. Aivan ensimmäiseksi autoksi ei kannata ostaa 1:8 kokoluokan RC-autoa, koska ne ovat hyvin monimutkaisia rakenteeltaan.
EPUA Ry Björkenheimintie 12 60220 Seinäjoki Puhelin/fax: 06-414 0111 - Juha Hautala 044 252 7155 - Timo Pullikka 0400 833 642 www.epua.fi 15
16