Eduskunnalle. KIRJALLINEN KYSYMYS 892/2006 vp. Nuorison päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 892/2006 vp Nuorison päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen Eduskunnalle Nuorison päihteiden käyttö ja tupakointi ovat kasvaneet huolestuttavasti. Kehityksen suunnan muuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen on moniulotteinen asia. Eräänä vaikuttavana toimenpiteenä voisi toimia se, että vapaat kansalaisjärjestöt ottaisivat asian omakseen lisäämällä vastuunkantoaan suomalaisen nuorison tulevaisuudesta. Kuten tunnettua, valtion varoin tuetaan merkittävästi mm. valtakunnallisten järjestöjen toimintaa. Esimerkiksi liikuntajärjestöjen avustusperusteena käytetään tulosohjauskriteereitä. Nykyisissä avustusperusteissa ei ole erityisesti otettu huomioon tupakoinnin vähentämistavoitteita tai päihteiden käytön vastaista toimintaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin järjestöavustusten myöntämisperusteiden muuttamiseksi siten, että päihteiden ja tupakoinnin vastainen toiminta otetaan huomioon valtionosuutta lisäävänä erityisenä perusteena? Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2006 Matti Saarinen /sd Kari Uotila /vas Maija Rask /sd Maija-Liisa Lindqvist /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 892/2006 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin järjestöavustusten myöntämisperusteiden muuttamiseksi siten, että päihteiden ja tupakoinnin vastainen toiminta otetaan huomioon valtionosuutta lisäävänä erityisenä perusteena? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Alkoholihaittojen ehkäisy ja hoito eivät onnistu vain viranomaistyönä. Lisäksi tarvitaan laajoja ja monipuolisia kosketuspintoja ihmisten arkeen. Näitä on ennen muuta sosiaali- ja terveysalan järjestöillä. Monitahoisen toimintansa ansiosta järjestösektori voi läpäistä hallinto- ja instituutiorajat ja toimia kanavina, joiden kautta ihmisten tarpeet ja näkemykset välittyvät hallinnon ja poliittisen päätöksenteon järjestelmiin. Suhteessa hallintoon ja poliittiseen päätöksentekoon järjestöt voivat toimia heikoimmassa asemassa olevien ryhmien edunvalvojina. Järjestöjen toiminnassa on hyvät mahdollisuudet kehittää arjen ongelmissa tukevaa oma-apu- ja vertaisryhmätoimintaa. Järjestöt voivat erikoistua arkielämän ongelmien tukeen ja neuvontaan ja toimia eräänlaisina palveluohjaajina suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Viime vuosikymmenen aikana järjestöjen rooli julkisia palveluja täydentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina on kasvanut. Sosiaalija terveysministeriö hakee aktiivisesti järjestöjen asiantuntemusta, edustusta ja kumppanuutta terveys- ja sosiaalipolitiikkaa ja palvelujärjestelmää koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Päihdehaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat merkittävä resurssi muille toimijoille. Päihdealan järjestöt tarjoavat monipuolista päihdeasiantuntemusta, muut terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat järjestöt laajoja ja monipuolisia kontaktiverkkoja ja toimintaa, joiden kautta arkielämän päihde-ehkäisyä voi luontevasti edistää. Järjestöt ovat ohjelmassaan, Järjestöjen päihdeohjelma vuosille 2004 2006, määritelleet niitä asioita, joita ne pitävät keskeisinä ja aikovat toteuttaa omassa toiminnassaan seuraavina vuosina päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Järjestöt sitoutuvat ohjelmaansa kirjattujen asioiden toteuttamiseen ja tuovat ohjelmansa osaksi kansallisen alkoholiohjelman toteutusta. Järjestöjen päihdeohjelman keskeisiä pitkän tähtäyksen tavoitteita ovat alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen, lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisy ja vähentäminen sekä terveyden tasa-arvon lisääminen eri väestönosien välillä. Päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi järjestöt vaikuttavat tulevina vuosina neljän toimintalinjan kautta. Alkoholiasiat kuuluvat yhtenä osana useimpien valtionhallinnon alojen toimintaan. Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa hallinnonalat toimimaan alkoholihaittojen vähentämiseksi valtion talousarvion puitteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee jo nyt järjestöjen päihteiden ja tupakan vastaista työtä. 2

Ministerin vastaus KK 892/2006 vp Matti Saarinen /sd ym. Terveyden edistämisen määrärahoja ja Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksia suunnataan järjestöjen päihteiden ja tupakan vastaiseen toimintaan. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 892/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Saarinen /sd m.fl.: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att ändra grunderna för beviljande av organisationsunderstöd så att arbete mot rusmedel och rökning beaktas som en särskild grund för ökning av statsandelen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förebyggande och behandling av alkoholens skadeverkningar lyckas inte enbart genom myndighetsarbete. Därtill behövs breda och mångsidiga kontaktytor med människors vardag. Sådana har framför allt social- och hälsovårdsorganisationerna. Tack vare sin mångfasetterade verksamhet kan organisationssektorn överskrida förvaltnings- och institutionsgränser och fungera som kanaler, genom vilka människors behov och synpunkter förmedlas till förvaltningens och det poliska beslutsfattandets system. I förhållande till förvaltningen och det politiska beslutsfattandet kan organisationerna fungera som intressebevakare för grupper som har den svagaste ställningen. Organisationernas verksamhet ger goda möjligheter att för vardagens problem utveckla verksamhetsformer som stöder egenhjälp och hjälp från andra i samma situation. Organisationerna kan specialisera sig på stöd och rådgivning i vardagens problem, och fungera som ett slags servicehandledare i förhållande till social- och hälsovårdstjänsterna. Under det senaste decenniet har organisationerna fått en utökad roll som producenter av social- och hälsovårdstjänster vilka kompletterar den offentliga servicen. Social- och hälsovårdsministeriet söker aktivt organisationernas sakkunskap, delaktighet och partnerskap i beredningen och beslutsfattandet i fråga om hälsovårds- och socialpolitiken och servicesystemet. I förebyggandet och minskningen av skadeverkningarna av rusmedel är social- och hälsovårdsorganisationerna en viktig resurs för andra aktörer. Organisationerna på rusmedelsområdet erbjuder en mångsidig sakkunskap om rusmedel, och övriga organisationer för främjande av hälsa och välbefinnande har mångsidiga kontaktnät och aktiviteter, genom vilka det förebyggande rusmedelsarbetet i vardagslivet kan främjas på ett naturligt sätt. Organisationerna har i sitt program, Organisationernas rusmedelsprogram för åren 2004 2006, slagit fast de frågor som de betraktar som centrala och som de avser att förverkliga i sin egen rusmedelsförebyggande verksamhet under de kommande åren. Organisationerna förbinder sig att genomföra de aktioner som är inskrivna i programmet och för in sitt program som en del av genomförandet av det nationella alkoholprogrammet. Viktiga mål på lång sikt i organisationernas rusmedelsprogram är: en minskning av den totala alkoholkonsumtionen, förebyggande och minskning av rusmedelsbruk bland barn och unga samt ökad jämlikhet i hälsa mellan olika delar av befolkningen. I syfte att förebygga och minska skadeverkningarna av rusmedel kommer organisationerna under de kommande åren att påverka genom fyra handlingslinjer. Alkoholfrågorna ingår som en del i verksamheten inom flera områden av den statliga förvaltningen. Statsrådets principbeslut ålägger förvaltningsområdena att arbeta för att förebygga och 4

Ministerns svar KK 892/2006 vp Matti Saarinen /sd ym. minska alkoholskador inom ramen för statsbudgeten. Social- och hälsovårdsministeriet stöder redan nu organisationernas arbete mot rusmedel och rökning. Anslag för hälsofrämjande och bidrag från Penningautomatföreningen riktas till organisationernas arbete mot rusmedel och rökning. Helsingfors den 28 november 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5