Hoivamaatalouden kiinnostavuus ja laajenemispotentiaali maatilojen näkökulmasta Tarkastelu Etelä-Savosta Yhteenveto

Samankaltaiset tiedostot
GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

LUONTOLÄHTÖINEN HYVINVOINTITOIMINTA (green wellbeing)

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

Green Care Lab. - luontolähtöisten palveluiden testaus ja kehittäminen. Hollola Anne Korhonen, TTS

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen

Jaana Ruoho,

MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Green Care -tutustumistreffit KEURUU

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin

Yritysyhteistyön toimintamallit

Perhehoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

SENNI-projekti esittäytyy

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi Joensuu

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

Maaseudun kehittämisohjelma

Suomalainen Green Care kaupungeissa

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt Suvi Rinta-Kiikka

Yhdistyslaturin kysely 2019

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Uutta tietoa Green care hankkeista

Maaseudun kehittämisohjelma

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Keski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari

Green Care- seminaarisarja Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

Maaseudun kehittämisohjelma

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski

Hoivapalvelut Onnenpisara

ProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Leaderrahoituksen. yritystuet

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

tutkinnon perusteiden uudistus

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille: Näkemyksiä kuntien toiminnasta

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Rovaniemi

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

Green care - kasvattajina

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

PERUSTETTU , TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Seinäjoki

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

Tutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tuki ja laatu perhehoidossa Esimiesten työpaja Seinäjoki

Transkriptio:

Hoivamaatalouden kiinnostavuus ja laajenemispotentiaali maatilojen näkökulmasta Tarkastelu Etelä-Savosta Yhteenveto HY/Ruralia-instituutti Joulukuu 2016 1

Sisältö Lähtökohtia Etelä-Savon Hoivafarmi-hanke Hoivamaatalouden käsiteestä Kyselyn toteutustapa Nostoja kyselyn tuloksista: kiinnostus, asiakasryhmät, palvelumuodot, ohjaavat motiivit, resurssitekijät, edistävät ja ehkäisevät tekijät Pohdintaa ja keskustelua www.helsinki.fi/yliopisto 2

Lähtöoletus ja tehtävä Etelä-Savossa on maataloutta täydentävän tai korvaavan liiketoiminnan JA uusien hoiva tai hyvinvointipalvelujen yhtäaikaista kysyntää Tehtävänä tuottaa tietoa Etelä-Savon maatilojen nykykiinnostuksesta hoivamaatalouden toimintamuotoja kohtaan. Emt.pohjalta voidaan jossain määrin ennaoida myös alan laajenemispotentiaalia. www.helsinki.fi/yliopisto 3

Hoivafarmi-hanke Lähtöoletus: Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitokset ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. 11/2014 10/2016 (jatkunee 12/2016). Hankkeessa kehitetään maatila-avusteisia hoivapalveluja, päivätoimintaa, työtoimintaa ja perhehoitoa erityisryhmille sekä tuotetaan tietoa toiminnan vaikutuksista asiakkaisiin, maatilaan ja maaseutuun. Yhteistyökumppaneina ovat Juvan kunnan vanhuspalvelut, Vaalijalan Savosetmonipalvelukeskukset Mikkelistä ja Pieksämäeltä, kaksi maitotilaa puutarha, hevostalli sekä neljä maaseutuympäristössä toimivaa hoiva-alan yritystä. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus (ESR) ja emt. tahot. www.helsinki.fi/yliopisto 4

Hoivamaatalouden käsite (kyselyssä) Kiinnostaako hyvinvointialan palvelutoiminta maatalouden rinnalla? Maatilaa ja maaseutuympäristöä voi hyödyntää hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen tuottamisessa. Kutsumme tällaista toimintaa hoivamaataloudeksi. Tässä tutkimuskyselyssä selvitämme Etelä-Savon maatilojen kiinnostusta hoivamaatalouden toimintamuotoja kohtaan Millaisia palveluja hoivamaataloudessa voi tarjota? Ollakseen hoivamaataloutta, oletuksena on, että palveluun sisältyy jokin tietoinen ja tavoitteellinen maatilaa, sen ympäristöä tai elämiä toiminnassa hyödyntävä osuus. www.helsinki.fi/yliopisto 5

Kyselyn toteutus Hoivamaataloutta koskeva aikaisempi tieto, haastattelut ja osallistuva havainnointi taustoittivat kyselyä, sen teemoja ja rakennetta Verkkokysely Etelä-Savon maatiloille, joilta löytyi Mavin rekisteristä sähköposti (1815 yhteystietoa). Kysely auki 8.4-8.5.16 (ml.1 muistutus) Kyselyssä arvottiin vastausaktiivisuuden nostamiseksi lahjakortteja Tallennettuja vastauksia saatiin 214 Vastausprosentiksi muodostui 12,4 www.helsinki.fi/yliopisto 6

Maatalouden tila (Etelä-Savo) Noin 2500 maatilaa, josta kolmannes nautakarjataloutta Maa- metsä- ja puutarhatalouden osuus maakunnan työpaikoista 8,3 % (koko maa 3,4 %) Maa- ja puutarhatalouden kannattavuus heikentynyt niin Etelä-Savossa kuin koko maassa jo useita vuosia peräkkäin (Luke 2016). Vuoden 2015 maataloustuotannon työtuntiansio C tukialueilla (Etelä-Savo) keskimäärin 2,7 euroa/työtunti. (Luke Taloustohtori) Etelä-Savossa etenkin kotieläintaloudesta luopuminen nopeaa (lähes 6 % vuodessa). Suurin peruste heikko kannattavuus. Enemmistö luopuvista kotieläintiloista jatkaa kasvinviljelytilana. (Gallup Elintarviketieto 2014) ->Vielä työikäisillä viljelijöillä/viljelijäperheillä usein reaalinen liitännäis- tai korvaavan elinkeinon tarve www.helsinki.fi/yliopisto 7

TULOKSIA 8

Tarkasteltavat alueet 1. Kiinnostuneisuus hoiva- ja hyvinvointipalvelujen mahdollisiin asiakasryhmiin ja palvelumuotoihin 2. Hoiva- ja hyvinvointialaa tukevien tilakohtaisten resurssien ja motivaatiotekijöiden sekä kannustimien ja ehkäisevien tekijöiden tunnistaminen 3. Alalla jo toimivien tulevaisuudensuunnitelmat 4. Alalle tuloa estävien tai rajoittavien tekijöiden tunnistaminen maatiloilla, joilla ei ollut lainkaan mahdollisuutta tai kiinnostusta toimia alalla 9

Yleiskatsaus: Kiinnostunut jossain määrin / Ei vähäkään kiinnostusta tai mahdollisuutta toimia alalla Kiinnostunut jossain määrin (jatkaa kyselyssä) 94 kpl (44 %) 120 kpl (56 %) Ei vähääkään kiinnostusta tai mahdollisuutta (poistuu loppuun/ arvontaan) 10

Mahdollisten asiakasryhmien kiinnostavuus % vastaajista, jotka antoivat kyseiselle asiakasryhmälle arvion 5=Erittäin kiinnostava tai 4 = Melko kiinnostava (n= 94) MATKAILIJAT JA VAPAA-AJAN ASUKKAAT 27 45 MUUT MAHDOLLISET NS. ITSE MAKSAVAT ASIAKKAAT PÄIVÄKOTIRYHMÄT TYÖELÄMÄN RYHMÄT (ESIM. TYÖHYVINVOINTI, VIRKISTYS) KOULULUOKAT IKÄIHMISET LAPSET (PÄIVÄKOTI- JA ALAKOULUIKÄ) NUORET JA NUORET AIKUISET (YLÄKOULU- JA TEINI-IKÄ) KEHITYSVAMMAISET LAPSET TAI NUORET KEHITYSVAMMAISET AIKUISET HENKILÖT 27 15 15 11 14 20 10 14 12 47 46 45 40 34 36 29 30 45 Laajasti mitattuna kiinnostus eri asiakasryhmiin painottuu luontovoimaan (ns. itse maksavat) Hoivan erityisryhmistä (julkinen järjestämisvastuu) ikäihmiset ja lapset kiinnostavat eniten TYÖTTÖMÄT MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEKUNTOUTUJAT 5 10 27 16 0 10 20 30 40 50 60 70 80 11

Mahdollisten palvelumuotojen kiinnostavuus (% vastaajista, arviot asteikolla 1-5) (n=94) TILAN METSIEN, PUUTARHAN, VESISTÖJEN YM. OHJATTU KÄYTTÖ VIRKISTYSTOIMINTAAN ITSE TUOTTEISTAMALLA TYÖTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN MAATILAN PIIRISSÄ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 20 47 23 6 3 16 45 19 11 10 Luontovoiman ja virkistyksen omat palvelut MAATILAYMPÄRISTÖN "VUOKRAUS" TOIMINTA-ALUSTAKSI PAIKALLE TUOTAVILLE HOIVA- TAI KASVATUS- TAI VIRKISTYSPALVELUILLE. 18 35 23 11 13 KUMMIMAATILATOIMINTA, ELÄINTEN VIERAILUKÄYNNIT, KOTIELÄINPIHATOIMINTA PÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN (IKÄIHMISET, KEHITYSVAMMAISET,MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT) KOULUYHTEISTYÖ ESIM. LEIRIKOULUTOIMINNAN MUODOSSA 11 12 5 36 35 39 17 17 22 25 20 22 12 16 11 Luontohoivan palvelumuodoista päivätoiminta kiinnostaa eniten TUKI- TAI SIJAISPERHEENÄ TOIMIMINEN (LAPSET, NUORET) 13 31 20 17 19 ELÄINAVUSTEINEN HOIVA- JA KASVATUS (HEVOSTEN, AASIEN, KOIRIEN YM. AVUSTUKSELLA) 13 27 18 23 19 AMMATILLINEN PERHEKOTITOIMINTA MAATILALLA (LAPSET, NUORET) 4 22 20 23 30 PERHEHOITO (KEHITYSVAMMAISET, VANHUKSET) 5 19 22 28 26 Hyvin kiinnostava Melko kiinnostava En osaa sanoa Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava 12

Hoivamaataloudesta kiinnostuneiden motiivit (% vastaajista, arviot asteikolla 1-5) (n=94) MAASEUDUN SÄILYMINEN ELINVOIMAISENA LUONNON JA MAATILAYMPÄRISTÖN ARVOSTAVA HYÖDYNTÄMINEN UUDEN KOKEILU JA LUOMINEN OMALLA TYÖLLÄ LAADUKAS JA EETTINEN TOIMINTA TOIMINNAN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS IHMISLÄHEISYYS/TYÖSKENTELY IHMISTEN KANSSA HALU LÖYTÄÄ ELINKEINO, JOKA MAHDOLLISTAA TILAN TOIMINNAN JATKUMISEN (SEURAAVILLEKIN SUKUPOLVILLE) OMA ELÄMÄNHALLINTA JA JAKSAMINEN PERUSMAATALOUDEN HEIKKO KANNATTAVUUS, LISÄTULOJEN TARVE 23 23 20 27 38 33 44 44 42 45 43 46 60 44 43 45 47 47 14 16 21 15 11 9 3 13 14 15 6 12 5 1 4 1 6 0 7 21 21 4 3 1 1 Hoivamaataloudesta kiinnostune et haluavat ennen muuta vaalia elävää maaseutua ja ympäristöä Alasta kiinnostunei lla on kokonaisuut ena verraten yhtenäinen arvopohja TYÖSKENTELY ELÄINTEN KANSSA 22 31 26 13 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin paljon merkitystä Melko paljon merkitystä En osaa sanoa Ei kovin paljoa merkitystä Ei lainkaan merkitystä 13

Arviot käytettävissä olevista resursseista (% vastaajista, arviot asteikolla 1-5) (n=94) TILALLA ON TOIMINTAAN SOPIVIA LUONTO- JA YMPÄRISTÖTEKIJÖITÄ (METSÄT, PUUTARHA, VESITÖT YM.) TILALLA ON TOIMINTAAN SOPIVIA TAI SOVELLEVISSA OLEVIA TOIMINTATILOJA (ASUINRAKENNUS, MÖKIT, MUU RAKENNUSKANTA YM.) 15 29 36 55 12 30 9 5 2 7 Hoivamaataloudesta kiinnostuneet näkevät eniten resursseja tilan luonto- ja ympäristötekijöissä. YHDELLÄ TAI USEAMMALLA PERHEENJÄSENELLÄ/TILALLA TOIMIVALLA ON HOIVAMAATALOUTEEN SOPIVAA 13 31 7 23 26 KOULUTUSTAUSTAA JA/TAI TYÖKOKEMUSTA TILALLA ON TOIMINTAAN SOPIVIA ELÄIMIÄ (MAHDOLLISET TUOTANTO- JA LEMMIKKIELÄIMET) TILALLA ON TOIMINTAAN SOPIVIA VERKOSTOJA JA/TAI YHTEISTYÖSUHTEITA. 14 28 10 27 22 7 34 20 28 12 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vähiten resursseja nähdään tilan verkostoissa ja yhteistyösuhteissa Hyvin paljon käytettävissä Melko paljon käytettävissä En osaa sanoa Ei kovin paljoa käytettävissä Ei lainkaan käytettävissä www.helsinki.fi/yliopisto 14

Mitä toimenpiteitä hoivamaatalouden kehittyminen yleisesti ottaen edellyttää? (% vastaajista, arviot asteikolla 1-5) (n=94) MAATILOILLE TARJOTTAVA KÄYTÄNNÖN APU YHTEISTYÖSUHTEIDEN RAKENTAMISEEN PALVELUIDEN HANKKIJOIHIN/MAKSAVIIN ASIAKKAISIIN MAATILOILLE TARJOTTAVA KOULUTUS HOIVAMAATALOUDEN SISÄLLÖSTÄ JA MENETELMISTÄ VERTAISTUEN SAAMINEN TOISILTA SAMANKALTAISIA ASIOITA TEKEVILTÄ TAI SUUNNITTELEVILTA TILOILTA MAATILOILLE TARJOTTAVA KOULUTUS HOIVAMAATALOUDEN PALVELUIDEN TUOTTEISTAMISESTA, MYYNNISTÄ JA KILPAILUTUKSESTA INVESTOINTI- JA/TAI PERUSTAMISTUEN TARJOAMINEN HOIVAMAATALOUDEN KÄYNNISTÄMISEEN MAATILOILLA HOIVAMAATALOUTTA KOSKEVAN JULKISEN TIETÄMYKSEN JA KESKUSTELUN LISÄÄMINEN ESIMERKIKSI LEHDISTÖSSÄ JA SOSIAALISESSA SOSIAALI JA TERVEYSALAN PÄÄTTÄJILLE TARJOTTAVA KOULUTUS/TIETÄMYS HOIVAMAATALOUDEN MAHDOLLISUUKSISTA JA 39 44 13 34 45 17 23 56 16 38 39 18 30 45 15 31 40 19 27 40 23 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin paljon merkitystä Melko paljon merkitystä En osaa sanoa Ei kovin paljoa merkitystä Ei lainkaan merkitystä www.helsinki.fi/yliopisto 3 2 4 4 8 9 8 Tärkeimmäksi nähdään käytännön apu yhteistyösuhteiss asiakkaisiin Hoivamaataloudesta kiinnostuneet pitävät monenlaisia edistämistoimenpiteitä merkityksellisinä. Esteenä pidetään erityisesti alan jäykkää byrokratiaa ja asenteita (tieto avovastauksista) 15

Alalla jo toimivat: Miten suurella todennäköisyydellä toteutatte jotakin seuraavista lähivuosien (2016-2018)aikana? (% vastaajista, arviot asteikolla 1-5) (n=19) TILALLA PYRITÄÄN KASVATTAMAAN ASIAKASMÄÄRIÄ TILALLA KEHITETÄÄN UUSIA PALVELUMUOTOJA TILALTA LISÄTÄÄN YHTEISTYÖTÄ MUIDEN MAATILOJEN TAI YRITYSTEN KANSSA TILALLA OTETAAN KÄYTTÖÖN UUSIA MYYNTIKANAVIA TILALTA OSALLISTUTAAN ALAN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN/SUORITETAAN ALAN TUTKINTO 12 6 12 12 12 53 59 35 35 29 18 12 18 6 12 6 12 12 18 6 Alalla jo toimivat maatilat aikovat kasvattaa usein asiakasmääriä ja kehittää palvelumuotoja TILALLA KEHITETÄÄN PALVELUIDEN LAATUA (ESIMERKIKSI MAHDOLLINEN LAATUSERTIFIOINTI) 6 35 18 6 TILALLA LISÄTÄÄN HOIVAMAATALOUDEN TOIMINTAAN OSALLISTUVAA TYÖVOIMAA TILALLA LUOVUTAAN ALAN YRITYSTOIMINNASTA 12 35 24 0 35 41 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alan yritystoiminnan lopettaminen ei ole todennäköistä. Hyvin todennäköistä Melko todennäköistä En osaa sanoa Ei kovin todennäköistä Epätodennäköistä 16

Mikäli hoivamaatalous ei näyttäydy lainkaan kiinnostavana tai mahdollisena, mitkä ovat alalla toimimisen esteet ja tai rajoitteet? % vastaajista, jotka antoivat mainitulle seikalle arvion 5=Hyvin paljon merkitystä tai 4 = Melko paljon merkitystä, n= 120) TILALLA EI OLE SOVELTUVIA TOIMITILOJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖJÄ TAI MUITA NYKYINEN TUOTANTOSUUNTA TYÖLLISTÄÄ TÄYSIN. AIKAA MUUHUN EI JÄÄ. TILALLA TOIMIVILLA EI OLE SOPIVAA KOULUTUSTAUSTAA JA/TAI KOKEMUSTA TILAN TYÖT EDELLYTTÄVÄT KONEIDEN JA LAITTEIDEN AMMATTITAITOISTA AJATUS HOIVAMAATALOUDESTA/HOIVA JA HYVINVOINTIALASTA EI ITSESSÄÄN OMA JA/TAI TILALLA TOIMIVIEN IKÄ EI PUOLLA UUSIA TOIMIEN ALOITTAMISTA. TILAN TOIMINTA ON VÄHÄISTÄ/SIVUTOIMISTA HEIKKO TALOUDELLINEN TILANNE JA MAHDOLLINEN TALOUDELLINEN RISKI OMA JAKSAMINEN JA TERVEYSONGELMAT SOSIAALI- JA TERVEYSALAN EPÄSELVÄ TILANNE EI KANNUSTA ALALLE SUKUPOLVEVNVAIHDOSTA EI OLE NÄKÖPIIRISSÄ EIKÄ TILALLE OLE JATKAJAA. TILAN HUONO SIJAINTI/SAAVUTETTAVUUS TILALLA ON VAIN TUOTANTOELÄIMIÄ, JOIDEN HOITOA EI VOI TEHDÄ MAATILALLA EI ASUTA/TOIMITA YMPÄRIVUOTISESTI "Hyvin paljon merkitystä" (% vastaajista) 9 16 16 13 16 27 23 29 29 28 26 33 16 39 40 11 5 22 21 16 8 18 18 31 32 22 0 20 40 60 80 100 32 39 "Melko paljon merkitystä" ( % vastaajista) Toimitilojen tai toimintaympäristöjen sopimattomuus ja olemassa olevan tuotantosuunnan työllistävyys useimmin hoivamaatalouden esteenä. 17

LAAJENEMISPOTENTIAALI JA POHDINTAA 18

Laajenemispotentiaalin tarkastelua Kyselyaineisto ei pienen kokonsa vuoksi mahdollista hoivamaatalouden laajenemista koskevaa määrällistä ennustamista. Viitteitä reaalisesta kasvupotentiaalista saadaan kuitenkin seuraavista: - 44 % kyselyyn vastanneista tiloista on ainakin jossain määrin kiinnostunut alasta. - Vastaajien parissa tunnistetaan kysyntää ja tarjontaa lisääviä tekijöitä, joskin myös toiminnan rajoitteita (avoimet vastaukset) - Alalla jo toimivista useimmat aikovat kasvattaa asiakasmääriä ja kehittää uusia tuotteita, mutta yksikään ei suunnittele alan yritystoiminnan lopettamista. Laajanemispotentiaalia voi lähestyä myös epäsuorista tietolähteistä käsin (aikaisempi tutkimustieto ja asiantuntijoiden näkemykset) 19

Piilossa olevaa laajanemispotentiaalia? Käytännöllinen koulutus, neuvonta ja alalle rekrytointi (esimerkiksi perhehoito) puhuttelevat maatiloja enemmän kuin maatiloille vierailla käsitteillä tehtävä kyselymittaus? Piilossa olevaan potentiaaliin viittaavat kokemukset esimerkiksi tehokkaan seudullisen tiedotuksen, koulutuksen ja tukiverkoston avulla tehdystä tuloksellisesta perhehoidon rekrytoinnista maaseudulla (esim. Suupohjan seutu) (Perhehoitoliitto 2016) 20

Yhteenveto ja pohdintaa Maatiloilla on ainakin jossain määrin hoivamaatilatoiminnan laajenemispotentiaalia Etelä-Savossa. Laajanemisen resurssina tulee esille olemassa olevat luonto- ja ympäristötekijät ja sekä toimintatilat. Motiiveina korostuvat halu vaalia elävää maaseutua ja ympäristöä sekä eettinen toiminta yli taloudellisten perusteiden. Tärkeimmäksi edistäjäksi nähdään käytännön apu yhteistyösuhteiden rakentamisessa palvelujen ostajiin, mutta jäykäksi mielletyn byrokratian pelätään toimivan vastakkaiseen suuntaan. Kysyntää lisäämällä voidaan saada liikkeelle piilevää laajenemispotentiaalia. Esimerkkinä hallitusohjelman kärkihankkeistus laitoshoitoa korvaavien palvelumuotojen, kuten perhehoidon kehittämiseen v.2016-2018 (STM). Maatilojen hoivapalveluilla voi olla merkittävä rooli maaseudun (perus)palvelutarjonnassa ja suotuisia ulkoisvaikutuksia maaseutualueiden yleiseen elinvoimaan. 21

Kiitokset ja keskustelua! paivi.pylkkanen@helsinki.fi 22