ULKOMAILTA OTETUT VAKUUTUKSET

ULKOMAILTA OTETUT VAKUUTUKSET - VAKUUTUKSENOTTAJA VAKUUTUSMAKSU-VEROVELVOLLISENA 1. MILLOIN VAKUUTUKSENOTTAJA ON VAKUUTUSMAKSUVEROVELVOLLI- NEN? 2. MISTÄ VAKUUTUKSISTA VERO ON MAKSETTAVA? 3. MITEN VAKUUTUSMAKSUVEROVEL- VOLLISEKSI REKISTERÖIDYTÄÄN? 4. KUUKAUSI-ILMOITUKSEN ANTAMI- NEN JA VERON MAKSAMINEN 4.1.Vakuutusmaksuveron laskeminen 4.2.1. Veroa ilmoitettu ja maksettu liian vähän 4.2.2. Vero ilmoitettu oikein, mutta maksettu liian vähän 4.2.3. Veroa ilmoitettu ja maksettu liikaa 4.3. Veroviraston maksuunpanopäätös 5. NEUVONTA 5.1. Ohjaus 5.2. Ennakkoratkaisu 4.2.Kuukausisuorituksen oma-aloitteinen korjaaminen ja lisämaksu Vakuutuksenottajan on itse maksettava tietyissä tapauksissa vakuutusmaksuvero. Vakuutuksenottaja on verovelvollinen silloin, kun vakuutuksenantajana on Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautunut vakuutusyhtiö ja kun vakuutus on otettu Suomessa olevaa omaisuutta tai Suomessa harjoitettuun toimintaan liittyvää tai täällä olevaa muuta etuutta varten. Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneella vakuutusyhtiöllä eli ns. kolmannen maan vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan ulkomaista vakuutusyhtiötä, jonka kotivaltio ei kuulu Euroopan talousalueeseen. Vakuutusmaksuveron suuruus on 22 % vakuutusmaksusta. Kun vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan vakuutusmaksuveroa, hänen täytyy rekisteröityä vakuutusmaksuverovelvolliseksi, laskea ja maksaa vero kuukausittain sekä antaa kuukausi-ilmoitus verovirastoon. Tässä tiedotteessa on kerrottu tarkemmin, missä tilanteissa vakuutuksenottaja joutuu maksamaan veroa vakuutusmaksuistaan, miten hän rekisteröityy verovelvolliseksi sekä miten hän maksaa ja ilmoittaa veron. 1.MILLOIN VAKUUTUKSENOTTAJA ON VAKUUTUSMAKSUVEROVELVOLLI- NEN? Pääsääntöisesti vakuutusmaksuveron maksavat Suomessa vakuutusliikettä harjoittavat vakuutuksenantajat (mm. suomalaiset vakuutusyhtiöt). Poikkeuksena tähän on kuitenkin tilanne, jossa vakuutus on otettu Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneelta eli ns. kolmannen maan vakuutusyhtiöltä. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan vakuutusmaksuveron maksamistaan vakuutusmaksuista. Vakuutuksenottajana verovelvollinen voi olla suomalainen tai ulkomainen yhteisö tai yksityishenkilö. Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneella eli ns. kolmannen maan vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan ulkomaista vakuutusyhtiötä, jonka kotivaltio ei kuulu Euroopan talousalueeseen. Euroopan talousalueen muodostavat EUjäsenvaltiot, Norja, Islanti ja Liechtenstein. Vakuutuksenottajan täytyy maksaa veroa vakuutusmaksuista silloin, kun hän tekee vakuutussopimuksen sellaisen em. kolmannen maan vakuutusyhtiön kanssa, joka ei harjoita Suomessa Verohallituksen julkaisu 192.03, 1.11.2003 www.vero.fi /vero-ohjeet

vakuutusliikettä, eli kyseisellä vakuutusyhtiöllä ei ole täällä edustustoa. Kun suomalainen tai ulkomaalainen yksityishenkilö ottaa vakuutuksen Suomessa olevalle omaisuudelleen tällaisesta kolmannen maan vakuutusyhtiöstä, yksityishenkilön on rekisteröidyttävä vakuutusmaksuverovelvolliseksi ja maksettava vakuutusmaksuvero valtiolle. Vakuutusmaksuverovelvollinen vakuutuksenottaja voi olla myös suomalainen tai ulkomainen yhteisö eli yritys, yhdistys, säätiö tms. 2. MISTÄ VAKUUTUKSISTA VERO ON MAKSETTAVA? Vakuutusmaksuista on maksettava vakuutusmaksuvero, kun ulkomailta otetulla vakuutuksella on vakuutettu Suomessa oleva omaisuus tai täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Vakuutusmaksuveron kohteena ovat näin ollen esinevakuutusten lisäksi myös muut vahinkovakuutusyhtiöiden myöntämät vakuutukset kuten vastuu-, oikeusturva-, keskeytys- ja liikennevakuutukset. Esimerkki: Suomalainen yksityishenkilö ottaa vakuutuksen Suomessa olevalle omaisuudelleen kolmannen maan vakuutusyhtiöstä. Yksityishenkilö on vakuutuksenottajana vakuutusmaksuverovelvollinen ja hänen on ilmoittauduttava vakuutusmaksuverovelvolliseksi Vakuutusmaksuveroa ei tarvitse kuitenkaan maksaa siinä tapauksessa, että vakuutusmaksut perustuvat yksinomaan johonkin seuraavista vakuutussopimuksista: - henkilövakuutussopimus (mm. tapaturma-, henki- ja eläkevakuutukset); - potilasvahinkolain (585/1968) mukainen kuutussopimus; - luotto- tai jälleenvakuutussopimus; - maasta vietävän, maahan tuotavan tai maan kautta kuljetettavan tavaran kuljetusvakuutussopimus tai - ulkomaanliikenteeseen pääasiallisesti käytettävän meri- tai ilma-aluksen tai muun liikkuvan kuljetuskaluston vakuutussopimus. Esimerkki: Jos muuttotavara on vakuutettu maasta vietävän / maahantuotavan tavaran kuljetusvakuutussopimuksella, vakuutusmaksuista ei tarvitse suorittaa vakuutusmaksuveroa. Merkitystä ei tässä tapauksessa ole sillä, onko vakuutuksenantaja em. kolmannen maan vakuutusyhtiö vai suomalainen vakuutusyhtiö. 3. MITEN VAKUUTUSMAKSUVEROVEL- VOLLISEKSI REKISTERÖIDYTÄÄN? Kun vakuutuksenottaja on vakuutusmaksuverovelvollinen, hänellä on tiettyjä velvollisuuksia. Vakuutuksenottajan on itse ilmoittauduttava verovelvolliseksi, ilmoitettava henkilö- tai yritystietojen muutoksista (esim. osoitteenmuutos) ja lopuksi myös tehtävä ilmoitus toiminnan päättymisestä. Yritys ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvolliseksi käyttämällä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän perustamisilmoituslomaketta, joka on yritysmuodon mukaan joko Y1, Y2 tai Y3. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, käytetään lomakkeita Y4/Y5/Y6. Yksityishenkilö ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvolliseksi perustamisilmoituslomakkeella Y3. Jos hänellä on jo Y-tunnus, vakuutusmaksuverovelvolliseksi ilmoittautuminen tapahtuu lomakkeella Y6. Vakuutusmaksuverovelvolliseksi rekisteröintiin liittyvät asiat ja vakuutusmaksuveron valvonta hoidetaan siinä verovirastossa, jonka alueella verovelvollisen kotikunta on. Y-lomakkeita sekä niiden täyttöohjeita saa Internetosoitteesta www.ytj.fi, verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, työvoima- ja elinkeinokeskuksista ja maistraateista. Perustamisilmoitus-, muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeet toimitetaan täytettyinä vaadittavine liitteineen verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, työvoima- ja elinkeinokeskukseen tai maistraattiin. Ne voi myös postittaa osoitteeseen: PRH-Verohallinto Yritystietojärjestelmä PL 2000 00231 HELSINKI

4. KUUKAUSI-ILMOITUKSEN ANTAMI- NEN JA VERON MAKSAMINEN Kun vakuutuksenottaja on rekisteröity vakuutusmaksuverovelvolliseksi, verohallinto lähettää hänelle ilmoituksen rekisteriin merkitsemisestä ja esitäytetyt vakuutusmaksuveron kuukausi-ilmoituslomakkeet postitse. Jos rekisteröinti on kesken, maksun voi suorittaa oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeella, jota saa posteista ja verohallinnon toimipisteistä. Oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomake (Veroh 7619) sekä sen täyttöohje löytyvät myös verohallinnon Internet-osoitteesta www.vero.fi / Julkaisut ja lomakkeet. Vaihtoehtoisesti verovelvollinen voi käyttää esitäyttämätöntä vakuutusmaksuveron kuukausi-ilmoituslomaketta (Veroh 9608), jota saa verovirastoista ja verotoimistoista. Esitäytetyt kuukausi-ilmoitukset (Veroh 9607) lähetetään verovelvolliselle vuosittain etukäteen. Verovelvollisen on laskettava vero kuukausittain maksamiensa vakuutusmaksujen perusteella. Hänen on maksettava oma-aloitteisesti kalenterikuukaudelta laskemansa vero sekä annettava verovirastolle kuukausi-ilmoitus viimeistään seuraavan kuukauden 25. päivä. Jos mainittu päivä on pyhäpäivä, arkilauantai tai juhannusaatto, kuukausi-ilmoituksen saa antaa ja veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Vakuutuksenottajan on annettava vakuutusmaksuveron kuukausi-ilmoitus niiltäkin kuukausilta, joilta hän ei ole vakuutusmaksuja maksanut. Vakuutuksenottajalla on kuitenkin mahdollisuus ilmoittaa tämä ajanjakso etukäteen kuukausi-ilmoituksen viestitietona 31 Toiminta keskeytynyt, jolloin kyseiseltä ajalta ei erikseen tarvitse antaa kuukausi-ilmoituksia. Veron voi maksaa pankissa, maksuautomaatilla tai omalla tietokoneella. Maksettaessa on aina tallennettava viestitieto ja viitenumero, jotta maksu kohdistuu varmasti oikealle verovelvolliselle. Vero maksetaan sen veroviraston tilille, jonka toimialueella maksajan kotikunta sijaitsee. 4.1. Vakuutusmaksuveron laskeminen Vakuutusmaksuvero on suuruudeltaan 22 %. Vakuutuksenottaja laskee veron niiden vakuutusmaksujen perusteella, jotka hän on kuukauden aikana maksanut. Palovakuutuksissa veron perusteeseen luetaan myös 3 %:n suuruinen palosuojelumaksu. Esim. Vakuutusmaksuverovelvollinen vakuutuksenottaja maksaa lokakuussa 2003 vakuutusyhtiölle vakuutusmaksuja 100 euroa. Vakuutusmaksuvero on 22 euroa, ja vakuutuksenottajan on maksettava se viimeistään 25.11.2003. Palovakuutuksen kyseessä ollessa vakuutusmaksuveron määrä olisi 22,66 euroa (100 + 3 % x 100) x 22 %. Vakuutusmaksuvero ilmoitetaan ja maksetaan euroissa senttien tarkkuudella. Maksettava ja ilmoitettava vero pyöristetään sentin tarkkuudella normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti eli 0-4 pyöristetään alaspäin ja 5-9 ylöspäin. Esimerkiksi tulos 350,944 pyöristetään alaspäin 350,94 euroksi ja tulos 350,945 pyöristyy ylöspäin 350,95 euroksi. 4.2. Kuukausisuorituksen oma-aloitteinen korjaaminen ja lisämaksu Jos verovelvollinen maksaa veron myöhästyneenä, hänen on maksettava oma-aloitteisesti veronlisäystä. Veronlisäyksen korkoprosentti vuonna 2003 on 10,5 % ja vuonna 2004 se on 9,5 %. Veronlisäys lasketaan veron eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Korkopäiviä laskettaessa jokaisessa kalenterikuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Veronlisäys on kuitenkin aina vähintään 3 euroa. Veronlisäyksen laskukaava: Korkoprosentti x korkopäivät x vero Esim. Vakuutuksenottaja on maksanut vakuutusyhtiölle vakuutusmaksuja 100 euroa heinäkuussa 2003. Vakuutuksenottajan olisi pitänyt maksaa 22 euron suuruinen vero elokuun 25. päivänä, mutta hän maksaa sen vasta 3.10.2003. Veronlisäys ajalle 26.8.-3.10.2003 lasketaan seuraavasti:

10,5 x 38 x 22 = 0,24 euroa Koska veronlisäys on aina vähintään 3 euroa, vakuutuksenottajan on maksettava veronlisäystä tässä esimerkkitapauksessa 3 euroa. 4.2.1. Veroa ilmoitettu ja maksettu liian vähän Jos verovelvollinen huomaa, että hän on tilikauden aiemmalta kuukaudelta annetussa ilmoituksessa ilmoittanut kohdekuukauden veron liian pienenä, hän korjaa virheen ilmoittamalla siitä verovirastolle Vakuutusmaksuveron lisämaksuja korjausilmoituksella (Veroh 9609). Puuttuva vakuutusmaksuvero maksetaan em. ilmoituksen tilisiirtolomakkeella. Verovelvollisen on laskettava myöhästyneenä maksettavalle määrälle oma-aloitteisesti veronlisäys, jonka hän lisää maksettavaan määrään. Viestitietona on aina ilmoitettava, mitä kuukautta ja vuotta lisämaksu koskee. Tässä tapauksessa viestitietona ilmoitetaan myös sekä ilmoittamatta jäänyt vakuutusmaksujen määrä ilman veron osuutta että ilmoittamatta jäänyt vero. Viestitietojen lisäksi on tallennettava viitenumero. 4.2.2. Vero ilmoitettu oikein, mutta maksettu liian vähän Jos verovelvollinen on ilmoittanut kuukausi-ilmoituksella veron oikein, mutta hän ei ole maksanut veroa täysimääräisenä, hän voi maksaa puuttuvan veron ja sille laskemansa veronlisäyksen Vakuutusmaksuveron lisämaksu- ja korjausilmoituksen tilisiirtolomakkeella (Veroh 9609). Tällöin viestitietoina ilmoitetaan se kohdekuukausi ja vuosi, jota lisämaksu koskee. Tämän tiedon lisäksi on tallennettava viitenumero. Maksettava määrä on veron ja veronlisäyksen yhteismäärä. Tätä tietoa ei tallenneta viestitietona lainkaan. Jos lisämaksua maksetaan usealta kuukaudelta, maksetaan kutakin kuukautta koskeva maksu omalla tilisiirrollaan. 4.2.3. Veroa ilmoitettu ja maksettu liikaa Tilikauden aikana verovelvolliselle ei palauteta takaisin liikaa maksettua veroa. Verovelvollinen korjaa omaksi vahingokseen tekemänsä virheet tilikauden aikana oma-aloitteisesti pienentämällä seuraavilta kuukausilta maksettavaa veroa. Yksityishenkilön tilikautena pidetään kalenterivuotta. Virheen määrällä ei saa pienentää enää seuraavan tilikauden veroa. Jos virhe havaitaan vasta tilikauden päätyttyä ja tilikauden viimeisen kuukauden kuukausi-ilmoitus on annettu, voi verovelvollinen saada liikaa maksamansa veron takaisin tekemänsä palautushakemuksen perusteella. Palautushakemus on vapaamuotoinen ja se on tehtävä kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. 4.3. Veroviraston maksuunpanopäätös Jos kuukausi-ilmoituksesta tai muusta selvityksestä ilmenee, että verovelvollinen ei ole maksanut veroa kokonaan, verovirasto määrää maksettavaksi puuttuvan määrän sekä veronlisäyksen ja veronkorotuksen. Tämä maksuunpanopäätös lähetetään verovelvolliselle postitse. Jos veroa ei ole maksettu oma-aloitteisesti ennen sitä päivää, kun verovirasto on tehnyt maksuunpanopäätöksen, verovirasto laskee maksuunpannulle verolle veronlisäystä verolle määrättyyn uuteen eräpäivään, eräpäivä mukaan lukien. Esim. Verovelvollinen maksaa oma-aloitteisesti veron ja veronlisäyksen 14.2. Maksu on myöhässä, mutta hän ei vielä tuolloin ole saanut veroviraston maksuunpanopäätöstä. Koska hän on maksanut veron myöhässä, hän on laskenut veronlisäyksen veron alkuperäisestä eräpäivästä maksupäivään eli 14.2. asti. Verovirasto on lähettänyt verovelvolliselle maksuunpanopäätöksen, jossa on päätöspäivä 12.2. ja eräpäivä 5.3. Verovirasto määrää maksuunpanopäätöksessä veronlisäystä 5.3. asti. Verovelvollisen on maksettava veronlisäystä myös ajalle 15.2.-5.3. Jos maksuunpantua veroa ei makseta maksuunpanopäätöksessä määrättynä eräpäivänä, verolle ja veronkorotukselle lasketaan viivekorko. Vuonna 2003 viivekoron korkoprosentti on 10,5 % ja vuonna 2004 se on 9,5 %. Viivekoron korkoprosentti on siis samansuuruinen kuin veronlisäyksen korkoprosentti. Viivekorko lasketaan maksuunpanopäätöksessä määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat

mainitut päivät mukaan lukien. Veronlisäys määrätään näin ollen maksuunpanossa määrättyyn eräpäivään ja tämän eräpäivän jälkeen edelleen maksamattomalle verolle lasketaan viivekorkoa. Viivekoron laskukaava: Korkoprosentti x korkopäivät x (vero + veronkorotus) Korkopäiviä laskettaessa kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Viivekorko lasketaan euroina sentteineen. Jos viivekoroksi saadaan laskemalla vähemmän kuin 3 euroa, viivekorkoa on maksettava kuitenkin 3 euroa. Jos vakuutusmaksuverovelvollinen ei anna määräajassa vakuutusmaksuveron kuukausi-ilmoitusta, verovelvollinen saa verovirastolta kehotuksen ilmoituksen antamiseen. Jos verovelvollinen ei tästä huolimatta anna veron määräämistä varten tarvittavia tietoja, verovirasto määrää veron arvioimalla. Puuttuvalle verolle määrätään veronlisäystä ja veronkorotusta. Jos maksettavaksi määrätty vero maksetaan eräpäivän jälkeen, verolle ja veronkorotukselle lasketaan em. viivekorko. Ilmoitus- ja maksuvelvollisuuden valvontaa on selostettu myös Verohallituksen ohjeessa Dnro 100/40/2003, Vakuutusmaksuvero-ohje. Ks. myös Verohallituksen julkaisu 330.03, Viivästysseuraamukset 1.1.2003 alkaen. Julkaisut löytyvät verohallinnon internet-sivuilta www.vero.fi. 5. NEUVONTA 5.1. Ohjaus Verovirastot antavat ohjausta menettelyyn liittyvissä kysymyksissä joko suullisesti tai kirjallisesti. Ohjaus on maksutonta. Siihen ei voi valittamalla hakea muutosta. 5.2. Ennakkoratkaisu Verovirasto antaa verovelvollisen hakemuksesta ennakkoratkaisun, miten lakia sovelletaan hakijan tiettyyn yksittäiseen liiketoimeen. Ennakkoratkaisun saamisen edellytyksenä on, että asia on hakijalle tärkeä. Ennakkoratkaisuhakemus on tehtävä kirjallisesti. Myös keskusverolautakunta voi hakemuksesta antaa vakuutusmaksuverotusta koskevan ennakkoratkaisun. Ennakkoratkaisun saamisen edellytyksenä on, että asian ratkaiseminen on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeää tai asian ratkaisemiseen on muu erityisen painava syy. Hakijan on kirjallisessa hakemuksessaan selvitettävä asia riittävän tarkasti ja yksilöitävä kysymys, josta ennakkoratkaisua haetaan. Sekä keskusverolautakunnan että veroviraston antamat ennakkoratkaisut ovat maksullisia. Ennakkoratkaisu annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään antamista seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua noudatetaan ennakkoratkaisun saajan vaatimuksesta sitovana siltä ajalta, jolle se on annettu. Ennakkoratkaisu on sitova vain silloin, kun ennakkoratkaisuhakemuksessa ilmoitetut tiedot vastaavat todellisuutta. Veroviraston antamaan ennakkoratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voivat sekä verovelvollinen että veroviraston veroasiamies valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Keskusverolautakunnan antamaan ennakkoratkaisuun haetaan muutosta suoraan korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Muutoksenhakumenettelyä on selostettu tarkemmin Verohallituksen ohjeessa Dnro 100/40/2003, Vakuutusmaksuvero-ohje, joka löytyy Internetosoitteesta www.vero.fi. Myös verohallinnon valtakunnallinen palvelunumero 020 466 017 neuvoo vakuutusmaksuverotukseen liittyvissä kysymyksissä.