28.6.2010 OPETUSOHJELMA 2010-2011 VARHAISKASVATUSTIETEEN SIVUAINEOPINNOT Varhaiskasvatustiede sivuaineena Varhaiskasvatustiede sopii sivuaineeksi niille, jotka tulevat työskentelemään lasten ja lapsiperheiden tai näitä koskevien asioiden parissa ja ovat kiinnostuneita pienten lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin kysymyksistä. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös niille, jotka ovat kiinnostuneita lapsuuden ja muuttuvan yhteiskunnan keskinäisistä yhteyksistä ja lapsuuden näkyvyyden edistämisestä ja tutkimisesta. Varhaiskasvatustieteen perusopintoihin (25 op) kuuluu kasvatustieteiden tiedekunnan yhteisiä kasvatustieteiden perusopintojaksoja 15op (KTKP110, KTKP102 ja KTKP103). Sen lisäksi suoritetaan 10 opintopisteen laajuiset opinnot varhaiskasvatustieteen tutkintovaatimusten mukaisesti (VARP001, VARP002 JA VARP003). Varhaiskasvatustieteen perusopinnot arvioidaan numeerisesti 0-5. Perusopintojen kokonaisarvosanaksi (1-5) tulee opintojaksojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo. Opiskelija voi suorittaa joko kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintokokonaisuuden (25 op) TAI varhaiskasvatustieteen perusopintokokonaisuuden (25 op), ei molempia, koska opintokokonaisuuksissa on 15 op yhteisiä kasvatustieteiden perusopintoja. Varhaiskasvatustieteen aineopintoja voi suorittaa kun perusopinnot on suoritettu arvosanalla hyvä/ hyväksytty ja opinto-oikeus on myönnetty. Varhaiskasvatustieteen aineopinto-oikeutta haetaan yliopiston yleisessä sivuainehaussa huhtikuussa. Valintaperusteena käytetään opiskelijan edistymistä opinnoissa. Varhaiskasvatustieteen aineopinnot arvioidaan numeerisella asteikolla 0 5. Aineopintojen kokonaisarvosanaksi (1 5) tulee opintojaksojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo. Varhaiskasvatustieteen perusopinnot 25 op (VKTPER) Perusopintojen tavoitteena on orientoituminen kasvatusalan käsitteistöön, työhön ja toimintaympäristöihin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija
-hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista kasvatustieteellisistä näkökulmista (kasvatusfilosofia, kasvatuksen historia, kasvatuspsykologia, kasvatussosiologia sekä varhaiskasvatustieteen ja -tutkimuksen keskeiset käsitteet) -omaa perustiedot lapsen kehityksestä sekä alustavat valmiudet lapsilähtöiseen kasvatusajatteluun ja lapsen kehityksen tukemiseen -tuntee lasten oikeudet ja keskeiset lapsuutta sekä lasten asemaa ja hyvinvointia rakentavat tekijät - Opintojaksokuvaukset * Kasvatustieteiden yhteiset perusopintojaksot 15 op KTKP110 5 op KASVATUSTIETEEN FILOSOFISET JA HISTORIALLISET PERUSTEET Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: PUOLIMATKA, T. 2010. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat - minuuden rakentamisen filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä JA RINNE, R. KIVIRAUMA, J. LEHTINEN, E. 2000 (tai uudemmat). Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. TAI SILJANDER, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava. Artikkeleita sopimuksen mukaan pienryhmätyöskentelyyn osallistuville. Opetusmuodot: Luennot (10 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen. Arviointi: 0-5 -tunnistaa, minkälaisia maailmankatsomuksellisia valintoja ja arvositoumuksia kasvatus edellyttää -näkee yhtymäkohtia kasvatuksellisten käytäntöjen ja käsitteellisten edellytysten välillä Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta Vastuuhenkilöt: Johanna Mykkänen KTKP102 KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET 5 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: LEHTINEN, E., KUUSINEN, J. & VAURAS, M. 2007. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1 8) TAI LEHTINEN, E. & KUUSINEN, J. 2001. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. JA ETELÄPELTO, A., COLLIN, K. & SAARINEN, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY TAI NURMI, J., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.
Opetusmuodot: Luennot (10 t), lukupiiri, itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI osallistuminen luennoille ja lukupiirityöskentelyyn (lukupiiri vain syyslukukaudella) Arviointi: 0-5. osaa -kuvailla kehitys- ja kasvatuspsykologian keskeiset käsitteet ja teoreettiset perusteet -selittää oppimista motivationaalisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina -tulkita ihmisen elämän tapahtumia laajemmassa kehityksellisessä perspektiivissä ja kykenee myös määrittelemään, mitä työssä oppimisella ja työhön liittyvällä identiteetillä tarkoitetaan. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta Vastuuhenkilöt: Marja-Leena Laakso KTKP103 KASVATUSTIETEEN SOSIOLOGISET PERUSTEET 5 op Aikataulu: Syyslukukausi tai kevätlukukausi Sisältö: ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1-2, 5-6, 8, 11) TAI ANTIKAINEN, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Helsinki: WSOY JA ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 3-4, 7,9-10) TAI SUORANTA, J., KAUPPILA, J., REKOLA, H., SALO, P. & VANHALAKKA, M. 2008 (2.korjattu ja uudistettu painos). Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Johdatus aikuiskasvatukseen. Joensuun yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Opetusmuodot: Luennot (10 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen. Arviointi: 0-5 -tietää keskeisiä kasvatussosiologian käsitteitä ja teoreettisia ajattelutapoja -kykenee erittelemään erilaisia lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden ilmiöitä sekä antamaan niistä esimerkkejä -osaa selittää ja tulkita perheen, koulun ja muiden kasvatusinstituutioiden merkitystä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta Vastuuhenkilöt: Johanna Mykkänen Varhaiskasvatustieteen perusopintojaksot 10 p VARP001 JOHDATUS VARHAISKASVATUSTIETEESEEN JA TUTKIMUKSEEN 3 op Aikataulu: Kevätlukukausi 3. periodi. Sisältö: Tutustuminen tieteelliseen ajatteluun ja varhaiskasvatusalan tiedeinstituution erityispiirteisiin. Tutkimuksen ja varhaiskasvatustyön vastavuoroisuuden hahmottaminen. AALTOLA, J. & VALLI, R. 2001 tai uudempi. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
KARILA, K., KINOS, J. & VIRTANEN, J. (toim.) 2001. Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Jyväskylä: PS-kustannus. ARTIKKELIT: * Strandell, H. Etnograafinen kenttätyö: lasten kohtaamisen eettisiä ulottuvuuksia (s. 92-112) teoksessa Lagström, H., Pösö, T., Rutanen N. ja Vehkalahti, K. (toim.) 2010. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 101. * Karila, K. Aineistolähtöinen tutkimus välineenä varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden ymmärtämiseen. (s. 119 130) teoksessa RUOPPILA, I., HUJALA, E., KARILA, K., KINOS, J., NIIRANEN, P. & OJALA, M. 1999. Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä. Jyväskylä: ATENA. *Karila, K. & Nummenmaa A-R. Kasvatusvuorovaikutus ja yhteisöllinen työkulttuuri (s. 34-47) teoksessa KARILA, K., ALASUUTARI, M., HÄNNIKÄINEN,M., NUMMENMAA, A R.&RASKU-PUTTONEN, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino Opetusmuodot: Luennot (8 t), kirjallisuus Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen luento-opetukseen ja kirjallisuuden tenttiminen. -tunnistaa tieteellisen ajattelun ja varhaiskasvatusalan tiedeinstituution erityispiirteitä sekä osaa eritellä tutkimusprosessin vaiheet -omaa edellytykset etsiä ja hyödyntää varhaiskasvatusalaan liittyvää tieteellistä tietoa Vastuuhenkilöt: Tarja Liinamaa, Raija Raittila, Leila Tuominiemi VARP002 4 op KEHITYS, OPPIMINEN ja OPPIMISEN OHJAAMINEN VARHAISVUOSINA Aikataulu: Syyslukukausi 2. periodi Sisältö: Luodaan perustaa lapsituntemuksesta lähtevän kasvatusajattelun rakentumiselle. Perehdytään lapsen varhaisvuosien kehitykseen, erityisesti lapsen persoonallisuuden, sosioemotionaalisen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen tarkasteluun. DOWLING, M. 2005. Young children s personal, social and emotional development. London : Paul Chapman. KELTIKANGAS-JÄRVINEN, L. 2004. Temperamentti: Ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. (s. 1 263) KINOS, J. 2002. Kohti lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen teoriaa. Kasvatus 33(2), 119-132. Opetusmuodot: Luennot (14 t), kirjallisuus, itsenäinen työskentely Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille, luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävän tekeminen. Arviointi: 0-5 -omaa perustiedot lapsen persoonallisuuden, sosioemotionaalisen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen etenemisestä -tuntee tiedon, kasvatuksen, oppimisen ja ohjaamisen käsitteet varhaiskasvatuksessa -tuntee lapsilähtöisen kasvatusajattelun ja ohjaamisen periaatteita Vastuuhenkilöt: Erja Rautamies
VARP003 JOHDATUS LAPSUUDEN SOSIOLOGIAAN 3 op Aikataulu: Syyslukukausi1. periodi Sisältö: Tutustutaan lapsuuteen yhteiskunnallisena ilmiönä sekä keskeisiin lapsuutta ja lasten asemaa rakentaviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. ALANEN, L. & KARILA, K. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino (s. 9 155) Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus Opetusmuodot: Luennot (12 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävän tekeminen. Arviointi: 0-5 -osaa tarkastella lapsuutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuntee keskeiset lapsuutta ja lasten asemaa rakentavat sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät -ymmärtää lapsuuden, varhaiskasvatuksen ja muun yhteiskunnan muuttuvat keskinäiset yhteydet -on perehtynyt lapsuuden historiaan, lapsuuden instituutioihin sekä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin -ymmärtää erilaisia lapsuuksia ja osaa tarkastella yhteiskuntaa lasten näkökulmasta Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus Vastuuhenkilöt: Paula Eerola-Pennanen Varhaiskasvatustieteen aineopinnot 35 op (VKTAIN) Edeltävinä opintoina varhaiskasvatustieteen perusopinnot vähintään arvosanalla hyvä/ hyväksytty. Varhaiskasvatustieteen aineopinnoissa laajennetaan ja syvennetään perusopinnoissa omaksuttuja tietoja, taitoja ja kompetensseja. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija -hallitsee lapsia koskevat keskeiset kehitys- ja oppimisteoriat -ymmärtää lapsuuden ja varhaispedagogiikan yhteiskunnalliset ja kulttuuriset lähtökohdat -osaa ottaa toimintansa lähtökohdaksi lasten oikeudet ja lasten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät -ymmärtää työyhteisön ryhmäilmiöitä ja omaa työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja -hallitsee varhaiskasvatusalan tutkimuksessa käytettävän käsitteistön -osaa hankkia, arvioida ja soveltaa varhaiskasvatusta koskevaa tieteellistä tietoa -tuntee keskeiset varhaiskasvatuksen tutkimustraditiot ja tiedonhankintamenetelmät sekä osaa laatia ohjatusti pienimuotoisen tieteellisen tutkielman Opintojaksokuvaukset VARA001 LEIKKI, KEHITYS JA OPPIMINEN 3 op Aikataulu: Syyslukukausi/ kevätlukukausi sovittuina tenttipäivinä
Sisältö: Tarkastellaan traditionaalisia ja uudempia kehitysteorioita alle kouluikäisen lapsen kehityksen tukemisen ja oppimisen ohjaamisen kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan leikin, oppimisen ja kehityksen välistä suhdetta sekä sukupuolten välisiä kehityksen erityispiirteitä. Syvennytään esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kehitykseen. CRAIN, W. 2000. Theories of development: concepts and applications. Upper Saddle River, NJ: Prentice-Hall. (s. 64 85, 147 212, 340-359) KARILA, K., ALASUUTARI, M., HÄNNIKÄINEN,M., NUMMENMAA, A R.& RASKU- PUTTONEN, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere:Vastapaino (s.109-200) GARVEY, C. 1990 tai uudempi. Play. Cambridge, MA: Harvard University Press (s. 123-143) LAINE, K. 2005. Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava (s.1-133) Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus. Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen (teokset: Crain 2000 ja Laine 2005) sekä päiväkotihavainnointi ja havainnointiraportti (lähteinä käytetään teoksia: Karila ym. 2006 sekä Garvey 1990). -hallitsee keskeisimmät kehitysteoriat -kykenee rakentamaan käsityksen erityisesti esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kehityksestä ja oppimisesta sekä lapsen itsetunnon tukemisesta -syventää lapsituntemustaan ja kasvatusajatteluaan ja ymmärtää leikin merkityksen lapsen kehityksessä ja oppimisessa -kykenee soveltamaan kehitysteorioita oppimisen ja ohjaamisen kysymyksissä -hallitsee lasten leikin ja oppimisen ohjaamisen pedagogiset perusteet Vastuuhenkilöt: Erja Rautamies VARA002 LAPSUUDEN SOSIOLOGIA 3 op Aikataulu: Kevätlukukausi 4. periodi Sisältö: Perehdytään lapsuuden sosiologian teoreettisiin lähtökohtiin, lapsuuden tutkimukseen sekä nykylapsuuden piirteisiin LEHTINEN, A R. 2000. Lasten kesken. Lapset toimijoina päiväkodissa. Jyväskylä: SoPhi. ALANEN, L. & KARILA, K. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino (sivut 89-262) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Opetusmuodot: Luennot (10 t), ryhmäopetus (10 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävä. -tuntee lapsuuden sosiologian teoreettisia lähtökohtia ja osaa eritellä nykylapsuuden piirteitä -osaa tarkastella lapsuuteen liittyviä ilmiöitä osana yhteiskunnallista muutosta ja ymmärtää niiden merkityksen lasten elämässä -osaa hankkia relevanttia tietoa tieteellisistä artikkeleista ja soveltaa sitä lapsuuden ja lapsuuden muutoksen tarkasteluun
-ymmärtää lapsuuden sosiologian teoreettisia käsitteitä ja lähtökohtia sekä soveltaa niitä osana varhaiskasvatuksen asiantuntijuuttaan Vastuuhenkilöt: Paula Eerola-Pennanen, Raija Raittila VARA004 VUOROVAIKUTUS JA RYHMÄPROSESSIT KASVATUSYHTEISÖSSÄ 3 op Aikataulu: Kevätlukukausi 4. periodi Sisältö: Perehdytään ryhmäilmiöiden, työyhteisön kehittymisen sekä työyhteisön hyvinvoinnin ja jaksamisen teemoihin. Opintojakso sisältää itsetuntemusta syventäviä ja vuorovaikutustaitoja kehittäviä harjoituksia. KARILA, K., ALASUUTARI, M., HÄNNIKÄINEN,M., NUMMENMAA, A R.&RASKU- PUTTONEN, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere:Vastapaino (s.1-108) KINNUNEN, U., FELDT, T, & MAUNO, S. (toim.) 2005. Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus (sivut 1-94, 119-165) NIEMISTÖ, R. 2002. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsinki: Palmenia-kustannus. Artikkeleita sopimuksen mukaan Opetusmuodot: Luennot (10 t), ryhmäopetus (16 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävän tekeminen. -syventää itsetuntemustaan ja kehittää vuorovaikutustaitojaan -ymmärtää ryhmäilmiöitä sekä työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä -kykenee tarkastelemaan työyhteisöä kehittyvänä organisaationa ja tunnistaa organisaation toiminnan ja työyhteisön hyvinvoinnin välisen yhteyden Vastuuhenkilöt: Elina Lehtinen VARA014 PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN RAKENTUMINEN JA PEDAGOGINEN JOHTAMINEN 3 op Aikataulu: Syyslukukausi/ kevätlukukausi/ sovitut tenttipäivät Edeltävät opinnot: Varhaiskasvatustieteen aineopintoja vähintään 9 op. Sisältö: Syventyminen oman oppimis- ja kasvatusfilosofian sekä pedagogisten toimintatapojen ja pedagogisen johtajuuden jäsentämiseen ja eheyttämiseen sekä dokumentointiin ja arviointiin suunnittelun, ammatillisen toiminnan, asiantuntijuudessa kehittymisen ja työn kehittämisen perustana. Eheyden, jatkuvuuden, yksilöllisyyden ja lapsen osallisuuden korostaminen pedagogisen toiminnan lähtökohtina. Päivähoidon laatu- ja kehittämistyön lähtökohtiin sekä sen johtamiseen tutustuminen. HEIKKA, J. HUJALA, E & TURJA, L. 2009. Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Vantaa: Printel. KUPILA, P. (toim.) 2004. Arvioidaan yhdessä. Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Tammi.
RAUSTE-VON WRIGHT, M. & VON WRIGHT, J. 2003. Oppiminen ja koulutus. 9. uud. painos. Helsinki: WSOY. Artikkeleita sopimuksen mukaan oppimistehtävävaihtoehdon valitseville. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely ja kirjallisuus. Suoritustavat: Kirjallisuuteen ja empiiriseen selvitykseen perustuva oppimistehtävä TAI kirjallisuustentti. -osaa jäsentää varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden kokonaisuutta ja tietää erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat asiantuntijuudessa kehittymiseen yksilö- ja yhteisötasolla ja ymmärtää monitahoisen arvioinnin ja palautteen merkityksen tässä prosessissa -tietää pedagogisen johtamisen perustehtävät ja haasteet varhaiskasvatustyössä -osaa tarkastella eri näkökulmista työyhteisön kehittymistä ja pedagogisen työn kehittämistä sekä näiden johtamista -osaa jäsentää pedagogisen toiminnan perustana olevia kasvatusfilosofisia ja teoreettisia lähtökohtia sekä kytkeä niitä arjen kasvatus- ja opetustyötä linjaaviksi periaatteitteiksi -omaa valmiuksia reflektoida omaa asiantuntijuudessa kehittymistään Vastuuhenkilöt: Leena Turja Seuraavista jaksoista (VARA005, VARA009, VARA010, VARA015) valitaan yksi: VARA005 HYVINVOINNIN, KASVUN JA OPPIMISEN HAASTEET VARHAISKASVATUKSESSA I: PERUSTEET 3 op Aikataulu: Syyslukukausi/ kevätlukukausi sovitut tenttipäivät Sisältö: Yleiskuvan luominen lapsen psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä käsittelevistä asioista sekä lapsen poikkeavan kehityksen ja oppimisen ongelmista. Tutustuminen lapsen erityisen tuen menetelmiin. Aihealueiden tarkasteleminen lapsen, perheen, varhaiskasvatuksen ja yhteiskunnan näkökulmasta. FRIIS, l., EIROLA, R. & MANNONEN, M. 2004. Lasten ja nuorten mielenterveystyö. Helsinki: WSOY. TAI TAIPALE, V. 1998. Lasten mielenterveystyö. Helsinki: WSOY. (s.151 305) PIHLAJA, P. & VIITALA, R. 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa (luvut 7-12). Helsinki: WSOY. SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T & KETONEN, R. (toim.) 2003. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS kustannus. (s. 163 301). PIHLAJA, P. & KONTU, E. 2001. Työkaluja päivähoidon erityiskasvatukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:14. Helsinki. (s.11-29, 112-133) Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen -omaa perustiedot lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista ja mielenterveydestä sekä lapsen poikkeavan kehityksen ja oppimisen ongelmista -osaa tarkastella lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen haasteita yksilöllisten tekijöiden, ympäristötekijöiden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta
-kykenee tunnistamaan tyypillisiä lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen haasteita ja hänellä on valmiuksia tukea lasta Vastuuhenkilöt: Leena Turja, Erja Rautamies VARA009 LASTENKULTTUURI 3 op Aikataulu: Syyslukukausi/ kevätlukukausi sovitut tenttipäivät Sisältö: Perehdytään lastenkulttuuria koskeviin eri näkökulmiin ja lastenkulttuurin tutkimukseen. Käsitellään lapsille suunnattua kulttuuria monipuolisesti ja toisaalta perehdytään lasten omaan kulttuuriin. PALMENFELT, U. (toim.) 1999. Barndomens kulturalisering. Åbo Akademi. NNF publications; 2. Barnkulturforskning i Norden; 1. JA yksi teos seuraavista: VAN DEN BERGH, B. & VAN DEN BULCK, J. (toim.) 2000. Children and Media: Multidisciplinary Approaches. Leuven-Apeldoorn: Garant. KEHILY, M. J. (toim.) 2004. An introduction to Childhood Studies. Maidenhead: Open University Press. MOURITSEN, F. & QVORTRUP, J. (toim.) 2002. Childhood and children s culture. Odense: University Press of Southern Danmark. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävä. -tunnistaa lastenkulttuuria koskevia eri näkökulmia lastenkulttuurin tutkimuksesta ja lapsilähtöisestä lasten omasta kulttuurista -osaa hyödyntää lastenkulttuurin tutkimustietoa -hahmottaa lastenkulttuuria monipuolisesti -omaa teoriapohjaa lastenkulttuurista ja kykenee soveltamaan tietämystään -osaa käyttää asiantuntemustaan lastenkulttuurin ja lasten oman kulttuurin edistämiseksi Vastuuhenkilö: Raija Perko VARA010 LAPSET JA SUKUPUOLI 3 op Aikataulu: Syyslukukausi/ kevätlukukausi sovitut tenttipäivät Sisältö: Perehdytään lasten sukupuoli-identiteetin muodostumiseen vaikuttaviin tekijöihin erityisesti lapsille suunnattujen kulttuurisisältöjen kautta. Lisäksi tarkastellaan tyttöjen ja poikien psyykkis-sosiaalisen kehityksen mahdollisia eroavaisuuksia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Keskeisenä kysymyksenä on pohtia sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kasvatuksen ja kasvattajan näkökulmasta. WOODHEAD, M. & MONTGOMERY, H. 2003. (toim.) Understanding childhood: an indisciplinary approach (s. 181-220) sekä kaksi teosta seuraavista:
ARNESEN, A-L. (toim.) 1999. Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä. Suom. Pirkko Hynninen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 17. DAVIES, B. 2003. Shards of glass: children reading and writing beyond gendered identities. Cresskill, N.J.: Hampton Press. LYON CLARKE, B. & HIGONNET, M. R. (toim.) 2000. Girls, boys and toys: gender in children s literature and culture. Baltimore: Johns Hopkins University Press. SKELTON, C. & FRANCIS, B. (toim.) 2003. Boys and girls in the primary classroom. Maidenhead: Open University Press. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävä. -tunnistaa sukupuoli-identiteetin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti kulttuurisisältöjen merkityksen -tunnistaa tyttöjen ja poikien psyykkis-sosiaalisen kehityksen eroavaisuudet ja niiden taustalla vaikuttavat tekijät -tiedostaa kasvattajien suhtautumisen ja odotusten merkityksen lasten sukupuoliidentiteetin muodostumisessa -osaa suhtautua kasvattajana lapseen hänen muodostuvaa sukupuoli-identiteettiään tukien -hyödyntää asiantuntemustaan lasten sukupuoli-identiteettiä koskevissa asioissa Vastuuhenkilö: Leila Tuominiemi VARA015 JOHTAMINEN JA LAATU PÄIVÄHOIDOSSA 3 op Aikataulu: Kevätlukukausi/ sovitut tenttipäivät Edeltävät opinnot: VARA014 Pedagogisen asiantuntijuuden rakentuminen ja pedagoginen johtaminen Sisältö: Opinnoissa lisätään kirjallisuuden avulla tietämystä päivähoidon laatu- ja kehittämistyöstä sekä varhaiskasvatusorganisaatioiden johtamisesta etenkin pedagogisen johtamisen näkökulmasta. HUJALA, E., PARRILA, S., LINDBERG, P., NIVALA, V., TAURIAINEN, L. & VARTIAINEN, P. 1999. Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa. Oulun yliopisto. Varhaiskasvatuskeskus. RUOKOLAINEN, R. & ALILA, K. (toim.) 2004. Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta. Varhaiskasvatuksen laadunhallinnan ja ohjauksen kehittämishankkeen julkaisu. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:6. (Luvut 2-4 ja 6-8, osassa I) Saatavana www-muodossa osoitteesta http://www.stm.fi/resource.phx/publishing/store/2004/05/ad1085998840498/passthru.pdf FONSEN, E. 2008. Pedagoginen johtajuus Varhaiskasvatustyön punainen lanka. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen yksikkö. Saatavana www-muodossa osoitteesta http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03533.pdf Lisäksi artikkeleita sopimuksen mukaan oppimistehtävä-vaihtoehdon valitseville. Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely, kirjallisuus Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävä.
-tietää varhaiskasvatusorganisaatioiden pedagogisen johtamisen sekä laadunhallinnan ja kehittämistyön peruskäsitteitä ja jäsennyksiä. -tuntee pedagogisen johtamisen ja laadunhallinnan lähtökohtia -ymmärtää arviointityön merkityksen sekä johtajuuden osuuden organisaation jatkuvan kehittämistoiminnan käynnistäjänä ja ylläpitäjänä Vastuuhenkilö: Leena Turja Aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot 10 op Laajuus: 10 op Menetelmäopinnot jakautuvat määrällisen ja laadullisen tutkimuksen perusteisiin (5 op + 5 op). Opintojaksoilla tutustutaan alustavasti alan keskeisiin tutkimusmetodeihin ja keskitytään erityisesti tutkimusaineistojen keräämisen harjoitteluun. Opintojaksot antavat menetelmälliset valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. Tutkimusmenetelmäopinnot koostuvat seuraavasta kahdesta opintojaksosta (KTKA010 ja KTKA020). Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavanlaajuiset aineopintotasoiset tutkimusmenetelmäopinnot lähitieteen alalta, hän voi halutessaan suorittaa KTKA010 ja KTKA020 opintojaksot (5 op + 5 op)näyttökokeilla, jolloin näyttökokeiden arvosanat ja 10 op rekisteröidään hänelle aineopintojen opintosuoritukseksi. KTKA010 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT 5 op Aikataulu: Syyslukukausi1. periodi Sisältö: Perehdytään laadulliseen tutkimukseen ja tutkimuksen tekemisen taitoihin PATTON, M. Q. 2002. Qualitative research and evaluation methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage. (soveltuvin osin) TUOMI, J. & SARAJÄRVI, A. 2002 tai uudempi. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Opetusmuodot: Luennot (20 t), ryhmäopetus (10 t), kirjallisuus, itsenäinen työskentely Suoritustavat: Osallistuminen kontaktiopetukseen, luento- ja kirjallisuustentti sekä ryhmäopetukseen liittyvät tehtävät/ harjoitustyö TAI näyttökoe osaa -kuvailla laadullisen tutkimuksen keskeiset tieteenfilosofiset lähtökohdat, laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet -käyttää haastattelua ja havainnointia aineistonkeruumenetelminä -luokitella, teemoitella ja tyypitellä laadullista aineistoa -vertailla laadullisten tutkimusten raporttien metodikuvauksia ja erilaisia lähestymistapoja Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos Vastuuhenkilöt: Raija Raittila, Leena Turja kontaktiopetus/ Maarit Alasuutari näyttökoe KTKA020 MÄÄRÄLLISET TUTKIMUSMENETELMÄT 5 op Aikataulu: Syyslukukausi1. periodi Sisältö: Perehdytään määrälliseen tutkimukseen ja tutkimuksen tekemisen taitoihin.
METSÄMUURONEN, J. 2005 tai uudempi. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp KY. (soveltuvin osin) HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P. 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos tai uudempi. Helsinki: Tammi. Opetusmuodot: Luennot (20 t), ryhmäopetus (10 t), kirjallisuus, itsenäinen työskentely Suoritustavat: Osallistuminen kontaktiopetukseen, luento- ja kirjallisuustentti sekä ryhmäopetukseen liittyvät tehtävät/ harjoitustyö TAI näyttökoe osaa -laatia tutkimussuunnitelman määrällisen tutkimuksen periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti, -kerätä numeerisen tutkimusaineiston esittää ja raportoida sitä tilastollisen kuvailun keinoin ja käyttää tilastollisina analyysimenetelminä khin neliötä, t-testiä, u-testiä, varianssianalyysiä ja korrelaatiokertoimia, -soveltaa tilastollisen tutkimuksen raportoinnin ohjeita sekä -soveltaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos Vastuuhenkilöt: Markku Leskinen kontaktiopetus ja näyttökoe VARA012 PROSEMINAARI 10 op Aikataulu: (Syys- ja) Kevätlukukausi Edeltävät opinnot: Varhaiskasvatustieteen aineopintoja vähintään 9 opintopistettä. Aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot (KTKA010 ja KTKA020) suoritetaan viimeistään VARA012 Proseminaarin aikana. Sisältö: Perehtyminen tieteelliseen ajatteluun, tutkimusprosessin eri vaiheisiin sekä tieteelliseen viestintään. Oman pienimuotoisen tutkielman suunnittelu ja toteutus. Osallistuminen tiedonhankintakoulutukseen. HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P. 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos tai uudempi. Helsinki: Tammi. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Opetusmuodot: Seminaarityöskentely (30 t), itsenäinen työskentely. Suoritustavat: Seminaarityöskentelyyn osallistuminen ja proseminaari-tutkielman tekeminen. osaa -etsiä ja käyttää tutkimusaiheeseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta -hahmottaa tutkimusprosessin kulun ja tutkimuksen teon vaiheet -soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä aineiston hankintaan ja analysointiin -toteuttaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen -laatia tutkimusraportin tieteellisen viestinnän periaatteiden mukaisesti -perustella omia valintojaan ja arvioida muiden tekemiä valintoja tieteellisessä keskustelussa Vastuuhenkilöt: Paula Eerola-Pennanen, Tarja Liinamaa, Johanna Mykkänen, Leila Tuominiemi