Tulevaisuuden julmat kuvat: kilpailukyky ja luova tuho Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos & Jyväskylän yliopisto Koulutus ja ohjaus Keski-Suomen tulevaisuuden tekijöinä, Jyväskylä, 25.10.2013
Esityksen rakenne ja sisältö Mitä kilpailukyky tarkoittaa? Mihin käsitettä tarvitaan? Miten sitä mitataan? Mitä on luova tuho? Miten se liittyy talouden kilpailukykyyn Miltä Suomen kilpailukyky näyttää ja miten tilannetta voidaan ratkoa?
TAUSTAA
Kaksi lamaa
Suomi on menettänyt vientimarkkina- osuuksia 2000-luvun alusta lähtien 120 110 Vientimarkkinamenestys, 2000=100 Saksa 100 90 80 70 60 Ruotsi USA Italia Japani Suomi 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: OECD.
Suomi pudonnut Ruotsin ja Saksan kelkasta Indeksi, 2008/2=100 110 Eäid Eräiden maiden kokonaistuotanto k Ruotsi Saksa Euroalue Suomi 105 100 95 90 2007/1 2009/1 2011/1 OECD,
Viennin heikkous tuotannon matelun taustalla Tavaroiden ja palvelusten vienti 2008Q1=100 2008Q1=100 120 110 Kotimainen kysyntä 110 105 100 90 Germany Finland 100 Germany Finland 80 Sweden 95 Sweden 70 90 60 2007Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1 85 2007Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1
Haaparannan arvio (T&Y 1/2013) Suomen hinta/kustannuskilpailukyky hyvä Paras mittari on Bemsin ja Johnsonin arvonlisäysten suhteelliset hinnat Tällä mittarilla Suomi kilpailukykyisempi kuin koskaan Sen sijaan Suomella on rakenteellinen kilpailukykyongelma, joka johtuu yritysjohdon huonosta liiketoimintaosaamisesta i i t i t Tuotteiden laatu on hyvä, mutta ei markkinointiosaamista Suomalaiset yritykset eivät kykene luomaan uusia tuotteita (ja olemassa oleva rakenne yksipuolinen ja haavoittuva) Politiikkapäätelmät: Palkat eivät ongelma Tekes, Sitra ja SHOKit: järkevyyttä mietittävä Yliopistoista tehtävä laaja-alaisempia fokusoinnin sijaan
Kilpailuky Kaksi näkökulmaa Pitkä aikaväli Rakenteellinen kilpailukyky Markkinoiden id toiminta, i t liikkeenjohto, koulutus, innovointi i jne. Kyse on lähinnä elintason maksimointitehtävästä Lyhyt aikaväli Kustannuskilpailukyky Hintakilpailukyky Kannattavuuskilpailukyky Kyse on lähinnä talouden tasapainon optimointitehtävästä
Lyhyen aikavälin kilpailuky w w 1 Y p Y p L L Reaalinen yksikkötyökustannus (=kannattavuuden käänteisluku) Nimellinen Arvonlisäyksen hinta yksikkötyökustannus
Teollisuuden kilpailukyky suhteessa 15 OECD maahan (1993-2010 = 100)
Teollisuuden kilpailukyky suhteessa 15 OECD maahan, standardoitu toimialarakenne (1993-2010 = 100)
Teollisuuden (ilm. sähköteknistä teollisuutta) kilpailukyky suhteessa 15 OECD maahan, standardoitu toimialarakenne (1993-2010 = 100)
Teollisuuden kilpailukyky suhteessa 15 OECD maahan (1993-2010 = 100)
Teollisuuden kilpailukyky suhteessa 15 OECD maahan, standardoitu toimialarakenne (1993-2010 = 100)
Teollisuuden (ilm. sähköteknistä teollisuutta) kilpailukyky suhteessa 15 OECD maahan, standardoitu toimialarakenne (1993-2010 = 100)
Teollisuuden (ilm. sähköteknistä teollisuutta) kilpailukyky suhteessa 15 OECD maahan, standardoitu toimialarakenne (1993-2010 = 100)
TUOTTAVUUSKASVUN MEKANISMI
Luovan tuhon luonnehdintaa Tuottavuuden kasvu yritysten sisällä, uudet yritykset, poistuvat yritykset ja yritysten välinen rakennemuuts Tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho Yritysten tuottavuuden kasvun trendi t-5 t t+5 t+10 20
Hypoteettinen kuvaus taantumasta Tuottavuus ja luovas tuhosta Kum mulatiivine en luov va tuho 2002 2007 2010 TAANTUMA ELPYMINEN??? 21
Toimialojen työn tuottavuuden kehitys (2000=1) -Toimialakorjaus standardoitulla d toimialarakenteella. -Maajoukon keskimääräinen toimialarakenne v. 1995-2010 -10 teollisuus- ja 8 palvelualaa - Lähde: laskemat OECDn STANaineistoista
Luovan tuhon luonnehdintaa Tuottavuuden kasvu yritysten sisällä, uudet yritykset, poistuvat yritykset ja yritysten välinen rakennemuuts Tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho Yritysten tuottavuuden kasvun trendi t-5 t t+5 t+10 23
Luova tuho (2000=1) Normalisoitu ja kiinteä toimialarakenne 1,1 1,1 Tehdasteollisuus ilman sähköteknistä teollisuutta Yksityiset palvelut 1,05 1 1,05 1 Tanska Suomi Ruotsi 095 0,95 1995 2000 2005 2010 095 0,95 1995 2000 2005 2010 Lähde: NORWELL-hankkeen alustavat tulokset
Työpaikkavirrat Suomen yrityssektorilla, y vuosiaineisto 25% syntymisaste tuhoutumisaste 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Ilmakunnas-Maliranta 2011 25
Työpaikkavirrat Yhdysvalloissa, neljännesvuosiaineisto i i Lähde: Faberman (2008) ja BLS 26
PALKKOJEN KEHITYSEN MEKANISMI
Kotitalouksien reaaliset käytettävissä olevat tulot, keskimääräinen vuosikasvu tuloryhmittäin ajanjaksolla 1995 2005, %-yksikköä Alin Ylin viidennes Mediaani viidennes Kasvuero (1) (2) (3) (4) = (3) (1) Suomi 1.6 2.5 4.6 3.0 Ruotsi 1.4 2.2 2.8 1.4 Norja 4.4 3.8 5.1 0.7 Tanska 0.6 0.9 1.5 0.9 Alankomaat 1.8 2.0 1.4 0.4 Belgia 1.4 1.2 1.7 0.3 Ranska 09 0.9 08 0.8 10 1.0 01 0.1 Saksa 0.3 0.6 1.3 1.6 Kreikka 36 3.6 29 2.9 27 2.7 0.9 09 Portugali 5.0 4.2 4.4 0.6 Espanja 5.2 5.5 5.0 0.2 Italia 2.2 1.0 1.6 0.6 Lähde: OECD 2008, Asplund-Maliranta 2012 28 Yhdysvallat 0.2 0.4 1.1 1.3
Palkkojen kehitys ja tehtävärakenteiden muutos Lähde: Kauhanen & Maliranta (2012)
Taulukko 5. Keskipalkkojen kasvun hajotelma rakennemuutosten mukaan, vuodet 2007-2010 (%) Rakennemuutokset Keskipalkat Jatkajat Työpaikat Henkilöt Kovarianssi (1) (2) (3) (4) (5) Teollisuus 3.57 3.17 0.85-0.39-0.06 Rakentaminen 3.98 4.24 0.36-0.58-0.03 Yksityiset palvelut 384 3.84 440 4.40-0.81 010 0.10 015 0.15 Julkiset palvelut 2.92 3.44-0.30-0.51 0.28 Lähde: Kauhanen-Maliranta 2013 30
Pitkän aikavälin kilpailuky Y L Y N N L l n Y l n L l n Y N N L Talouskasvu Työllisyyden kasvu Työn tuottavuuden kasvu
RAKENTEELLINEN KILPAILUKYKY
Yrityssektorin reaaliset yksikkötyökustannukset ja IMDn rakenteellinen kilpailukyky
Finland Business environment and entrepreneurship Time required to start a business (days; 2010/11) Business environment score (1= best 0 = worst; 2010/11) Enterprise survival rate after two years (2009) Business churn (enterprise entries and exits as % of existing stock; 2008) Share of high growth enterprises as % of all enterprises (2009) Early stage financing (% of GDP; 2011) Access to bank lending for SMEs (1 = best 0 = worst; 2011) Duration of payments by public authorities (days; 2011) Source: European Commission, Commission staff working document Industrial Performance Scoreboard and ELINKEINOELÄMÄN Member States' Competitiveness TUTKIMUSLAITOS Performance and Policies SWD(2012) 298. 11 0 1 2 Distance from the EU average (measured in standard deviations)
Japan Greece Korea Italy United States Turkey Israel Germany Slovenia Mexico Canada Finland France Norway Australia Poland Austria Denmark Spain New Zealand Portugal United Kingdom Slovak Republic Chile Czech Republic Hungary Sweden Netherlands Estonia Iceland Switzerland Ireland Belgium Luxembourg Suorat sijoitukset % BKT:sta, 2010 0 50 100 150 200 250 300
Finland Service sectors Electricity prices for medium size enterprises excluding VAT (euro per kwh; 2nd semester 2011) Infrastructure expenditures (euro per inhabitant; 2010) Satisfaction with quality of infrastructure (rail, road, port and airport)(1=underdeveloped / 7=extensive and efficicient by int'l standards; 2011 12) % of broadband lines with speed above 10 MBps (2011) Source: European Commission, Commission staff working document Industrial Performance Scoreboard and ELINKEINOELÄMÄN Member States' Competitiveness TUTKIMUSLAITOS Performance and Policies SWD(2012) 298. 11 0 1 2 Distance from the EU average (measured in standard deviations)
Finland Public administration i ti Legal and regulatory framework (0= neg. / 10=pos.; 2011) Burden of government regulation (1 = burdensome 7 = not burdensome; 2011 12) E government usage by enterprises (%; 2010) Source: European Commission, Commission staff working document Industrial Performance Scoreboard and ELINKEINOELÄMÄN Member States' Competitiveness TUTKIMUSLAITOS Performance and Policies SWD(2012) 298. 11 0 1 2 Distance from the EU average (measured in standard deviations)
Suomen ICT-alalla huomattava työllisyyden rakennemuutos menossa 160 120 ICT-alan työllisyys, 1000 henkeä ICT-alan tukkukauppa Televiestintä Ohjelmistoala ja siihen liittyvä konsultointi ICT-laitevalmistus 80 40 0 1990 1995 2000 2005 2010
Pari sanaa julkisen sektorin tuottavuudesta tai oikeastaan mittaamisesta