Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Samankaltaiset tiedostot
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Sumeri Aleksi Sahala

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )


Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)


Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ


Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

SUMERI 2. HY ma 10-12,

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Ó Ó Ó

H4G0 JOHDANTO 1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET 1.1 JUURIKIRJAIMET

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN

Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - verbi -

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin

S U M E R I N SIJAMUODOT

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

ל ק ח ע מ ד מ ל ך. H4G PA. PERF. VAHVA (luonnos) 1. PA'ALIN PERFEKTIN KOLME VARTALOVOKAALIA. trans. o-perfekti, intr. & ס ס ס 2.

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Suomi 2A. Tiistai

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

JOHDANTO. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - johdanto -


Reetta Minkkinen

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.

Seitsemästoista kansainvälinen kielitieteen olympiadi

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia)

Kreikka'(10'op)' Asiat' Kokeen#palautus# Kurssipalaute# Infini?ivi#

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE

Masarykova univerzita Filozofická fakulta. Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika. Rajageminaatio Yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä

Kieli merkitys ja logiikka

Kappale 2 Tervetuloa!

Verbityypit seitsemäsluokkalaisten suomi toisena kielenä -oppikirjoissa

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Varhainen leikki ja sen arviointi

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Mallivastaus (hyvän vastauksen piirteitä) osio 1: suomen kieli

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Finiittiverbeistä verbiketjuihin: verbiytimien kompleksistuminen S2- oppijoiden kielessä

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Neljäs kansainvälinen teoreettisen, matemaattisen ja soveltavan kielitieteen olympiaadi

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016

Virolaisten suomen kielen oppijoiden myönteisen imperfektin muodostus ja -si-tunnuksen käyttö

)"$% *605 ;E,+ D"2"' 5 E6+ '&$ 5 67E,4+ /9&/,5 4E*1

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

Preesens: YLEIS- JA KESTO-

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

Kieli merkitys ja logiikka

Eira Söderholm. Kainun kielen grammatikki

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

PT-teoria ja negaation oppiminen suomen kielessä toisena kielenä

äiäää?l älägcläälii äisrä lää äää

T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura


IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Transkriptio:

Verbien morfologia Verbien sanakirjamuoto on infinitiivi. Tämän edeltää yleensä partikkeli a: a fí olla. Romanian verbit on perinteisesti jaettu neljään konjugaatioon infinitiivin päätteen mukaan: I á: a dá a cântá II ĕá: a vedĕá a putĕá III e: a spúne a fáce IV í, î a vení a urî antaa laulaa nähdä voida sanoa tehdä tulla vihata Infinitiivimuoto ei kuitenkaan riitä kaikkien muotojen muodostamiseen. Siihen tarvitaan kolme muotoa: infinitiivi, indikatiivin preesensin yks. 1. persoona (preesensin vartalo) ja partisiippi. infinitiivi pres. 1. partisiippi merkitys pers. a cântá cấnt cântát laulaa a putĕá pót putút voida a spúne spún spús sanoa a urî urắsc urất vihata Näiden muotojen perusteella säännölliset verbit voidaan jakaa 10:en ryhmään. Konjugaatioihin I ja IV kuuluu 6 ryhmää. Konjugaatioihin II ja III kuuluu 4 ryhmää.

Konjugaatiot I ja IV Nämä verbit muodostavat partisiipin aina suffiksilla t, joka liitetään infinitiivimuotoon. Preesensin vartalo muodostetaan joko pelkällä verbin juurella tai suffiksilla, jonka muoto riippuu infinitiivin päätteestä. Jos preesensin vartalo on pelkkä verbin juuri, paino siirtyy infinitiivistä taaksepäin 1 tai, harvemmin, 2 tavua. infinitiivi pres. 1. partisiippi merkitys pers. á, Ø a cântá cấnt cântát laulaa a cumpărá cúmpăr cumpărát ostaa á, éz a lucrá lucréz lucrát tehdä työtä a scurtá scurtéz scurtát lyhentää í, Ø a sărí sár sărít hypätä a ĭeşí ĭés ĭeşít mennä ulos í, ésc a ĭubí ĭubésc ĭubít rakastaa a golí golésc golít tyhjentää (r) î, (r) Ø a coborî cobór coborất mennä alas a vârî vấr vârất pistää sisään (r) î, (r) ắsc a urî urắsc urất vihata a hotărî hotărắsc hotărất päättää

Konjugaatiot II ja III Nämä verbit muodostavat preesensin aina pelkällä verbin juurella. Konjugaation II verbit muodostavat partisiipin aina suffiksilla út. Konjugaation III verbit muodostavat partisiipin suffiksilla út, s tai t. Ennen suffiksia s juuren viimeinen konsonantti katoaa aina. Ennen suffiksia t viimeinen konsonantti katoaa, jos se on toisen konsonantin jälkeen, mutta muutuu p:ksi, jos se on vokaalin jälkeen. infinitiivi pres. 1. partisiippi merkitys pers. ĕá, út a putĕá pót putút voida a vedĕá vắd văzút nähdä e, út a fáce fác făcút tehdä a pĭérde pĭérd pĭerdút menettää e, s a spúne spún spús sanoa a mérge mérg mérs mennä a prínde prínd príns saada kiinni a scríe scríŭ scrís kirjoittaa e, t a fĭérbe fĭérb fĭért kiehua a spárge spárg spárt särkeä a rúpe rúp rúpt katkaista a súge súg súpt imeä

Indikatiivin preesens Romanian verbit kongruoivat subjektin kanssa persoonassa (3 persoonaa) ja luvussa (2 lukua). Indikatiivin preesensin monikon 1. ja 2. persoonan muodot muodostetaan infinitiivistä, loput preesensin vartalosta. Monikon 1. persoonan pääte on m. Konjugaatiossa I á muuttuu ắ:ksi (é:ksi palataalisen konsonantin jälkeen) ennen sitä. Konjugaatiossa II ĕá muuttuu é:ksi. Monikon 2. persoonan pääte on ţĭ. Konjugaatiossa II ĕá muuttuu é:ksi ennen sitä. Paino on samassa paikassa kuin infinitiivissä. infinitiivi mon. 1. mon. 2. merkitys pers. pers. a cântá cântắm cântáţĭ laulaa a cumpărá cumpărắm cumpăráţĭ ostaa a tăĭá tăĭém tăĭáţĭ leikata a putĕá putém putéţĭ voida a vedĕá vedém vedéţĭ nähdä a spúne spúnem spúneţĭ sanoa a fáce fácem fáceţĭ tehdä a sărí sărím săríţĭ hypätä a ĭubí ĭubím ĭubíţĭ rakastaa a urî urấm urấţĭ vihata Muut indikatiivin preesensin muodot muodostetaan preesensin vartalosta seuraavilla päätteillä: yks. 1. pers. Ø, ŭ (vokaalin jälkeen), u (Cr, Cl yhdistelmien jälkeen) yks. 2. pers. ĭ, i (Cr, Cl yhdistelmien jälkeen) yks. 3. pers. ă (jos infinitiivin pääte on takavokaali), e (jos infinitiivin pääte on etuvokaali); poikkeuksena suffiksin ăsc saavat verbit, jotka saavat päätteen e myös mon. 3. pers. sama kuin yks. 3. pers. jos tämä loppuu ă tai ĭe, muuten sama kuin yks. 1. pers.

a cântá laulaa 1. pers. cấnt cântắm 2. pers. cấnţĭ cântáţĭ 3. pers. cấntă cấntă a lucrá tehdä työtä 1. pers. lucréz lucrắm 2. pers. lucrézĭ lucráţĭ 3. pers. lucrĕáză lucrĕáză a sărí hypätä 1. pers. sár sărím 2. pers. sárĭ săríţĭ 3. pers. sáre sár a ĭubí rakastaa 1. pers. ĭubésc ĭubím 2. pers. ĭubéştĭ ĭubíţĭ 3. pers. ĭubéşte ĭubésc a coborî mennä alas 1. pers. cobór coborấm 2. pers. cobórĭ coborấţĭ 3. pers. cobŏáră cobŏáră a hotărî päättää 1. pers. hotărắsc hotărấm 2. pers. hotărắştĭ hotărấţĭ 3. pers. hotărắşte hotărắsc

a putĕá voida 1. pers. pót putém 2. pers. póţĭ putéţĭ 3. pers. pŏáte pót a vedĕá nähdä 1. pers. vắd vedém 2. pers. vézĭ vedéţĭ 3. pers. véde vắd a fáce tehdä 1. pers. fác fácem 2. pers. fácĭ fáceţĭ 3. pers. fáce fác a prínde saada kiinni 1. pers. prínd príndem 2. pers. prínzĭ príndeţĭ 3. pers. prínde prínd