Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne Salonen Tutkimusseminaari 2.2.2017
Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla 20 vuoden aikana. Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin on pysynyt ennallaan. Toimeentulo on heikointa työkyvyttömyyseläkeläisillä ja yksinasuvilla. Eläkeläisillä ei ole muuta väestöä useammin toimeentulo-ongelmia.
Monipuolinen kuva eläkeläisten toimeentulosta - eläkkeiden taso - käytettävissä olevat tulot - kulutus ja varallisuus - toimeentulovaikeudet - kansainvälinen vertailu
2.2.2017 Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo vuosina 1995-2014 Juha Rantala, ETK Marja Riihelä, VATT Lähde: Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015, Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017, luku 4. 4
Esityksen sisältö 1) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - reaalikehitys, suhteellinen kehitys 2) Eläkeläisten tulojen jakautuminen - ryhmien väliset tulo-erot, tulojakauman tasaisuus 3) Eläkeläisten pienituloisuus - yleisyys, kohdentuminen Aineistolähde: Tulonjakotilaston palveluaineistot 1995-2014, Tilastokeskus. Mainos: Tutkimus työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentulosta (kevät 2017) 5
1) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin
Miten ihmisten toimeentulo muodostuu? Tässä toimeentulo = kotitalouden käytettävissä oleva ekvivalenttitulo Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot lasketaan yhteen (= palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot + saadut tulosiirrot maksetut tulonsiirrot) Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo (ekvivalenttitulo) = Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko: ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut aikuiset painon 0,5 ja lapset (0-13 vuotta) painon 0,3.
Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo 1995 2014 eräissä väestöryhmissä, vuoden 2014 rahassa, keskiarvo /v 40 000 35 000 30 000 27 700 25 000 20 000 18 700 15 000 10 000 5 000 Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 8
Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön 1995 2014, % % 100 95 90 85 80 75 70 93 % 81 % 92 % 78 % 65 Eläkeläiset / Kaikki kotitaloudet Eläkeläiset / Työssäkäyvät 60 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 9
Eläkeläisten ekvivalenttitulo, Keskiarvon ja mediaanin suhde työssäkäyvien vastaaviin 1995 2014, % % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 2000 2005 2010 Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Keskiarvo Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Mediaani Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 10
2) Eläkeläisten tulojen jakautuminen
Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2014 12 % Mediaani (=27 150 /v.) 10 8 6 4 2 0 0 20000 40000 60000 80000 Euroa/vuosi Kaikki Eläkeläiset Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat 12
Eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo vuodessa perhekoon ja iän mukaan vuonna 2014, 2014 rahassa /vuosi Yksinasuvat & ikä Perheelliset & ikä 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 13
Eläkeläisten bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot vuosina 1995, 2004 ja 2014 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, euroa vuodessa 14
3) Eläkeläisten pienituloisuus
Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2014 12 % 60 %:a mediaanitulosta = 16 300 /v. 10 8 6 4 2 0 0 20000 40000 60000 80000 Euroa/vuosi Kaikki Eläkeläiset Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat 16
Pienituloisuusaste (%) 1995 2014, pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut Kaikki Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto 17
Eläkeläisten ja koko väestön pienituloisuus asteet vuosina 1995 2014. Pienituloisuusraja 50 ja 60 prosenttia mediaanitulosta. 18
Eläkeläisryhmien pienituloisuusasteita Pienituloisuusaste (60 %) 1995 2004 2014 Kaikki eläkeläiset, % 7 13 13 Sukupuoli Miehet 5 11 11 Naiset 7 14 14 Ikä 18 54 10 24 34 55 64 4 10 16 65 74 5 9 8 75+ 10 17 15 Perhekoko Yksin asuvat 13 26 27 Perheelliset 3 5 3 Yksin asuvat 18 54 25 44 59 55 64 12 26 37 65 74 10 21 19 75+ 15 27 25 Yksin asuvat 75+ Miehet 14 16 20 Naiset 15 29 27 Pienituloisia yht. lkm. 72 000 148 000 170 000 Pienituloisuus aste korkein nuorilla ja yksinasuvilla Määrällisesti suurin pienituloisten ryhmä 75 vuotta täyttäneet 19
Yhteenveto 1) Kehitys keskimäärin 1995-2014 - Eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo on selvästi noussut. - Suhteessa työssäkäyviin ekvivalenttitulo on vaihdellut 70-80 %:n välissä. 2) Tulojen jakautuminen - Eläkeläisistä 62 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella ja 38 % yläpuolella. - Keskituloisten eläkeläisten ekvivalenttitulo on 1,7-kertaa ja ylimmän kymmenyksen 4,4-kertaa suuremmat kuin alimmassa tulokymmenyksessä olevien tulot. - Eläkeläisten tulojen jakautuminen tasaisempaa kuin koko väestössä keskimäärin. 3) Pienituloisuus - Eläkeläisten pienituloisuusasteen taso ja kehitys suunnilleen sama kuin koko väestössä. - Yksin asuvien ja alle 55-vuotiaiden eläkeläisten pienituloisuusaste on korkea. - Määrällisesti merkittävä ryhmä on yksin asuvat 75-vuotiaat naiset. - Eläkeläisten pienituloisuusaste on herkkä määritelmille.
Tutkimus työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentulosta 2000-2015 Tekijät: Rantala, Hietaniemi, Nyman, Lampi, Mielonen, Ahonen Sisältö: - Lainsäädäntö - Työkyvyttömyyseläkeläisten profiili - Työkyvyttömyyseläkkeen taso ja kehitys - Työkyvyttömyyseläkeläisten käytettävissä oleva tulo - Työkyvyttömyyseläke kansainvälisessä vertailussa
Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaiseläke 2000 2015 /kk vuoden 2015 tasossa 1 800 1 600 Vanhuuseläke 1 400 1 200 1 000 800 Työkyvyttömyyseläke 600 400 200 0 2000 2005 2010 2015 22
Eläkeläisten kulutus ja kulutuksen rakenne Kati Ahonen
Entä kulutuksen kautta tarkasteltuna? Miten eläkeläiskotitalouksien kulutus on kehittynyt 1995-2012? (eläkeläiskotitalous, käytettävissä olevat ekvivalenttitulot, mediaani) Eläkeläistalouksien kulutusmenot nousseet 45% 1995-2012. Kulutus palkansaajiin nähden säilynyt ennallaan (2/3). Eläkeläistalouksien säästämisaste on yhä muita kotitalouksia korkeampi. Säästämisaste korkein 75+ eläkeläistalouksissa (vuonna 2012 0,28). Asumismenojen osuus merkittävin kuluerä (2000-luvulla 35%). Sen meno-osuus on noussut. Kati Ahonen 02.02.2017 24
Asumiseen ja elintarvikkeisiin menee puolet keskimääräisen eläkeläistalouden kulutusmenoista. Lähde: Tilastokeskus/kulutustutkimukset, omat laskelmat. 02.02.2017 25
100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Eläkeläistalouksien kulutuksen rakenteessa ryhmittäisiä eroja. Vuosi 2012. Ikä Kt. rakenne Tulot 27 25 23 4 8 11 10 12 14 35 4 17 13 5 15 14 31 32 18 8 8 7 17 41 alle 60 60-64 65-74 75+ 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 6 8 9 15 42 Yksin 23 5 10 16 15 31 Yhdessä Muuhun kulutukseen sisältyvät kodin kalustus & tarvikkeet, vaatetus, hotelli-& ravintolapalvelut, tietoliikenne, alkoholi & tupakka sekä koulutusmenot. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 22 21 6 6 9 9 9 17 14 15 24 5 11 16 12 37 35 32 I III V 28% 19% 10% Muu kulutus Terveys Kulttuuri ja vapaa-aika Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Asuminen ja energia Lähde: Tilastokeskus/ kulutustutkimukset, omat laskelmat. 02.02.2017 26
Eläkeikäisten toimeentulo ja pienituloisuus eurooppalaisessa vertailussa Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki
Entä miten suomalaiset eläkeikäiset(65+) sijoittuvat suhteessa muihin EU-maihin? (eläkeikäiset, käytettävissä olevat ekvivalentit rahatulot, mediaani) Ostovoima EU ka korkeampi, EU15 ka hieman matalampi Tulojen jakautuminen tulot työikäisiin nähden EU&EU15 ka matalammat eläkeikäisten väliset tuloerot EU&EU15 ka pienemmät Köyhyysriski, toimeentulovaikeudet, aineellinen puute Köyhyysriski (60%) EU ka tasoa, EU15 ka korkeampi Toimeentulovaikeuksia EU&EU15 ka selvästi vähemmän Vakavaa aineellista puutetta EU&EU15 ka selvästi vähemmän 02.02.2017 28
Eläkeikäisten köyhyysriski (60%) keskitasoa Suomessa, Ruotsissa (ja Romaniassa). Vuosi 2013. Unkari Alankomaat Slovakia Luxembourg Tsekki Ranska Tanska Irlanti Espanja Puola Itävalta Italia Kreikka Portugali Romania Suomi Belgia Saksa Ruotsi Malta Slovenia Britannia Liettua Kypros Bulgaria Kroatia Latvia Viro 15,5 16,0 16,5 65+ 18-64 EU keskiarvo EU15 keskiarvo 0 10 20 30 40 50 % Lähde: Eurostat. 02.02.2017 29
Kotitalouden rakenteella suuri vaikutus eläkeikäisten (65+) köyhyysriskiin EU-maissa. Vuosi 2013. Lähde: EU-SILC/ UDB. 02.02.2017 30
% Suomessa & Ruotsissa köyhyysuhan alaisista eläkeikäisistä 75% sijoittuu 50% ja 60% köyhyysriskirajan väliin (Romaniassa 41%). Vuosi 2013. 35 30 25 20 15 16 0,5 0,6 10 5 4 0 Lähde: Eurostat. 02.02.2017 31
Suomalaisten eläkeikäisten(65+) ostovoima EUkeskitasoa hieman korkeampi (Romanian EU:n matalin). Vuosi 2013. Romania Latvia Bulgaria Liettua Viro Kroatia Unkari Kreikka Slovakia Puola Portugali Tsekki Kypros Malta Slovenia Espanja Irlanti Britannia Italia Belgia Suomi Tanska Alankomaat Ruotsi Saksa Ranska Itävalta Luxemburg EU keskiarvo EU15 keskiarvo 0 10000 20000 30000 Vuositulo ( ), pps Lähde: Eurostat. 02.02.2017 32
Eläkeikäisten kokemat toimeentulovaikeudet ja vakava aineellinen puute keskim. vähäisempää Suomessa ja Ruotsissa (Romaniassa yleistä), vuosi 2014. Toimeentulovaikeudet Vakava aineellinen puute Kreikka Bulgaria Kroatia Romania Liettua Latvia Unkari Slovakia Portugali Kypros Italia Viro Puola Tsekki Slovenia Espanja Irlanti Malta Ranska Belgia Itävalta Britannia Alankomaat Tanska Suomi Saksa Luxembourg Ruotsi EU keskiarvo EU15 keskiarvo 0 20 40 60 80 100 suuria vaikeuksia vaikeuksia hieman vaikeuksia % Bulgaria Romania Latvia Liettua Unkari Kreikka Kroatia Portugali Puola Slovakia Italia Malta Kypros Slovenia Viro Tsekki Saksa Irlanti Ranska Espanja Belgia Itävalta Britannia Suomi Alankomaat Tanska Ruotsi Luxemburg EU ka. EU15 ka. 1,7 0,2 24,8 0 20 40 Vakava aineellinen puute Neljä alla olevista kriteereistä täyttyy: ei ole varaa kodin lämpimänä pitämiseen, puhelimeen, pesukoneeseen, autoon, väritelevisioon, viikon lomaan kodin ulkopuolella, säännölliseen liha- tai kala-ateriaan, yllättäviin isohkoihin laskuihin, hänellä on maksuhäiriöitä. % Lähde: Eurostat sekä EU-SILC/ UDB. 33
EU-vertailuissa köyhyyttä hyvä tarkastella monelta kantilta Tuloköyhyysriski toimii kv-vertailuissa parhaiten elintasoltaan samankaltaisten maiden välillä Laajassa maavertailussa on hyvä käyttää myös muita köyhyysriskiä ilmentäviä indikaattoreita Ostovoima antaa hyvää suuntaviivaa siitä, millä tasolla toimeentulo kussakin maassa liikkuu Toimeentulovaikeuksien kysyminen/ aineellisen puutteen mittaaminen täydentävät tätä kuvaa 02.02.2017 34