Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Samankaltaiset tiedostot
Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä. Äärimmäisen uhanalainen, eteläinen isonieriä. Irma Kolari RKTL, Enonkoski

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

SAIMAANNIERIÄN TOIMENPIDEOHJELMA. Kuolimon nieriän elvyttäminen ja luonnossa lisääntyvän, kalastusta kestävän saimaannieriäkannan palauttaminen

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1


Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Näsijärven muikkututkimus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Tammukka kalastussäädöksissä

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue

Vesijärvestä Sargassomerelle

IMPORTANCE OF EGG AND JUVENILE STOCKINGS FOR REVIVAL, BIODIVERSITY AND MANAGEMENT OF ARCTIC CHARR AND LANDLOCKED SALMON STOCKS

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Verkkosäätelyn vaikutus saimaannieriän eloonjääntiin ja kalastukseen

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Eduskunnan puhemiehelle

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Valtioneuvoston asetus

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Puulaveden villi järvitaimen

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Puulan kalastustiedustelu 2015

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

kalakannan kehittäminen

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

Säilyykö järvilohi kalastossamme?

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella

Karhijärven kalaston nykytila

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Saimaannorppa ja muita reliktilajeja

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Transkriptio:

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli

Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen linja Karhunpesänlampi Siperialainen linja Saimaannieriä siperialaista kehityslinjaa, kuten myös mm. Laatokan ja Äänisen nieriä Pohjoisen nieriät atlanttista kehityslinjaa Saimaannieriän perinnöllinen muuntelu vähäistä

Saimaannieriän häviämisaikataulu VUOKSEN VESISTÖ 100 KM HÄVIÄMINEN ENNEN 1900 1900-1950 1950-2000 NYKYINEN Venäjä 3

Palautusistutuksia entisiin nieriävesiin valtion varoin Emokalasto Enonkoskelle, pyynnit 1983 1994 Palautusistutukset 1990-2009, Yhteensä noin 800 000 1- ja 2-vuotiasta entisiin nieriävesiin Tavoitteena: luonnossalisääntyvien kantojen palauttaminen emokalaston uusiminen kalastettavat nieriäkannat Joitakin havaintoja kutukaloista, ei riittävästi kutupyynnin järjestämistä varten Emokalasto jouduttiin uusimaan 2-3 kertaa laitosemoista, laitosvalinta Istutukset lopetettiin 2009 4 3.2.2017

Istutusikävertailu Länsi-Saimaalla ja Kolovedellä 2002-2012 Länsi-Saimaa: Istutusvuosi 2002 2003 2004 2005 2006 Yht. Istutusikä Vastakuor. 130 000 130 000 130 000 390 000 1-vuotias 5 200 5 200 10 400 2-vuotias 1 300 1 300 2 600

6 3.2.2017

Istutukset kivikko- ja soraikkorannoille

Palautuksia, kpl Eri-ikäisinä istutettujen nieriöiden palautusten jakautuminen ikävuosittain, Länsi-Saimaa 250 200 150 100 vastakuor. 1-v. 2-v. 1-v. sop.kasv. 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Pyynti-ikä, v. Vastakuoriutuneina istutetut säilyivät vanhemmiksi kuin 1- ja 2-v. istutetut tutkimuskalat. Ruokovedelle istutettiin v. 2002-2006 yht. 25 648 1-v. nieriää, joita saatiin tutkimusalueelta myös sukukypsinä

Vastakuoriutuneina istutetuista sukukypsiä Länsi-Saimaalla yli 40 cm saatujen palautusten perusteella: Yhtä 2-vuotiasta kohti on istutettava 6 kpl 1-v. ja 6 vastakuoriutunutta (jatkokasvatettujen palautusmäärä pieni) Poikasten hintasuhde 2-v./1-v./vk = 1/4/34 (RKTL 2013) Vertailueristä saatiin sukukypsinä vain vastakuoriutuneina istutettuja Sukukypsinä yht. 52 kalaa, joista 41 oli vkistukkaita ja 11 sopimuskasvatuskaloja vuosina 2009-2012 Kolovedellä mäti-vk vertailu: silmäpisteasteella olevana mätinä istutetut selviytyivät heikosti, ei kannata 9 3.2.2017

Pituus, mm Nieriöiden keskipituudet ikävuosittain Länsi- Saimaalla 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ikä, v. vastakuor. 1-v 2-v. sopimuskasvatus

Suurin kutupyynneissä saatu, vastakuoriutuneena istutettu painoi 5 kg ja oli 83 cm pitkä

Nieriän kutupyynnit 2009-2012 istutusvesistä, uusi emokalasto Vuosi Pyyntialue Kpl Keskipituus, cm Keskipaino, g Ikä Lypsetty, kpl 2009 Luonteri naaraita 2 Ruokovesi koiraita 3 Ruokovesi naaraita 5 Kolovesi naaraita 2 6 v. Yhteensä 12 12 2010 Lehtisenselkä koiraita 5 70 2831 Lehtisenselkä naaraita 6 65 2096 Ruokovesi martoja 1 62 1679 Luonteri koiraita 3 Luonteri naaraita 1 Yhteensä 16 7-9 v. 12 2011 Lehtisenselkä koiraita 4 74 3308 Lehtisenselkä naaraita 8 66 2231 Ruokovesi martoja 1 72 3043 Kerma koiraita 2 Yhteensä 15 7-9 v. 13 2012 koiraita 7 71 2931 Ruokovesi 3 kpl,yövesi 4 kpl, Lehtisens. 15 kpl naaraita 13 61 2026 martoja 2 54 1545 Yhteensä 22 8-11 v. 17 Yhteensä 65 54 Lehtisenselkä, (Yövesi) 38,Yövesi 4, Ruokovesi 12, Luonteri 6, Kolovesi 2 ja Kerma 2 kutunieriää

Nieriän kutupyynnit Kuolimolla 2013-2015 2013 2014 2015Yhteensä Koiras - 11 16 27 Naaras 7 22 14 43 Marto 2 6 6 14 Yhteensä 9 39 36 84 Mätimunia 18 690 36 069 20 943 75 702 Nieriöiden keskipituus 65 cm, keskipaino 2,3 kg. Kaikki kalat vapautettiin 13 3.2.2017

Palautusistutusten jatko? Kaksi emokalastoa: Istutusjärvistä luonnonvalinnan läpikäyneiden nieriöiden sukutuotteista perustettu (Yövesi, Ruokovesi, Luonteri, Kolovesi) Ensimmäinen lypsy syksyllä 2015 Kuolimon nieriöiden sukutuotteista perustettu, ensimmäinen puhdas kuolimolainen vuosiluokkaa 2015 (vl 2014 pakastemaiti). Ensimmäinen lypsy syksyllä 2020 14 3.2.2017

Alustava suunnitelma: Istutusjärvien emokalasto: Palautusistutuksia niille alueille, joilla nieriä on rauhoitettu Niille vesille, jotka nieriän toimenpideohjelmassa (MMM 2006) ryhmä 2 (Kuolimo=ryhmä 1, ei sinne) Ensimmäisessä vaiheessa kohteina järvet, joilta emokalastoja hankittu Ruokovesi, Yövesi, mahdollisesti Luonteri Pääasiassa vastakuoriutuneilla poikasilla Ensimmäiset poikaset istutettiin keväällä 2016 Ruokoveteen 15 3.2.2017

Istutukset jatkuu: Kuolimosta peräisin oleva emokalasto: Ensimmäinen lypsy 2020, istutukset 2021 Istutuksilla ensisijaisesti tuetaan/palautetaan nieriä Kuolimolle Kuolimosalmen pohjoispuolisille alueille 16 3.2.2017

Nieriätilanteen selvitys Länsi-Saimaalla Toteutetaan v. 2017 Luke, osarahoitus elyltä Selvitetään palautusistutusten tarkempaa suunnittelua varten onko Ruokovedellä, Yövedellä ja Luonterilla nieriää Nettikysely nieriähavainnoista, jos saadaan sähköpostiosoitteita kohdennettuna henkilöille Jos osoitteita ei saada, avoin kysely Loppukesällä 2017 varovainen koekalastus 17 3.2.2017

Kalastuslaki ja asetus vuoden 2016 alusta: Nieriä rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella Muualla Vuoksen vesistössä 1.9.-30.11., alamitta vähintään 60 cm Ehdotuksia kalastuksen järjestelystä nieriän suojelemiseksi, mm: verkkopyyntiä vältettävä syvänteissä, uistellessa ei takiloita vältettävä uistelua viileän veden aikaan myös pintavesistä, koska pyytää nieriää kutualueiden rauhoitus Kuolimon ja Luonterin rauhoitusalueet turvattava 18 3.2.2017

Ehdotuksia kalastuksen järjestelystä nieriän suojelemiseksi, mm: verkkopyyntiä vältettävä syvänteissä, uistellessa ei takiloita vältettävä uistelua viileän veden aikaan myös pintavesistä, koska pyytää nieriää, kutualueiden rauhoitus Kuolimon ja Luonterin rauhoitusalueet turvattava

Kiitos! 20 3.2.2017

Julkaisu: Kolari, I. & Hirvonen, E. 2013. Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 13/2013. 36 s. 21 3.2.2017