Kansainvälinen kehitys ja sen vaikutus Suomen metsäpolitiikkaan Anders Portin Miksi Suomen tulee olla aktiivinen? ympäristövaikutukset eettiset syyt taloudelliset syyt
Kestävän metsätalouden suunnittelun eri tasot Tilakohtainen metsäsuunnitelma Alueelliset metsäohjelmat Kansallinen metsäohjelma Pohjoismainen yhteistyö Baltic 21 EU:n metsästrategia Yleiseurooppalainen metsäministeriprosessi UNFF, CBD, Ilmastosopimus, Aavikoitumissopimus Politiikan ohjauskeinot normatiivinen ohjaus taloudellinen ohjaus tieto-ohjaus
Rion kokous 1992 Keskusteltiin neljästä sopimuksesta: Biodiversiteettisopimus Ilmastosopimus Aavikoitumissopimus Metsäsopimus Kolme ensimmäistä toteutuivat Kansainvälisten ympäristösopimusten tarve rajavedet kansainväliset alueet rajat ylittävät vaikutukset
Metsäasioissa jatkettu hallitustenvälistä keskustelua IPF (1995-1997) IFF (1997-2000) UNFF (2001-2005) IPF/IFF-prosessin tuloksena 284 kestävän metsätalouden toimenpide-ehdotusta UNFF:n tehtävänä mm. toimeenpanon vauhdittaminen, koordinointi ja metsäpoliittisen ohjauksen jatkaminen CPF (Collaborative Partnership on Forests) tukee UNFF:n työtä CPF:n jäseninä mm. FAO, WB, UNEP, UNDP, CBD, UNFCCC ja CCD Arviointi ja päätös IPF toimenpide-ehdotus nro17a Kannusti maita niiden itsemääräämisoikeuden, erityisten kansallisten olosuhteiden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti kehittämään, toimeenpanemaan, seuraamaan ja arvioimaan kansallisia metsäohjelmia, joihin kuuluu laaja valikoima kestävän metsätalouden lähestymistapoja. Tässä yhteydessä tulee... yhdenmukaisuus...politiikkojen ja strategioiden kanssa; osallistumismekanismit, joilla tuodaan mukaan asianosaisia osapuolia, mm. alkuperäiskansojen...
Biodiversiteettisopimuksen metsätyöohjelma sisältää 130 aktiviteettia jakaantuu kolmeen osaan 1. suojelu, kestävä käyttö sekä hyötyjen jako 2. institutionaalinen ja sosio-ekonominen kehitys 3. osaaminen, seuranta ja arviointi sisältää monimuotoisuutta koskevia ehdotuksia suojelualueilla sekä niiden ulkopuolella metsäpalot, tulokaslajit, alkuperäiskansat, geenivarat, lakien täytäntöönpano jne. Merkitys Suomen kannalta päätavoite biodiversiteetin kannalta on globaalitasolla ei suoraa välitöntä vaikutusta esim. lainsäädäntöön tai metsänhoitosuosituksiin mutta; välillinen vaikutus ajattelutapoihin, strategioihin ja normeihin avaa mahdollisuuksia Suomen metsä- ja ympäristöosaamiselle ympäristönormien nostaminen kansainvälisesti on edullista Suomelle
Euroopan metsäministerikokous Strasbourg 1990 - ilmansaasteet yms. Helsinki 1993 - Rion kokous, ympäristöasiat Lissabon 1998 - sosiaaliset kysymykset Wien 2003 - KMO:t, kriteerit ja indikaattorit Muut Wienin konferenssin asiakirjat tarkistetut yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden indikaattorit kansallisten metsäohjelmien periaatteet yhteistyöperiaatteet eurooppalaisen ympäristön/pebls ja Euroopan ympäristöministerikonferenssin kanssa MCPFE - metsien suojeluluokitus
Kriteerit ja indikaattorit väline seurata, arvioida ja osoittaa edistystä kohti kestävää metsätaloutta kokoavat ja järjestävät metsiin liittyvää tietoa Helsingin metsäministerikonferenssin seurannassa hyväksytyt (1993) - 6 kriteeriä, 27 indikaattoria Wienin kokouksessa 2003 tarkennettu - 6 kriteeriä, 35 indikaattoria Kestävän metsänhoidon määritelmä Kestävä hoito ja käyttö tarkoittaa metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla, sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille Helsingin metsäministerikokous 1993, H1
EU:n vaikutus EU puhuu kansainvälisesti yhdellä äänellä yhteisön biodiversiteettistrategia (1998), ilmastonmuutosohjelma (2000) sekä EU:n kuudes ympäristöohjelma (2001) EU:n metsästrategia (1998) maaseudun kehittämisasetus lukuisat ympäristödirektiivit KV-asioiden ministerivaliokunta (UNFF) KV-metsäpolitiikan neuvottelukunta (ministeriöt, sidosryhmät) KV-virkamiestyöryhmä (UNFF)
Urges donors and the international community to contribute trough financing and technology transfer to country-indentified or regionally identified priorities for forest biodiversity, withy an understanding of the impact of scarce resources on the effective implementation of the objectives of the Convention, and agrees that the [provision] [availability] of [new and additonal] [(substantially) increased] [public and private, domestic and international] financial resources, transfer of technology and capacity-building] [to facilitate] [is a necessary condition for] the effective implementation of [most of the activities in {note: linked to necessary condition}] the expanded work programme by developing countries, in particular the least developed and small island developing States among them, and in countries with economics in transition. HE Metsälaki 1996 Metsäpolitiikan ja metsien käsittelymenetelmien muotoutumiseen ovat 1990-luvulla vaikuttaneet myös kansainväliset sopimukset ja kuluttajien näkemykset. Merkittävästi metsien käsittelyn ja metsäpolitiikan uudelleensuuntaamiseen ovat vaikuttaneet Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992 ja Euroopan metsäministerikonferenssissa Helsingissä vuonna 1993 sovitut metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteet. Helsingin sopimuksen jatkotyönä on laadittu yhteisiä eurooppalaisia metsien kestävän hoidon ja käytön kriteereitä ja indikaattoreita. Tässä työssä Suomella on ollut merkittävä rooli.
Metsäpolitiikan eri tasoja yhdistävät erityiskysymykset Kestävä metsätalous Kriteerit ja indikaattorit Kansalliset metsäohjelmat Sertifiointi Tilastot Osallistuminen DEVELOPMENT OF THE FINNISH FOREST POLICY HAS BEEN A PROCESS 1990-92 - New guidlines in practical forestry 1992 - Rio-Conference 1993 - Helsinki Ministerial Conference on the Protection of Forest 1994 - Follow-up meeting in Geneva Pan-European criteria for SFM 1995 - EU-membership - Working group on Forest Legislation in Finland - Intergovernmental Panel on Forest (IPF) 1996 - Criteria and Indicators - Funding Programme of 0,54 bill. for conservation areas - New Forest Act on Forest centres 1997 - Forest Act and Nature Conservation Act - Development of Forest Certification 1998 - National Forest Programme Completion 1999 - Approved and implemented National Forest Programme 2000 - Final session of IFF - Regional target programmes 2001 - UNFF first sessions 2002 - UNFF-session in New York - CBD-COP6 in the Hague - Midterm evaluation of National Forest Programme 2003 - METSO-programme - Evaluation of NFP
Tulevaisuus kv-kysymysten osalta? maailmanlaajuinen metsäsopimus? - puitesopimus? - CBD:n pöytäkirjana - Business as usual Määrällisiä tavoitteita, esimerkiksi suojelualueiden osalta? (CBD) MCPFE:n rooli? (EU:n ulkopuoliset maat, vapaampi, sidosryhmät) EU:n rooli korostuu (metsästrategia, ympäristö, FLEGT) Tulevaisuuden erityiskysymykset Vesikysymys Laittomat hakkuut Eettiset kysymykset Muuta?