1 K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin (05) 75441 Telefax (05) 371 0893 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(11) Nro A1040 Dnro KAS-2004-Y-504-131 Annettu julkipanon jälkeen 25.4.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Petri ja Tanja Hovi. Hovintie 19, 53100 LAPPEENRANTA. HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Lappeenrannan kaupungin Toikkalan kylässä tilalla Hovi Rn:o 2:63 sijaitsevan lypsylehmille ja uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle tarkoitetun eläinsuojan toiminta ja laajennus, sekä eläinsuojan läheisyyteen rakennettava lietelantasäiliö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 n 1 momentin kohta 11 a Ympäristönsuojelulainsäädännön toimeenpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkastamisesta määräajassa. Hakemuksen mukainen eläinsuojan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 : 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 10.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Petri ja Tanja Hovi ovat tehneet kolme peltoalaa koskevaa vuokrasopimusta, pinta-ala yht. 35,68 ha, sekä kaksi lannanluovutussopimusta, pinta-ala noin 7 20 ha.
Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Hakemuksen mukaan eläinsuojan toiminta tai lannanlevityspellot eivät sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin tilan ulkopuolinen asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Nykytilanteessa tilalla on 42 lehmää, 30 hiehoa, 20 lihanautaa ja 20 alle 6 kk:n ikäistä nautaeläintä. Eläimet on sijoitettu kahteen navettarakennukseen. Laajennuksen yhteydessä tilalla lopetetaan lihanautojen kasvatus, jolloin vanha navettarakennus jää pois käytöstä. Laajennettavaan eläinsuojaan sijoitetaan 70 lehmää, 40 hiehoa ja 20 alle 6 kk:n ikäistä nautaeläintä. Vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Lannan käsittely ja varastointi Jaloittelu Lannankäsittely toteutetaan lietelantamenetelmällä (65 lehmää) ja kuivalantamenetelmällä (5 lehmää, hiehot ja vasikat). Olemassa olevat 364 m 3 ja 270 m 3 virtsasäiliöt, sekä 530 m 3 ja 290 m 3 kuivalantalat jäävät käyttöön. Lietelannan varastointia varten rakennetaan 2000 m 3 lietesäiliö. Lietelannan varastointitilavuutta tulee lietekuilut huomioon ottaen yhteensä 2300 m 3. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan 380 m 2 suuruinen betoni tai asfalttipohjainen jaloittelutarha. Tarhaan kertyvä lanta ajetaan kuivikelantalaan ja sadevedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan levitys pelloille Lannan peltolevitykseen käytettävissä oleva pinta-ala on 91 ha, josta omaa 45 ha ja vuokramaata 46 ha. Lannan levitys tapahtuu kasvukauden aikana. Luvan hakijan arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta
Lietettä levitetään huomattava määrä kesällä nurmikasvustoon. Letkulevitystä käytettäessä hajuhaitat pienenevät ja hygienia paranee. Poistoilma johdetaan ulos rakennuksesta katon kautta. Poistoilman käsittelymenetelmät ns. ilmapesujärjestelmät eivät ole vielä käyttökelpoista tekniikkaa. Etenkin talviaikaiset kokemukset menetelmästä puuttuvat. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2000-2005. Tilalle tulee lypsyrobotti. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet 250 m 3, eläinsuojan WCvedet ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Esikuivattua säilörehua valmistetaan laakasiiloon 1330 t vuodessa. Mahdollinen puristeneste johdetaan virtsasäiliöön. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Päästöt ilmaan Säilörehua tehdään kahdesti vuodessa. Rehukuorma on suuruudeltaan noin 10 tonnia, joten kuormia ajetaan vuosittain noin 150 kappaletta. Lietelanta levitetään lannoitteeksi pellolle keväällä ja kesällä. Lietettä levitetään urakoitsijan letkulevitysvaunulla 17 tonnin kuormissa. Lannanlevityskuormia ajetaan vuosittain noin 110 kappaletta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Muu liikenne muodostuu työpaikkaliikenteestä ja eläinlääkinnällisistä kuljetuksista. Lupahakemuksen mukaan hajuhaittojen syntyminen on epätodennäköistä, koska laajennus toteutetaan jo toiminnassa olevan navetan yhteyteen, sekä asutuksesta poispäin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat kuolleet eläimet, muovit, ongelmajätteet ja pilaantunut rehu. Kuolleet eläimet on tarkoitus toimittaa suurriskisen eläinjätteen käsittelylaitokseen raatojenkeräilyjärjestelmän kautta. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Pilaantuneet rehut käytetään lannoitteena pellolla. Tilalla on oma 5000 litran polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu lapon estolaitteella. Muita öljytuotteita säilytetään tilan varastossa. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Navettaan tehdään varavoimalaitos mahdollisten sähkökatkosten varalta. Navettaan laaditaan eläinlääkärin toimesta eläinten terveydenhuolto-ohjelma, jolla on tarkoitus ylläpitää eläinten hyvinvointia yksikössä. Lietesäiliöiden tiiviyttä tarkastellaan aina tyhjennyksen yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 12.1-11.2.2005 Lappeenrannan kaupungin- ja Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Kuulutus on julkaistu Etelä-Saimaanimisessä sanomalehdessä 12.1.2005. Lähimmille rajanaapureille ja asukkaille on kirjeitse tiedotettu hakemuksen vireilletulosta. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Tarkastuskäynti tilalle ja alueelle on tehty 14.1.2005. Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto: Pöytäkirjaan on 8.2.2005 kirjattu seuraavaa: Toiminta sijoittuu Toikkalan kylään tilalle 2:63. Eläinmäärät ennen laajennusta ovat 42 lypsylehmää, 30 hiehoa, 20 lihanautaa ja 20 nuorkarjaeläintä. Laajennuksen jälkeen eläinmäärät ovat 70 lypsylehmää, 40 hiehoa, ja 30 nuorkarjaeläintä. Lannankäsittelymenetelmät jakaantuvat eläinlajeittain siten, että 65 lypsylehmää on lietelannalla ja loput eläimistä kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa erotellaan. Olemassa olevat lantavarastot ovat 530 ja 290 m 3 :n kuivalantalat ja 364 ja 270 m 3 :n virtsasäiliöt. Suunniteltu betonisen lietesäiliön tilavuus lietekuilut mukaan lukien on 2300 m 3. Eläimiä ei laidunneta, mutta tilalla on tiivispohjainen ja lietesäiliöön viemäröity jaloittelutarha lypsylehmille. Maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja wcvedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan laakasiiloon, joka on viemäröity virtsasäiliöön. Lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltopinta-alaa on 75,96 88,64 ha, josta omaa on 32,66 ha. Tilalla on 5000 m 3 polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyyn Honkajoelle poltettavaksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että sekä olemassa olevat, että suunniteltu lantavarasto ovat laskennallisesti riittävät lisättävälle eläinmäärälle. Myös lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltopinta-alaa on riittävästi. Jätehuollossa tulee noudattaa Lappeenrannan kaupungin jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä, joiden mukaan mm. muovia ei saa polttaa kuin pieniä määriä lämmityksen yhteydessä suljetussa tulisijassa. Maataloudessa syntyvä muovijäte tulisi ensisijaisesti ohjata energiajätteeksi laitosmaiseen polttoon. Pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevat maanpäälliset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta Lappeenrannan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. 4
Lappeenrannan kaupunginhallitus on kokouksessaan 21.2.2005 päättänyt lähettää Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon huomioon otettavaksi Petri ja Tanja Hovin ympäristölupaa käsiteltäessä ja toteaa, että kaupunginhallituksella ei ole asiassa muuta lausuttavaa. Muistutukset ja mielipiteet. Hakemuksesta ei määräaikaan mennessä jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijat ovat saaneet lausunnot tiedoksi 17.2.2005. Hakijat ovat 21.2.2005 ilmoittaneet, ettei heillä ole lausunnoista huomautettavaa. 5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Petri ja Tanja Hovin eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Eläinsuojan toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. 1. Eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 70 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 30 alle 8 kuukauden ikäistä nautaeläintä. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus tulee hoitaa ja järjestää siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja ympäristölle eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille. 3. Varastointitilavuutta on oltava lietelannan osalta vähintään 2300 m 3, kuivalannan osalta vähintään 565 m 3 ja virtsan osalta vähintään 240 m 3, kun eläinsuojaan on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. 4. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietesäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m 2 ) ja rakenneluokaltaan 2, sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Mahdollisten saumojen vesitiiviydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Lantalat on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava niiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä.
Avoimet virtsa- ja lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle kaksi viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. Lietelantasäiliön kuormauspaikka tulee tehdä tiivispohjaiseksi. 5. Lannanlevitykseen on oltava peltoalaa luvan mukaisen eläinmäärän lannalle 58 ha tai kulloistakin suurinta vuosittaista eläinmäärää vastaava peltoala, joka on 1 hehtaari/1,5 lehmää, 1 hehtaari/4 yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaeläintä ja 1 hehtaari/8 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaeläintä. 6. Lannan levityksessä on noudatettava nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevaa valtioneuvoston asetusta (931/2000). 7. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei säiliöiden täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lietevuotoja. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille, ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet, muut pesuvedet ja WC-vedet voidaan hakemuksen mukaisesti johtaa lietesäiliöön. 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kun on lannanlevityksestä määrätty. 12. Eläinsuojan yhteyteen tulevan 380 m 2 jaloittelutarhan tulee olla tiivispohjainen. Tarhaan kertyvä lanta tulee ajaa lantalaan. Sade-, sulamis- ja virtsavedet tulee johtaa tiiviiseen säiliöön, esim. lietesäiliöön. 13. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on käsiteltävä ensisijaisesti suurriskisen eläinjätteen käsittelypaikoilla. Eläinsuojaan on tätä varten suunniteltava ja varattava asianmukainen välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa kyseiseen laitokseen. Välivarastointi ja käsittely on toteutettava niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. 6
14. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin Lappeenrannassa asiasta on määrätty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vähintään vuosittain ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. 15. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt ja polttoaineet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. 16. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäristössä olevien asuinrakennusten piha-alueilla kello 07-22 välisenä aikana ekvivalenttimelutasoa 55 db, tai kello 22-07 välisenä aikana ekvivalenttimelutasoa 50 db. 17. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Hakijan on pidettävä kirjanpitoa karjasuojansa toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Ympäristökeskus voi pyytää raportoimaan näitä tietoja myös säännöllisesti vuosittain, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Vuosittain 31.3. mennessä ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, sekä lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä tilalla kuolleiden eläinten lukumäärä ja kuolleiden eläinten käsittelypaikka. 19. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, lopettamisesta sekä toiminnan keskeyttämisestä on myös ilmoitettava ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 20. Eläinsuojan laajennuksen valmistuttua on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus, jossa ympäristöviranomaisille esitellään eläinsuoja ja osoitetaan, että se on lupahakemuksen ja tämän päätöksen mukainen. Tarkastuksessa on esitettävä tarpeellisilta osin myös tuotetiedot rakenteiden ja laitteiden soveltuvuudesta kotieläinrakennusten ympäristönhuoltoon. 7 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien
nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristön-suojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopintaala. Eläinjätteiden käsittelystä annettu määräys perustuu keskeisesti Etelä-Suomen lääninhallituksen samaa kokoluokkaa olevien eläinsuojien toimintaa koskeviin lausuntoihin. Muuten jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat jätelain tavoitteisiin, joista mm. jätteiden hyötykäyttöä on päätöksessä pyritty edistämään. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärä on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muuten olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 7., 10., 11. ja 12.) Lannan levitysala on määritetty Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta 8
(931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 6.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kanssa, sekä myös alueelliset TE-keskukset, sekä läänin- ja kunnaneläinlääkärit. (Määräys 13.) Määräyksellä varmistetaan, että ongelmajätteiden varastointi ja käsittely sekä jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Määräys 14.) Määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. (Määräys 15.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 16.) Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 17.) Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Määräys 18.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 19.) 9
Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Määräys 20.) 10 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2016. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti on otettava huomioon lannan varastointiin, käsittelyyn ja levittämiseen liittyvä tekniikka, sekä maidonkäsittelylaitteistojen pesuihin ja jätevesien käsittelyyn liittyvä tekniikka. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista 90/2000 Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamisesta 931/2000 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön päätös alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 1237/2003 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön päätöksen 1237/2003 ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen maksu eläinsuojasta on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ja Etelä-Saimaa-nimisessä lehdessä. Päätös saantitodistuksella Hakija 11 Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta Etelä-Suomen lääninhallitus Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Suomen ympäristökeskus Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) hakijalla ja muulla sellaisella, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Lupa- ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Agrologi Riitta Nurmilaukas