GENRE AND INTERPRETATION 10.-12.6.2009 Helsinki Tieteiden talo, Kirkkokatu 6 / Helsingin yliopiston päärakennus CALL FOR PAPERS Kirjallisuudentutkijain Seura ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu järjestävät konferenssin "Genre and Interpretation" Helsingissä 10.-12. kesäkuuta 2009. Konferenssi toteutetaan yhteistyössä Giessenin yliopiston kansainvälisen kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen tutkijakoulun kanssa. Konferenssin pääpuhujat ovat professori Brian McHale (Ohio State University), professori Ansgar Nünning (Justus-Liebig-Universität Giessen),professori Vera Nünning (Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg) sekä professori Pirjo Lyytikäinen (Helsingin yliopisto). Konferenssissa järjestetään kahdeksan työryhmää,joissa pohditaan yksittäisten lajien, lajiteorian ja tulkinnan kysymyksiä. Pyydämme halukkaita lähettämään esitelmäabstraktinsa 16. tammikuuta 2009 mennessä työryhmien vetäjille sähköpostilla (n. ½-1 liuskaa). Esitelmäehdotuksia voi tarjota suomeksi, toisella kotimaisella tai englanniksi, mutta mikäli kysyttävää kunkin sektion työkielestä tai -kielistä ilmenee pyydämme varmistamaan sen vetäjiltä vielä erikseen. Työryhmät ja vetäjät ovat: 1) INTERPRETING LIFE-STORIES: NARRATIVE IDENTITIES ACROSS GENRES Lotta Kähkönen (lotta.kahkonen@utu.fi) Hanna Meretoja (hanna.meretoja@utu.fi). Narrative theorists are currently engaged in a lively debate on the narrative constitution of identity. This problematic, however, has been dealt with in a variety of interesting ways also in narrative fiction and non-fiction. We invite submissions that address the question how has the narrative constitution of identity been thematized and dealt with in narrative texts of different literary genres (autobiography, autofiction, biography etc.). The papers may discuss, for example, the following questions: -How do individual texts of various genres examine life as a process of narrative interpretation? -What kind of discursive similarities and differences, constraints and liberties are there e.g. between fictional and non-fictional (biographies and other historical narratives) narratives dealing with questions of identity? -How do certain cultural narratives of identity unsettle conventions of particular genres such as the novel, autobiography or biography, particularly after the Second World War? To what kind of social and cultural processes and contexts are the unsettling strategies situated?
-How does the concept of narrative identity enable us to conceptualize subjectivity so as to acknowledge both the way in which the subject is constituted by power and yet capable of autonomy and agency, that is, of resisting and transforming culturally dominant narrative models? -How do various forms of narratives function as sources of envisioning new forms of subjectivity, gender, community, etc. -suggesting new modes of making sense of life and of living in the world with others? 2) KERROSTUNUT REALISMI/LAYERED REALISM Sanna Nyqvist (sanna.nyqvist@helsinki.fi Riikka Rossi (riikka.rossi@helsinki.fi) Realistinen romaani syntyi 1800-luvulla jäsentämään nykyaikaistumiskehitystä ja uutta luonnontieteellistä maailmankuvaa. Toden tuntua tavoittelevasta romaanista tuli vuosisadan suuri laji. Sen vaikutus oikeastaan kaikkeen myöhempään kirjallisuuteen on ollut valtava. Modernistinen romaani syntyi vastareaktiona realismin loogisesti etenevälle, näennäisen kaikkitietävälle kerronnalle; postmoderni kirjallisuus puolestaan ironisoi ja kyseenalaistaa todellisuudenkuvauksen mahdollisuuksia, mutta päätyy myös usein jonkinlaiseen omaan realismin sovellukseen. Kerrostunut realismi -työryhmän keskiössä ovat realismin muodot ja kerrostumat 1800- luvun historiallisen realistisen romaanin jälkeen. Miten realismin perintö ilmenee 1900- ja 2000-luvun kirjallisuudessa? Miten realismin jälkeiset lajit kytkeytyvät toden tunnun poetiikkaan? Miten realismin yhteiskunnallisuutta on myöhemmin tulkittu? Missä menevät realismin rajat? The section on Layered Realism focuses on the forms and variations of realism after the 19th-century. How does the legacy of realism show in the literatures of the 20th and 21st centuries? How does the sense of the real (effet de réel) manifest itself in subsequent genres? How has the social criticism associated with realism been interpreted? Where to draw the limits of realism? Proposals in English are also welcome. 3) MITÄ MERKITYSTÄ GENRELLÄ ON LUKIJALLE? Leena Kirstinä Urpo Kovala (urpo.kovala@campus.jyu.fi) Hans Robert Jauss piti yhtenä keskeisenä tekijänä lukijan odotusten muotoutumisessa genreä ja ilmaisutapaa. Kuitenkaan hän ei teoretisoinut genren funktioita. Jauss kiinnitti lähinnä huomiota teoksen arvomaailmaan ja henkilökategorioihin lukijan reaktioiden pontimina. Modernistinen reseptioteoria, sen paremmin kuin 1970-luvun empiirinen lukijatutkimuskaan, ei ollut kiinnostunut muuttuneesta tekstikäsityksestä, vaan käsitteli teokset ikään kuin yksilajisina entiteetteinä. Myöhemmissä tutkimuksissa on korostettu, että genrellä on väliä: lukijoiden luentaan vaikuttaa se, millaiseen lajiperheeseen he lukemansa liittävät.
Kirjallisuudentutkimuksessa genren tunnistaminen on havaittu merkitykselliseksi jälkistrukturalistisena tai jälki-barthesilaisena aikana, jolloin on opittu tekemään ero teoksen ja tekstin välillä. Roland Barthes kiinnitti huomiota siihen, miten aiemmat kirjoitustyylit tunkevat esiin tekstin halkeamista. Mihail Bahtin taas kirjoitti vieraan sanan vaikutuksesta. Kumpikin teoreetikko ohjasi näkemyksillään kiinnittämään huomiota tekstin moniaineksisuuteen ja jopa lajisuuteen sekä sitä kautta avautuvaan tekstin kontekstiin. Genren kautta teksti liittyy ja viittaa tekstilähtöisesti ympäröivään maailmaan, josta se kommunikoi. Genreluenta, jossa on olennaisesti kysymys intertekstuaalisuudesta, on ollut keino päästä ulos tekstuaalisesta umpiosta ja formalismista. uusi tekstikäsitys olettaa, että lyriikka, epiikka ja draama ovat alalajeineen genre-sekoituksia. Romaanissa on elokuvan piirteitä, elokuvassa piirrettyjen ja jopa sarjakuvan elementtejä; näytelmä on läpäissyt narratiivisen apparaatin, Mutta voi myös kysyä, onko lajilla väliä, kun lukijan luennalla on muita kuin esteettisiä intressejä. Luennassa, jolla on merkitystä yksilön oman identiteetin ja elämänhallinnan kehittämisessä, keskeiseksi ei kenties nouse se, mistä lajista on kysymys, onko kyse in grosso modo fiktiosta ja faktiosta tai niiden sekoituksista. Sektion tavoitteena on virittää keskustelua siitä, mitä genren lukeminen merkitsee. Millä tavalla lajien sekoittuminen näkyy nykynäytelmässä ja miten se on tulkittava? Missä on proosan ja lyriikan lajiero? Onko lukija uskollinen jollekin lajille? Onko fantasiakirjallisuuden lukija toista maata kuin muut? Miten erilaiset mediat ovat luomassa uusia kirjallisia tai kirjallis-visuaalisia lajeja (sarjakuva, kokeellinen runous jne) ja miten niitä luetaan? Onko genrellä aina väliä lukijalle? Toivomme esityksiä, joissa pohditaan lajin merkitystä teoksen tai lukijan tai kummankin näkökulmasta mitä moninaisimmissa lajeissa. 4) THE NOVEL IN GENERIC ANALYSIS Saija Isomaa (saija.isomaa@helsinki.fi) Outi Oja (outoja@cc.jyu.fi ) Novel has been described as a baggy monster or a cannibal genre that digests all the other genres regardless of their culinaristic aspects. The view has been formulated effectively by M.M. Bakhtin. In his Epic and Novel Bakhtin claims that when the novel the only genre born in a new era of world history reigns supreme, it incorporates some genres and novelizes (that is, makes them more novel-like in terms of form, language and semantic flexibility) most of the others. According to some other accounts, the triumph of the prosaic form reflects in part a general aesthetic transition from verse form to prose, which is typical of modernity. In this section, we wish to discuss the possibilities of generic analysis of the novel genre. Prominent genre theorists have stressed the importance of historical genres in literary process and interpretation. For Bakhtin, genres are the real heroes in the literary process (instead of schools and trends ) and the main struggle happens between the novel and
other genres. For Alastair Fowler in his Kinds of Literature, the recognition of generic code (e.g. novel of development) is an interpretative condition sine qua non. Quasigeneric groupings or codes, such as repertoires of literary movements or schools (e.g. Romanticism), are not that central. Still, despite the stress laid on genre, there are not many fresh theoretical approaches to the generic analysis of the novel. Then, the question remains where one should start unravelling the baggy monster that changes all the time. We welcome to this section presentations that deal with the topics outlined above or otherwise address the topic of novel and interpretation. Specific analyses on novelistic subgenres or novelistic modulations in other genres are warmly welcome, too. 5) RECONSIDERING BAKHTIN S IDEAS ON GENRE Liisa Steinby Tintti Klapuri (tintti.klapuri@utu.fi) Työryhmän tarkoituksena on tarkastella kriittisesti Mihail Bahtinin lajiteoreettista ajattelua ja pohtia sen soveltamismahdollisuuksia nykyisessä kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksessa tilanteessa, jossa monet hänen keskeiset käsitteensä ja lähtökohtansa ovat uudelleenarvioinnin kohteina. Toivomme työryhmään sekä teoreettisia ja historiallisia että soveltavia esitelmiä, joissa käsitellään esimerkiksi seuraavankaltaisia kysymyksiä: Minkälaisia tieteenhistoriallisia sidoksia Bahtinin genreajattelulla on? Minkälaisessa suhteessa se on esimerkiksi vuosisadan vaihteen saksalaiseen estetiikkaan ja filosofiaan, venäläiseen formalismiin tai Bahtinin piirin ajatteluun kokonaisuutena? Millä tavoin yhteiskunnallinen ja historiallinen konteksti on ollut vaikuttamassa Bahtinin lajiteoreettisen ajattelun muodostumiseen ja myöhemmin sen tulkintaan? Miten Bahtinin näkemys genrestä muuttuu 1920- ja 1930-luvun romaaniteorioista Rabelais-teokseen ja viimeisiin metodologisiin kirjoituksiin tultaessa? Miten Bahtinin ajatus puheen genreistä suhteutuu nykyiseen genreteoriaan (muuallakin kuin kirjallisuustieteessä)? Onko Bahtinin subjektikeskeinen ja sosiologispainotteinen ajattelu sovitettavissa yhteen narratologian kanssa sen klassisessa ja/tai sen postklassisessa vaiheessa? Miten bahtinilaista näkemystä genrestä tai jostakin tietystä genrestä on sovellettu tai miten sitä voitaisiin soveltaa kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksessa? HUOM! SEKTIOIHIN 4 JA 5 TULEVAT ESITELMÄEHDOTUKSET PYYDETÄÄN LÄHETTÄMÄÄN MOLEMPIEN SEKTIOIDEN VETÄJILLE 6) SATIIRI, MENIPPOLAINEN SATIIRI JA POLEMIIKKI / SATIRE, MENIPPEAN SATIRE AND POLEMICS Sari Kivistö (sari.kivisto@helsinki.fi) Toivotan työryhmään tervetulleeksi alustuksia, joissa pohditaan satiirin
yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttavuutta. Kirjallisuudenlajeista satiiri ja siihen läheisesti liittyvä polemiikki ovat historian eri aikoina osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisten epäkohtien korjaamiseksi tai yksilömoraalin kohentamiseksi. Millä tavalla satiiri ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat eri aikoina kohdanneet? Miten satiiri on vaikuttanut maailmaan, vai onko? Toisaalta fantasiaa ja parodiaa yhdistelevä menippolainen satiiri on usein arvomaailmaltaan ambivalenttia ja kyseenalaistaa erilaisia abstrakteja maailmanselitysmalleja. Menippolainen satiiri on myös hyvä työväline postmodernin romaanin tulkinnassa. Miten tätä antiikista alkunsa saanutta satiirin muotoa voidaan hyödyntää nykykirjallisuutta luettaessa? Miten menippolainen satiiri osallistuu kirjallisuuden ja maailman suhteiden hahmottamiseen? Työryhmään ovat tervetulleita kaikki niin satiirin historiaan kuin nykykirjallisuuteenkin liittyvät alustusehdotukset. Niin ikään tervetulleita ovat esimerkiksi ulkoeurooppalaista satiiria käsittelevät aiheet, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle. The session welcomes papers dealing with satire, Menippean satire and polemics, with special emphasis on the interaction between satire and society. Have satires ever changed the world for the better? What is the relevance of Menippean satire in reading postmodern fiction? 7) WORKSHOP ON TRAVEL WRITING Kai Mikkonen (kai.mikkonen@helsinki.fi) Sanna Turoma (turoma@mappi.helsinki.fi) Are there interpretive questions that are specific to travel writing, whether understood as a literary genre or more loosely as a discursive practice? If we can think of travel literature as a distinct genre or form of writing, what then may be the expectations that are most typical to it, concerning for instance the claim for realism and referentiality, the temporal and causal organization of representation, or the traveller s relation to the observable world and the people and places visited? We invite the submission of abstracts that raise questions, like those above but not limited to them, about the interpretation and genre of travel writing in any of its many forms, from exile to journalism and tourism, or from travel narratives to journals and travel poems. The examples may represent any period, language or destination of travel. 8) LUONTOKIRJALLISUUDEN LAJIT JA TULKINTA / GENRE AND INTERPRETATION OF NATURE WRITING Toni Lahtinen (toni.lahtinen@uta.fi) Karoliina Lummaa (karoliina.lummaa@utu.fi) Luontokuvauksella on etenkin suomalaisessa kaunokirjallisuudessa pitkät perinteet. Lajin näkökulmasta luontoaiheista kirjallisuutta ei ole kuitenkaan juuri tutkittu. Ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen yleistyessä huomiota olisi kiinnitettävä myös lajiin aineiston rajaamiseen ja tulkintaan liittyvänä käsitteenä.
Luontokirjallisuuden lajit ja tulkinta -työryhmässä keskustellaan luontoaiheisen kirjallisuuden lajiin liittyvistä kysymyksistä. Työpajaan toivotaan papereita, joissa pohditaan luontoaiheisen kirjallisuuden tutkimusta ja tulkintaa lajin kannalta esimerkiksi seuraavista näkökulmista: -Miten luontoaiheista kirjallisuutta olisi mielekästä lajitella: Kirjallisuuden lajeihin tukeutuen (esim. proosa, runous, tietokirjallisuus, niiden alalajit)? Vai luontokuvauksen keinojen tai tyylin perusteella (esim. realistinen, symbolistinen)? -Mitä ongelmia erilaisiin lajitteluperiaatteisiin liittyy? -Miten laji on ekokriittisessä kirjallisuudentutkimuksessa ymmärretty? -Millaista luonto- ja kirjallisuuskäsitystä erilaiset lajittelutavat tuottavat? -Miten laji toimii tulkinnan välineenä luontoaiheisen kirjallisuuden tutkimuksessa? Luontokirjallisuuden lajit ja tulkinta -työryhmässä paperit voivat käsitellä niin kaunokuin tietokirjallisuutta, kuvakirjoja ja esseitäkin. Erilaisten luontotekstien rajapinnoilta ja törmäyskohdista voi syntyä uusia näkökulmia luontoaiheisen kaunokirjallisuuden lajien määrittelyyn. Myös lajin määrittelyä on syytä tarkastella kriittisesti: miten kirjallisuutta ja luontoa koskevat käsityksemme suhteutuvat luontokirjallisuudelle annettuihin lajimääritelmiin? The Finnish and Western traditions of nature writing are long and rich. Although ecocriticism has paid substantial attention on question of genre, in the Finnish context representations of nature have not yet been studied from the perspective of genre. At the time when ecocriticism is gaining popularity in Finnish literary studies, genre should be acknowledged as a concept that is intimately related to the interpretation of literature and defining the corpus of literary studies. Genre and interpretation of nature writing -workshop raises discussion about the roles and functions of genre in nature writing. Topics might include, but are by no means limited to the following: - How should nature writing be classified? What problems occur with different ways of classification? - How is the concept of genre generally understood by ecocritics? - What kinds of conceptions of literature and reality do different modes of classification produce? -What is the role of genre in interpreting nature writing? Papers may concern fiction, non-fiction, essays, picture books and the like. The purpose of the workshop is to examine new ways of defining literature about nature. In addition, the process of defining the genre nature writing itself can be examined critically: how do our concepts of literature and nature relate to the literary genres we speak of? MUUT EHDOTUKSET
Mikäli sinulla on konferenssin teemaan liittyvä esitelmäehdotus, joka ei sovi mihinkään edellisistä työryhmistä, voit lähettää sen Hanna Mäkelälle (hanna.i.makela@helsinki.fi) tai Minna Maijalalle (minna.maijala@helsinki.fi Paperit kootaan uusiksi työryhmiksi tai sijoitetaan harkinnan mukaan jo olemassa oleviin ryhmiin. Seminaarin työryhmät julkaistaan viikolla 45 myös Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulun kotisivuilla (www.helsinki.fi/hum/skl/tutkoulu) sekä KTS:n kotisivuilla (www.helsinki.fi/jarj/skts). Terveisin, Tiina Käkelä-Puumala Kirjallisuudentutkijain Seuran hallituksen puheenjohtaja