N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

Samankaltaiset tiedostot
Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

EU Life+ N-SINK. Typpikuorman vähentäminen uusin keinoin Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin LIFE12 ENV/FI/597

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

VANAJA viemäristä vetovoimaksi

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Vanajavesi Hämeen helmi

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285)

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä

Envibase-hanke. Esittely KTKlle SYKE Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

Tutkijanuran ja -aseman kehittäminen (HR Excellence in Research)

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Työpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT

Itämeri -seminaari

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Missä mennään kahden ensimmäisen hankevuoden jälkeen?

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

YLE 22.4 POLICIES TO PROTECT THE BALTIC SEA National and international policies directed to combat eutrophication and to mitigate nutrient loading

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA)

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Itämeren suojelu taloustieteen näkökulmasta

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Soiden monikäyttö ja Zonation

Sisävesi LIFE IP -diat

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

/ Miina Mäki

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Järvien kunnostuksen hyvät käytännöt, LakeAdmin-hanke loppusuoralla Regional administration of lake restoration initiatives LakeAdmin project

Yhteishankkeista ed. ohjelmakausi

Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

tavarantoimittajille ja muille yrityksille. Myös palkka-

VBE2 Työpaketit Jiri Hietanen / TTY

Ajankohtaista Erasmuksen keskitetyistä hankkeista. Erasmus-seminaari Hämeenlinna Päivi Pihlaja

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Finnish Water Forum Kumppanit kansainvälistymiseen. Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Life+ rahoitus. Pekka Harju-Autti Senior Adviser Min. of Env t, Finland

VUOSI 2015 / YEAR 2015

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa

Stormwater filtration unit

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

Soiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Transkriptio:

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) 2013-2017 Hankkeen tavoite: Arvioida ympäristövaikutuksiltaan ja sosioekonomisesti edullisimpia toimintamalleja typpivirtojen hallintaan puhdistamoilla ja luonnonvesissä

N storages (726 561 t N) 14.8 Loading/Sources 0.18% 34.5 49.3 Forest Peatland Agricultural land Water Sediment Nitrogen loading (1 344 t N) Kaipiainen et al. (2009) 1.3 22.3% 1.3% 0.4% 44.1% 3.2% 20.6% 7.9%

Typpitase Vanajanselkä 47 16-32 5 95 Vanaja 53 Retention - 53 % of loading Denitrification - from 31 to 60% of annual removal

Sedimentin denitrifikaatiopotentiaalin tehostaminen

Hankkeen yhteistyötahot Helsingin yliopisto; Lammin biologinen asema ja fysiikan laitos, geofysiikan osasto Jyväskylän yliopisto; Bio- ja ympäristötieteen laitos Suomen ympäristökeskus (SYKE) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Hämeenlinnan Seudun Vesi (HS-Vesi Oy) Janakkalan Vesi Oy Valkeakosken kaupunki (vesi- ja viemärilaitos) Kuntapuhdistamot (mm. Keuruu, Hankasalmi ja Petäjävesi) Vanajavesikeskus (VVK) Projektikoordinaattori: FT Jussi Huotari (HY), jussi.huotari@helsinki.fi Hankkeen johtaja: prof. Lauri Arvola (HY), lauri.arvola@helsinki.fi

Actions A. Preparatory actions A1 Preparation of the study sites for the N-SINK demonstration action (JY) B. Implementation actions B1 N-SINK sediment filtration demonstrations (JY) B2 Long-term and model demonstrations of catchment scale N retention (SYKE) B3 Demonstration of spatially cost-effective allocation of nutrient abatement measures at watershed level (MTT) C. Monitoring of the impact of the project actions C1 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Keurusselkä (JY) C2 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Vanajavesi (HY) C3 Verification of catchment scale N retention models (SYKE) D. Communication and dissemination actions D1 Communication and dissemination (HY) D2 Development of after Life communication plan (HY) E. Project management and monitoring of the project progress E1 Project management and monitoring of the project progress (HY)

TYÖPAKETIT (Actions) Vedenpuhdistuksen vaikutukset veden laatuun historiallinen tarkastelu Jäteveden typenpoiston tehostaminen luonnollisen ekosysteemipalvelun avulla - demonstraatio Typen kulkeutuminen ja poistuminen vesistössä - mallitarkastelu Typenpoiston sosioekonominen tarkastelu Viestintä Hankkeen johtaminen

Työpakettien sisältöä 1. Tehostetun typenpoiston vaikutukset vedenlaatuun - Typpikuormituksen muutokset viime vuosikymmenen aikana Vanajaveden ja Porvoonjoen valuma-alueilla 2. Ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen typenpoistossa - Seurataan tehostetun denitrifikaation vaikutuksia jäteveteen - Demonstraatioita tehdään puhdistamojen jätevesien vaikutusalueella - 3. Typen vuot valuma-aluemittakaavassa - Selvitetään nykyinen typpikuormitus (mm. typen lähteet) Vanajaveden ja Porvoonjoen valumaalueilla, sekä Itämereen kohdistuva kuormitus -Kehitetään työvälineitä, joilla vesienhoitotoimenpiteitä voidaan ohjata vesistökohtaisesti - 4. Kustannus-hyöty analyysi valuma-aluetasolla - Arvioidaan typenpoiston kustannuksia ja hyötyjä huomioiden mm. erilaiset menetelmät ja veden laadun muutokset (mm. rehevöityminen, sinileväkukinnot, kasvihuonekaasujen päästöt ja maankäytön muutokset) seurannaisvaikutuksineen - Arvioidaan denitrifikaatio-ekosysteemipalvelun taloudellista merkitystä - Kustannus-hyöty -analyysin avulla arvioidaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamista vesiensuojelutavoitteiden kannalta

Hankkeen budjetti N-SINK BUDJETTI LIFE+ 2012 1.8.2013-31.7.2017 OMARAHOITUS Helsingin yliopisto 130500 Jyväskylän yliopisto 72630 Suomen ympäristökeskus 171000 MTT 70000 Ympäristöministeriö 50000 Hämeen liitto 40000 Hämeenlinnan seudun vesi 40000 Janakkala 10000 Valkeakoski 10000 YHTEENSÄ 594130 EU RAHOITUS (50%) 594130 KOKONAISRAHOITUS 1188260

Yhteinen ja avoin tietokanta

HY:n Action-vastuut A. Preparatory actions A1 Preparation of the study sites for the N-SINK demonstration action (JY) B. Implementation actions B1 N-SINK sediment filtration demonstrations (JY) B2 Long-term and model demonstrations of catchment scale N retention (SYKE) B3 Demonstration of spatially cost-effective allocation of nutrient abatement measures at watershed level (MTT) C. Monitoring of the impact of the project actions C1 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Keurusselkä (JY) C2 Monitoring the ecosystem effects of sediment filtering in Lake Vanajavesi (HY) C3 Verification of catchment scale N retention models (SYKE) D. Communication and dissemination actions D1 Communication and dissemination (HY) D2 Development of after Life communication plan (HY) E. Project management and monitoring of the project progress E1 Project management and monitoring of the project progress (HY)

D1 Communication and dissemination (HY) Expected results: - www-pages (julkaistu 16.9.2013) - Two open seminars (for stakeholders, experts, authorities, organizations etc./yhteistyössä muiden partnereiden kanssa) - Starting seminar 1 - Final seminar 2 D2 Development of after Life communication plan (HY) Expected results: The project will be known by all FIWA members, and known by the internatinal scientific community. The technology used will be taken into use for WWTW construction companies and recommended by the water authorities and will be further disseminated by these organizations. E1 Project management and monitoring of the project progress (HY) M 9.1 Koordinaattorin ja SAB:n valinta (31.10.2013) M 9.2-9.8 SAB kokoukset (31.12.2013 + 2 kertaa/a 30.6. ja 31.12. mennessä) M 9.9 Final annual meeting of the project (31.05.2017) Raporit: Inception report; Mid-term report; Progress report; Final Report

TYÖPAKETIT (Actions)

Hankkeen tulokset Projektin tulokset osoittavat sen, mitkä ovat puhdistamoiden ja tehostetun luonnollisen typenpoiston ekologiset ja taloudelliset vaikutukset Projektin tuloksia voidaan hyödyntää EU-säädösten valmistelussa ja käytäntöön panossa Suomessa ja muissa EU maissa (vesipuite- ja typpidirektiivi) Uusien denitrifikaation mittaamiseen käytettävien menetelmien hyödyntäminen mahdollistaa typenpoiston tarpeen arvioimisen puhdistamo- ja vesistökohtaisesti Tulokset antavat tietoa vaihtoehtoisten puhdistusmenetelmien soveltuvuudesta erityisesti pienpuhdistamoissa, joissa typenpoisto voi tapahtua luonnon omana ekosysteemipalveluna Projektin tuloksena muodostuu yleiskuva siitä, miten N 2 ja N 2 O-emissiot sekä sinileväesiintymät reagoivat tehostettuun typenpoistoon

N-SINK Life+2012

JÄTEVESIEN TYPPI - Rehevöityminen Itämeressä ja sisävesissä - Typenpoiston kalleus - Typenpoiston N 2 O-päästöt (typpidirektiivi, vesipuitedirektiivi, EU-tuomioistuimen päätös) Luonnollinen ekosysteemipalvelu - Järvien denitrifikaatio Tehostettu ekosysteemipalvelu - Jäteveden johtaminen sedimenttiin DN-tekniikka jäteveden puhdistamoilla - Käytössä oleva tekniikka Rajattu alue purkuvesistössä Puhdistamon jälkiallas Mikä on kustannustehokkain ja ilmastoystävällisin typenpoistomenetlmä?