Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärvi-instituutin TKI-toiminta Esimerkkejä

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia. Liisa Hämäläinen, SYKE

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti

Eurajoki Lapinjoki ryhmä Säkylä

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

VYYHTI II pähkinänkuoressa

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Vaikuta Lähivesiin Pori

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Vesistökunnostusverkosto

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

VYYHTI II hanke

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Järvikunnostushankkeen läpivienti

valumien ja virtaamien muutokset

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Luonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Yleistä maaseutuohjelmasta

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Vesi- ja kalatehtävien yhteistyön valmistelu

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

VYYHTI II hanke

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Maaseutuviestintää ja verkostotyötä kokeilevassa hengessä. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke, JyväsRiihi ry

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Transkriptio:

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti, vesistötoimiala 1

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto Mukana ovat myös Mykora Oy Rauman kaupunki Eurajoen kunta Perustettu vuonna 1989. Työntekijöitä 14+1. ELINTARVIKETALOUDEN TOIMIALA Tavoitteena alueen elintarvikealan kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi Keskeisiä toimenpiteitä koottu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelmaan VESISTÖTOIMIALA Tavoitteena vesien tilan parantaminen, tietouden lisääminen ja sen soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa Kärkiohjelmana Säkylän Pyhäjärven suojelu. Kunnostuskohteena myös muita järviä ja jokia 2

Pyhäjärvi-instituutti Voittoa tavoittelematon säätiö Vesiensuojelua 90-luvun alusta asti Kärkenä Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 1995- Toimivia verkostoja asukkaista kv-tutkijoihin Viranomaisyhteistyö VPD-työ, Natura-HKS, virtavesikunnostukset, jätevedet Useita kymmeniä hankkeita: LIFE, EAKR, KOR, LEADER, maaseutuohjelma, Suomen akatemia, säätiörahoitusta, EU:n puiteohjelmahankkeita, budjettirahoitusta, YTR 3

VIRANOMAISET - Ministeriöt - SYKE - ELY - Kunnat Kalastus/ Kala Vesistöt Eri tavoitteet, vuorovaikutuksen puute? NYKYTILAN VERKOSTO Plankton Kalat TUTKIMUS Kuormitus Pohjaeläimet Luonnonsuojelu Sedimentti Vedenlaatu Kapea-alaisuus, oma erillinen maailmansa Vesialueen omistajat JÄRVI X Kalastajat, käyttäjät Ranta-asukkaat, suojeluyhdistykset ym - tiedon puute - väärät toimet Valuma-alueen toimijat, elinkeinon harjoittajat HANKKEET Lyhytkestoisuus, hankkeiden päällekkäisyys, rahoitus (erityisesti investoinnit) 4

Vesistökunnostusverkosto Nykytila ei ole tehokas Vesistökunnostamisen tieto ja osaaminen kentän käyttöön OSAAMISALUEIDEN YHTEISTYÖ! Sanoista tekoihin Tarvitaan kohtaamisia 5

VIRANOMAISET VESIEN HYVÄ TILA v.? TUTKIMUS LAIT JA SÄÄDÖKSET, LUVAT, NEUVONTA,! TIETOA JAKOON JA TIETOA SISÄÄN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTON MERKITYS = VOIMIEN JA TIEDON YHDISTÄMINEN JA LISÄÄMINEN = TOIMENPITEET JA TULOKSET OSAAMISEN JAKO, KOORDINOINTI RESURSSI kansalaiset, yhdistykset, jne. MOTIVAATIO + VOIMAVARAT + TEKEMINEN + RAHA? TOTEUTTAJAT! Tarvitsevat ohjausta 6

Verkostoitumisen haasteet Tiedontarpeen eri tasot Mitä ja minkä tasoista tietoa toimija tarvitsee tai pystyy ottamaan vastaan tutkija vs. ranta-asukas TARVITAAN MONITASOINEN VERKOSTO Muutoin tuloksena voi olla toimimaton kokonaisuus, joka tutkijoille liian yleinen ja ranta-asukkaalle liian vaikeaa. verkostoituminen loppuu lyhyeen.. Lisäksi järven käyttäjät tarvitsevat konkreettisia toimenpiteitä ja tuloksia! 7

TUTKIJAT MONITASOINEN VERKOSTO TUTKIMUS VIRANOMAISET Kaikilla tasoilla Taso X Verkostoituminen ERITYISASIANTUNTIJATIETO - syvällinen osaaminen Taso 3. Taso 2. Verkostoituminen YLEINEN ASIANTUNTIJATIETO - Yleisosaaminen VESISTÖKUNNOSTUS- VERKOSTO Tiedon siirto PERUSTIETO - Mitä ja miten pitää tehdä Kommunikointi, luottamus? Taso 1. Verkostoituminen ALKEET Mitä on rehevöityminen? Miten järvi toimii 8

Toimiva malli? Pelkkä nettipohjainen verkosto ei riitä, vaan tarvitaan henkilökohtaisia kohtaamisia ja konkreettisia tuloksia (kustannustehokkaita hankkeita) Kaikkien (ml. järven käyttäjät) toimijatasojen kohtaaminen mahdollista vain virka-ajan ulkopuolella Vaatii pysyvyyttä (rahoitus + vastuutoimija) Esimerkkimalli Pohjois-Amerikan järvien kunnostusjärjestö NALMS www.nalms.org Vuosittainen konferenssi + tapaamiset, koulutuksia Lehti + www-sivut Rahoitus jäsenmaksut, tapaamiset, koulutus, sponsorit ym. 9

KIITOS MIELENKIINNOSTA! Pyhäjärvi-instituutti, www.pyhajarvi-instituutti.fi 10