Tampereen ilmastotyö Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Kuntien ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Yhteinen vastuu 5.5.2010
Ilmastopolitiikan lähtökohdat Tampereen seudulla Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 2
Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö 8 kuntaa yli 340 000 asukasta Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 3
Väestön kasvuennuste 450000 400000 350000 300000 + 90 000 250000 200000 150000 1970 1 980 1 990 2 000 2 006 2 010 2 020 2 030 Tilastokeskus 2007 231208 245721 265072 293736 327012 354943 388358 411722 Kuntien oma ennuste 355539 395446 422437 helmikuu 2008 vuoteen 2030 mennessä Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 4
Yhdyskuntarakenteen kehitys TAMPEREEN KAUPUNKI Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 5
Kulkutavat kaupunkiseudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimus 2005 Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 6
Liikenteen visio (Lähde: sh:n hyväksymä liikennepoliittinen ohjelma) Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 7
Tampereen kaupunkiseudun suunnittelukokonaisuus Kaupunkiseudun maankäytön rakennesuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Elinkeinostrategia Palveluverkkosuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Ilmastostrategia Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 8
Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille parannetaan haja-asutuksen hallintaa Arjen sujuvuutta edistetään lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräilyympäristöä parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 9
Keskustoja kehitetään Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään Keskustoihin sijoitetaan toimistoja Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 10
Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 11
Asumisen ratkaisu Kangasala Lamminrahka Lempäälä keskusta Nokia Keskusta Harjuniitty Pirkkala Naistenmatkantie Tampere Hankkio Vuores Nurmi-Sorila keskusta Lielahti Ylöjärvi Kirkonseutu Mäkkylä-Teivaala Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 12
PALVELUVERKKO: - asukkaiden todelliset valinnanmahdollisuudet joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen varrella, lähipalvelut > liikkumisen energiankutus ja päästöt ELINKEINOALUEET: - kestävä maankäyttö ja liikennejärjestelmä tukevat elinkeinopol. ja päinvast.>liikkumisen kulkumuodot, energiamuodot > päästöt -erityyppisille elinkeinoille riittävät, (myös ympäristövaatimusten kannalta) ja monipuoliset tonttireservit - toteuttamisjärjestys ja ajoitus tärkeää ASUMINEN: -rakenteen leviämisen pysäyttäminen >energiankulutus>päästöt - houkuttelevia asuinympäristöjä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavissa>liikkumistarve, päästöt - vaihtoehtoiset lämmitysmuodot >päästöt - energiatehokkuus, kriteerit> päästötase RAKENNEMALLI: - energiataloudellinen yhdyskuntarakenne ja vaihtoehdot: -> tiivistämismahdollisuudet keskustoissa, rakentamisen sijoitus joukkoliikennejärjestelmä, kevyt liikenne LIIKENNE: - reunaehtoja vaihtoehtoihin - hillitään liikkumisen kasvua - tavoitteena sujuva, nopea liikenne - joukkoliikenne ja kevyt liikenneosuus nousuun > liikenteen päästöt ILMASTO JA SEUTUHANKKEET
Ilmastovisiot Tampereen kaupunkiseudun ilmastovisiot vuoteen 2020/2030 Päävisio Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on yhteensovitettu. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeisiin. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Rakennusvisio Energiatehokkuus ja sähkönkulutusvisio Hankinta,- kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Elinkeino- ja Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiantehokkuus on parantunut 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto-ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä sekä
Liikenteen keinot Liikenteen ja maankäytön ratkaisut hillitsevät liikkumista Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen osuudet nostetaan 25:%iin Maankäytön keinot Uusi asutus, päivittäiskauppa ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille Rakentamisen keinot Uudet rakennukset ovat energiatehokkaita. Uudis- ja korjausrakentamiselle on määritelty seudullinen laatutaso Energiatehokkuus ja sähkönkulutus Energianeuvotaa ja -viestintää tehostetaan Kunnat toteuttavat energiatehokkuussopimuksia Hankinta,- kulutus- ja jätehuolto Jätehuolto-ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri Energian tuotanto Kunnat ostavat suurimman osan sähköstään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinostrategiaa kehitetään energia- ja ilmastotyökaluksi ja luodaan seudulliset markkinat energiainnovaatioiden hyödyntämiselle Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 15
Kuntien päästöjen kannalta olennaiset toimialat Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Energiatehokkuus ja sähkön käyttö Hankinnat ja kulutus Elinkeinopolitiikka ja osaaminen Sopeutuminen Kuntien rooli tärkeä myös muilla toimialoilla Teollisuuden päästöt - elinkeinopolitiikalla edellytysten luominen Energiantuotannon päästöt omistajaohjaus ja hankintaratkaisut Jätehuollon päästöt omistajaohjaus Kuntalaiset edellytysten luominen energiaa ja päästöjä säästävälle elämäntavalle ja valinnoille Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 16 16
Ilmastostrategian tavoitteet ja rakennesuunnitelma Ilmastostrategian vision toteuttaminen eli päästövähennys - 40 %/capita ja - 30 % kokonaispäästöistä edellyttää rakennesuunnitelman toteuttamisessa ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen painottamista kauttaaltaan Rakennesuunnitelman toteuttaminen pitää aloittaa yhdyskuntarakennetta eheyttävistä toimista, uudet kasvusuunnat harkiten ja sijoittaen ne joukkoliikenteen varteen Maankäytön ja LJS:n kehittämistoimet on sovitettava ajallisesti yhteen Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 17
Ilmastovaikutusten kustannuksista Hankkeiden ilmastovaikutusten pienentämisen kustannukset ja säästöt syntyvät monien eri osatekijöiden kuten tehostetun energiankäytön ja logistiikan sekä materiaalitehokkuuden kautta Työvälineitä kustannusten arviointiin kehitetään monilla eri tahoilla Todellinen kustannus riippuu myös toteutustavasta ja energian hinnasta Suurimmat kustannukset syntyvät energiantuotannon ja jätehuollon tulevista ratkaisuista sekä tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän toteutuskustannuksista, näistä meillä arvioita olemassa Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 18
Rakennesuunnitelma: Seutuhallituksen päätös 24.3.2010 Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 19
Joukkoliikenteen ratkaisu Lähijunaliikenteen suunnat Lempäälä Nokia Ylöjärvi Kaupunkiraitiotieverkko Lentävänniemi-Lielahti- Tampereen keskusta- Hervanta-Vuores-Tampereen keskusta Tampereen keskusta- Hankkio-Lamminrahka Tampereen keskusta-pirkkala Bussiliikenteen laatukäytävät Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle Pirkkalasta lentokentälle Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 20
Väestö ja joukkoliikenteen saavutettavuus 2008 2030 Väkiluku RHR 2009 Rakennesuunnitelma Yhteensä Lähijunaliikenteen kävelyvyöhyke (1 km) 54 415 16 % +28 500 20 % 82915 19 % Joukkoliikenteen laatukäytävä 142 086 42 % +103 000 71 % 245 086 56 % 338 642 196 501 58 % +131 500 91 % 328 001 76 % Markku Kivari 4.12.2009
Kulkutapajakauma kunnittain seudullinen ratkaisu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 23 % 61 % 16 % Tampere keskusta 36 % 49 % 15 % Pirkkala 15 % 79 % 6 % vertailuvaihtoehto Nokia Ylöjärvi 21 % 23 % 73 % 72 % 5 % 5 % Kangasala 18 % 76 % 6 % Lempäälä 18 % 75 % 7 % Vesilahti 15 % 82 % 3 % koko seutu 22 % 65 % 13 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 22 % 59 % 19 % Tampere keskusta 34 % 48 % 18 % Rakennemallisuunnitelma Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala 12 % 25 % 19 % 19 % 73 % 68 % 66 % 72 % 15 % 7 % 14 % 9 % Lempäälä 17 % 71 % 12 % Vesilahti 14 % 83 % 3 % koko seutu 21 % 63 % 16 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 22
Rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän ilmastovaikutukset Arvioitin uuden rakennuskannan ja liikenteen päästöt Rakennesuunnitelman toteutus kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä käytetyillä oletuksilla (nykyisenlainen energiantuotanto, normien mukainen energiatehokkuus, kasvava asumisväljyys) sekä asukasta kohden että absoluuttisesti Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykytilanteeseen verrattuna edellyttää: Energiatehokkuuden merkittävää parantamista: sekä uudet rakennukset ja nykyisen rakennuskannan korjaaminen, matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut käyttöön Energiatuotannon ominaispäästöjen selvää pienenemistä eli siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin kaukolämmön tuotannossa Istran visio eli - 30 % vähennys kokonaispäästöistä edellyttää lisätoimia liikkumisen hallinnassa ja ohjaamisessa LJS lisäksi Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 23
Liikenteen politiikkatoimenpiteet yhteenveto (Lähde: Kivari) Vyöhyketaksa seutuliikennn etieliikenteen hinnoittelu Joukkoliikenn e-lipun hinnan alennus Toimenpide Kohdistuu Suurusluokka (%) Auto Pysäköinnin Keskustaan 1 2 % Vähentää hinnoittelu tulevat ha- 1-2 % matkat Kuntien väliset matkat Voidaan kohdistaa halutulla tavalla Voidaan kohdistaa halutulla tavalla 1-2 % Vähentää 1-2% 10 15 % Vähentää 10-15% 2 5 % Vähentää 2-5 % Joukkoliikenne Kevytliikenne ++ + ++ - ++ ++ ++ -- Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 24
Seuraavat työvaiheet Hankokokonaisuus hyväksytty seutuhallituksessa 24.3.2010 Päätöksenteko kunnissa huhtikuun 2010 aikana Jatkoksi kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat ja seurantajärjestelmä 2010 loppuun mennessä Hankekokonaisuuden toteuttaminen kuntien vastuulla: maapolitiikalla, kaavoitus- ja investointiohjelmilla, tontinluovutusohjelmilla, teknisellä suunnittelulla, palveluverkkosuunnittelulla, joukkoliikenteen suunnittelulla, kuntien talousarvioissa Aiesopimus valtion kanssa aluksi 2012 asti, sopimusesitys 6/2010, päätöksenteko kunnissa syksyllä. Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 25
Tampereen sitoumukset Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 26
Tampereen kaupungin energia- ja ilmastositoumukset Aalborgin sitoumus Kestävän kehityksen teemat sisältyvät uuteen kaupunkistrategiaan: valtuustokausi- ja vuositavoitteet mm. kaupunkirakenteesta, joukkoliikenteestä, energiatehokkuudesta, uusiutuvista energialähteistä ja kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä. EU:n Pormestareiden sitoumus (Covenant of Mayors) Tampere on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä yli 20 % vuoteen 2020 mennessä. Toimeenpanosuunnitelma Sustainable Energy Action Plan (SEAP)on juuri valmistunut. Eurocities ilmastojulistus (Eurocities Declaration of Mayors) Eurocities-kaupunkien yhteinen julistus, jonka tavoitteet Tampereella sisältyvät kaupunkistrategiaan ja SEAPsuunnitelmaan. Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 27
Energiankäytön tehostamissuunnitelma 2008-2016 Tampereen kaupunki solmi uuden energiatehokkuussopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa joulukuussa 2007. Sopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteitten käytön edistämiseen kaupungin toiminnoissa. Sopimuksella toteutetaan EU:n energiapalveludirektiiviä Sopimuksen toteuttamiseksi kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamissuunnitelman 2008-2016 tavoitteena oleva yhdeksän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi. Energiansäästöä valvoo ja ohjaa energiankäytön seurantaryhmä, joka raportoi työstä kaupunginhallitukselle. Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 28
Kestävä energiankäyttö Covenant of Mayors edellyttää siihen sitoutuneelta kaupungilta kestävän energiankäytön ohjelmaa vuoden sisällä allekirjoituksesta Hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustossa 12/2009, ilmastostrategian sektorijako käsittää ei-päästökauppasektorin toimenpiteitä: kaupungin energiatehokkuusohjelman ja istran toimenpiteitä, ei energiantuotantolaitoksia arvioitu kustannukset ja päästövähennykset seuranta: energiatehokkuustyöryhmä, vuosiraportit, taselaskenta vuosittain, > kaupunginhallitus ARVIOMME: Tampereen kestävän energiankäytön ohjelmalla, Tampereen sähkölaitoksen polttoainevalinnoilla ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä kasvihuonekaasujen kasvu saadaan Tampereella pysäytettyä ja kääntymään laskuun, arvioitu päästövähennys on vuoden 1990 tasosta 32 % vuoteen 2020. Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 29
Vaikuttavuus? Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 30
Keskeiset toiminta-alueet päästöjen hillinnän kannalta Energiantuotannon polttoainejakauma > uusiutuvien osuuden merkittävä lisäys voima- ja lämpölaitoksissa, alueenergiaratkaisut (maalämpö, aurinkolämpö/sähkö, puuenergia) Liikenne > joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapajakauman merkittävä lisäys kaikin keinoin (väylät, kulkuvälineet, polttoaineet, liikkumisen ohjauskeinot käyttöön), liikkumisen tarpeen minimointi (kaupunkirakenne) Korjausrakentaminen energiatehokkaaksi (materiaalit, eristykset, käytön ohjaus jne) Asumisen energiankulutuksen minimointi (mm. asuntojen käytön ohjaus) Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 31
Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 32
Tuulivoima Vesivoima Aurinkovoima Bioenergia Uusiutuvan energian potentiaalit Plussat Miinukset Alhaiset käyttökustannukset Päästötön Investointikustannukset korkeat erityisesti offshore laitoksilla Tuotantomäärä vaihtelee tuulisuuden mukaan Maisemahaitat ja paikallisten vastustus Alhaiset tuotantokustannukset Päästötön Mahdolliset muutoksen vesistöön ja maisemaan Potentiaali maailmassa suuri Päästötön Investointikustannuks et vielä korkeat Paikallinen IPCC* ) määritelmän mukaan ei tuota hiilidioksidipäästöjä Suuren mittakaavan sovellukset kaupallisia Paikallinen polttoaine, jonka saatavuus ja hinta vaihtelee Aiheuttaa hiukkaspäästöjä Johtopäätös (kuvalähde: Mika Pekkinen, Tampereen Sähkölaitos OY) Tekniikka kehittyy ja yksikkökapasiteetti kasvaa Off-shore tuulipuistot mahdollistavat suuremman mittakaavan tuotannon Kilpailukykyinen ilman tukia mahdollisesti 10 vuoden kuluttua Rakentamattomat vesistöt on pääasiassa suojeltuja, lisärakentaminen Suomessa vaikeaa, olemassa olevien laitosten modernisointia lukuun ottamatta Teknologia kehittyy nopeasti, käyttökohteet rakennuksiin integroituina ja lämmitysjärjestelmi ssä Suuren mittakaavan sähköntuotanto Suomessa epätodennäköistä Merkittävin uusiutuvan energian lähde Suomessa ja Tampereella Käyttö kannattavinta lähellä tarjontapistettä *) IPCC= International Panel of Climate Change
Uusiutuvan energian hankintapotentiaalit 22.2.2010 Pekkinen Osuudet laskettu kokonaishankinnasta 2005 2020+ 2030 + Uusiutuvat GWh GWh GWh NSL2 Puu 80% kattilauusinta 110 800 800 Puun kaasutuslaitteisto NSL1 tai LLT 800 Vesivoima Tammerkoski 65 70 80 Tuulivoima 3 60 120 Biokaasu Tarastenjärvi 4 20 20 Bioöljyn osuus 25 40 Kierrätyspolttoaine (uusiutuva osuus) 175 175 Jäteveden lämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla -> kl 200 350 Muu ulkoinen sähkönhankinta Uusiutuvat yhteensä 182 1350 2385 Fossiiliset NSL2 turve 20% - 10% 590 14 % 200 6 % 100 4 % Kierrätyspolttoaine 175 5 % 175 6 % Maakaasu 3460 81 % 1745 50 % 130 5 % Öljy 30 1 % 30 1 % 10 0 % CCS CO2 talteenotto Fossiiliset yhteensä 4080 2150 415 Kokonaishankinta yht. 4262 3500 2800 Uusituvan energian osuus 4,3 % 39 % 85 % CO2 päästöt / t 910 000 600 000 arvio 100 000 arvio päästövähenemäennuste vertailuvuosi 2005 34 % 89 %
GWh 6000 5000 4000 POLTTOAINE-ENERGIAN KÄYTTÖ JA CO2 PÄÄSTÖT v.1964 2008 2012 ja 2020 Lielahti Naistenlahti 1 turvekäyttöiseksi Naistenlahti 2 kattilauusinta Naistenlahti 1 kaasukombi 2015 uusi Hyötyvoimala CO2 1000 t 1200 2020 uusi Lämpöpumppu 1000 Monipolttoaine 2030+ 800 2019 uusi biokattila 3000 Naistenlahti 2 600 saneeraus 2025 2000 Naistenlahti 1 Maakaasu 400 1000 200 Puu Öljyt Turve 0 0 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 12 20
Tuotannon rakennemuutos 2010 2035 (Lähde Mika Pekkinen Tampereen Sähkölaitos OY) Hyötyvoimala 2015 Naistenlahti 2 uusi biokattila 2019 Jäteveden lämpöpumppulaitos 2020? Lielahti kaasuturbiini ja kattila 2025 Naistenlahti 1 monipolttoaine 2030+ Yhteensä 300-400 M Yhteistyössä kattilavalmistajan kanssa tarkennetaan vuoden 2010 aikana jätteen kaasutusvaihtoehtoa Lielahden voimalaitosprosessissa sekä Naistenlahden investointivaihtoehtoja ja kustannusarvioita Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 36
Tuotannon rakennemuutoksen vaikutukset (Lähde: Mika Pekkinen Tampereen Sähkölaitos OY) Pääosin maakaasuun (80%) perustuva sähköntuotanto on ollut tasolla 1600-1800 GWh Uusiutuvan energian kehitysohjelmassa voimalaitosten rakennusaste (sähkö/lämmön tuotantosuhde) pienenee Energiatehokkuuden parantuessa rakennusten lämmitystarve tulee vähentymään ja sähkön vastapainetuotantomahdollisuus pienenee Sähkölaitoksen paikallinen sähköntuotanto tulee pienenemään seuraavan 20-30 vuoden aikana noin 400 600 GWh eli tasolle 1000 1200 GWh ja toisaalta sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan 10-15 % 30 vuoden aikana Tampereen seutukunnalla (mm. sähköautojen ja lämpöpumppujen yleistymisen takia) Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 37
Energiatehokkuus: Kaukolämmön kysyntäennuste 2050 3 000 Lähde: Mika Pekkinen 2 500 2 000 GWh 1 500 1 000 500 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 38 Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 38
Tampereen energiatulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä (Lähde: Mika Pekkinen Tampereen Sähkölaitos OY) Energiaverotus -> verotus kiristyy, turpeen verokohtelu avoin ja IPPC ominaispäästökerroin EU:n tarkastelussa Päästökauppa -> kaikki päästöoikeudet huutokaupan piiriin 2027 Puu- ja peltoenergia riittävyys ja hinta Kaukolämpöpotentiaali -> kaukolämmön kysyntä pienenee vuoteen 2050 mennessä n. 20% - 40% nykyisestä kaupunkiseudun kasvu huomioiden Sähköautot ja lämpöpumput jne -> Tampereen sähköenergian kulutus lisääntyy vuoteen 2050 mennessä 200 400 GWh Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 39
Kohti hiilineutraalia Tamperetta ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 ohjelman avulla Tampere tavoittelee vähintään 30 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä laskettuna vuoden 1990 tasosta. Tampereen kestävän energiankäytön ohjelmalla, Tampereen sähkölaitoksen polttoainevalinnoilla ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä kasvihuonekaasujen kasvu saadaan Tampereella pysäytettyä ja kääntymään laskuun, arvioitu päästövähennys on vuoden 1990 tasosta 32 %. ECO2 ohjelma pohjustaa myös pidemmän aikavälin tavoitteita, eli 50 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä ja 80 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 40
Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 41
Keskusta Nurmi-Sorila Vuores Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 42
JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen suunnittelu alkaa vuonna 2010. Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 43
KEVYEN LIIKENTEEN VERKOSTOT KUNTOON Kevyen liikenteen kehittäminen ja pyöräilyn edellytysten parantaminen: Kaupunkipyörät kesällä 2010. Keskustaan kävelypainotteisia katuja, Hämeenkadusta joukko- ja kevytliikennekatu 2012 Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 44
EKOTEHOKAS VUORES 2010 Koukkujärven ekologinen pientaloalue ja Virolaisten energiatehokas asuntomessualue Vuoreksessa (EcoDrive) Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 45
ECO 2 ohjelmassa edistettäviä hankkeita Koukkujärven ekologinen pientaloalue ja Virolaisten energiatehokas asuntomessualue Vuoreksessa (EcoDrive) Nurmi-Sorilan Aurinkokaupunki ym. alueet, missä haetaan hiilineutraaleja ja energiatehokkaita ratkaisuja (TEKES:n Kestävä yhdyskunta) Kaupungin oman rakennuskannan energiaselvitykset ja remontit Kaupunkikeskustan täydennysrakentamisen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ekotehokkaat ratkaisut Raideliikenteen suunnittelu alkuun Pyöräilyn edellytysten parantaminen: pyöräparkit, kaupunkipyörät Energiatehokas rantatunneli -selvitys Yritysten ja kiinteistöyhtiöiden energiatehokkuushankkeet (mm.vts) Rakentajien info- ja neuvontakeskuksen perustaminen Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä TTY:n, TAY:n, VTT:n ym. kanssa Yritysyhteistyötä (TREDEA, rakentajat, suunnittelijat, LVIS-yritykset) Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 46
KIITOS! Lisätietoja: Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta -yksikkö etunimi.sukunimi@tampere.fi Kaisu Anttonen / KEY 5.5.2010 47